Ruukki

Keskustelut, mielipiteet

Kaleva

Ruukin vastaanottokeskus saanee asukkaita toukokuussa (17.4.2009)

Uutiset

Raahen Seutu: Ruukkiin lisää turvapaikanhakijoita (20.10.2011)

VOK Ruukin vastaanottokeskuksessa eletään vilkasta syksyä. Perheitä ja myös yksittäisiä turvapaikanhakijoita on tulossa koko ajan lisää, johtaja Sirpa Kallio kertoo.

– Afrikan maista, Tsetseniasta ja myös Afganistanista on tulossa paljon väkeä, vastaanottokeskuksen johtaja luettelee pakolaisten lähtömaita.

Suomeen saapuvien turvapaikanhakijoiden määrä on vähentynyt tämän vuoden aikana verrattuna pariin viime vuoteen. Ruukissa asiakkaita on kuitenkin riittänyt tasaiseen tahtiin.

– Majoituskapasiteettia on vähennetty laskemalla vastaanottokeskusten paikkalukuja, ei kuitenkaan meillä Ruukissa. Kesällä ja alkusyksyn aikana meilläkin oli vähän hiljaisempaa, mutta nyt uusia asukkaita taas tulee transitkeskuksien kautta.

Transitkeskus on paikka, johon turvapaikanhakijat ohjataan ensimmäiseksi heidän saavuttuaan maahan. Transitkeskuksessa vietetään lyhyt tutkinta-aika, jonka jälkeen siirrytään tavalliseen vastaanottokeskukseen odottamaan varsinaisen turvapaikkahakemuksen käsittelyn ratkaisua.

Ruukin vastaanottokeskuksessa on majoitustilat 150 turvapaikanhakijalle. Ainoastaan muutama perheasunto on enää tyhjillään.

– Uusia perheitä on tulossa tällä ja ensi viikolla. Keskiviikon tarkka tilanne on se, että meillä on 119 asukasta kirjoilla. Heistä 110 asuu vastaanottokeskuksen asunnoissa ja yhdeksän yksityismajoituksessa. Yksityismajoitus tarkoittaa sitä, että asiakas on rekisterissämme, mutta hän on itse järjestänyt asumisensa, Sirpa Kallio kertoo.

Vastaanottokeskus työllistää 12 työntekijää. Yhteydet ympäröivään yhteiskuntaan ovat monipuoliset.

Yle: Siikajoki ei ota vastaan uusia pakolaisia (22.6.2010)

Siikajoki ei vastaanota uusia pakolaisia kuntaan. Perusturvalautakunnan mukaan Siikajoella on jo maahanmuuttajia suhteessa enemmän kuin Oulussa, ja kotouttamislain muutos tuo kunnalle uusia velvotteita.

Lain piiriin tulevat kaikki yli vuoden maassa asuvat maahanmuuttajat. Tulevaisuudessa kuntaan voi muuttaa pakolaisia ilman olemassa olevaa sopimusta vastaanotosta.

Pakolaisten vastaanottamista käsitellään tiistaina Siikajoen kunnanvaltuustossa.

Yle: Siikajoki ei ota lisää pakolaisia (31.5.2010)

Siikajoki ei aio ottaa lisää pakolaisia. Kunnanhallitus käsittelee perusturvalautakunnan asiasta tekemää esitystä tänään.

Siikajoen perusturvalautakunta perustelee päätöstä kotouttamislain uudistuksella, joka tuo kunnille lisävelvotteita. Kotouttamislain piiriin tulevat kaikki yli vuoden maassa asuvat maahanmuuttajat.

Ensi vuoden alusta Siikajoen sosiaali- ja terveyspalvelut tuotetaan Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymässä.

Siikajoen kunnanhallitus päättää asiasta kokouksessaan tänään.

Siikkis.fi: Asuntokauppa käy Siikajoella (3.5.2010)

Siikajoki Asunnot käyvät hyvin kaupaksi Siikajoella. Hyvistä asunnoista on jopa puutetta. Erityisen kysyttyjä ovat olleet varsinkin rivitalo-osakkeet.

– Jos hinta on kohdallaan, ostaja löytyy pian. Hintaluokaltaan 70 000-100 000 euron asuntoja menisi enemmänkin kaupaksi, kuvailee tilannetta myyntineuvottelija Sirpa Häkli Kiinteistökanavalta.

Hän on huomannut, että suuri osa kaksioista ja kolmioista myydään suoraan, ilman välittäjää.

– Ne menee kuin puskan kautta, Häkli naurahtaa.

Isoja saunallisia asuntoja hankitaan itselle, mutta pienet ovat enemmän sijoituskohteita, on OP-Kiinteistökeskuksen Teuvo Mattila huomannut.

– Yksiöt ovat hittituote, niistä on aina kysyntää, Mattila toteaa.

Rivitaloasuntoja varsinkin Ruukin alueella kysytään niin paljon, että Häklin mielestä olisi jo tarvetta uudisrakentamiselle. Ruukissa on vuokra-asuntoakin vaikea saada, sillä SPR on vuokrannut vastaanottokeskuksen käyttöön suuren osan Ruukin Vuokrataloyhtiön vapaana olleista asunnoista.
[…]

Raahen Seutu: Vastaanottokeskuksen ovet pysyvät auki

Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikön ylitarkastaja Veikko Pyykkönen tyrmää tuoreet spekulaatiot, joiden mukaan Suomessa on tarve vähentää tuhansia paikkoja turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksista.

Pyykkösen mukaan tilanne ei ole niin paha, kuin miltä se saattaa kuulostaa. Yksittäisten vastaanottokeskusten sulkemisesta ei vielä puhuta.

– Huolissaan ei kannata olla. Yksittäisten vastaanottokeskusten sulkemista en spekuloisi vielä ollenkaan, sillä tällaisia suunnitelmia ei ole, vakuuttaa Pyykkönen.

Uutisen taustalla on arvio, jonka mukaan turvapaikanhakijoiden määrä vähenee viime vuoden 6 000:sta noin 4 000:een. Myös kustannuksia halutaan pienemmiksi.

Ylitarkastaja Pyykkösen mukaan tilanteen kehittymistä seurataan tarkkaan. Hän epäilee, että paikkojen lakkauttamisen tarve tarkentuu kesään mennessä.

Ensimmäisenä lähdetään poistamaan niin sanottuja lisäpaikkoja, joita on useissa vastaanottokeskuksia.

– Ruukissakin taitaa olla noin 30 lisäpaikkaa peruskapasiteetin lisäksi ja juuri niitä paikkoja lähdetään tarvittaessa vähentämään. Näin saamme muutamia satoja paikkoja pois.

Nyt vastaanottokeskuksissa on 4 636 paikkaa turvapaikanhakijoille. Asukkaita on 5 230. Noin 1 000 asuu yksityismajoituksissa.

Pyykkönen kertoo, että vastaanottokeskuksissa asuu myös yli 500 oleskeluluvan saanutta. Hänen mukaan heidät pitäisi saada kotoutumaan kuntiin, jolloin järjestelmästä vapautuisi 500 paikkaa.

Kaleva: Siikajoki hyödyntää monikulttuurisuutta (4.12.2009)

Siikajoen Ruukin kylän raitin ilme on muuttunut ilmeeltänsä huomattavasti monikulttuurisemmaksi, kun Ruukin turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus avattiin reilun vuoden tauon jälkeen uudelleen viime kesän alussa.

Toki monikulttuurisuus on Ruukin kylällä ollut arkipäivää jo vuodesta 1993 lähtien, kun vastaanottokeskus ensimmäisen kerran avattiin.

"Monikulttuurisuus ehti välillä vähän hiipua muutamaan kymmeneen ulkomaalaiseen, mutta nyt katukuvaan on tullut useampi sata ulkomaalaista", vahvistaa valmistavan luokan opettaja Anne Kujanpää.

Vastaanottokeskuksen avaaminen on Siikajoella sujunut kaikin puolin ilman suuria ongelmia. Kokemusten perusteella vastaanottokeskustoimintaa ei Siikajoella mielletä rasitteeksi, vaan erilaisten kulttuurien ja ihmisten mukanaan tuomaksi rikkaudeksi. Siikajoen kunnanjohtaja Kaisu Tuomi puhuu mieluummin monikulttuurisuudesta.

"Tavoitteenamme on hoitaa asiat niin hyvin kuin se vain on mahdollista, jotta keskuksen asukkaille jäisi Siikajoen kunnasta myönteinen kuva."

Monikulttuurisuutta hyödynnetään tehokkaasti esimerkiksi Ruukin koulussa, jonka 250 oppilaasta lähes 70 ulkomaalaista.

"Valtaryhmän lapset hyötyvät tilanteesta, kun he voivat opiskella ympäristössä, jossa on lapsia muista kulttuureista. Monikulttuurisuus on asia, jota me yritämme ylläpitää", Kujanpää sanoo.

Lue lisää lauantain Kalevasta!

Yle: Ruukin vastaanottokeskus toimii taas (4.11.2009)

Pari vuotta tyhjillään ollut Ruukin vastaanottokeskus on jälleen täydessä käytössä. Aiemmin kunnan hoitamaa toimintaa pyörittää nyt SPR, jolle Siikajoen kunta on vuokrannut vastaanottokeskuksen tilat. Valtio maksaa kulut.

Kesäkuussa uudelleen aloittaneen vastaanottokeskuksen paikkaluku oli ensin 150, mutta turvapaikanhakijoita on niin paljon, että paikkoja on nyt 180, ja kaikki niistä ovat käytössä. Oleskelulupaa Suomessa odottelevan Turkin kurdin Abdulmuttalip Irmakin mukaan Ruukin keskus on hyvä ja rauhallinen paikka.

- Suomi on hyvä maa, ja täällä on hyviä ja kärsivällisiä ihmisiä. Haluaisin asua Oulussa, Irmak sanoo.

Pääosa Ruukin turvapaikanhakijoista tulee Somaliasta, Afganistanista ja Irakista. Balkanilta ja muualta Euroopasta turvapaikanhakijoita ei nyt ole.

- Tämä on alkanut nyt oikein hyvin, Siikajoen kuntalaiset ovat ottaneet turvapaikanhakijat hyvin vastaan. Meillä ei ole ollut oikeastaan minkäänlaisia ongelmia. Minusta täällä on nyt rauhallisempaa kuin aiemmin. En sitten tiedä, vaikuttaako se, mistä maista turvapaikanhakijat tulevat, tilanteeseen jotenkin, SPR Ruukin vastaanottokeskuksen johtaja Sirpa Kallio pohtii.

Siikajoki on tehnyt oman osansa

Ruukin vastaanottokeskuksen asukkaista 38:lla on oleskelulupa tai turvapaikka, ja he kaikki odottavat kuntapaikkaa. Se ei kuitenkaan heltiä helposti.

- Tämä on ihan valtakunnanlaajuinen ongelma. Vastaanottokeskuksissa on paljon ihmisiä, jotka pitäisi päästä sijoittamaan kuntaan, että keskuksiin pääsisi taas sisään turvapaikanhakijoita, Sirpa Kallio sanoo.

Siikajoen kunta on hoitanut oman osansa. Kunnassa asuu nyt yhteensä noin sata kiintiöpakolaista ja vastaanottokeskuksista tullutta. Valtion kertaalleen sulkema ja nyt uudelleen avattu vasataanottokeskus nähdään kunnassa myönteisenä.

- Tietysti heidän myötä tulee asioita, joita kunnissa ja lähinnä kouluissa täytyy ratkaista. Monikulttuurisuus ja kansainvälistyminen ovat joka tapauksessa myönteisiä asioita, Siikajoen kunnanjohtaja Kaisu Tuomi toteaa.

Tiedotustilaisuus (23.10.2009)

Tiedotustilaisuus Ruukin vastaanottokeskuksen toiminnasta ke 4.11.2009 klo 17.00-18.00

Kuntalaisille ja muille asiasta kiinnostuneille

Tiedotustilaisuus Ruukin vastaanottokeskuksen toiminnasta keskiviikkona 04.11.2009

klo 17.00 – 18.00 Siikajoen kunnanvirastolla valtuustosalissa, os. Siikasavontie 1 A Ruukki.

Läsnä tilaisuudessa ovat vastaanottokeskuksen edustajana Sirpa Kallio, poliisin edustajana Pekka Tervonen, seurakunnan edustajana Pirkko Alamännistö sekä kunnan edustajina Kaisu Tuomi, Irma Heikkinen ja Jaakko Kemola.

Tervetuloa !

Raahelainen: Pakolaisvirta ei katkea (6.10.2009)

Maanantain lumiräiskäleet riemastuttivat Ruukin koulun maahanmuuttajaoppilaita. Suomen Punaisen Ristin kesäkuussa avaamassa Ruukin vastaanottokeskuksessa on tällä hetkellä 147 asukasta.

Ruukin vastaanottokeskus on uudelle johtajalleen Sirpa Kalliolle tuttu talo. Kalliolla on takanaan 11 vuotta työtä vastaanottokeskuksen monissa eri tehtävissä. Aikoinaan hän tuli tutustumaan paikkaan opiskellessaan kasvatuspsykologiaa ja sai harjoittelupaikan keskuksesta. Jalka jäi oven väliin ja mielenkiintoiset työvuodet vastaanottokeskuksessa alkoivat.

– Olen tehnyt kaikkea muuta paitsi terveydenhoitajan tehtäviä, Kallio toteaa.

Ruukissa on tilaa kaikkiaan 180:lle, 100 paikkaa itse keskuksessa ja 80 Ruukin kylällä.

– Tilat olisivat jo täyttyneet, mutta väki kulkee transit-keskusten kautta. Heitä on siellä odottamassa turvapaikkapuhuttelua, Kallio sanoo.

Valtio maksaa vastaanoton kustannukset. Punaisen Ristin tehtävänä on käynnistää ja pyörittää vastaanottotoimintaa viranomaisten pyynnöstä. Sopimus Ruukin vastaanottokeskuksen kanssa on voimassa näillä näkymin vuoden 2010 loppuun.

Pakolaiset tulevat Ruukkiin sisällissodan jaloista lähinnä Afganistanista, Iranista ja Somaliasta. Eniten pakolaisia on tullut Somaliasta.

Asukkaat ovat tyytyväisiä kun ovat päässeet vastaanottokeskuksen suojiin. Arki täyttyy pienistä, mutta tärkeistä asioista. Lapset käyvät koulua, aikuiset opiskelevat suomen kieltä ja käyvät kylällä pari kertaa viikossa kaupassa.

Lue tarkemmin vastaanottokeskuksen arjesta tiistaina Raahen Seudusta.

Siikkis.fi: Kotouttaminen ei kuulu vain viranomaisille (27.8.2009)

Tuomiojantiellä tervehditään vastaantulijoita huomattavasti useammin kuin muualla Siikajoen kunnan alueella. Mistä se johtuu?
Vastaus löytyy saman tien varrella olevasta turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksesta. Siitä, josta ollaan kuntalaisten keskuudessa jyrkästi kahta mieltä. Kolmatta mieltä olevat eivät ole yhtä jyrkkiä, sillä he katsovat jatkuvasti kurjistuvia työllisyystilastoja.

Monikulttuurisuus on aihe, joka ei kerää sankoin joukoin väkeä koulutustilaisuuksiin, mutta joka puhututtaa lopulta lähes jokaista kunnan asukasta. Siikajoen kunnanvirastolla aiheeseen paneuduttiin Muutoksessa mukana -nimisen, Maaseudun Sivistysliiton johtaman monikulttuurisuushankkeen tiimoilta.

Projektikoordinaattori Virpi Harilahti-Juola johdatteli monikulttuurisessa ympäristössä työskenteleviä ja aiheesta kiinnostuneita kuntalaisia kotouttamisen perusteisiin.

– Ei vieraiden vastaan ottaminen kuulu vain viranhaltijoille, vaan se koskee meitä jokaista. Ennen tämän tilaisuuden alkua tuohon aulaan tuli mies, joka oli juuri muuttanut Siikajoelle. Hän halusi tietää, mitä täällä voi harrastaa, ja niin me aloimme ottaa asiasta selvää, pohjustaa Harilahti-Juola.

Evakoista pitkänmatkalaisiin

Monikulttuurisuus kuulostaa nykytermiltä, mutta sen sisältö on yhtä vanha kuin ihmisyhteisöjen historia. Ruukin vastaanottokeskuksessa alkumetreiltä saakka työskennellyt Anu Alapere palautteli mieleen 1940-luvulla saapuneet evakot, jotka erottuivat paikallisten joukosta erilaisen kulttuuritaustansa vuoksi, vaikka edustivatkin samaa kansallisuutta:

– Evakot toivat omia vieraita tapojaan Ruukkiin jo 1940-luvulla. Vieläkin he erottuvat positiivisesti ylläpitämällä omia esimerkiksi pääsiäisen viettoon liittyviä traditioitaan, muistuttaa Alapere.

Vastaanottokeskus avattiin Ruukkiin 16 vuotta sitten. Alku ei ollut kotouttamisen näkökulmasta kovinkaan onnistunut, sillä ensimmäisessä aallossa saapui lähinnä venäläisiä ja virolaisia miehiä, joiden turvapaikan tarve herätti kuntalaisissa epäluuloja. Sittemmin Suomi kiristi kriteereitä, ja turvapaikanhakijoita saapui esimerkiksi Zairesta, Perusta ja Sri-Lankasta.

– Ystävystymistä paikkakuntalaisten kanssa yritettiin alkuun monenlaisilla keinoilla. Oli hankijalkapallo-otteluita ja maaesittelyjä, joissa kävikin mukavasti väkeä, muistelee Alapere.

Kotouttamista on opittu Siikajoella, myös kantapään kautta. Monikulttuurisuuteen liittyvät haasteet kun eivät ole ollenkaan yksiselitteisiä. Avointa keskustelua ja kohtaamista hidastavat puolin ja toisin tiedon puute, välinpitämättömyys ja jopa ylemmyyden tunne.

Yhteisöllisyyden puolet

Vieraat tuovat mukanaan uusia tapoja ja ajatusmalleja. Osa niistä eli omassakin kulttuurissamme vielä muutama vuosikymmen sitten. Yksi näistä on yhteisöllisyys. Siikajoen kunnanjohtaja Kaisu Tuomi ei pidä puheista, joiden mukaan yhteisöllisyys olisi kadonnut suomalaisesta kulttuurista.

– Meillä yhteiskunta huolehtii monista sellaisista asioista, jotka jäävät muualla sukulaisten ja lähipiirin hoidettavaksi. Yhteisöllisyys on rakentunut täällä toisella tavalla, eikä se tarkoita, ettei sitä olisi olemassakaan, näkee Tuomi.

Kunnanjohtajan ominaisuudessa Tuomi valotti myös vastaanottokeskuksen tulevaisuutta. Syksyn kuluessa paikkamäärää on tarkoitus nostaa 150 asukkaasta 180 turvapaikanhakijaan. Tuomen mielestä valtio on jopa liiankin hätäinen suunnitellessaan toimintojen laajentamista. Hyvä kun kunnilta muistetaan edes kysäistä niitä koskevista kaavailuista, vaikka ratkaisut edellyttävät valtuuston hyväksyntää.

Ruukkiin saapuvat turvapaikanhakijat eivät asioi Ruukin terveyskeskuksessa, sillä resurssit eivät riitä. Tuomi muistuttaa muutenkin, että kunnan on pidettävä ohjakset käsissään. Kun paikkakunnalle saapuu suuri määrä uusia lapsiperheitä, täytyy palvelurakenteen vastata niiden tarpeita. Erityisesti tämä koskettaa kunnan koulutoimea.

Monikulttuurisuuteen panostetaan Ruukin koululla pian alkavan Moku-hankkeen kautta. Opettaja Anne Kujanpää kertoo, että hankkeen puitteissa kouluille laaditaan monikulttuurisuussuunnitelma.

Äidinkielen tärkeys

Kotouttamisesta kimmonneet kommentit herättivät vilkasta keskustelua. Terveydenhoitaja Sirkku Heilala kysyi sivistystoimenjohtajalta ja Ruukin koulun opettajilta, saavatko kuntalaisen asemassa olevat vietnamilaislapset oman äidinkielen opetusta.

– Eivät saa. Soitin konsulaattiin saakka, mutta sellaista opettajaa ei ollut tarjolla, vastasi sivistystoimenjohtaja Tero Varis.

Moniin muihin lapsiin verrattuna vietnamilaiset ovat onnellisessa asemassa: he saavat äidinkielen opetusta vapaa-ajallaan luku- ja kirjoitustaitoisilta yhteisönsä jäseniltä. Sosiaalityöntekijä Birgitta Ala-aho tietää, että vietnamilaislasten päivä on melko tarkoin rytmitetty myös iltaohjelman osalta.

Keskustelijat olivat yhtä mieltä siitä, että maahanmuuttajien on opittava suomen kieli selvitäkseen arkipäivästä ja kotoutuakseen Suomeen. Ruukin maaseutuopistolla äidinkieltä opettava Minna-Mari Niskasaari tietää kuitenkin myös oman äidinkielen tärkeyden.

– Sanotaan, että lapset oppivat pian uuden kielen. Kaikkien osalta se ei pidä paikkaansa. Opetin maahanmuuttajalapsia Vantaalla. Osa heistä jäi väliinputoajiksi, sillä he eivät oppineet helposti suomea, eikä heille opetettu omaa äidinkieltään, kertoo Niskasaari.

Monikulttuurisuuskoulutukselle oli selvä tilaus. Muutoksessa mukana -hanke jatkuu, joten mukaan ehtii vielä. Tarkemmasta ohjelmasta löytyy tietoja osoitteesta www.msl.fi.

Kuvateksti:
Anu Alapere ja Virpi Harilahti-Juola pohjustivat mielenkiintoisia monikulttuurisuuskeskusteluja Siikajoen kunnanvirastolla.

Katri Isopahkala

Siikkis.fi: Ruukissa aloittaa kolme mamu-luokkaa (7.8.2009)

Ruukin koulun yhteydessä aloittaa kolme maahanmuuttajaoppilaita perusopetukseen valmistavan opetuksen luokkaa.
Koulujen syyslukukausi alkaa Siikajoen kunnassa 17.8. Uusien esikoululaisten lisäksi ensimmäisen kouluvuotensa aloittaa noin neljäkymmentä kesällä Ruukin vastaanottokeskukseen muuttanutta lasta.

Ruukin koulunjohtaja Jaakko Kemola kertoo maahanmuuttajia olleen viime talvena koulun kirjoilla lähes 30 vietnamilaista lasta.

Vastaanottokeskuksen ovien uudelleen avauduttua opetustoiminta laajenee.

– Valmistava opetus olisi loppunut, jos keskusta ei olisi avattu. Meillä olisi ollut nyt syksyllä vain kolme perusopetukseen valmistavaa opetusta tarvitsevaa lasta ja heidän opetuksensa olisi tapahtunut tavallisilla luokilla, kertoo Kemola.

Uusien turvapaikanhakijoiden Ruukkiin tulon johdosta Ruukin koululla aloittaa kolme uutta valmistavan opetuksen ryhmää. Tämän hetkisen tiedon mukaan kouluun on tulossa noin neljäkymmentä uutta lasta.

– Meillä saneerattiin vanhan koulun puolelta valmistavia luokkia varten kolmelle luokalle tilat jo aiemmin, joten tilat ovat olemassa. Ne ovat olleet muussa käytössä, mutta tyhjennetään ne tähän käyttöön.

Luokille tarvitaan kolme uutta opettajaa. Olemassa olevasta opettajakunnasta osa halusi siirtyä valmistavia luokkia opettamaan ja heille on otettu heidän omiin luokkiinsa sijaiset. Iltapäiväkerhotoiminta jatkuu koulun toisessa päädyssä.

Tällä hetkellä ei ole tarkkaa tietoa, mitä kansallisuuksia uudet oppilaat ovat. Kemolan käsityksen mukaan kansalaisuuksien kirjo on suuri.

Uusien oppilaiden tulo päätti koulunjohtajan kesäloman ennen aikaisesti.

– Se oli hankalaa, kun keväällä tiedettiin, että keskus avaa toimintansa, mutta kukaan ei tiennyt, millainen on väestömäärä ja sen rakenne. Nyt on reilu viikko tehty töitä, että saadaan opetus valmisteltua.

Moni-kulttuurisuus on arjen rikkaus

Ruukin koulu on saanut kesällä tiedon, että koululle on myönnetty Opetushallituksen monikulttuurisuus valtion apurahaa.

Rahan turvin pyritään saamaan Ruukin koululle monikulttuurista toimintaa niin, että eri kulttuureista tulevien lasten määrää nähtäisiin rikkautena eikä rasitteena.

Ruukin koululla on samanaikaisesti käynnissä useampia kansainvälisyyshankkeita.Hankkeisiin saatu rahoitusosuus on merkittävä, kun sitä peilaa koulun kokonaisbudjettiin.

– Näissä raameissa mennään. Mitä tuleva toiminta tulee olemaan, sitä ei vielä tiedetä, mutta toivottavasti hankkeet näkyvät lasten ja perheitten suuntaan.

Kansainvälistymisen ja monikulttuurisuuden hyödyntämisessä pyritään siihen, että maahanmuuttajalapset olisivat nykyistä enemmän tekemisissä paikkakuntalaisten lasten kanssa.

Jaakko Kemola kertoo heidän havainneen, että maahanmuuttajalasten etu on, että he koulun käynnin alusta lähtien ovat mahdollisimman paljon tekemisissä siikajokisten lasten kanssa sen sijaan, että heidät lokeroitaisiin vain omiin luokkiinsa.

Raahen Seuru: Ruukin koulussa 60 maahanmuuttajaoppilasta (11.7.2009)

Yhteensä 60 maahanmuuttajaa aloittaa koulutyönsä ensi maanantaina Ruukin koulussa. Heistä 40 aloittaa valmistavan opetuksen ryhmissä.Ruukin koulun johtajaopettaja Jaakko Kemolalla on ollut kädet täynnä töitä, jotta kaikki ehditään saada valmiiksi uusia koululaisia varten.

– Kesälomasta jäi osa pitämättä, myönnetään. Mutta keskeiset asiat alkavat olla kunnossa. Opetustilat ovat järjestyksessä ja kolme opettajaa nimetty. Kaksi koulunkäyntiavustajaa meiltä vielä puuttuu, mutta haku on päällä kaiken aikaa.

Valmistavan opetuksen ryhmät sijoitetaan Ruukin koulun yhteydessä oleviin ns. puukoulun tiloihin. Puukouluun saneerattiin maahanmuuttajia varten opetustilat jo 1990-luvun alussa, jolloin vastaanottokeskus aloitti ensimmäistä kertaa toimintansa.

Uudelleen avattuun vastaanottokeskukseen on tullut kesän aikana 24 kouluikäistä lasta ja nuorta. Suurin osa heistä on Irakista, Afganistanista ja Somaliasta.

Entuudestaan Ruukissa on vietnamilaisia perheitä, joiden lapsia on nyt lähdössä koulutielle.

Valmistavan opetuksen ryhmiä tarvitaan kolme: esi- ja alkuopetuksen ryhmä, keskiluokkien ryhmä ja yläluokkien ryhmä. Vielä alkukesän aikana kunnassa oli varauduttu kahden opetusryhmän perustamiseen.

Sekä Kemola että Siikajoen sivistystoimenjohtaja Tero Varis vakuuttavat, ettei maahanmuuttajien opetus syö pohjaa oman kunnan koululaisten opetukselta.

Kaleva: Tavoitteena turvallinen arki (14.6.2009)

Iloinen puheensorina täyttää keittiön yhdessä Ruukin vastaanottokeskuksen asuintalossa. Viisi somalialaista turvapaikanhakijaa tekee ensimmäistä aamuruokaansa uudessa kodissaan. Pöydässä on jo keksejä ja makeaa halvaa. Teflonpannu lämpenee liedellä, sillä on tarkoitus paistaa vehnäjauhoista leivottua canjeero- eli angeero-nimistä somalialaista perinneruokaa.

"Nukuin hyvin, vaikka sääsket pistelivät. Mutta se ei haittaa, sillä Somaliassa moskiitot aiheuttava malariaa", yksi naisista kertoo vähäisellä englannillaan.

Viisikosta jokainen osaa jo muutaman sanan suomea, sillä he ovat olleet jo Kajaanin vastaanottokeskuksessa. Kajaani on yksi transitkeskuksista, joissa turvapaikanhakijoille pidetään hakumenettelyyn kuuluva puhuttelu. Sen jälkeen hakijat ohjataan muihin keskuksiin odottamaan päätöstä.

Kukaan ei halua esiintyä lehtijutussa omalla nimellään, sillä kotona sekasortoisessa Somaliassa ovat aviomiehet ja lapset, eikä heidän asemaansa haluta vaikeuttaa. Ikävä kotiin on kova.

Suomeen naiset päätyivät eri reittejä. Joku tuli Sudanin, Libyan ja Italian kautta, toinen Turkin ja Kreikan kautta. Talvi Kajaanissa ei tuottanut erityisiä vaikeuksia, kylmää toki oli ja joku loukkasi itseään liukastuttuaan jäällä. Ruukin kesäkelit keräävät kehuja.

"Nyt on sopivan lämmintä, sillä Somaliassa on tosi kuumaa."

Kajaanissa aika kului suomea opiskellen ja tietenkin internetissä. Ruukissa opinnot pyörähtävät käyntiin syksymmällä, ja nettiyhteyskin saadaan.

Tulevaisuudesta kukaan ei uskalla puhua mitään.

"Olemme onnellisia, kun täällä on turvallista."

Näiden naisten tarinat ovat varsin tyypillisiä turvapaikanhakijoille, sanoo Ruukin vastaanottokeskuksen johtaja Sirpa Kallio. Tosin ulkopuolisille, saati sitten viranomaisille, oman tarinan kertominen on vaikeaa, luottamuksen saaminen kestää pitkään.

Takana on usein pahoinpitelyjä ja kidutusta kotimaassa tai pakomatkan varrella. Siksi monet pelkäävät poliisia, univormuja ja muita viranomaisia myös Suomessa.

"Jotkut menevät piiloon, kun poliisi tulee. Ja lapset pelkäävät hirveästi. Jotkut sanovat pelkäävänsä, toiset eivät uskalla sanoa, mutta unet katoavat moneksi yöksi."

Poliisi selvittää henkilöllisyyden ja matkareitin, maahanmuuttovirasto selvittää syyt ja tekee päätöksen oleskeluluvasta. Vastaanottokeskukset tarjoavat katon pään päälle.

Suomeen pyrkivien turvapaikanhakijoiden määrä nytkähti viime vuonna 1 500:sta yli 4 000:een. Ruotsiin verrattuna määrä on pieni, kuningaskuntaan tuli viime vuonna 25 000 turvapaikanhakijaa.

Kasvaneelle virralle tarvitaan uusia vastaanottokeskuksia, joita on tänä vuonna perusteilla kymmeniä. Pelkät seinät eivät riitä, sillä turvapaikan tai oleskeluluvan saaminen ei takaa normaalielämää. Noin 300 ihmistä odottaa tälläkin hetkellä kuntapaikkaa vastaanottokeskuksissa. Suurin osa heistä on saanut oleskeluluvan jo viime vuonna.

Samassa jonossa ovat myös YK:n kautta tulevat kiintiöpakolaiset, jotka tosin vartovat kuntapaikkaa pakolaisleireillä jossain Irakissa, Syyriassa, Etiopiassa. Joku voi olla odottanut pakolaisleirillä kahdeksan vuotta.

Kuntapaikkojen puute ei ole pelkästään asenteesta kiinni. Valtio ei ole nostanut kuntapaikoista maksettavia korvauksia vuoden 1993 jälkeen. SPR onkin vedonnut vastikään kuntiin ja valtioon, että kuntapaikkoja järjestettäisiin lisää.

Ruukin vastaanottokeskus avattiin puolentoista vuoden tauon jälkeen uudestaan pikavauhdilla. Henkilökunta palkattiin toukokuun lopulla, ja tyhjillään ollutta keskusta rempattiin parissa viikossa sen verran, että ensimmäiset asukkaat saatiin majoitettua maanantaina.

"Kun ensimmäiset pojat tulivat, he odottelivat pihalla muita asukkaita. He eivät tienneet, että paikkaa oltiin vasta avaamassa eikä täällä ollut ketään muita", Kallio kertoo.

Nyt asukkaita on noin 30, tiistaina tulee 45 lisää. Kaikkiaan tilaa tarjotaan 150:lle. Ruukin keskustaan muutaman kilometrin päähän tulee 50 paikkaa, jotka olivat käytössä myös edellisellä toimintakaudella. Suurin Ruukkiin tuleva ryhmä näyttää nyt olevan somalialaiset, sitten on afgaanit ja irakilaiset. Miehiä, naisia, lapsia, perheitä.

11 työntekijästä kuusi on vanhoja tuttuja.

Yksi uusista työntekijöistä on sairaanhoitaja Anutiina Rostedt, joka on asiakkaita odotellessa ehtinyt maalaamaan satuhahmoja lasten kerhohuoneen seinälle. Vuosikausia pätkätöitä Oysissa ja vanhainkodeissa tehneelle pesti vastaanottokeskuksessa oli mieluinen; nyt elämää voi rakentaa pidemmällä tähtäimellä.

"Työ vaikuttaa muutaman päivän kokemuksella todella mielenkiintoista, kun on niin monenlaisia sairauksiakin, malariaa ja muuta."

Autonosturi vaihtaa pihavaloihin lamppuja, ja remontin ääniä kuuluu edelleen sieltä täältä.

"Kiva mutta kova työ laittaa kaikki alusta asti valmiiksi. Toisaalta, kun on aikaisempaa kokemusta, tietää mikä toimii ja mikä ei", Kallio sanoo työhuoneessaan, jonka kalustus on vielä kesken. Lattialla on kuitenkin karvalankamatto ja ikkunalaudalla pehmolammas.

"Ei tänne mitään luksusta tehdä, mutta kodikkaat ja siistit tilat", Kallio sanoo.

Ruukin vastaanottokeskus oli aikaisemmin kunnallinen, nyt sitä ylläpitää Punainen Risti. Sirpa Kallio ehti olla Ruukissa töissä jo edellisellä kaudella liki koko ajan, 11 vuotta. Viimeisimmät kolme vuotta hän työskenteli kidutettujen kuntoutuskeskuksessa Oulussa.

Nyt Kallio sanoo ymmärtävänsä entistä paremmin, kuinka vaikeaa on kertoa joutuneensa kidutuksen tai hyväksikäytön uhriksi. Joidenkin arvioiden mukaan 35-40 prosenttia pakolaisista on kidutettuja.

Kovat kohtalot eivät kuitenkaan vie häneltä yöunia.

"Kestän kuulla sen, mitä nämä ihmiset ovat joutuneet kokemaan", Kallio sanoo motokseen.

Kallio on huomannut maahanmuuttokriittisyyden lisääntyneen niiden 15 vuoden aikana, jonka hän on alalla työskennellyt. Yleisönosastokirjoituksissa ja nettikeskusteluissa on monesti väärää tietoa ja ymmärrystä.

Usein ihmetellään, miksi pakolaisten joukossa on paljon nuoria miehiä. Maailman pakolaisista noin 80 prosenttia onkin naisia ja lapsia, mutta he jäävät usein maan sisäisiksi pakolaisiksi tai naapurimaihin.

"Nuoria miehiä tulee paljon siksi, että yleensä he ovat miehiä, jotka ovat poliittisesti aktiivisia. Toinen syy on se, että matka on vaarallinen ja pitkä."

Ensimmäinen vaikeus voi olla vuoriston ylitys, ja matkoillakin tapahtuu kaikenlaista. Salakuljettaja pettää, viranomaiset hakkaavat, nuoria naisia katoaa ihmiskauppiaiden hoteisiin.

Eivätkä miehet lähde huvikseen maailmalle ilman vaimoja ja lapsia. "Usein on hyvin suuri huoli perheestä, heihin yritetään pitää yhteyttä ja auttaa. Yksinäisille miehille on hirveä tuska olla erossa perheistään. Sitä ei näe päällepäin, kun he kulkevat kylillä."

Väärennetyillä dokumenteilla tai kokonaan ilman papereita tuleminen ei ole turvapaikanhakijalle harvinaista eikä laitonta. Sekasorron keskeltä ei useinkaan noin vain hypätä passin kanssa lentokoneeseen. Jos kuuluu kaltoin kohdeltuun kansanosaan, viranomaiset eivät edes myönnä passia.

"Turvapaikanhakija ei monestikaan saa mitään papereita omasta maastaan, jos kuuluu esimerkiksi vainottuun vähemmistöön. Somaliassa ei ole 15 vuoteen ollut keskushallintoa, joka voisi myöntää passin."

Ikä voi olla somalialaiselle hyvin epämääräinen käsitys, sillä lapsia ei rekisteröidä syntymän yhteydessä. Syntymä voidaan muistella talvella tai kylvönteon aikaan tapahtuneeksi, mutta ei välttämättä tarkemmin. Yhdelle viranomaiselle sanottu syntymäaika voidaan unohtaa, ja sitten pitää keksiä uusi.

"Esimerkiksi persialainen ajanlasku on erilainen kuin meillä. Kun rajalla hädissään yrittää muuntaa ikää tähän ajanlaskuun, voi tulla virheitä."

Täysi-ikäisyyden ja aikuisuuden rajat ovat usein erilaiset kuin meikäläinen 18 vuotta.

"Jos Afganistanissa on ollut töissä 6-vuotiaasta lähtien ja joutunut huolehtimaan itsestään, niin täällä voi olla vaikea ymmärtää olevansa alaikäinen 17-vuotiaana."

Turvapaikanhakijana oleminen ei ole järin rahakasta hommaa. Toimeentulotuesta vähennetään 10 prosenttia ilmaisen asumisen ja vastaanottokeskuksen muiden palveluiden takia.

"Jos pakolaisella on nahkatakki ja auto, ne on omilla rahoilla hankittu eli toimeentulotuesta säästetty tai työllä ansaittu. Koskaan niitä ei sosiaalitoimi hanki."

Nämä yleisönosastoilla ja nettikirjoituksissa paljon puhuttaneet pakolaisten takit ja autot hankitaan Kallion mukaan siksi, ettei erotuttaisi suomalaisista: oltaisiin niin kuin muutkin, sulauduttaisiin joukkoon..

"Intian slummeissakin peltihökkeleistä saattaa tulla ihmisiä, joilla on päällä viimeisillä rahoilla hankittu puku, ettei vaan näyttäisi erilaiselta."

Asuminen ja odottaminen vastaanottokeskuksessa voi kestää kuukausia. Lapsiperheet tykkäävät Ruukin peltomaiseman rauhallisuudesta, mutta nuorilla aika tahtoo käydä pitkäksi tekemisen puutteessa.

"Joskus ihmiset voivat mennä huonoon kuntoon, kun he elävät pitkään vastaanottokeskuksessa epävarmoina tulevaisuudestaan.

Lapset sopeutuvat äkkiä, mutta jos vanhemmilla on vaikeaa, se näkyy myös lapsissa. Koulu on kaikille lapsille tärkeää, mutta etenkin niille, joiden vanhemmilla on vaikeaa.

"Monesti opettaja ei koulussa tiedä lapsen kotitilannetta, sillä lapsi pitää koulua pakopaikkana vaikeasta tilanteesta."

Toisaalta lapset uskaltavat kysellä.

"Lapset kävivät kysymässä, että milloin heille tulee positiivinen. Positiivinen tarkoittaa oleskelulupaa. Sitä saa paljon selittää, että me emme ole lupapäätösten kanssa tekemisissä."

Odottelun tilalle on tarjolla työ-, opiskelu- ja harrastustoimintaa. Siivous ja pihatyöt tehdään asukastyönä. Lasten kerhot ja jalkapallokerho odottavat vetäjiä, käsityökerhoa varten hankitaan pari ompelukonetta. Suomen kieltä opettamaan on palkattu opettaja. Naisille perustetaan oma ryhmä, joka saattaa käydä vaikka uimahallissa.

"Aikaisemmin täältä käytiin esimerkiksi Raahessa ammattikoulussa, jos onnistui saamaan opiskelupaikan. Ja jotkut kävivät töissäkin."

Turvapaikanhakijoilla on usein kova tahto oppia kieltä ja suomalaisia tapoja, joskus liiankin kova. Joku saattaa juottaa lapselleen pelkkää Coca-Colaa, koska luulee sen olevan suomalainen tapa.

"Hirveän vähän uskalletaan käyttää vaikkapa mummon hyvää konstia flunssan parantamiseen, vaan herkästi halutaan lääkettä. Luottamus länsimaiseen lääketieteeseen on kova."

Turvapaikanhakijoita yhdistää myös unelma turvallisesta paluusta kotiin.

"Valitettavasti se ei useinkaan toteudu eivätkä uudet aloitukset ole välttämättä helppoja. Balkanilla tapasin yhden perheen, joka oli ollut täällä. Nyt heillä meni hyvin, mutta aluksi he asuivat entisessä kanalassa."

Raahen Seutu: Sopimus syntymässä (20.4.2009)

Ruukin vastaanottokeskuksen vuokrasopimus alkaa olla kunnan päättäjien sinettiä vaille valmis. Jos kunnanhallitus ja valtuusto hyväksyvät sopimuksen, VOK saanee ensimmäiset asukkaansa jo toukokuun lopulla.

Ruukkiin on tarkoitus sijoittaa noin sata turvapaikan hakijaa. Kaikki eivät tule kertarysäyksellä, vaan tulijoita otetaan sitä mukaa kuin paikkoja saadaan kunnostettua.

Viimeisimmät neuvottelut vuokrasummista ja muista käytännön yksityiskohdista väännettiin perjantaina. Kunnanjohtaja Kaisu Tuomi pitää neuvottelun tuloksia "kohtuullisena kompromissina".

– Asiat alkavat olla linjassa. Kunnan lähtökohtana on ollut, etteivät valtion maksamat vuokrat saa jäädä alle omien hintojen.

Kunnanhallitus käsittelee sopimusta 27. huhtikuuta. Ylimääräinen valtuusto kutsutaan koolle mahdollisimman pian tämän jälkeen

Siikkis.fi: Ruukin vok vuokralle omakustannushintaan (30.4.2009)

Ruukin vastaanottokeskuksen uudelleen avaaminen on edennyt kalkkiviivoille. Kunta odottaa Oulun SPR:n päätöstä, hyväksyykö se vuokrasopimuksen.
Siikajoen kunta vuokraa Ruukin vastaanottokeskuksen Oulun SPR:lle yhteensä 11 699 euron kuukausivuokralla.

Summa koostuu kahdesta osasta; asuinkelpoisten 1 441 neliön vuokra on kahdeksan euroa neliöltä ja pienen, noin 57 neliömetrin, varaston vuokra kolme euroa neliöltä.

Vastaanottokeskuksen tilat vuokraava Oulun SPR on käsitellyt asiaa omalta kannaltaan keskiviikkona 28. päivä. Jos SPR hyväksyy vuokratarjouksen, siirtyy asia yhden pykälän eteenpäin eli menee vielä Siikajoen kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi.

Valtuusto käsittelee asiaa 5. toukokuuta.

– Asia on nyt kalkkiviivoilla. Eurot ovat kriittinen tekijä, toivottavasti SPR saa päätöksen tehtyä tällä viikolla. Jos se hyväksyy summan, on juttu aika selvä, kertoi kunnanjohtaja Kaisu Tuomi tiistaina.

Kunnan vuokrapyyntö on jo bruttohinta, eli lähestulkoon omakustannushinta. Sen alle kunta ei Tuomen mielestä voi enää mennä.

– Tällä sopimuksella ei pääse rikastumaan. Sopimus on tiukkaan puristettu ja alkuperäisestä ehdotuksesta on jo tingitty, mutta ei oleellisesti, Tuomi kommentoi.

Vuokrasopimus tehdään vuoden 2010 loppuun. Jos tarvetta on, on kunta valmis jatkamaan vuokrasopimusta sen jälkeenkin. Uutta sopimuskautta varten vuokraan tehdään indeksikorotus.

Vastaanottokeskuksen kunnostaminen asuttavaan kuntoon on oma pakettinsa. Remontointia varten kunnanhallitus on esittänyt 67 710 euron määrärahaa. Kunnostuskustannukset valtio erillissopimuksen mukaan korvaa kunnalle vuoden 2010 loppuun mennessä.

Vastaanottokeskuksen toiminta tulee täysin Oulun SPR:n vastuulle. Se rekrytoi henkilökunnan, jota tulee keskuksen johtaja mukaan lukien arviolta 10 työntekijän verran. SPR myös tuo paikalle myös kalusteet ja tarvittavat tekstiilit.

Siikajoen kunnan osalle jää vain vuokranantajan rooli. Sen lisäksi oppivelvollisuusikäiset lapset tulevat kunna kouluun oppilaiksi. Mahdollisten kouluikäisten lasten koulunkäynnistä saattaa koitua kunnalle ainoat kustannukset, joita ei ehkä korvatakaan.

Kunnan opetustoimelle valtionosuuksia myönnetään oppilasmäärän mukaan, joka lasketaan aina 20. syyskuuta. Ensi syksynä kouluun ehkä tulevat turvapaikanhakijoiden lapset eivät vielä ole laskentaperusteissa mukana, sillä perusteeksi ei riitä pelkkä läsnäolo, vaan lapsella täytyy olla tietty tuntimäärä suoritettuna. Vastaanottokeskuksesta kouluun tulevat ovat mukana vasta 2010 laskennassa, jos he silloin vielä Ruukin koulussa ovat.

– Pahimmillaan - jos vain rahaa ajatellaan - voi käydä niin, että he lähtevät pois ennen laskentapäivää, jolloin heistä ei tule valtionosuuksia, Tuomi pohti.

Tuomi kuitenkin muistuttaa, ettei opetusta toki polkaista tyhjästä käyntiin. Eikä vielä tiedetä, kuinka monta kouluikästä lasta Ruukin vok:een tulee, sillä SPR:n mielestä tilat soveltuvat parhaiten yksin saapuville aikuisille.

Vastaanottokeskuksen majoituskapasiteetti on 90-100 henkilöä. Suunnitelmien mukaan tilat remontoidaan niin, että ensimmäiset turvapaikanhakijat saapuvat toukokuun lopulla.

Kaleva: Ruukin vastaanottokeskus saanee asukkaita toukokuussa (17.4.2009)

Vuoden 2007 lopulla suljettu Ruukin turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus Siikajoella saa uusia asukkaita aikaisintaan toukokuun lopulla.

"Ruukin vastaanottokeskusasia notkahti nyt askeleen eteenpäin, se etenee kohti käyttöönottoa", kertoo ylitarkastaja Veikko Pyykkönen sisäasianministeriön maahanmuutto-osastolta.

"Perusteena on edelleen se, että uusia turvapaikanhakijoita on edelleen tullut 400-500 kuukaudessa. Kaikki yksiköt ovat jo täynnä, tarvetta vastaanottopaikkojen lisäämiseen näyttää olevan."

Siikajoen kunnanhallitus käsittelee perjantaina käytyjen neuvottelujen tuloksena syntynyttä sopimusta 27. huhtikuuta, kunnanvaltuusto kutsuttaneen ylimääräiseen kokoukseen sitä seuraavalla viikolla.

Sopimusten lopullista syntymistä on Pyykkösen mukaan hidastanut se, että vastaanottokeskuksen hallinnoija muuttui Oulun vastaanottokeskuksesta SPR:n Oulun piiriksi.

Pohjois-Pohjanmaan TE-keskukselle lähtee asiaa koskeva toimeksianto kuitenkin heti ensi viikolla.

Ruukkiin on suunnitelmien mukaan tulossa noin 150-paikkainen yksikkö, johon majoitetaan aikuisia ja perheellisiä turvapaikanhakijoita.

Siikkis.fi: Arvuuttelu jatkuu vielä (16.4.2009)

Valtion äkkipäätös sulkea Ruukin vastaanottokeskus keskellä kesälomia 2007 tyrmistytti Siikajoen päättäjiä. Sisäasiainministeriön perusteluna oli, ettei Ruukin tiloja tarvita. Vuonna 2007 Suomeen saapuikin vähän turvapaikkaa kyseleviä, yhteensä 1 434 henkilöä.

Viime vuonna tilanne muuttui yhtä nopeasti ja Suomeen tulvahti kaikkiaan 4 035 turvapaikanhakijaa. Nyt alkuvuoden tahti on pysynyt lähes samana.

Siksi ministeriö ja TE-keskus ovat jälleen kiinnostuneita Tuomiojantien varrella tyhjillään olevasta entisestä työlaitoksesta. Ministeriö on ollut yhtä kovalla kiireellä avaamassa vastaanottokeskusta kuin sen lähes kaksi vuotta sitten sulki.

Noin kuukausi sitten Helsingistä viestitettiin, että he ovat valmiita vuokraamaan kiinteistön vaikka heti. Kiire ei tunnu olevan enää palava, sillä kunnan vuokratarjousta pidettiin ministeriössä liian kalliina.

Uusi sopimusluonnos on nyt ministeriössä tutkailtavana. Olisi toivottavaa, että siellä tehtäisiin pian päätös suuntaan tai toiseen, sillä turha kuurupiilo vastaanottokeskuksen asiassa ei ole kenellekään hyödyksi.

Turvapaikanhakijoiden määrä tietysti vaihtelee, mutta silti politiikassa saisi olla enemmän pitkäjänteisyyttä. Asioiden soutaminen ja huopaaminen ei lisää kuntalaisten luottamusta valtiolaivan johtoon.

Sisäministeriö: Turvapaikanhakijoiden vastaanottotoiminta laajenee Kontiolahdella ja alkaa uudestaan Ruukissa (12.3.2009)

Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus on neuvotellut Siikajoen kunnan kanssa vastaanottotoiminnan aloittamisesta Ruukin entisen vastaanottokeskuksen tiloissa. Ruukin vastaanottokeskus tulisi olemaan 150 -paikkainen majoitusyksikkö, mihin majoitetaan aikuisia ja perheellisiä turvapaikanhakijoita. Ruukin yksikkö toimisi Oulun vastaanottokeskuksen sivupisteenä. Toiminta on tarkoitus aloittaa mahdollisimman pian.

Vastaanottojärjestelmässä on tällä hetkellä kirjoilla kaikkiaan 4600 turvapaikanhakijaa, joista alaikäisiä, ilman huoltajaa saapuneita on 790. Uusia tulijoita arvioidaan saapuvan noin 500 kuukaudessa, mikä edellyttää vastaanottopaikkojen lisäämistä edelleen kuluvan vuoden aikana.

Tällä hetkellä vastaanottokeskuksissa ei ole vapaita paikkoja majoituskapasiteetin ollessa jo nyt ylikäytössä. Vastaanottokeskuksissa odottaa tällä hetkellä kuntasijoituspaikkaa 250 oleskeluluvan saanutta pakolaista.

YLE: Ruukin vastaanottokeskus uudelleen käyttöön (3.3.2009)

Pohjois-Pohjanmaalle kaavaillaan ainakin kahta turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusta. Parisen vuotta sitten suljetun Ruukin vastaanottokeskuksen lisäksi Utajärvelle aiotaan avata uusi vastaanottokeskus.

Sisäministeriö kaavailee uusia turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksia Pohjois-Pohjanmaalle. Pari vuotta sitten suljettu Ruukin vastaanottokeskus aiotaan ottaa uudelleen käyttöön.

Lisäksi Utajärvelle on tulossa uusi vastaanottokeskus. Syynä on turvapaikanhakijoiden määrän huomattava kasvu. Toissa vuonna tulijoita Suomeen oli 1500, mutta tänä vuonna arvioidaan tulevan 5000-6000 turvapaikanhakijaa.

Sisäasiainministeriön maahanmuutto-osaston ylitarkastaja Veikko Pyykkönen arvioi että vastaanottotoiminta alkaa Ruukissa kevään aikana.

- Kunnan kanssa neuvotellaan vastaanottokeskustoiminnan pyörittämisestä. Toinen vaihtoehto on, että tästä tulee esimerkiksi Oulun vastaanottokeskuksen sivutoimipiste.

Raahen Seutu: Ruukin vastaanottokeskus kiinnostaa (27.2.2009)

Pari vuotta tyhjillään olleet Ruukin vastaanottokeskuksen tilat kiinnostavat sisäasiainministeriön maahanmuutto-osastoa yhä enemmän. Maanantaina saapuu ministeriöstä ylitarkastaja paikan päälle arvioimaan, millä edellytyksillä tilat voitaisiin ottaa uudelleen käyttöön.

Alustavasti on ollut puhetta kahden vuoden vuokrasopimuksesta. Turvapaikanhakijoiden määristä ei ole vielä tietoa.

– Yksityiskohdat tarkentuvat, kun käymme paikan päällä ja keskustelemme tarkemmin tilanteesta, kunnanjohtaja Kaisu Tuomi kertoo.

Ruukin VOK:n tiloja ovat tulossa arvioimaan myös Oulun vastaanottokeskuksen ja Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen edustajat.

Kunnanjohtaja muistuttaa, että tilat tarvitsevat remonttia ennen kuin niihin voidaan ketään sijoittaa.

– Vähintäänkin pintaremontti on ehdoton, sillä tilat ovat olleet kovassa käytössä.

Siikkis.fi: Ruukin VOK ehkä avataan uudestaan (19.2.2009)

Ruukin vastaanottokeskukseen saattaa hyvinkin pian tulla jälleen turvapaikanhakijoita.
Siikajoen kunnanjohtaja Kaisu Tuomen mukaan nyt näyttää hyvin mahdolliselta, että keskus on hyvinkin pian uudestaan käytössä. Tarkkaa aikataulua hän ei pysty sanomaan, ainoa määritelmä on ”ehkä pian”.

Turvapaikanhakijoita on maahamme saapunut niin tiuhaan tahtiin, että TE-keskuksilla alkaa olla melkoiset paineet löytää heille kattoa pään päälle.

Asioita hoitamaan ryhtyvä maahanmuuttovirasto on kartoittanut kaikki mahdollisuudet saapuvien majoittamiseksi. Virasto on tiedustellut Raahen kaupungilta, olisiko siellä isoa tilaa pakolaisia varten. Aiemmin Raahen Seudussa julkaistujen tietojen mukaan Raahesta kaivattaisiin tilaa 100-150 turvapaikanhakijalle, ja Raahen kaupunki on ollut empivällä kannalla.

Ruukin VOK:n tilanne on kiinni siitä, mitä Raahe virastolle vastaa.

– Maahanmuuttoviraston Veikko Pyykkönen sanoi selvittävänsä pian Raahen kannan. Sitten keskustellaan, miten ehkä meidän VOK otetaan käyttöön; millä aikataululla ja millaisille asukkaille, Tuomi selventää.

Keskuksen avaamiselle kunta asettaa muutamia omia ehtojaan. Keskuksen hallinto ja henkilöstön rekrytointi täytyisi olla jonkin muun tahon harteilla kuin kunnan. Mahdollisia ovat Suomen Punainen Risti ja Oulun vastaanottokeskus.

– Toiveemme on, ettei kunnan tarvitse sekaantua toiminnan pyörittämiseen muuten kuin yhteistyökumppanina, Tuomi toteaa.

– Kunta on jo yhden vastaanottokeskuksen lakkauttanut. Helsingissäkin ymmärretään, etteivät ne kunnat, jotka ovat joutuneet niin tekemään, ole innolla aloittamassa uudestaan, Tuomi hymähtää.

Maahanmuuttovirasto luultavasti tekisi VOK:sta kunnan kanssa parivuotisen sopimuksen. Näillä näkymin siis 2010 loppuun saakka.

– Ajat ovat lyhyitä, koska tilanteet muuttuvat nopeasti, Tuomi ymmärtää.

Valtio lakkautti Ruukin vastaanottokeskuksen syksyllä 2007. Tyhjilleen jäänyt kiinteistö on ollut myynnissä, mutta kiinnostuneita ostajia ei ole ilmaantunut.

Sulkemisen jälkeen Siikajoen kunta on viestittänyt asioita hoitavalle TE-keskukselle, että se olisi edelleen kiinnostunut keskustelemaan VOK:n uudelleen avaamisesta. Viesti on mennyt TE-keskuksesta maahanmuuttovirastoon, josta Pyykkönen soitti kyseli, olisiko Siikajoki kiinnostunut turvapaikanhakijoiden majoittamisesta.

– Vastasin, ettei meillä ole heti käyttöön otettavia tiloja, sillä VOK on remontoitava, Tuomi kertoo.

Tyhjillään olleen VOK:n tiloista osa on huonossa kunnossa. Nopealla remontilla asumiskelpoisia tiloja keskuksesta löytyy useille kymmenille henkilöille. Kalusteitakin on hankittava, sillä vanhoista iso kuormallinen lähti kaatopaikalle ja osa myytiin syksyllä huutokaupassa.

Kunta käy läpi keskuksen remontoitavat tilat. Sen jälkeen kunnassa tiedetään, miten paljon keskukseen voi tulijoita majoittaa. Tilat myös määrittävät, voiko VOK:een sijoittaa perheitä vai yksin saapuvia.

Perheitä kunta voi sijoittaa myös tyhjiin vuokra-asuntoihin, joita on kunnan vuokrataloyhtiön taloissa tyhjillään useampia. Tuomi kuitenkin painottaa keskuksen olevan ensisijainen sijoituspaikka.

Mikäli valtio VOK:a tarvitsee, se vuokraa kiinteistön kunnalta ja kustantaa niin remontin kuin uudet kalusteetkin. Valtio myös maksaa henkilökunnan palkan ja vastaa keskuksen muistakin käyttökustannuksista.

Asiakirjat, dokumentit

Siikajoen kunnan sivut

Pöytäkirjat ja esityslistat

Kunnanhallituksen kokous 16.3.2009

Kunnanhallitus § 153 16.03.2009
Turvapaikanhakijoiden vastaanottotoiminnan käynnistäminen Siikajoella
1466/08/081/2009
KHALL § 153

Ruukin vastaanottokeskuksen (VOK) toiminta päättyi vuoden 2007
lopussa turvapaikanhakijoiden vähäisen määrän vuoksi. Tuolloin
Suomessa suljettiin muitakin vastaavia keskuksia ja
turvapaikanhakijat ohjattiin muutamiin isompiin yksiköihin. Vuoden
2008 aikana tilanne muuttui oleellisesti, ja turvapaikanhakijoita oli yli
4000. Hakijoiden määrä on edelleen kasvanut ja tällä hetkellä
maassa ei ole osoittaa heille vapaita paikkoja, kun
vastaanottokeskukset ovat ruuhkautuneet.

Siikajoella keskusteltiin vuoden 2008 syksyllä mahdollisuuksista
avata VOK uudelleen turvapaikanhakijoille. Tuolloin keskustelu oli
vielä periaatteellisella tasolla mutta vuoden 2009 alussa se
konkretisoitui niin, että sisäministeriön ylitarkastaja,
Pohjois-Pohjanmaan TE -keskuksen maahanmuuttoasiantuntija
sekä Oulun vastaanottokeskuksen edustajat kävivät tutustumassa
VOK:n tiloihin. Tässä yhteydessä sovittiin, että kuntaan tulee
virallinen esitys turvapaikanhakijoiden vastaanottotoiminnan
käynnistämiseksi Siikajoella.

Esitys on saapunut 10.3.2009 ja se on tämän pykälän liitteenä.
Siikajoen kapasiteettitavoite on enintään n. 150 majoituspaikkaa,
määrä tarkentuu prosessin edetessä. VOK:n tiloihin tulisi n. 100
henkilöä, loput esim. tyhjillään oleviin vuokra-asuntoihin. Näistä on
tehtävä sopimus kiinteistönomistajan kanssa.

Hallinnollisesti Ruukin VOK toimii Oulun vastaanottokeskuksen alaisuudessa
sen sivupisteenä. Tällöin esim. henkilöstön rekrytointi kuuluu
Oululle. Turvapaikanhakijat ovat kirjoilla Oulussa.

Oulun VOK tekee ostopalvelusopimukset peruspalveluista, kuten
akuutista sairaanhoidosta. Oppivelvollisuusikäisten koulunkäynnin
järjestämisestä vastaa kunta.

Vastaanottokeskuksen vuokrasopimus on ensivaiheessa vuoden
2010 loppuun ja sitä voidaan jatkaa tarvittaessa.

Kj:n esitys: Kunnanhallitus päättää esittää valtuustolle, että Siikajoen kunta
käynnistää turvapaikanhakijoiden vastaanottotoiminnan Ruukin
vastaanottokeskuksen tiloissa. Sopimus on aluksi voimassa
31.12.2010 saakka ja sitä voidaan jatkaa tarvittaessa.

Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että toiminnan käynnistämiseksi
laadittava sopimus sisältää seuraavat ehdot:

1. Ruukin VOK on hallinnollisesti Oulun vastaanottokeskuksen
sivutoimipiste.

2. Tiloista laaditaan erillinen vuokrasopimus, johon sisältyy myös
tarvittava kiinteistönhoito.

3. Kunta toteuttaa VOK:n tiloissa tarvittavat korjaukset ja niihin
liittyvät kiintokalustehankinnat investointihankkeena, jonka
kustannukset valtio maksaa vuosien 2009-2010 aikana. Korjauksista ja
niiden korvauksista laaditaan erillinen sopimus. Korjaukset
käynnistetään välittömästi, kun sisäministeriö on hyväksynyt kunnan
esittämät sopimusehdot.

4. Kunta myy Oulun vastaanottokeskukselle sen tarvitsemat
sosiaalitoimen palvelut, joista tulee sopimukseen oma maininta korvaus
perusteineen ja euromäärineen. Terveyden- ja sairaanhoidon
sekä lääkäripalvelut eivät sisälly tähän sopimukseen.

5. Kunta järjestää oppivelvollisuusikäisten koulunkäynnin
sopimuksen mukaan joko omissa koulutiloissaan tai Ruukin
vastaanottokeskuksen tiloissa. Opetuksen kustannukset korvataan
kunnalle voimassa olevan valtionosuuskäytännön mukaisesti.

Sopimustekstiluonnos esitellään kokouksessa.

Kh:n päätös:

Kunnanjohtaja muutti kokouksessa esityksensä 4. kohdan
muotoon, että Siikajoen kunta ei myy sosiaalitoimen palveluita.
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä akuutin sairaanhoidon palvelut eivät
sisälly tähän sopimukseen.

Kunnanhallitus käsitteli sopimusluonnoksia ja evästi viranhaltijoita
sopimuksissa huomioitavista asioista:

  • alkukatselmuksesta laaditaan pöytäkirja, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat. Tilojen valokuvaus.
  • toiminnan päättymisen jälkeinen siivoustyö ja mahdollinen paikkojen kunnostus.
  • yhteinen tilojen loppukatselmus.
  • vuokran sitominen elinkustannusindeksiin. Ensimmäinen korotus 1.1.2010 alkaen.
  • molemmat osapuolet nimeävät yhteyshenkilöt.
  • sopimuksen mahdollisesti jatkuessa irtisanomisaika.

Kunnanhallitus päätti esittää sopimusluonnokset Sisäasianministeriön
ja Pohjois-Pohjanmaan Te-keskuksen hyväksyttäviksi. Mikäli
sopimukset siellä hyväksytään, valtuusto kutsutaan ripeästi koolle
hyväksymään sopimukset kunnan puolelta.

Kunnostustöitä ei aloiteta ennen kuin valtuusto on tehnyt asiassa
päätöksen.

Pöytäkirjan liitteenä evästysten pohjalta muokatut ja eteenpäin
hyväksyttäväksi lähetetyt sopimusluonnokset.

Liitteet 6 a, 6 b ja 6 c

Kunnanhallituksen kokous 1.9.2008

Siikajoen kunta on vastaanottanut aiemmin vastaanottokeskuksista myönteisen oleskeluluvan saaneita pakolaisia. Kuntapaikalle tulevat olivat pääsääntöisesti Ruukin vastaanottokeskuksessa myönteisen oleskeluluvan saaneita. Ensimmäiset kiintiöpakolaiset kunta vastaanotti valtuuston erillisellä päätöksellä lokakuussa v 2005. Tuolloin kuntaan tuli 21 vietnamilaisen ryhmä. Heillä on oikeus saada perheenyhdistämisen kautta puolisonsa sekä alaikäiset lapsensa maahan. Perheenyhdistämisen sekä perheenlisäysten jälkeen kunnassa on 28.8.2008 tilanteen mukaan vietnamilaisia 61 henkilöä. Tulevien perheenyhdistämisten jälkeen vietnamilaisten kokonaismäärä tulee olemaan 78 henkilöä. Kotouttamisen piirissä on lisäksi yksi turvapaikkaprosessin jälkeen myönteisen oleskeluluvan saanut henkilö.

Kunnanhallitus toteaa, että tällä hetkellä Siikajoen kuntapaikoilla on riittävästi kotouttamisohjelman piirissä olevia pakolaisia, vaikka TE–keskuksen kirjeessä ei kuntaamme mainitakaan merkittävänä sijoituspaikkana. Siikajoen kunta toivoo, että valtion korvauskäytäntöä tarkistetaan vastaamaan kotouttamisen aiheuttamia kokonaiskustannuksia erityisesti jos kuntapaikkoja halutaan lisää.

Unless otherwise stated, the content of this page is licensed under Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 License