Siuntio

Siuntiossa Suitian tilalla sijaitsevaan Harjulinnaan on perustettu 60 hengen vastaanottokeskus alaikäisille turvapaikanhakijoille.

Hanketta ajavat Uudenmaan TE-keskus ja SPR, joka vastaa toiminnasta. Nuorten vastaanotto oli tarkoitus aloittaa jo tammikuussa.

Keskustelut, mielipiteet

Blogit

Sjundeå - Siuntio: Kunnanhallituksen kokous 4/09 (24.3.2009)

Eilen oli vuorossa neljäs kunnanhallituksen kokous. Ennen kokousta SPR ja sivistystoimen johtaja piti luottamushenkilöille suunnatun hankkeen läpikäynnin.
[…]
Tähän asti käsitykseni oli juuri se, joka lehdistä on välittynytkin; kaikki kustannukset on valtion korvaamia, joten kunnan tarvii vain olla myötämielinen järjestämään opetuksen kouluissaan. No, näinhän se ei sitten olekaan. Katri piti esitelmän joka alkoi varsin erilailla kuin Vesa oli kertonut. Kunnalla on velvollisuus järjestää alueellaan perusopetus. Vastaanottokeskukseen tulevien tulee kuitenkin saada valmiudet osallistua perusopetukseen valmistavan opetuksen kautta. Valmistavan opetuksen järjestäminen on kunnalle vapaaehtoista.
[…]
Sen jälkeen tuli varsinainen yllätys. Puheet siitä, että valtio korvaisi kunnalle koituvat kustannukset on hölynpölyä. Kunnalle korvataan vapaaehtoisesti annetusta valmistavasta opetuksesta kahden oppilaan verran opetustoimen valtionosuuksia. Siis siitä samasta järjestelmästä, josta korvataan viisinkertainen määrä valtionosuuksia samankokoiselle kunnalle, puolet vähemmällä alaikäisen määrällä ja Siuntion muuttovoittoa vastaavalla muuttotappiolla, sijaintinsa takia.
[…]

Kristian Parviainen: Vastaanottokeskus Siuntiossa käyntiin myötätuulessa (5.3.2009)

Uutiset

Länsi-Uusimaa: Ministeri Thors jyrähti siuntiolaisille (27.8.2010)

Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thorsin mielestä on pöyristyttävää, etteivät kaikki Siuntiossa asuvat alaikäiset turvapaikanhakijat ole päässeet kouluun.

–Suomessa ei voi syntyä tilannetta, että lapsi on täällä kuukausia eikä pääse kouluun. Jopa pakolaisleireillä pyritään järjestämään opetusta ja koulutusta, ministeri Thors jyrähti.

Thors puhui torstaina Lohjalla STETEn (Suomen toimikunta Euroopan turvallisuuden edistämiseksi) ja Lohjan kaupungin järjestämässä vuotuisessa kesäseminaarissa, jonka aiheena oli tänä vuonna maahanmuuttajat Suomen vahvuutena–mahdollisuudet ja haasteet.

–Olemme opetusministeriön kanssa yhtä mieltä siitä, että asia on korjattava uudistettavassa vastaanottolainsäädännössä, Thors totesi.

Länsi-Uusimaa: Siuntio ei katso velvollisuudekseen järjestää opetusta turvapaikanhakijoille (23.6.2010)

Siuntion opetuslautakunnan mukaan kunnalla ei ole lakisääteistä velvollisuutta järjestää perusopetusta eikä siihen valmistavaa opetusta Harjulinnan vastaanottokeskuksen lapsille, joilla ei ole pysyväisluonteista oleskelulupaa Suomessa.

Opetuslautakunta päätti olla järjestämättä opetusta, koska kunnalla ei ole osoittaa määrärahoja perusopetukseen valmistavan opetuksen järjestämiseen turvapaikkaa hakeville lapsille.

Näin lautakunta vastaa myös eduskunnan apulaisoikeusasiamiehelle lähettämässään selvityksessä. Vastaanottokeskukseen tehdyn tarkastuskäynnin jälkeen apulaisoikeusasiamies vaati kunnalta selvitystä siitä, ettei opetusta ole järjestetty.

Vt. sivistystoimenjohtajan Anu Vesiluoman allekirjoittamassa selvityksessä viitataan muun muassa vähemmistövaltuutetun kannanottoon Euroopan komissiolle. Sen mukaan Suomessa lasten oikeus perusopetukseen on sidoksissa vakituiseen asumiseen.

Perustuslain 5 §:n mukaan kunta päättää itse perusopetuksen järjestämisestä muille kuin oppivelvollisille. Perusopetuslain 25 §:n mukaan oppivelvollisia ovat Suomessa vakituisesti asuvat lapset.

Siuntiossa ratkaisuun vaikuttivat taloudelliset seikat. Viime vuonna sivistystoimen määrärahoja leikattiin muutostalousarviolla ja tänä vuonna leikattu talousarvio vaikeuttaa lakisääteisten tehtävien ja palvelujen järjestämistä.

Anu Vesiluoma mainitsee esimerkkinä oppilashuollon ja kasvatuksen sekä opetuksen tukipalveluihin tarkoitettujen määrärahojen voimakkaan leikkauksen.

Lisäksi oma vaikutuksensa on sillä, ettei kunta ole saamassa opetuksen jatkuvuuteen sidottua korvausta opetuksen järjestämisestä.

Lasten ja nuorten turvapaikanhakijoiden Siuntion vastaanottokeskus on alun perin transit-tyyppinen lyhytaikaiseen oleskeluun tarkoitettu sijoituspaikka.

Jotta kunta saisi korvauksen, tulisi oppilaiden suorittaa koko valmistavan opetuksen oppimäärän ja siirtyä perusopetukseen saman kunnan alueella.

Tällä kohtaa Siuntion opetuslautakunta totesi riskin korvausten saamatta jäämisestä olevan liian suuri otettavaksi.

Länsi-Uusimaa: Lapset elävät täyttä elämää Siuntion vastaanottokeskuksessa (5.9.2009)

Siuntioon puolisen vuotta sitten perustettu alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus Suitian Harjulinnassa on täynnä elämää.

Tytöt nauravat pihakeinussa, ikkunasta kurkistelee kaksi ihan pientä nykerönenää ja pojat potkivat lippikset vinossa jalkapalloa.

Vastaanottokeskuksessa asuu tällä hetkellä 55 henkilöä. Heistä yksin maahan tulleita lapsia on noin 30.

Harjulinnan rivitalossa asuu seitsemän perhettä.

–Perheet eivät kuitenkaan aina ole tavallisia perheitä sillä tavalla, miten pohjoismaalaiset perheen ymmärtävät, vaan esimerkiksi sisarusperheitä, kuten isosisko ja pikkuveli, huomauttaa vastaanottokeskuksen johtaja Mari Manninen.

Suurin osa Harjulinnassa asuvista lapsista on paennut Siuntioon sodan jaloista. Heitä on tullut Afganistanista, Somaliasta, Irakista, Tsetseniasta, Kongosta ja Angolasta.

–He ovat vielä nuoria ja reippaita, vaikka eihän heistä jokainen tietenkään voi hyvin. Keskimäärin voi kuitenkin sanoa, että olen ollut positiivisesti yllättynyt, että he pystyvät olemaan niinkin hyvinvoivia kuin ovat, Manninen miettii.

Siuntioon alaikäisenä yksin maahan tulleilla lapsilla ei ole vanhempia Suomessa, harvalla enää kotimaassaankaan. Osalla on kuitenkin Suomessa sukulaisia, joita voivat tavata.

Parasta lääkettä pahaan mieleen ja jäytäviin muistoihin on tavallinen arki.

–Ohjaajien tehtävä on olla tukena ja läsnä, mukana elämässä. Elämme normaalia arkea, johon kuuluu selkeä päivärytmi. Koetamme pitää rajoja ja rakkautta samassa paketissa, vastaanottokeskuksen koulusta vastaava ohjaaja Merja Karuluoto kertoo.

–Me olemme täällä asumista varten. Meillä onkin periaate etteivät ohjaajat ota vaikeita asioita hirveästi esille. Jos joku halua kertoa, kertokoon, muuten nuoret käyvät prosessiaan läpi ammattilaisten kanssa, Karuluoto jatkaa.

Oppilaitaan Karuluoto kehuu estoitta.

–He ovat erittäin oppimishaluisia ja ahkeria. Sen vuoksi he ehkä ovatkin päässeet hyvin opiskelun makuun.

Tällä hetkellä vastaanottokeskuksessa yritetään järjestää omin voimin lapsille edes jonkinlaista koulutusta, koska Siuntion kunnan järjestämää koulupaikkaa ei ole Harjulinnan lapsille löytynyt.

–Asiasta keskustellaan. Ymmärrän, että kunnan taloudellinen tilanne on huono ja on vaikeaa saada näin iso porukka kerralla kouluun, mutta kun meillä Suomessa on kuitenkin laki oppivelvollisuudesta, Manninen huomauttaa.

Oppivelvollisuusiän ohittaneet ovat nyt saaneet koulupaikan Kanneljärven opistosta.

–Se on todellinen ilouutinen ja helpottaa tietysti paineita täällä. Meillä kun on 50 oppilasta ja rajoitetusti opettajia. Ohjaajat opettavat parhaansa mukaan työnsä ohella, Manninen sanoo.

Uusi Suomi: Somalinuoret tulivat Siuntioon: suomen kieltä ja futista (21.4.2009)

Yle: Siuntion pakolaiskeskus pian toimintaan (9.4.2009)

Kirkkonummen Sanomat: Siuntion pakolaiskeskuksen tukitoimista keskustellaan 22.3. (19.3.2009) (sivu 3)

Mirja Sjöberg ja Arja Alho kutsuvat siuntiolaista järjestöväkeä ja muita kiinnostuneita keskustelemaan pakolaisten vastaanottokeskuksen tukitoimista sunnuntaina 22.3. klo 16 Capellaan.

Suitian kupeessa sijaitsevaan Harjulinnaan on nyt maalis-huhtikuussa perusteilla Punaisen Ristin ryhmäkoti ja tukiasunnot noin 60 alaikäisille turvapaikanhakijalle. Harjulinnaan tuleva ryhmäkoti on alaikäisille yksin tulleille lapsille tarkoitettu yksikkö, johon tullaan majoittamaan 20 alle 15 vuotiasta lasta.

Tukiasunnot on tarkoitettu nuorille, n. 16–18 -vuotiaille turvapaikanhakijoille. Henkilökuntaa Harjulinnaan on tarkoitus palkata nelisenkymmentä. Mirja Sjöberg ja Arja Alho ovat lupautuneet yhdyshenkilöiksi pakolaisten vastaanottokeskuksen väen ja siuntiolaisten välille. Tulevista tukitoimista on tarkoitus keskustella Capessa ensi sunnuntaina.

Kirkkonummen Sanomat: Opetuksen järjestäminen turvapaikanhakijoille mietitytti Siuntiossa (8.3.2009)

Suitian kupeessa sijaitsevaan Harjulinnaan maalishuhtikuussa perustettava Punaisen Ristin ryhmäkoti ja tukiasunnot noin 60 alaikäisille turvapaikanhakijalle kiinnosti puoltasataa kuntalaista, jotka olivat saapuneet aiheesta järjestettyyn tiedotustilaisuuteen Aleksis Kiven koululle tiistai-iltana 3. maaliskuuta. Turvapaikanhakijateeman ympärillä käydyssä keskustelussa julkituotiin kipakoitakin mielipiteitä niin puolesta kuin vastaan. Suureksi kysymysmerkiksi ilmaan roikkumaan jäi parinkymmenen alle 15-vuotiaan nuoren koulunkäynnin järjestäminen hektisellä aikataululla.

SPR:n pakolais-ja monikulttuurisuustoiminnan suunnittelija Vesa Kukkamaan mukaan kunnat ovat yleensä järjestäneet ryhmäkodin koulunkäynnin, mutta Siuntiossa asiasta ei ole tehty vielä mitään suunnitelmia päätöksistä puhumattakaan.

Tukiasuntoihin majoitettavien 16–19 -vuotiaiden nuorten opinnot järjestetään muuta kautta.

Harjulinnaan tuleva ryhmäkoti on alaikäisille yksin tulleille lapsille tarkoitettu yksikkö, johon tullaan majoittamaan 20 alle 15 vuotiasta lasta.

Tukiasunnot on tarkoitettu nuorille, n. 16–18 -vuotiaille turvapaikanhakijoille. Niissä on henkilökuntaa enemmän kuin tavallisissa vastaanottokeskuksissa mutta vähemmän kuin ryhmäkodeissa.

Yhteensä henkilökuntaa Harjulinnaan on tarkoitus palkata nelisenkymmentä. Yksikölle valitaan johtaja ja apulaisjohtaja sekä 38 ohjaajaa. Vesa Kukkamaan mukaan kolmivuorotyötä tekevien ohjaajan paikkoja on edelleen avoinna runsaasti, sillä hakemuksia tuli vain tusinan verran. Siuntiossa ja lähiseuduilla asuvat hakijat ovat siis erittäin tervetulleita ottamaan yhteyttä.

Tiistai iltaisen tilaisuuden aluksi SPR:n Leena-Kaisa Åberg selvensi läsnäolijoille turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten tilannetta Suomessa sekä mm. käsitteistöä, mistä pakolaiset tulevat jne.

Suunnittelija Vesa Kukkamaa muistutti, että jokaisen kotimaastaan sotaa pakoon lähtevän henkilön takaa löytyy inhimillinen tragedia.

– Kyse ei ole numeroista vaan elävistä ihmisistä, jotka pakenevat äärimmäisen vaikeita olosuhteita, totesi Kukkamaa.

Lukuisia kysymyksiä

Illan aikana turvapaikanhakijoiden tilanteesta esitettiin yleisön taholta useita kysymyksiä.

Keskustelun avannut pitkänlinjan entinen siuntiolaispoliitikko Erik Krogell tivasi mitä velvoitteita turvapaikanhakijoiden Siuntioon tuleminen kunnalle aiheuttaa? Lähinnä hän oli kiinnostunut heidän käyttämistään kunnallisista palveluista, esim. terveyskeskuksessa.

Krogell totesi, ettei hänellä ole mitään pakolaisia vastaan, mutta hänen mielestään siuntiolaisilla on oikeus saada tietää mitä heidän kunnassaan tapahtuu. Lisäksi hän ehdotti asian käsittelyä kunnanvaltuustossa.

Kukkamaan mukaan Suomen valtio korvaa vastaanottokeskuksesta aiheutuvat kustannukset eli valtion kassasta otetaan asumiskulut sekä koulunkäyntiin ja lääkäripalveluihin tarvittavat rahat.

– Turvanpaikanhakijoiden terveyspalvelut ostetaan yksityiseltä palveluntuottajalta, mutta akuuteissa tapauksissa toki joudumme kääntymään paikallisen terveysaseman puoleen, sanoi Kukkamaa.

Kysymykseen, mitä yksi turvapaikanhakija ”maksaa” Suomen valtiolle, ei tiistai-illan tilaisuudessa saatu vastausta. Samoin vaille selkeää vastausta jäi, onko kunnan pakko ottaa kyseistä toimintaa alueelleen.

Kokoomuksen kunnanvaltuutetut Anna Paasikivi, Elisa Calin ja Merja Rahkola-Toivonen sekä rkp:n Merja Laaksonen osallistuivat aktiivisen rakentavasti käytyyn keskusteluun ja he toivoivat selkeitä vinkkejä siitä, miten kunnan pitäisi valmistautua maahanmuuttajien tuloon.

Tukiyhdistys perusteilla

Mahdollisten valtaväestön kanssa esiintyvien ”lieveilmiöiden” minimoimiseksi Siuntiossa aiotaan ryhtyä toimiin järjestämällä aktiivista toimintaa turvapaikanhakijoiden ja siuntiolaisten välillä.

Tilaisuudessa viritetyn keskustelun tuloksena Siuntioon päätettiin perustaa tukiyhdistys, jonka puuhanaisiksi ilmoittautuivat Arja Alho ja Mirja Sjöberg, jotka lupasivat toimia yhteyshenkilöinä paikallisten yhdistysten ja Harjunlinnan väen välillä. Myös nuoren polven siuntiolaisiin lukeutuva Kaisa Mikkola lupasi olla käytettävissä yhteistyöprojektissa.

Kaisalla itsellään on kokemuksia turvapaikanhakijoista Tyyskylän ajoilta ja hän korosti informaation tärkeyttä myös lapsille ja nuorille, että hekin tietävät ”missä mennään”.

– Henkilökunta on paikalla 24 h/vrk, joten Harjulinnaan voi aina ottaa yhteyttä jos jotain ongelmia ilmenee, vakuutti Vesa Kukkamaa ja piti Kaisan muistutusta koululaisten informoimisesta erittäin tärkeänä näkökantana.

Illan positiivisemman puheenvuoron piti kuitenkin Gårdskullan maatalousyhtymän edustaja, rkp:n kunnanvaltuutettu Raija Rehnberg. Hän vakuutti Gårdskullan väen suhtautuvan avoimin mielin Suitian pihapiiriä elävöittävään vastaanottokeskukseen.

– Olemme käyneet neuvotteluja SPR:n kanssa mm. alueella liikkumisesta, sillä nämä sata henkilöähän tulevat aivan meidän toimintojemme keskelle, totesi Raija Rehnberg iloiten myös hankkeen työllistävästä vaikutuksesta.

Todennäköisesti pari vuotta tyhjillään olevan Harjulinnan henkiin herättäminen näkyy myös Siuntion elinkeinoelämässä, sillä ainakin päivittäistavarat hankittaneen oman kylän kaupasta.

Länsi-Uusimaa: Harjulinnan vastaanottokeskus herättää tunteita Siuntiossa (5.3.2009)

Suitian Harjulinnaan perustettavat yhteensä 60 paikkaa käsittävät ryhmäkoti- ja tukiasuntoyksikkö alaikäisille turvapaikanhakijoille herättää Siuntiossa sekä innostusta että epäluuloja.

–Kuka maksaa? Mitä velvoitteita kunnalle? Entä jos ne tulevat meidän pihoillemme? Mitä jos tulee pikkurikollisuutta ja ristiriitoja paikallisten nuorten kanssa?

Muun muassa tällaisia kysymyksiä esitettiin Siuntion Aleksis Kiven koululla Punaisen Ristin ja kunnan järjestämässä yleisötilaisuudessa tiistai-iltana.

Samalla tuli moitteita siitä, etteivät päättäjät marraskuussa tienneet mihin kunta päänsä pistää kun annetaan myönteinen lausunto TE-keskuksen kyselyyn vastaanottokeskuksen käynnistämiseksi Siuntiossa.

Toisaalta taas oltiin valmiita myös näkemään ne edut, joita aikaisintaan maalis-huhtikuun vaihteessa käynnistyvä toiminta tuo mukanaan. Muun muassa työpaikkoja ja lisää ostovoimaa paikalliseen liike-elämään.

Vaikka hankkeesta esitettiin vahvaa kritiikkiä niin valtaosa puheenvuoroista olivat myönteisiä. Lisäksi toivottiin myönteisiä esimerkkejä pieniltä paikkakunnilta, joilla on jo kokemusta vastaanottokeskuksista.

Keskustelulle varattu kaksituntinen käytettiin tehokkaasti. Paikalla oli puolensataa henkilöä, joista suuri osa myös ilmaisi mielipiteensä. Puolesta ja vastaan.

Yleisötilaisuuden päätteeksi siuntiolaiset Arja Alho ja Mirja Sjöstedt päättivät perustaa tukiyhdistyksen, jonka toimintaan lupautui myös nuori Kaisa Mikkola.

Kaisa Mikkolan viesti oli, että asiasta pitää informoida riittävästi myös kouluissa, sillä osa ryhmäkodin asukkaista ovat oppivelvollisuusikäisiä ja saavat opetusta Siuntion kouluissa.

–Olin itse silloin pieni kun somaleja tuli Tyyskylään 1990-luvulla eikä meille lapsille kerrottu mitään, vaikka heitä tuli myös kouluun, totesi nyt 23-vuotias Kaisa Mikkola.

Kirkkonummen Sanomat: SPR:n pakolaisten ryhmäkodista tiedotetaan Siuntiossa 3.3. (1.3.2009)

Punainen Risti perustaa maaliskuussa ryhmäkodin ja tukiasuntoja noin 60 alaikäisille turvapaikanhakijalle Siuntion Harjulinnaan. Punainen Risti ja Siuntion kunta pitävät yksikön toiminnasta tiedotustilaisuuden kunnan asukkaille tiistaina 3. maaliskuuta klo 18–20 Aleksis Kiven koululla.

Tilaisuudessa kerrotaan Punaisen Ristin pakolaistyöstä ja tulevasta toiminnasta alaikäisten turvapaikanhakijoiden ksikössä. Asukkaat voivat esittää kysymyksiä kunnan ja Punaisen Ristin edustajille. Tilaisuudessa ovat läsnä kunnanjohtaja Henrik Sandström ja kunnan luottamushenkilöitä sekä Punaisen Ristin edustajia.

YLE: Siuntioon pakolaisten ryhmäkoti (26.2.2009)

SPR perustaa turvapaikanhakijoiden ryhmäkodin Siuntioon.

Entiseen Harjulinnan koulutuskeskukseen on tarkoitus sijoittaa 60 turvapaikkapäätöstä odottavaa nuorta.

Työntekijöitä yksikköön tulee alkuvaiheessa parikymmentä. Ryhmäkodin toiminta on tarkoitus käynnistää ensi kuussa.

Siuntion Harjulinna sijaitsee samassa pihapiirissä Suitian kartanolinnan ja maatilan kanssa.

SPR järjestää asiasta avoimen tiedotustilaisuuden ensi viikon tiistaina Aleksis Kiven koululla.

YLE: Siuntion Harjulinnaan saapuu nuoria pakolaisia (12.2.2009)

Siuntioon on tulossa asumaan pakolaislapsia, jotka ovat tulleet maahan ilman vanhempia.

Helsingin ja Uudenmaan alueen Punainen Risti hakee parhaillaan henkilökuntaa Harjulinnaan, Siuntion Suitian tilalle perustettuun nuorten turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskukseen.

SPR:n pakolaistyön suunnittelija Vesa Kukkamaa kertoo, että Harjulinnan sisäremontin pitäisi valmistua tämän kuun aikana.

Paula Jokisalo kävi katsastamassa tätä rakennusta.

(Kuuntele juttu Ylen sivuilta)

Länsi-Uusimaa: Turvapaikanhakijanuoret Siuntioon ehkä jo tammikuussa (19.12.2008)

Siuntiossa Suitian tilalla sijaitsevaan Harjulinnaan esitetään perustettavaksi alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus ja nuorten 16–17-vuotiaiden tukiasuntoyksikkö.

Kerrallaan siellä olisi noin 35-40 turvapaikkapäätöstä odottavaa lasta ja nuorta, joista alaikäisiä ilman huoltajaa tulleita lapsia noin 24.

Uudenmaan TE-keskus ja SPR:n Uudenmaan piiri ovat kääntyneet Siuntion kunnan puoleen selvittääkseen kunnan kannan hankkeeseen. Harjulinnan omistaa Senaatti-kiinteistöt, jolta tilat vuokrataan.

Siuntion kunta suhtautuu hankkeeseen avoimesti ja sen mielestä paikka soveltuu hyvin tämänkaltaiseen toimintaan. Siuntion Tyyskylässä toimi jonkin aikaa pakolaisten vastaanottokeskus 1990-luvun alussa.

–Toiminta aloitetaan heti kun paikat ovat kunnossa, sanoo ylitarkastaja Veikko Pyykkönen sisäasiainministeriön maahanmuuttovirastosta.

–Jos kaikki menee hyvin niin pyhistä huolimatta aloitusajankohta voisi olla tammikuun lopulla. Odotamme kuitenkin parhaillaan tuloksia sisäilmamittauksista, jotka kertovat miten sopivatko tähän tarkoitukseen, hän toteaa.

Ilman huoltajaa tulleiden turvapaikanhakijoiden määrä on kasvanut viime kesästä lähtien räjähdysmäisesti. Kun viime vuonna tulijoita oli 96 niin tänä vuonna on tullut jo yli 600 lasta.

Suurin osa alaikäisistä turvapaikanhakijoista tulevat Somaliasta, Afganistanista ja Irakista.

Siuntion kunnan tavoitteena on ollut jo pitkään, että Suitian kartanon tiloja hyödynnettäisiin ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä kartanomiljöö säilyisi elinvoimaisena.

Jossain vaiheessa Harjulinnaan suunniteltiin myös kunnan toimintoja kuten päiväkotia.

Myös Suitian karjanhoitoon liittyviä tiloja ja peltoja vuokraava maatalousyrittäjä toivoo nykyään täysin tyhjänä seisovaan Harjulinnaan jotain toimintaa.

–Se, mitä toimintaa Harjulinnaan tulee, on täysin vuokraajan ja vuokranantajan välinen asia. Hyvä, että jotain käyttöä tulisi, sanoo Gustav Rehnberg Maatalousyhtymä Gustav & Henrik Rehnbergistä.

Asiakirjat, dokumentit

Opetuslautakunta (22.4.2009)

Valmistavan opetuksen kustannukset korvataan opetuksen järjestäjälle opetus-
ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmän kautta jälkikäteen. Valmistavan
opetuksen rahoitus ei ole korvamerkittyä rahaa. Rahoituksen ollessa osa
opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusjärjestelmää, ei se tuota suoraan vastaavaa
määrää euroja kunnalle.

Kunnat ilmoittavat valmistavaan opetukseen osallistuneiden ja sen päättäneiden
oppilaiden määrät Tilastokeskukselle vuosittain. Ilmoitus tehdään
opetuksen päätyttyä jälkikäteen peruskoulutilastoinnin (20.9.) yhteydessä
erillisellä kuntalomakkeella.

Tarkennuksena on syytä korostaa, että kunnan oikeus ilmoittaa valmistavan
opetuksen oppilas syntyy vasta silloin, kun valmistavasta opetuksesta säädetty
tuntimäärä (900/1000) oppilaan kohdalla on täynnä ja oppilas on siirtynyt
perusopetukseen.

Siten vuonna 2009 valmistavan opetuksen aloittavat ja mahdollisesti vuonna
2010 vaaditun tuntimäärän saavuttaneet oppilaat päästään ilmoittamaan
aikaisintaan 20.9.2010 ja heidät otetaan huomioon vasta vuoden 2011 valtionosuutta
laskettaessa.

Siuntion pakolaisten vastaanottokeskuksen ollessa ns. transit-yksikkö, on
mahdollista, etteivät kaikki valmistavassa opetuksessa aloittavat koskaan
pääse siirtymään peruspetukseen. Näiden oppilaiden osalta opetus tuotetaan
Siuntion kustantamana ilman valtion rahoitusta. Sitoutuminen opetuksen
järjestämiseen sisältää taloudellisia riskejä, joiden kustannusvaikutusta on
vaikea arvioida.

Unless otherwise stated, the content of this page is licensed under Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 License