Ruovesi

Ruoveden kunnanhallitus tuki maaliskuussa 2009 äänin 7-2 vastaanottokeskuksen perustamista Ruovedelle. Päätös koski 30–40:n 15–17 vuotiaan nuoren turvapaikanhakijan sijoittamista vastaanottokeskukseen. Puoli vuotta myöhemmin keskuksen paikkaluku on nelinkertaistunut 150:een.

Apulaisjohtaja Minna Jussila

Uutiset

KMV-lehti: Koskelantalot Oy päätti itsenäisesti asuntojen vuokraamisesta (8.7.2012)

KMV-lehti: Ruoveden vastaanottokeskus Pitkä-Louhelaan (5.7.2012)

YLE Tampere: Pakolaisia patistetaan puuhaamaan Ruovedellä (29.11.2011)

YLE Tampere: Monikulttuurisessa kyläkoulussa hälvennetään ennakkoluuloja (22.3.2011)

Ruovesi-lehti: Vastaanottokeskuksen paikkoja vähennettäneen (4.8.2010)

Turvapaikanhakijoiden määrän arvioidaan tänä vuonna jäävän neljään tuhanteen, uutisoi Yle viime viikolla. Pudotus viime vuoden 6000 hakijasta on suuri. Vastaanottokeskuksissa on tällä hetkellä yhteensä noin 600 vapaata paikkaa. Ruoveden vastaanottokeskuksen johtaja Rajkumar Sabanadesan uskoo, että tilanteen jatkuessa päätöksiä paikkojen vähentämisestä tai keskusten lakkauttamisista tehdään syys-lokakuussa. Ruoveden keskusta ylläpitävä Suomen Punaisen Ristin Hämeen piiri hallinnoi myös Lammin 180-paikkaista vastaanottokeskusta. Sabandesan arvioi, että yhteensä Hämeen piirin keskuksista vähennetään 30-80 paikkaa.

- Vähennys ei yllättäisi, mutta tapahtuuko se tänä vuonna vai vasta ensi vuonna, sitä emme voi tietää. Intuitio sanoo, että vasta ensi vuonna.

Keskuksen asiakasmäärä on heitellyt sen perustamisesta huhtikuussa 2009 lähtien. Tänä vuonna keskuksen käyttöaste laski ensimmäisen kerran alle sadan prosentin kesäkuussa. Lasku jatkui heinäkuussa edelleen. Valtakunnallisesti keskusten käyttöasteet vaihtelevat 80-105 prosentin välillä. Ruoveden keskuksen kapasiteetti on 150 paikkaa. Tällä hetkellä asiakkaita on kirjoilla 171, joista kolmekymmentä asuu keskuksen ulkopuolella ystävien tai sukulaisten luona eri puolilla Suomea.

- Lainsäädännön mukaan jokaisen turvapaikanhakijan on oltava rekisteröityneenä jossakin keskuksessa, mutta heidän ei tarvitse asu keskuksessa, eikä käyttää sen palveluita, jos eivät halua, kertoo Sabanadesan.

Punainen Risti hallinnoi vastaanottokeskusta, mutta kaikki toimintaan käytetyt rahat tulevat valtiolta, kertoo Sabanadesan. Keskuksen budjetti hyväksytetään vuosittain sisäasiainministeriössä. Maahanmuuttovirasto antaa keskukselle rahaa kuukausittain. Tämän vuoden ensimmäisen puolikkaan toteutuman mukaan yksi Ruoveden turvapaikanhakija on maksanut valtiolle 44,11 euroa päivältä. Luku sisältää keskuksen henkilökunnan palkat, toimeentulotuen, kiinteistövuokran, sähkön, veden, keskuksen tarjoamat palvelut, sekä muut mahdolliset kulut. Summasta noin 60 prosenttia tulee henkilökunta- ja asumiskuluista. Lakissääteisinä palveluina keskus tarjoaa asukkaille majoituksen, sosiaalipalvelut, joihin kuuluu toimeentulotuki sekä ohjaus ja neuvonta, terveyspalvelut, lakipalvelu ja tulkkauspalvelut. Lisäksi asukkaat osallistuvat harrastus-, opinto- ja työtoimintaan.

Opinto- ja työtoimintaan osallistuminen on ehtona toimeentulotuolle. Suomen kielen opetusta järjestetään neljänä päivänä viikossa kuusi tuntia päivässä eri tasoryhmissä. Työtoiminnan keksiminen on välillä vaikeaa.

- Aktiviteettien lisääminen on sinänsä erinomainen ajatus, mutta onko meillä mahdollisuuksia järjestää mielekästä toimintaa?

Toimeentulotuki keskuksessa yksin asuvalle on 292,22 euroa kuukaudessa. Pariskunta saa 496,76 euroa, yksilapsinen perhe 701,31 euroa ja kaksilapsinen perhe 891,25 euroa, jos lapsi on 10-17-vuotias. Jos lapsi on alle kymmenvuotias, tuki pienenee parilla kymmenellä eurolla. Toimeentulotuesta turvapaikanhakija maksaa ruoat, vaatteet, hygieniatarvikkeet, bussiliput ja muut matkakustannukset, käsikauppalääkkeet, puhelinlaskut, lehdet ja mahdollisen internetin sekä muut kulut. Vastaanottokeskuksessa asukkaille tarjotaan sänky, patja, tyyny ja peitto. Muita huonekaluja, kuten kirjoituspöytä, tuoleja ja sohvia on vain yhteisissä tiloissa. Huonekaluja saadaan lahjoituksina.

Ruhalan rivitalopätkissä asutaan tiiviisti. Periaatteessa yksiössä asuu kaksi henkilöä, kaksiossa neljä henkilöä ja kolmiossa kuusi henkilöä. Esimerkiksi kahdeksanhenkinen perhe asutetaan kuitenkin kolmioon.

Maahan saapuessaan hakija saa tarvikekassin, joka sisältää kattilan, lautasen, haarukan, veitsen ja lusikan, mukin, lasin ja keittiöveitsen. Paketin arvo on noin 35 euroa. Jos asukas muuttaa toiseen keskukseen, paketti otetaan mukaan. Kulutetut tai hajonneet tarvikkeet korvataan itse.

Keskuksen ulkopuolella asuvan tuki on keskuksessa yksin asuvan tukea viitisenkymmentä euroa pienenmpi. Sabanadesan muuttaisi järjestelmää.

- Entistä enemmän pitäisi kannustaa itsenäistä asumista. Heille pitäisi maksaa 50 euroa enemmän. Keskuksen ulkopuolella on helpompaa kotoutua ja oppia maan tavoille. Ystävien ja sukulaisten kanssa on myös enemmän tekemistä ja mielenterveyspalveluiden tarve vähenee. Se on yhteiskunnalle halvin vaihtoehto.

Sabanadesan korostaa laitostyyppisen asumisen olevan veronmaksajalle kallista.

- Tuntuu, että tässä maassa halutaan ajatella että laitoksessa voidaan kontrolloida asiakkaita, mutta sehän ei pidä paikkaansa. Loppupelissä tämä on tehdasmeininkiä. Keskuksia perustetaan, ihmisiä pidetään täällä ja keksitään väkisin sääntöjä ja ohjelmaa.

Sabandesanin 15 vuoden kokemuksen mukaan yksin asuvat voivat paremmin.

- Asiakkailta riisutaan itsemääräämisoikeudet. Tänne asti tulleet ovat vahvoja ja osaavia ihmisiä. Esimerkiksi yksinhuoltajaäiti, joka on tullut Somaliasta kolmen lapsen kanssa, ei ole avuton henkilö. Heitä pitäisi kannustaa olemaan itsenäisiä. Mitä lähempänä palvelut ovat, sitä toimettomammiksi teemme asiakkaat. Jos toimisto olisi esimerkiksi kylällä, sinne tultaisiin vain kun on asiaa, nyt kysymään voi tulla 24 tuntia vuorokaudessa.

Johtaja ottaa esimerkiksi Buranan.

- Tavallisella ihmisellä on Burana-paketti kaapissa. Täällä asuva tietää,että Buranaa saa toimistosta kolmen askeleen päästä milloin vain. Eihän silloin tule mieleenkään ostaa omia. Siinä on kyse vastuunotosta. Liikaa ja liian lähellä ei aina ole hyvä asia.

—-

FAKTA
Ruoveden vastaanottokeskus lukuina

- vuoden aikana 348 turvapaikanhakijaa, joista 70 on saanut oleskeluluvan
- 141 asukasta, heistä 75% miehiä ja 20% perheitä
- 29 alle 18-vuotiasta lasta, ei yksin tulleita
- kulut/turvapaikanhakija/päivä: 44,11 euroa
- keskuksessa ilman perhettä asuvan toimeentulotuki: 292,22 euroa
- henkilökunta: 15
- asukkaiden yleisimmät lähtömaat: Afganistan, Irak, Somalia

Yle: Turvapaikanhakijoiden romahdus näkyy jo Pirkanmaalla (27.7.2010)

Turvapaikanhakijoiden määrä on pudonnut ennätyslukemista. Tänä vuonna turvapaikkaa hakee arviolta 2000 vähemmän. Maahanmuuttovirasto karsii vastaanottokeskuksista jopa 1000 paikkaa.

Pirkanmaalla turvapaikkahakijoiden määrä on vähentynyt, mutta kaikki toimipisteet toimivat vielä toistaiseksi. Pirkanmaalla aikuisia turvapaikanhakijoita vastaanotetaan Ruovedella ja Punkalaitumella. Eniten turvapaikkahakijoiden määrän romahtaminen näkyy Ruovedellä.

- Tämän vuoden loppuun asti ainakin toiminta tulee jatkumaan ja ensi vuoden puolellekin jollain tavalla. Pysytäänkö me tämän kokoisena keskuksena vai tuleeko jotain supistuksia, siitä varmaan tulee tietoa syys-lokakuun aikana. En yllättyisi, jos meidänkin vastaanottokeskuksesta supistettaisiin muutama kymmentä paikkaa, Ruoveden ja Lammin vastaanottokeskusten johtaja Rajkumar Sabadesan toteaa.

Vastaanottokeskukset elävät hakijamäärän mukaan

Vastaanottokeskusten toiminta on nopeasti muuttuvaa ja perustamiset ja lakkauttamiset elävät hakijamäärän mukaan. Keskuksia ei Rajkumar Sabadesanin mielestä ole viisasta pitää tyhkäkäynnillä, mutta lakkauttamiset olisi mietittävä tarkkaan. Toiminnan supistaminen voisi monessa tapauksessa olla järkevämpää.

- Kun tulijamäärä taas nousee, ei tarvitsisi heti kauhealla hädällä perustaa uusia keskuksia, Sabadesan pohtii.

Ruoveden vastaanottokeskuksen johtaja ei usko, että vastaanottokeskus säilyy Ruovedellä montaakaan vuotta. Hakijoiden määrän romahtamisen vaikuttamisaika on kuitenkin haastava arvioitava.

Punkalaitumella toimivassa SPR:n Varsinais-Suomen piirin ylläpitämässä yksikössä aikuispaikat ovat täynnä, mutta nuoria turvapaikanhakijoita on Punkalaitumellakin vähemmän.

- Meillä on nyt hyvät käyttöasteet täällä, mutta alaikäisiä tulee vähemmän Suomeen ja meillekin uusia nuoria tarjotaan vähemmän, apulaisjohtaja Juho Suoramaa kertoo.

Ryhmä- ja perheryhmäkodeissa toiminta vakaampaa

Lasten ja nuorten paikat Pirkanmaalla ovat vakaita, Härmälän ryhmä- ja perheryhmäkodissa asuvat alaikäiset ovat valtaosaksi kaikki saaneet turvapaikan, ja he saapuvat Härmälään usein vastaanottokeskuksista.

- Meidän yksikkö on nyt täynnä, mutta jatkossa tilanne saatta näkyä meilläkin, jos alaikäisten tujoiden määrä vähenee, ei hietä meillekään riitä niin kuin tähän mennessä, toteaa Härmälän ryhmä- ja perheryhmäperhekodin johtaja Pekka Ihalainen.

Perheryhmäkodit toimivat ikään kuin vastaanottokeskusten jatkosijoituspaikkoina, eikä kodista ole kiire lähteä pois, jos omaa kotia ei heti löydy. Senkin takia hakijoiden romahtaminen ei tyhjenennä paikkoja automaattisesti. Härmälässä saa 18-vuotiaat saavat asua perhekodissa niin kauan kuin asunto löytyy, tosin se on löytynyt helposti.

Mänttä-Vilppulassa toimiva ryhmä- ja perheryhmäkoti on halunnut pitää paikkoja auki, jotta koulun kanssa yhteistyö onnistuisi helpommin. Myös Mänttä-Vilppulassa on huomattu, ettei hakijoita enää ole entiseen tapaan.

Yle: Turvapaikan saaneet eivät kelpaa kunnille (8.7.2010)

Kunnat ottavat nihkeästi vastaan turvapaikan saaneita. Esimerkiksi Ruoveden vastaanottokeskuksessa asuu tällä hetkellä kolmisenkymmentä jo turvapaikan ja oleskeluluvan saanutta ihmistä, koska muuta paikkaa ei ole.

Ruuhkan syynä on se, ettei kuntapaikkojen määrä ole kasvanut samaa tahtia kuin turvapaikkapäätösten määrä. Yhä useampi muuttaakin pois itsenäisesti, sanoo Ruoveden ja Lammin vastaanottokeskusten johtaja Rajkumar Sabanadesan.

- Oleskeluluvan saaneiden ihmisten asuminen vastaanottokeskuksissa ei ole suotavaa kenellekään. Se on kallista sekä vastaanottokeskukselle että yhteiskunnalle. Ne ihmiset, jotka ovat saaneet oleskeluluvan, tulevat asumaan tässä maassa pysyvästi tai pidemmän aikaa. Siinä mielessä on erittäin tärkeää, että ihmiset muuttavat pois vastaanottokeskuksista mahdollisimman nopeasti oleskeluluvan saamisen jälkeen.

- Me kannustamme ihmisiä muuttamaan asumaan itsenäisesti entistä enemmän. Olemme myös saaneet ohjeistusta ministeriöltä, että niin pitäisi tehdä. Mielestäni on hyvä asia, jos ihmiset etsivät itsenäisesti itselleen asuinpaikkaa ja muuttavat pois omatoimisesti, Sabanadesan pohtii.

Ruovesilehti: Odottamista ja opiskelua (28.4.2010)

Ruoveden vastaanottokeskuksen toiminta jatkuu ainakin vuoden loppuun. Kukaan turvapaikanhakijoista ei jää laitokseen pysyvästi.

Ruoveden vastaanottokeskuksessa vallitsee uninen tunnelma. Oppilaitokseksi rakennetun kiinteistön, entisen emäntäkoulun, yhteiskeittiössä on runsaan käytön jäljet. Eri kansallisuuksia edustavat asukkaat odottelevat rauhallisina ajan kulumista. Laitoksen ovi käy kuitenkin tiuhaan tahtiin. Tampereen poliisipäivystys on tullut henkilökunnalle tutuksi, koska Tampereelle tulevia uusia turvapaikanhakijoita kuljetetaan Ruovedelle noin kolmen henkilön viikkovauhdilla.

SPR:n Hämeen piirin ylläpitämä Ruoveden vastaanottokeskus on vuoden aikana palvellut noin 300 ihmistä. Nyt laitoksessa on noin 160 ihmistä, joista noin 30 prosenttia on kotoisin Afganistanista. 150 turvapaikanhakijan asia on ratkennut. 30-40 ihmistä on karkotettu maasta pois, 25-30 on saanut oleskeluluvan ja muuttanut eri puolille Suomea.

- Osa on kadonnut. Emme tiedä missä he ovat, Ruoveden ja Lammin vastaanottokeskusten johtaja Rajkumar Sabanadesan sanoo.

-Toimeentulotuki maksetaan joka toinen viikko. Jos jättää kaksi kertaa tuen hakematta, henkilö katsotaan kadonneeksi.

Vastaanottokeskuksen henkilökunta ilmoittaa kadonneesta henkilöstä poliisille, poliisi maahanmuuttovirastolle ja silloin kadonneen henkilön turvapaikanhakuanomus raukeaa.

Arkinen elämä vastaanottokeskuksessa ei poikkea oleellisesti elämästä yleensä. Rahaa, virikkeitä ja harrastusmahdollisuuksia on niukasti.
- Ihmiset tekevät ruuat, pesevät pyykkiä ja siivoavat. Heidät on myös sitoutettu opintotoimintaan. Jos ei täytä velvollisuuksia, tulee varoitus. Kolmesta varoituksesta leikataan toimeentulotukea, apulaisjohtaja Minna Jussila kertoo.

Asiakkaille opetetaan suomen kieltä. Motivoituneimmat, Jussilan mukaan huippuyksilöt, käyvät Tampereella maahanmuuttajakoulutuksessa.

Toimeentulotukea asiakkaat saavat 292 euroa kuukaudessa. Tammikuun loppuun saakka toimeentulotuki oli hieman korkeampi, 375,85 euroa kuukaudessa. Tällä rahalla yksin asuvan henkilön täytyy hankkia ruuat, hygieniatuotteet, vaatteet ja kustantaa oma matkustaminen.

Turvapaikanhakijoilla on Suomen kansainvälisten sopimusten takia oikeus jättää hakemus, saada katto pään pääle ja odottaa. Akuuttia hoitoa vaativat terveydenhoitopalvelut he saavat kuten kaikki muutkin.

- Jos hammas mätii, se hoidetaan. Jos kulunut lonkka on kipeä, annetaan buranaa. Tulehtunut umpisuoli on pakko leikata, pahaan närästykseen ja ruokatorven tulehdukseen annetaan ohjeeksi hankkia rennietä, Minna Jussila selvittää.

Turvapaikanhakijat ovat paikallisesti merkittävä tulonlähde. Laitoksen vuosibudjetti on noin kaksi miljoonaa euroa. Laitos maksaa esimerkiksi laboratoria- ja röntgentutkimuskustannukset täysimääräisesti kunnalle. Vastaanottokeskus ostaa kaiken mahdollisen Ruovedeltä. Henkilökuntaa on 16 ja lisäksi yhteinen johtaja Lammin ja Ruoveden vastaanottokeskuksen kanssa.

Yhteydenottoja vastaanottokeskuksen henkilökunta on saanut joitakin kertoja. Johtaja Sabanadesan kertoo, ettei mitään ilmoitettua asiaa ole sivuutettu ja jätetty hoitamatta. Johtaja toivoo edelleen yhteydenottoja, jos ongelmia esiintyy. Virtain poliisin kanssa yhteistyö on sujunut hyvin, olipa vastaanottokeskuksen asiakas tekijänä tai kohteena.

Keskustelun vastuullisuutta Rajkumar Sabandesan peräänkuuluttaa ruovesiläisiltä ja myös Kalelan omistajilta. Sabanadesan viittaa Aivi Gallen-Kallela-Sirénin Ruovesi-lehdessä antamaan lausuntoon.

- Nyt on vaikeata sanoa (Kalelan) tulevaisuudesta mitään, olosuhteiden muututtua näin odottamattomalla tavalla, Gallen-Kallela-Sirén sanoi ja moitti vastaanottokeskuksen asiakkaita Kalelan mailla liikkumisesta ja tulen teosta. Erämaa-ateljeen johtaja antoi ymmärtää, että Kalelan kiinni pysyminen tulevana kesänä johtuisi vastaanottokeskuksesta.

- 2008 YLE:lle annetussa haastattelussa Gallen-Kallela-Sirén kertoi, että Kalela laitetaan kiinni joka tapauksessa. Ruovesi-lehdelle antamassaan haastattelussa hän laittoi Kalelan sulkemisen vastaanottokeskuksen piikkiin. Minun näkökulmasta tämä on vastuutonta tiedotusta, johtaja Rajkumar Sabanadesan sanoo.

Apulaisjohtaja Minna Jussilan mukaan asiaa käsiteltiin vastaanottokeskuksessa kokouksessa ja päätettiin toimenpiteistä kuinka asiakkaat saataisiin pysymään poissa Kalelasta.

- On totta, että Kalelassa on iso hyvä laivalaituri, josta on hyvä kalastaa. Narut ja kieltolaput eivät pitele ketään. Meidän asiakkaitamme kiinnostaa kalastus, ei Kalelan kulttuuri, Jussila sanoo ja ehdottaa yhteistyötä:

-Olemme valmiita tekemään Kalelan rajalle talkoilla aidan.

Ruovesi-lehti: Kalela kiinni tänä kesänä (23.2.2010)

Akseli Gallen-Kallelan erämaa-ateljee Kalela pysyy suljettuna kesän 2010. Museonjohtaja Aivi Gallen-Kallela-Sirén on mietteliäs myös Kalelan tulevaisuuden suhteen.

- Lähes kaksisataa maahanmuuttajaa on asettunut asumaan naapuriin, mistä aina ennen saimme vuokrata kunnon asuinsijat avustajillemme. Mitään vastaavaa majoitustilaa ei lähistöltä löydy, Aivi Gallen-Kallela-Sirén sanoo.

Uusi naapurusto tuo Kalelan kannalta myös ennalta-arvaamattomia riskitekijöitä. Viime kesänä niemi oli vallattu ja siellä oli käsitelty luvattomasti tulta ja poltettu tupakkaa. Suomalaismatkailijat ovat museonjohtajan mukaan kuitenkin lähes poikkeuksetta Kalelan aukiolovuosikymmenien kuluessa kunnioittaneet tulenkäsittely- ja tupakkakieltoja sekä luonnonsuojelemiseksi polkujen viereen vedettyjä suojanaruja.

- Nyt ovat uudet tuulet saapuneet. Kulttuuri- ja käytöstaustat ovat tyystin erilaiset. Nyt on vaikeata sanoa tulevaisuudesta mitään, olosuhteiden muututtua näin odottamattomalla tavalla, sanoo vuodesta 1965 rakennusta ja sen näyttelytoimintaa hoitanut Gallen-Kallela-Sirén.

Kalelaa aiotaan kuitenkin säiden salliessa remontoida ja talovanhuksen katteita korjata. Erämaa-ateljeehen pystytetään heinäkuussa myös pienimuotoinen näyttely merkittäville ulkomaisille museovieraille ja ennalta sovituille ryhmille.

Ruovesilehti: Monikulttuurisuus on rikkaus (17.2.2010)

Kansanedustajavierailu

Ruoveden vastaanottokeskuksessa vieraillut kansanedustaja Marja Tiura kokee monikulttuurisuuden rikkaudeksi suomalaisille. Maahanmuuttoasioita tiukasti työnsä puolesta seuraava Tiura tunnustaa kuitenkin maahanmuuttoasioihin kohdistuvat paineet.

- Ihmiset suhtautuvat usein varauksella tämän tyyppisiin asioihin. Tilanteet vaativat aikaa ja yleensähän ajan kuluessa rauhoitutaan. Suomessa ollaan monikulttuurisuudessa kuitenkin vielä lapsen kengissä, Tiura sanoo.

Suurimpia ongelmia tuottavat kulttuurierot sekä maahanmuuttajien ja suomalaisten erot ajatus- ja työskentelytavoissa. Tiuran oma avoin suhtautuminen muihin kulttuureihin juontaa lapsuudesta.

- Meillä oli kotona harjoittelutila, harjoittelijoita oli meillä muun muassa Ghanasta ja Virosta opiskelijavaihdossa. Kyllä heihin koko kylä nopeasti tottui, vaikka omam mummoni mielestä asia olikin alkuun aivan outo, muistelee Tiura.

Suuri osa Ruoveden vastaanottokeskuksen asiakkaista tulee Afganistanista. Maan tilanne on edelleen kaoottinen ja varsinkin monet pakolaisina saapuneet lapset ovat traumatisoituneita. Eduskunnan ihmisoikeusryhmän kanssa Afganistanissa vieraillut Tiura ei ihmettele tätä lainkaan.

- Masar-El-Sharifissa oli kyllä niin käsinkosketeltavan kamalaa, että matka jäi mieleeni ikuisesti. Luotiliiveissä ajoimme lujaa kylän läpi.

Suomessa on kritisoitu turvapaikanhakuprosessin pituutta laajasti. Tiuran mielestä on käsittämätöntä, että prosessi on niin hidas.

- Tämän pitäisi olla simppeli asia ja herää kyllä kysymys, miten tätä voitaisiin nopeuttaa, Tiura pohtii luvaten viedä viestiä maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thorsille.

Myös maahanmuuttajien Suomen valtiolta saama rahallinen tuki on herättänyt laajaa keskustelua viime aikoina. Toimeentulotukea leikattiin juuri, jotta oltaisiin lähempänä muiden Pohjoismaiden linjaa.

Ruoveden vastaanottokeskuksen väellä on eräs huoli, jonka Tiura ymmärtää helposti.

- Me haluaisimme saada keskuksen lapset neuvolan asiakkaiksi, se olisi erittäin tärkeä, apulaisjohtaja Minna Jussila toteaa.

- Neuvola on erittäin tärkeä asia. Näin neuvolapalveluita itsekin poikani kanssa käyttävänä koen, että maahanmuuttajaäideille ja lapsille se olisi myös hyvä yhteiskuntaan integroimisen muoto, nyökkää Tiura.

Jenni Koskimaa

Kuvateksti:
Marja Tiura seuraa Minna Jussilan kanssa miten toimeentulotukia maksetaan vastaanottokeskuksen asukkaille.

Aamulehti: "Kiva tulla kouluun" - Turvapaikanhakijat pääsivät lopulta opintielle (19.1.2010)

Neljätoista turvapaikanhakijalasta aloittelee innosta puhkuen koulutietään Pekkalan kyläkoulun pihapiiriin sijoitetussa erillisluokassa Ruovedellä.

Kymmenvuotias Abdullahi Omar Madey on yksi Pekkalan koulun valmistavan luokan oppilaista. Ilo oli kotona suuri, pidettiin oikein juhlat, kun perhe sai tiedon koulun alkamisesta.

- Oli kiva tulla kouluun. Opin suomea, luistelua ja hiihtoa. Koulussa tykkään eniten talviliikunnasta, luistelusta. Paras ruoka on peruna ja salaatti, Abdullahi kertoo selvällä suomen kielellä.

Valmistavan luokan oppilaat ovat 6-13-vuotiaita Tshetsheniasta, Irakista, Iranista ja Somaliasta. Valmistava opetus on tarkoitettu maahanmuuttajille, joiden suomen kielen tai muut oppimisvalmiudet eivät riitä esi- tai perusopetuksen ryhmässä opiskelemiseen.

Ruovesiläiset ovat viime vuoden mittaan ottaneet Suomen Punaisen Ristin vastaanottokeskuksen siipiensä suojaan: turvapaikanhakijat ovat löytäneet paikkakunnalta ystäviä, vapaaehtoisen suomen opettajan ja jopa työpaikkoja itselleen.

- Olemme saaneet elää rauhassa täällä Ruhalassa. Meille on lahjoitettu paljon tavaraa: vaatteita ja huonekaluja, paljon välittämistä, kehuu Minna Jussila, Ruoveden vastaanottokeskuksen apulaisjohtaja, ruovesiläissyntyinen itsekin.

Konflikteja ympäristön kanssa ei vastaanottokeskuksessa ole viime aikoina ollut.

Kuvateksti:
Sa-laat-ti. Milad (vas.), Yasaman, Walid, Ilhan, Mustafa ja Ryana harjoittelevat opettajansa Kirsti Wikmanin kanssa tavutusta tulevaa kouluruokailuakin silmällä pitäen.

Ylä-Pirkanmaan Vekkari: Pakkanen pahinta (14.1.2010)

Somalialainen Mukhtar Omarin päätös paeta kotimaastaan alkoi vahvistua viime vuoden keväällä.

Tuolloin hengityselinsairaus teki hänen olemisensa tukalaksi. Mogadishuun edenneet ääri-muslimitaistelijat pahoinpitelivät ja uhkailivat häntä. He myös tuhosivat mm. vaatekaupalla itsensä ja perheensä elättäneen Omarin elinkeinon ja omaisuuden.

– Maksoin pakomatkasta Suomeen 5000 dollaria. Tulin Dubain kautta Norjaan ja Ruotsiin ja sieltä Suomeen. Jätin turvapaikkahakemuksen vasta täällä, joten minulle ei pitäisi tulla ongelmia.

Dublinin sopimuksen mukaan EU:n alueelle tulevan turvapaikanhakijan hakemus tulee käsitellä siinä EU-maassa, jossa hän on hakemuksensa ensiksi jättänyt.

Tällä perusteella monia turvapaikanhakijoita käännytetään Suomesta.

Pian Suomeen tultuaan Omar joutui yli viikoksi sairaalaan, jossa häntä tutkittiin perusteellisesti mm. tuberkuloosiepäilyn takia.

– Minulla on kaikki hyvin Suomessa ja täällä Ruoveden vastaanottokeskuksessa, on suojaa ja ruokaa. Kiitos Suomi. Uskon, että saan oikeudenmukaisen turvapaikkapäätöksen Suomessa. Täällä ei ole korruptiota, niin ole tuttaviltani kuullut.

– Ainoa murheeni on Mogadishuun jääneestä perheestäni. He eivät ymmärrä, että elämän alkuun saanti täällä vie niin paljon aikaa, eivätkä luota minuun enää. Myös yhteydenpito on kallista ja hankalaa. Toivon parasta. Jumala on suuri.

Ylä-Pirkanmaan Vekkari: Ennakkoluulot tasoittuneet (14.1.2010)

Yhteiselo Ruoveden Ruhalassa sijaitsevan vastaanottokeskuksen ja paikallisten kesken on asettunut rauhallisiin uomiin.

– Suhteet ympäristöön ovat aika hyvät. Viime vuonna järjestimme kaksi avoimien ovien tapahtumaa ja kuntalaiset ja naapurit pääsivät tutustumaan toimintaamme ja täällä asuviin ihmisiin. Myös yhteistyö Ruoveden kunnan kanssa esimerkiksi terveys-, laboratorio- ja kouluasioissa on onnistunut. Samoin yhteistyö pankkien kanssa. Vapaaehtoiset ystävät vierailevat ja viettävät aikaa asukkaidemme kanssa. Konflikteilta onkin vältytty, kuvailee Ruoveden vastaanottokeskuksen päivystävä ohjaaja Rasul Azizan vastaanottokeskuksen ja ruovesiläisten yhteiseloa.

Ilmapiiri onkin pääosin myönteinen ja alun ennakkoluulot ovat lientyneet.

– Vastaanottokeskus oli tuolloin uusi asia. Kaikki tottuminen vaatii aikaa, Azizan toteaa.

Vastaanottokeskuksen alakouluikäiset aloittivat tällä viikolla koulunkäynnin Pekkalan koulussa. Tilanpuutteen takia koulun pihaan hankittiin elementtitilat, joissa valmistavaa opetusta järjestetään 12 lapselle oman tuntiopettajan johdolla.

– Kaikki turvapaikanhakijaperheet elävät stressitilanteessa, kun tulevaisuudesta ja turvapaikan saamisesta ei ole varmuutta. Pyrimme kaikin keinoin suojelemaan lapsia tältä paineelta. Kouluun pääsy ja yhteiskuntaan integroituminen on tässä tärkeää, Azizan tietää.

Lapsille järjestään myös monenlaista toimintaa vastaanottokeskuksessa. Myös perhetyöntekijä on käytettävissä.

Vastaanottokeskuksessa turvapaikanhakijat asuvat kahden hengen huoneissa ja hoitavat omaa arkeaan itsenäisesti. He saavat toimeentulotukea noin 15 prosentilla alennettuna suomalaisiin toimeentulotuen saajiin verrattuna.

Vastaanottokeskuksen ohjaajat auttavat asukkaita esimerkiksi näiden käyttäessä terveyspalveluita tai muuten asioidessa. Myös esimerkiksi tulkkaukseen tai turvapaikanhakuun liittyviin lakiasioihin löytyy apua. Vastaanottokeskus huolehtii myös lupaprosessiin liittyvistä kuulemisista poliisilaitoksella, niin että hakijat pääsevät paikalle ajallaan.

– Suomen opiskelu on mahdollista meillä kahdesti viikossa ja lisäksi voi opiskella ulkopuolisilla kursseilla. Muutamat hakijat opiskelevat meiltä käsin ammattia itselleen. Kolmen kuukauden maassa olon jälkeen voi myös käydä töissä. Varsin harvat ovat työpaikkaa kuitenkaan löytäneet, Azizan sanoo.

Ruoveden vastaanottokeskusta ylläpitää Suomen Punainen Risti. Siellä asuu kaikkiaan noin 150 turvapaikanhakijaa mm. somaleja, afganistanilaisia ja Irakin kurdeja. Yksittäisiä tulijoita on muistakin Afrikan ja Aasian maista.

Turvapaikanhakuprosessi voi kestää puolesta vuodesta useisiin vuosiin tapauksesta riippuen.

Ruovesilehti: Pekkalan koulussa aloitti luokallinen uusia oppilaita (13.1.2010)

Pekkalan koulussa Jäminkipohjassa koulupäivä alkoi maanantaina kansainvälisissä merkeissä, sillä koulutiensä aloitti 12 Tsetseniasta, Irakista, Iranista ja Somaliasta kotoisin olevaa uutta koulukasta. Turvapaikanhakijalapset saavat koulussa perusopetukseen valmistavaa opetusta omana ryhmänään. Iältään he ovat 6-13-vuotiaita.

Ensimmäisenä päivänä ohjelmassa oli yleistä tutustumista kouluun, toisiin oppilaisiin ja muutamiin suomen kielen keskeisiin sanoihin. Opetus tapahtuu suomeksi.
-Ensimmäiset sanat ovat olleet kiitos ja ole hyvä, kertoo valmistavan opetuksen opettaja Kirsti Wikman.

-Kielen opetuksessa lähdemme omasta lähipiiristä, nimistä ja perhesanastosta. Tänään muun muuassa piirretään oma perhe, opettaja valotti.

Perusopetukseen valmistava opetus on tarkoitettu niille maahanmuuttajataustaisille oppilaille, joiden suomenkielentaito ja/tai muut valmiudet eivät riitä esi- tai perusopetuksen ryhmässä opiskelemiseen. Opetusta annetaan 6-10-vuotiaille vähintään 900 tuntia ja tätä vanhemmille vähintään 1000 tuntia. (Opetushallitus).

-Olen todella kiitollinen, että kouluasiassa näin nopeasti päästiin tulokseen. On erinomainen asia, että koulu alkaa, sanoo Ruoveden vastaanottokeskuksen johtaja Rajkumar Sabanadesan.

-Uskaltaisin sanoa, että lasten vanhemmat ovat jopa lapsiaan miljoona kertaa kiitollisempia. Perheet tulevat sodan keskeltä ja maista, joissa ei ole voinut käydä koulua, ei ole ollut terveydenhuoltoa, eikä minkäänlaisia elämän edellytyksiä.

Aizan Nugajeva tuli lastensa Timurin (13), Rajanan (10) ja Dautin (7) tueksi ensimmäisenä koulupäivänä. Lasten isä jäi kahden nuorimmaisen kanssa kotiin. Tsetseeniperheelle koulun alku oli suuri asia.

-Tämä oli meille kuin suuri lahja. Se on meille niin suuri asia, että en osaa sitä sanoiksi pukea, kertoo kiitollinen Aizan venäjäksi.

Perhe saapui Suomeen kolme kuukautta sitten ja asuu nyt Jäminkipohjassa, missä suurin osa uusista oppilaista asuu perheensä tai huoltajansa kanssa, vain neljä heistä kulkee koulussa Ruhalan vastaanottokeskuksesta.

Pekkalassa noudatetaan opetushallituksen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelmaa.

-Kaikille opetetaan yhdessä suomen kieltä ja Suomi-tietoutta joka päivä ja jo tällä viikolla ryhdytään tekemään matematiikan tasotestejä, joiden perusteella selviää, mitä oppilaat jo osaavat, Kirsti Wikman selvittää. Sen jälkeen oppilaat saavat tasonsa mukaiset oppikirjat.

-Integroimaan ryhdytään myös sitä mukaa, kun on mahdollista, Wikman sanoo tarkoittaen yhteistunteja suomalaislasten kanssa esimerkiksi kuvaamataidossa tai liikunnassa.

Opetuksessa edetään tunnustellen ja pehmeillä metodeilla. Rangaistuksia ei tunneta, vaan kannustetaan ja rohkaistaan.

-Monella on hyvinkin rankka tausta, opettaja tietää.

Uusilla oppilailla on koulussa oma luokka koulun vieressä.

-Pulpetit tulivat samaan aikaan kuin mekin, joten vielä on vähän autiota, mutta kyllä tästä viihtyisä pesä saadaan aikaiseksi.

Ruokailu tapahtuu kieliluokassa koulun sisällä. Ensimmäisenä päivänä ruoka maistui niin koulukkaille kuin ensimmäisen koulupäivän kunniaksi mukaan tulleille äideille ja pikku sisaruksillekin.

-Hyvin kohteliaita ja mallikkaita oppilaita, kuvaili Kirsti Wikman uusia oppilaitaan ensimmäisen päivän jälkeen. -AK.

Valmistava opetus

Suomen perusopetuslain (4§) mukaan jokaisella Suomessa asuvalla lapsella on oikeus ja velvollisuus käydä koulua. Perusopetukseen valmistava opetus on tarkoitettu jokaiselle maahanmuuttajataustaiselle lapselle, jonka kielitaito ei vielä riitä perusopetuksen ryhmässä opiskelemiseen. Oppilaalle annetaan opetusta perusopetuksen oppiaineissa sovelletusti oman opetussuunnitelman mukaan.

Valmistavan opetuksen kustannukset korvataan opetuksen järjestäjälIe opetus-ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmän kautta.

Valmistavan opetuksen tavoitteena on edistää lasten tasapainoista kehitystä ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan sekä antaa tarvittavat valmiudet perusopetukseen siirtymistä varten.

Ruovesi-lehti: Turvapaikanhakijalapset elementtiluokkaan (9.12.2009)

Ruhalan vastaanottokeskuksen lapset saavat pian valmistavaa opetusta Ruovedellä. Koulutuslautakunta päätti kokouksessaan torstaina, että valmistavaa opetusta tullaan järjestämään Suomen Vuokrakopit Oy:ltä vuokrattavissa elementtitiloissa, jotka sijoitetaan Pekkalan koulun pihalle.

Valmistavaan opetukseen on 7.1.2010 alkaen tulossa 12 oppilasta. Opetukseen haetaan nyt päätoimista tuntiopettajaa kevääksi 2010.

Valmistavan opetuksen käynnistämisen esteenä on ollut tilojen puute. Pirkanmaan Sairaanhoitopiiri ei ole suostunut antamaan Pekkalan koulussa olevia neuvola-ja kotipalvelutiloja opetuskäyttöön. Väärinmajan koulultakaan ei sopivaa tilaa löytynyt.

Suomen Vuokrakopit Oy:n elementtitiloissa on tilaa noin 30 neliötä. Niiden vuokra on 340 euroa kuukaudessa. Toistaiseksi ei ole tarkkaan tiedossa, minne elementtiluokat pihalla tullaan sijoittamaan.

Väärinmajan koulun luokanopettajan virka laitetaan avoimeen hakuun ajalle 7.1.-5.6.2010. Asiasta päätti koulutuslautakunta. Koulunjohtaja oli ehdottanut tehtävää syyslomasta lähtien hoitaneen viransijaisen työsuhteen jatkamista koulunjohtajan päätöksellä. Virkamääräys oli tehty 19.12. asti.

Aamulehti: SPR Ruoveden vastaanottokeskuksen avoimet ovet

SPR Ruoveden vastaanottokeskus on avattu Ruovedelle Ruhalaan keväällä 2009 vastaamaan koko suomessa nopeasti kohonneeseen turvapaikanhakijoiden määrään.

SPR Ruoveden vastaanottokeskuksessa on paikkoja 150 henkilölle, joista suurimman asiakasryhmän muodostavat kriisialueilta Irakista, Afganistanista sekä Somaliasta tulevat aikuiset sekä lapsiperheet.

Illan aikana ohjelmassa on luvassa Kurdien tanssiesitys, tietoa keskuksen toiminnasta ja mahdollisuuksista vapaaehtoistoimintaan. Lisäksi mukavaa yhdessäoloa sekä pientä purtavaa. Toivotamme kaikki kiinnostuneet tervetulleeksi tutustumaan toimintaamme.

Ajat
to 19.11.2009 klo 16-20

Paikka
SPR Ruoveden vastaanottokeskus
Pöytäniementie 156
34600 Ruovesi

Järjestäjä
SPR Ruoveden vastaanottokeskus
Pöytäniementie 156
34600 Ruovesi

Yle: Ruovedelle muuttaa lisää turvapaikanhakijoita (15.8.2009)

Ruoveden vastaanottokeskukseen muuttaa 25 uutta turvapaikanhakijaa. Hakijoille vuokrataan yhteensä kuusi tyhjillään olevaa vuokra-asuntoa Ruoveden Jäminkipohjasta.

Uusien paikkojen myötä keskuksen paikkaluku nousee 125:stä 150:een. Asuntoihin muuttaa lähiviikkojen aikana pääasiassa lapsiperheitä. Perheet saavat palvelunsa Ruoveden vastaanottokeskuksesta.

Sisäasianministeriö on pyytänyt vastaanottokeskuksia lisäämään paikkalukujaan mahdollisuuksien mukaan, koska turvapaikanhakijoita tulee Suomeen edelleen paljon.

Ruovesi-lehti: Turvapaikanhakijaperheitä Jäminkipohjaan (12.8.2009)

Turvapaikanhakijoita tulee Suomeen yhä paljon. Sisäasiainministeriö on antanut vastaanottokeskuksille toimeksiannon lisätä keskusten paikkalukua mahdollisuuksien mukaan.

SPR Ruoveden vastaanottokeskus on vuokrannut Ruoveden kunnalta viisi tyhjillään ollutta vuokra-asuntoa Jäminkipohjasta 10.8. alkaen ja yhden asunnon 1.9.

Asuntoihin muuttaa pääasiassa turvapaikanhakijaperheitä. Jäminkipohjasta vuokrattavat asunnot tulevat olemaan osa Ruoveden vastaanottokeskuksen toimintaa. Jäminkipohjassa asuvat turvapaikanhakijat tulevat saamaan palvelunsa Ruoveden vastaanottokeskuksesta.

Asuntojen vuokraamisen myötä keskuksen paikkaluku nousee 150:een.

Ruovesi-lehti: Pekkalaan tulossa pakolaislapsia (12.8.2009)

Koulutyö pääsi eilen alkuun myös kyläkouluilla. Syyslukukauden alku lieneekin yllätyksellisin Pekkalassa, sillä koulu saa oppilaikseen pakolaislapsia ilmeisesti ensi viikon alussa.

Tieto tuli lyhyellä varoajalla.
- Heinäkuun viimeisellä viikolla saimme tiedon, että tulossa on Iranista ja Somaliasta lähtöisin olevia alakouluikäisiä oppilaita. Siitä millä kielellä heitä opetetaan, ei ole tietoa, tulkkivalmiuksista puhumattakaan, koulun johtaja Pekka Kuurila kertoo.

Ruhalan vastaanottokeskuksesta oppilaita on tulossa yhteensä kuusi ja heille on kaavailtu omaa ryhmää.

Aamulehti: Piti tulla 30-40 turvapaikanhakijaa, tulikin 132 (15.7.2009)

Ruovesiläisten ja paikkakunnalle saapuneiden turvapaikanhakijoiden yhteiselo on alkanut kuohuvasti. Kaksi tapausta on päätynyt poliisin tutkittavaksi.

Ensimmäinen rikosilmoitus tehtiin toukokuussa. Somaliseurue, kaksi naista, mies ja kaksi lasta olivat kävelemässä vastaanottokeskuksesta kylälle päin, kun vastaan tuli auto, jossa oli kaksi 70-luvulla syntynyttä miestä ja yksi nainen.

Auton ikkunasta huudeltiin ja somalit kokivat, että heidän päälle yritettiin ajaa. Asia on edennyt syyteharkintaan.

Seuraavan kerran räiskähti 1. kesäkuuta puolen yön jälkeen Laivarannassa. Tapauksen tutkinta on kesken, mutta yhtä etiopialaismiestä pahoinpideltiin lyömällä kasvoihin ja vartaloihin. Hän sai mustelmia ja ruhjeita. Tekijöiksi epäillään 3-4 ruovesiläismiestä.

Viime viikkoina uusia ilmoituksia ei ole tullut lukuun ottamatta polkupyöriä. Kyliltä on varastettu pyöriä, ja ne on löydetty vastaanottokeskuksesta. Syyllisiä ei ole tavoitettu.

Ihmetystä paikkakunnalla on herättänyt se, että Ruhalaan piti tulla 30-40 nuorta, mutta kylillä alkoikin liikkua aikuisia.

Ruoveden vastaanottokeskus on Spr:n ylläpitämä. Ensimmäiset turvapaikanhakijat saapuivat toukokuun alussa. Tilat täyttyivät nopeasti, koska ministeriö muutti keskuksen luonnetta.

Ruovedellä asuu nyt 132 henkeä, vaikka paikkaluku on 120. He ovat lähinnä Irakin kurdeja, somaleja ja afgaaneja. Keskus työllistää 17 henkeä.

SIRKKA ISO-ETTALA

Aamulehti, Ruovesi

Kuvateksti:
Ruoveden vastaanottokeskus on täynnä maahanmuuttajjia, nuorten sijaan oleskelulupaa hakee aikuisia miehiä, naisia ja pieniä lapsiakin. Keskuksessa on kurdeja (kuvassa), somaleja ja afgaaneja. Kurdit yrittävät tappaa pitkäksi käynyttä aikaa pelaamalla jalkapalloa. Maali on itse tehty kepeistä.

Ruovesi-lehti: Emme ole uhka, pakenemme niitä (1.7.2009)

Syed Asif Mahboub istuu asuntolahuoneiston yhteistilan pöydän ääressä tumma puku päällä. Afganistanista kotoisin oleva Mahboub on hakenut turvapaikkaa Suomesta ja päätynyt Ruovedelle.
- Työni takia uhat kotimaassa pahenivat ja pahenivat.

Mahboub työskenteli Afganistanin hallinnon, USA:n suurlähetystön ja YK:n palveluksessa pääasiassa huumeiden vastaisissa työtehtävissä.
- Henkilökohtainen rohkeuteni uhkasi huumeiden kanssa työskenteleviä ja he alkoivat uhkailla minun ja perheeni henkeä.

Mahboub ei peittele sitä että hän työskenteli kotimaassaan korkeissa asemissa ja suhteellisen korkein tuloin. Hän on matkustanut työnsä takia ympäri maailmaa, mutta palasi aina kotiin. Kunnes elämä kävi hengenvaaralliseksi. Ääri-islamistit Taleban-ryhmät lähettivät Mahboubille tappouhkauksia, eikä korruptoituneesta poliisista ole maassa hyötyä.
- Jos olisin kuollut, ei lapsillani olisi ollut vähääkään toivoa kotimaassa, kertoo neljän lapsen isä.
- Fyysisesti minulla on kaikki täällä hyvin. Olen hyvin kiitollinen saamastani suojasta ja turvasta. Mutta psyykkisesti olen kotimaassa, enkä kiinni elämässä.

Mahboubin suurin toive on lasten pelastaminen.
- Toivon että heidän ei tarvitsisi kasvaa sodan keskellä kuten itse jouduin. Toivon, että he saisivat elää rauhassa, saada koulutusta ja mahdollisuuksia päättää itse mitä haluavat olla.

Tulevaisuus on kuitenkin epävarma. Mahboub jätti lapsensa ja vaimonsa kotimaahan yli kahdeksan kuukautta sitten ja odottaa nyt turvapaikkapäätöstä päästäkseen suunnittelemaan elämää eteenpäin.

Mahboub on kuullut että osa suomalaisista inhoaa ulkomaalaisia ja Ruovedellä turvapaikanhakijoita on haukuttu, tönitty ja heitetty ulos illanviettopaikoista. Hän kertoo, että monet vastaanottokeskuksen asukkaat eivät enää uskalla lähteä keskuksestaan kuin pakollisen tarpeen takia.
- Meidän ei pitäisi tuntea olevamme eristettyjä vankeja.
- On normaalia reagoida negatiivisesti uusiin asioihin, mutta uskon Ruoveden asukkaiden olevan älykkäitä ja kilttejä. Uskon heidän ymmärtävän, että olemme läpikäyneet suuria vaikeuksia. Oikeutemme kotimaassa on viety.
Mahboub muistuttaa että kuka tahansa ihminen voisi olla samassa tilanteessa.
- Me emme ole uhka, me olemme paenneet uhkia.

Mahboub uskoo että turvapaikanhakijat tekisivät niin paljon uuden kotimaan hyväksi kuin mahdollista. Hän kuitenkin myöntää, että jokaisessa ihmisryhmässä on hyviä ja pahoja ja tietää kulttuurierojen aiheuttavan vahinkoja ja väärinymmärryksiä.
- Jos ihmistä kohdellaan vieraana, hän käyttäytyy kuin vieras. Jos ihminen otetaan perheenjäseneksi, hän haluaa tehdä paljon yhteisön hyväksi.

Mahboub pitää Ruovettä todella kauniina ja rauhallisena paikkana, mutta toivoo sosiaalisena ihmisenä paikkakunnalle lisää ajanviettomahdollisuuksia ja turvapaikanhakijoille lisää vaihtelua ja kohtaamisia paikallisten kanssa.
- Uskon että valtio ja muut tahot tekevät parhaansa, mutta saamamme kahden tunnin suomenkielen opetus kaksi kertaa viikossa ei riitä. Kaikki täällä haluavat oppia suomea ja tutustua suomalaisiin.

Mahboub uskoo maahanmuuton ongelmien hoidossa ennaltaehkäisyyn ja toivoo turvapaikanhakijoille erityisesti koulutusmahdollisuuksia, ammatillista koulutusta, vapaaehtoisia kursseja, säännöllisiä kielenopetuskursseja, kirjallisuutta eri kielillä ja keskusteluryhmiä paikallisten kanssa.
- Ja kaupassa voi tervehtiä, jotta tuntisimme olomme tervetulleiksi, kehottaa Mahboub.

Ruovesi-lehti: Ulkomaalaisia ei tarvitse pelätä (3.6.2009)

Vastaanottokeskuksen työntekijät esittelivät toimintaansa Yhteiskoulun väelle

Yhteiskoulun yläluokkalaisilla ei liene ainakaan suuria epäselvyyksiä siitä, minkälaista toimintaa Ruhalan vastaanottokeskuksessa järjestetään. Niin vähän kysymyksiä koulukkaat esittivät keskuksen työntekijöille, jotka halusivat tulla kertomaan Ruhalan nykytoiminnasta koulun väelle.

Varsinaista vuoropuhelua ei yläkoululaisten kanssa saatu aikaan, mutta alakoululaisten kanssa vieraat juttelivat monistakin seikoista.
-Lapset ovat vielä niin aitoja, että he uskaltavat ihmetellä uusia asioita ja esittää vilpittömiä kysymyksiä, rehtori Jouko Heikkilä arveli.

Joku tuumi, että Ruhala olisi kiinnostanut teinejä hyvinkin, jos sinne olisi tullut alkuperäissuunnitelmien mukaisesti vain nuoria. Nyt keskukseen majoitetaan aikuisia naisia ja miehiä sekä perheitä. Jos yksin maahan tulevien alaikäisten turvapaikanhakijoiden määrä rupeaa nousemaan, Ruoveden keskukseenkin heitä saattaa tulla.
-Noin neljänkymmenen alle 18-vuotiaan optio on edelleen olemassa, keskuksen johtaja Rajkumar Sabandesan totesi.

Rauhallisen tiedotustilaisuuden tavoite todennäköisesti täyttyi, niin seikkaperäisesti apulaisjohtaja Minna Jussila ja ohjaaja Raman Hussein kertoivat Ruhalan uudesta elämästä. Minna Jussilan toteamus tiivisti monikulttuurisen päivän päätavoitteen oivallisesti.
-Siitä lähdetään, että Ruhalassa asuvia ulkomaalaisia ei tarvitse kenenkään pelätä.

Turvapaikan hakijoiden taustat kiinostavat.
-Isoon joukkoon mahtuu aina monenlaisia ihmisiä ja elämänkohtaloita. Afganistanissa, Somaliassa ja Irakissa eletään levottomia aikoja, joten ihmiset lähtevät etsimään turvallisia oloja, Minna Jussila totesi.

Ovatko turvapaikanhakijat mukavia?
-Mielestäni he ovat oikein kohteliaita ja mukavia. Kaikki eivät osaa englantia, ruotsia tai suomea, mutta ovat silti koulutettuja ja taitavat muita maailman kieliä. Osa ihmisistä ei osaa edes kirjoittaa.
Jussilan kokemuksen mukaan Ruhalaan tulleet ihmiset ovat kotiutuneet Suomeen hyvin, vaikka taustalta löytyykin ongelmia, masennusta ja stressiä.

Miten paikalliset suhtautuvat tulokkaisiin?
-Vaihtelevasti. Kannattaa aina muistaa, että mielipiteen muodostumiseen vaikuttavat monenlaiset tekijät.

Turvapaikanhakijoiden ja paikallisten välille on viritelty luontevia yhteistyömuotoja, joiden avulla sopeutumista helpotetaan.
-Jalkapalloa on pelattu jo monta kertaa, Minna Jussila iloitsi.

Mitä muuttajat syövät?
-Tavallista ruokaa, jonka he valmistavat itse. Raaka-aineet hankitaan paikallisesta kaupasta. Kaikki kelpaa, mutta ei ehkä mustamakkara, Raman Hussein nauratti yleisöä.

Ruovedellä on hämmästelty ulkomaalaisen näköisiä ihmisiä, jotka saattavat ryhtyä tuntemattoman kanssa juttusille.
-Se on sitä kulttuurien erilaisuutta, johon meidän jokaisen pitäisi vain sopeutua, Minna Jussila muistutti.
Muutama ulkomaalainen on eksynyt jonkun talon puutarhaan ja pelästyttänyt isäntäväen.
-Olemme tietoisia asiasta ja muistuttaneet asukkaitamme, ettei Suomessa ole tapana vaeltaa missä sattuu.

Aikuiset turvapaikanhakijat saavat silti liikkua vapaasti eikä päälukua lasketa iltaisin.
Vastaanottokeskuksessa asuvat elävät yleensä toimeentulotuen varassa. Sen saamisen edellytyksenä, että he noudattavat annettuja sääntöjä. Ehdot selvitetään ihmisille niin, että he ymmärtävät määräykset.
-Jos säännöistä ei piitata, niistä keskustellaan uudelleen. Puhuttelu on tähän mennessä auttanut, kukaan ei ole lähtenyt kävelemään, Rajkumar Sabanadesan jutteli.

Ruoveden kunnalle ei koidu tuloja eikä menoja, sillä tukirahat osoitetaan toimintaa pyörittävälle SPR:n Hämeen piirille. Turvapaikanhakijan vuorokausikustannukset ovat nyt arviolta 50-60 euroa vuorokaudessa.
Vastaanottokeskus on ostanut turvapaikanhakijoille terveyskeskuspalvelut terveyskeskuskuntayhtymältä ja lääkäripalvelut yksityiseltä sektorilta. Palvelukokonaisuuteen kuuluvat myös lakipalvelut ja tulkin apu.
Ruhalassa työskentelee johtajien lisäksi neljätoista ohjaajaa, sosiaaliohjaaja ja terveydenhoitaja. Siivouksen ja vaatehankinnat asukkaat hoitavat itse.

Turvapaikanhakijoiden joukossa on runsaasti miehiä, mikä saattaa ihmetyttää.
-Naisia ja lapsia rangaistaan pahimmin siten, että perheen miehet tapetaan. Siksi miehet pakenevat kotimaastaan ensiksi, Jussila valaisi.

Maastaan lähteneet naiset saattavat päätyä pakomatkallaan ihmiskaupan uhreiksi eivätkä siksi pääse perille koskaan.
Maahan tulevat turvapaikanhakijat tutkitaan ja heidän taustansa selvitetään tarkasti, ennen kuin päätös tehdään. Jokaista hakijaa ei hyväksytä edes turvapaikanhakijaehdokkaaksi, vaan hänet käännytetään maasta. Hakuprosessi kestää muutamasta kuukaudesta muutamaan vuoteen. Vastaanottokeskuksen väki ei valitse tulijoita, vaan maahanmuuttovirasto.

Ruhalan elämä muuttui maaliskuussa nopeasti, kun viitisentoista vuotta Suomessa asunut Rajkumar Sabanadesan sai toimeksiannon Ruhalan vastaanottokeskuksen perustamisesta. Keskuksen asukasmäärä on noussut kolmen kuukauden aikana muutamaan kertaan, viimeisimmän tiedon mukaan sinne tullaan sijoittamaan 125 turvapaikanhakijaa.
-Ymmärrämme, että jatkuvat uudet käänteet hämmentävät paikallisia asukkaita. Sisäasiainministeriön toimeksiannot kuitenkin velvoittavat meitä. Eipä tässä ole viime aikoina kovin pitkistä yöunista nautittu, Rajkumar Sabanadesan huokaisi.
Ruhalan toiminnasta kiinnostuneille järjestetään kesäkuussa avoimien ovien ilta ja syksyllä avoimien ovien päivä.

Ruovesi-lehti: Ruhalan vastaanottokeskuksen tilanne muuttunut (27.5.2009)

Ruhalan turvapaikanhakijoiden keskukseen on sijoitettu tässä vaiheessa aikuisia ja perheitä. Turvapaikanhakijatilanne vaihtelee nopeasti, mistä johtuen siihen on pystyttävä reagoimaan joustavasti.

Alkuvuonna, kun Ruhalan keskuksen perustamista suunniteltiin, Suomeen saapui vielä runsaasti alaikäisiä. Nyt heidän määränsä on kuitenkin kääntynyt laskuun, ja yksiköt joutuvat muokkaamaan asukasprofiilejaan. Ruovedellä optio nuorten paikoista säilytetään, mutta asiassa edetään sen mukaan, kuinka turvapaikanhakijoita maahan tulee.

Myös asukasmäärä on muuttunut. Sisäasiainministeriön toimeksiannon perusteella paikkaluku nostettiin huhtikuussa sataan. Toukokuussa saatiin jälleen uusi toimeksianto kahdestakymmenestäviidestä lisäpaikasta. Paikkamäärä 125 tullaan täyttämään kesällä.

Tällä hetkellä keskuksessa on vajaat 100 asukasta. Ruhalan vastaanottokeskuksessa oli mahdollisuus nostaa paikkamäärää Pirkon ilmoitettua halukkuutensa vuokrata lisää rakennuksia SPR:lle.

Keskuksen toiminnan aloittaminen on onnistunut nopeista käänteistä huolimatta hyvin. Asukkaiden päivätoiminta käynnistetään keskuun aikana, jolloin alkaa opiskelu ja muu toiminta. Keskuksessa tullaan järjestämään avoimien ovien ilta kesäkuussa ja avoimien ovien päivä myöhemmin syksyllä, jolloin kuntalaiset pääsevät tutstumaan keskuksen toimintaan. Näistä tilaisuuksista ilmoitetaan lähempänä tarkemmin.

Yhteystiedot vastaanottokeskukseen:

Rajkumar Sabanadesan
p. 040 509 8132
Johtaja, SPR Hämeen piiri vastaanottokeskukset

Minna Jussila
p. 040 194 8446
Apulaisjohtaja, SPR Ruoveden vastaanottokeskus

SPR Ruoveden vastaanottokeskus päivystys: 040 194 8438. Lisätietoja saa vastaanottokeskuksesta.

Yle: Turvapaikan tarve ylitti odotukset (16.5.2009)

Ruoveden turvapaikanhakijoiden vastaanottoyksikkö on aloittanut toimintansa suunniteltua laajempana. Tilanne on useassa lähtömaassa huonompi kuin talvella arveltiin.

Entisessä emäntäkoulussa on jo 80 asukasta. Kevään aikana heidän kokonaismääränsä nousee noin sataan.

SPR:n vastaanottokeskukseen oli alun perin tarkoitus sijoittaa nelisenkymmentä nuorta turvapaikanhakijaa.

Vastaanottoyksikön apulaisjohtajan Minna Jussilan mukaan tilanteet turvapaikka-asioissa muuttuvat kuitenkin nopeasti. Sisäasianministeriön toiveen mukaan Ruovedelle on nyt sijoitettu pääasiassa lapsiperheitä ja aikuisia.

Turvapaikkapäätöstä odottavat hakijat tulevat lähinnä Irakista, Afganistanista ja Somaliasta.

- Näissä kaikissa maissa tilanne on todella vaikea. Esimerkiksi Somalian pääkaupungissa Mogadishussa on tällä hetkellä täysi kaaos, Minna Jussila sanoo.

Vastaanotto on ollut avoin

Vastaanottokeskus aloitti toimintansa vajaat kaksi viikkoa sitten maanantaina. Minna Jussilan mukaan vastaanotto on ollut myönteinen, vaikka suunnitelmien laajeneminen ja muuttuminen ovatkin aiheuttaneet Ruovedellä keskusteluja.

- Aina kun paikkakunnalle ja toimintaan tulee muutoksia, niin on ihmisiä, jotka ovat puolesta ja vastaan. Mutta tähän mennessä on minun mielestäni todella mukavasti vastaanotettu. Ainakaan vielä ei ole tullut esille mitään ikävää ja toivon tietysti, että yhteistyö jatkuu avoimena ja sillä tavalla, että kaikilla olisi helppo toimia, Jussila sanoo.

Vanha emäntäkoulu sopii toimintaan

Ruoveden vastaanottokeskus toimii Pirkanmaan koulutuskonsernin Ruhalan tiloissa. Vanha emäntäkoulu tarjoaa hyvät tilat vastaanottokeskuksen toimintaa ajatellen.

- Koska tämä on vanha koulu, niin luokkatiloja on paljon. Niitä tarvitsemme jo pian, kun aloitamme Suomen kielen koulutuksen, Minna Jussila kertoo.

Turvapaikanhakijat asuvat koulun asuntolarakennuksissa, kahden hengen soluhuoneissa ja kokkaavat ruuan itse yhteiskeittiöissä.

Koulun pihapiiri mahdollistaa ulkoilun ja pelien pelaamisen.

Ruovesilehti: Numeroita vai ihmisiä? (13.5.2009)

Numerot ovat tärkeitä silloin, kun on kysymys tilastoinnista. Tilastojen numerosarjoissa ei kuitenkaan ihminen sinänsä nouse merkittävään asemaan, vaan häntä tarkastellaan puhtaasti numeraalisesta näkökulmasta.

Turvapaikanhakijoiden määrää kuvaavissa tilastoissa numeroiden takaa löytyy kuitenkin aina ihmisiä, jotka nimensä mukaisesti ovat tulleet hakemaan turvaa. Heistä huolehtiminen kuuluu viranomaisille, jotka toteuttavat ja tekevät työtään lakien ja asetusten mukaisesti.

Taustaa turvapaikanhakijoiden määrästä ja sijoitustarpeesta

Turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi moninkertaisesti vuonna 2008. Toukokuussa 2009 turvapaikanhakijoita on yhteensä 4864. Alaikäisten turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi viime vuoden syksyllä ja alkuvuodesta 2009 seitsenkertaiseksi ja oli vuoden 2008 lopussa noin 700. Turvapaikanhakijoiden nopea kasvu edellytti useiden erilaisten turvapaikkayksiköiden perustamista Suomeen.

Maalis-huhtikuun aikana alaikäisten määrä kääntyi laskuun, kun taas aikuisten määrä lisääntyi. Tilanne perheiden ja aikuisten sijoittamiseen on siis tällä hetkellä kasvussa ja siksi myös Ruhalan yksikön paikkalukua jouduttiin nopeasti nostamaan.

Kotouttamislain (1999/ 493) perustuen TE-keskukset solmivat sopimukset turvapaikanhakijoiden vastaanoton järjestämiseksi. Sisäasiainministeriö maahan muutto-osasto on antanut toimeksiannon maaliskuussa 2009 Pirkanmaan TE-keskukselle aloittaa neuvottelut SPR Hämeen piirin ja PIRKO:n Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymän kanssa turvapaikanhakijoille perustettavasta yksiköstä.

Kunta ei tässä ole siis sopimusosapuolena, joten ei kunnan virkamiehiltä eikä luottamushenkilöiltä myöskään tarvittu sopimukseen liittyviä päätöksiä. Toiminnan aloittamisesta ja sen sisällöstä haluttiin kuitenkin tiedottaa sekä kunnan viranhaltijoille että luottamusmiehille.

SPR Hämeen piiri on vuokrannut tilat Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymältä (PIRKO:lta) ja vuokrasopimus on tehty määräaikaisena, ensin vuoden 2010 loppuun ja tästä eteenpäin toistaiseksi kuuden kuukauden irtisanomisajalla.

Turvapaikanhakijoiden saapuminen Suomeen on vuosien aikana vaihdellut huomattavastikin; 1000-4000 tulijaan vuodessa. Tulijoiden määrä vaikuttaa suoraan yksiköiden niin perustamiseen kuin lakkauttamiseenkin.

Taustaa yhteistyölle SPR:n kanssa

Sekä Sisäasiainministeriöllä että useilla TE-keskuksilla on jatkuva aiesopimus laajamittaisen maahantulon varalle Suomessa. Sopimus mahdollistaa TE-keskuksen ja SPR:n yhteistyön nopean aloittamisen. TE-keskuksilla on sopimuksen perusteella velvoite hankkia toimintaan sopivat tilat.

Pirkanmaan TE-keskuksella on aiesopimus SPR:n Hämeen piirin kanssa jo vuodesta 2005. Tämä sopimus on siis pohjana yhteistyöllemme. Kilpailutusta ei siis tarvittu.

SPR:n Hämeen piiri osoitti myös loistavasti toimintavalmiutensa Oriveden Päiväkummun väliaikaisen turvapaikanhakijayksikön perustamisessa ja toiminnan organisoinnissa ajalla 27.11.2008 -25.2.2009. Yksikkö laitettiin vajaassa kahdessa viikossa toimintakuntoon. Turvan, hoidon ja huollon sai 61 turvapaikanhakijaa.

Tilanteissa, joissa nopea ja ammattitaitoinen reagointi on edellytys ihmisten auttamiseksi, on SPR toimijana sekä kansainvälisesti että valtakunnallisesti tunnetusti luotettava, nopea ja ammattitaitoinen yhteistyökumppani. Hyvässä muistissa meillä kaikilla on vielä Estonian Tsunamin, Jokelan ja Kauhajoen kaltaiset tilanteet, joissa SPR:n toiminta on ollut ensiarvoisen tärkeä ja välttämätön. Tämä yllättävä turvapaikanhakijoiden määrän kasvu on edellyttänyt eri paikkakunnilla (10) SPR:n mukaan tuloa ja toimintavalmiutta.

Kunta yhteistyökumppanina

TE-keskukset ovat tehneet lisäksi sopimuksia turvapaikanhakijoiden vastaanotosta myös kuntien ja kaupunkien kanssa. Kuntien kanssa tehdyt sopimukset vaativat useita käsittelyjä ja vievät aikaa, jota yleensä ei näissä nopeaa reagointia vaativissa tilanteissa liiemmin ole.

Mikäli kunnat/kaupungit ovat tehneet TE-keskuksen kanssa sopimuksen turvapaikanhakijoiden vastaanotosta ja eivät järjestä niitä omana toimintana vaan ostavat turvapaikanhakijoille tarvittavat palvelut ostopalveluna, esim. alaikäisille lastensuojeluyksikön palvelut. Nämä hankinnat on kunnan kilpailutettava kilpailulainsäädännön mukaisesti. Näin toimittiin Mänttä-Vilppulassa, jossa alaikäisyksikköhankinta kilpailutettiin hankintalain mukaisesti.

Kiitos kaikille mielenkiintoisista keskusteluista

Kiitän lämpimästi kaikkia niitä kunnanhallituksen ja valtuuston luottamusmiehiä ja lukuisia Ruovedellä asuvia kylän naisia ja miehiä, jotka olette ymmärtäneet numeroiden takaa ihmisen ja olette olleet ihmisen asialla. Toivon, että ne, jotka epäilevät uusien ihmisten tuovan ongelmia, voittavat pelkonsa ja keräävät rohkeutensa tutustua uusiin tulijoihin ihmisinä.

Turvapaikanhakijat kun eivät omista oleskelulupaa, ei heillä ole myöskään oikeutta kotouttamispalveluihin, sosiaaliturvaan eikä työttömyysturvaan. Heillä on mahdollisuus saada alennettua toimeentulotukea jolla he hankkivat ruokansa ja vaatteensa. Opintotoimintana he aloittavat heti suomen kielen opiskelun, joten tulevaisuudessa ei kielimuurikaan enää ole esteenä tulla tutuksi ja löytää uusia ystäviä.

Pirjo Pajunen

maahanmuuttoasiantuntija
Pirkanmaan TE-keskus

Ruovesilehti: Vastaanottokeskuksen johtaja haluaa heti tiedot ongelmista (6.5.2009)

Turvapaikanhakijoiden SPR:n Hämeen piirin Ruoveden vastaanottokeskuksen johtaja Rajkumar Sabanadesan haluaa laitoksen toimivan ammattimaisesti. Jos paikalliset asukkaat kokevat ongelmia, johtaja toivoo mahdollisimman nopeaa yhteydenottoa.

Ruhalassa toimintaansa aloittavan vastaanottokeskuksen asukkaita voisi kutsua pakolaiskandidaateiksi. He odottavat vastaanottokeskuksessa turvapaikkapäätöstä. Pakolaisia he siis eivät ole.

Kuinka pitkän ajan päästä päätös turvapaikasta tai käännytyksestä tulee, riippuu johtaja Sabanadasenin mukaan poliisin ja maahanmuuttoviraston resursseista.

Ruhalan vastaanottokeskuksen toiminnan käynnistämistä johtava Rajkumar Sabanadesan, 33, on Sri Lankan pohjoisosista kotoisin oleva tamili. Hän tuli turvapaikanhakijana Suomeen vuonna 1994. Hänen tapauksessaan kesti kolme ja puoli vuotta, kunnes oleskelulupa ja myöhemmin Suomen kansalaisuus heltisi opiskelun ja työn kautta.

-Paha sanoa, veikkaan että yli vuosi Ruhalassa turvapaikkaa odottavien päätöksissä kuluu, Sabanadesan sanoo.

Sabanadesan aloitti Suomessa opiskelemalla 40 tuntia viikossa ja tekemällä päälle 30 tuntia viikossa töitä. Näin hän pystyi rahoittamaan opiskelunsa. -Väsytti hirveästi, mutta ei ollut hätää, hän kertoo.

Sabanadesan on ollut töissä Tampereen vastaanottokeskuksessa, työskennellyt yövartijana, Helsingissä huumekatkaisuyksikössä esimiehenä, Medivireellä johtotehtävissä ja on nyt johtamassa vastaanottokeskuksien toimintaa Lammilla ja Ruovedellä.

-Voisin väittää, että tiedän mistä puhun, Sabanadesan sanoo ja painottaa toiminnan ammattimaista suhtautumista.

-Meillä ei tehdä vapaaehtoistyötä eikä pelasteta maailmaa. Jos joku asiakkaista saa oleskeluluvan, hyvä niin. Jos joku saa käännytyspäätöksen, poliisi saa toteuttaa sen ja sillä selvä.

Rajkumar Sabanadesan ei lähde puolustamaan asiakkaitaan. Joukkueesta löytyy kaikenlaisia henkilöitä. Osa on luku- ja kirjoitustaidottomia, osa korkeasti koulutettuja.

Hän itse on suomalaiselta koulutukseltaan lähihoitaja, sairaanhoitaja AMK, sosionomi AMK ja hänellä on sosiaali- ja terveysalan johtamistutkinto.

Vastaanottokeskukset toimivat suomalaisten pelisääntöjen mukaan. Jos joku tekee väärin, tapahtunutta ei salailla eikä tekijää suojella. Suojelussa olisi viesti, että väärin voi tehdä toisenkin kerran.

Jotta epäkohtiin olisi mahdollista heti puuttua, johtaja Sabanadesan toivoo että ihmiset ilmoittaisivat ongelmista nopeasti.

Kulttuurien törmäysvaaraa vastaanottokeskuksen johtaja ei näe suurena ongelmana.
-Jos menet Sri Lankassa lääkäriin, kuinka tärkeää sinulle on, että lääkäri ymmärtää suomalaista kulttuuria? Sabanadesan kysyy.

Asuintilojen, peruspalveluiden ja perusturvan järjestämisestä vastaanottokeskustoiminnassa on kyse. Laki oikeuttaa turvapaikanhakijoille majoituksen, sosiaali-, terveys-, tulkkaus- ja lakimiespalvelut sekä ohjaustoimintaa. Ne rahoitetaan valtion eli suomalaisten veronmaksajien rahoilla.

Miksi vastaanottokeskus sijoittui Ruovedelle johtuu siitä, että Pirkon eli Pirkanmaan koulutuskonserni- kuntayhtymän opetustoiminta Ruhalan sisäoppilaitoksen tiloissa on hiipunut. Pirko vuokrasi oppilaitoksen tilat Suomen Punaisen Ristin Hämeen piirille, joka perustaa tiloihin turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen.

Ensimmäinen 12 asukkaan ryhmä somaleja ja irakilaisia saapui maanantaina. Keskuksen apulaisjohtajana aloittaa tamperelainen Minna Jussila, jonka vanhemmat asuvat Ruovedellä. Myös sosiaalityöntekijä, -ohjaaja, etuuskäsittelijä sekä kaksi yövalvojaa ja kahdeksan ohjaajaa on nimitettynä. Vastaanottokeskuksen toiminta jatkuu vuoteen 2010 ja sen jälkeen kuuden kuukauden irtisanomisajalla
-PR

Ruovesilehti: Ruhalan vastaanottokeskukseen jopa 100 asiakasta ja 26 toimihenkilöä (22.4.2009)

Turvapaikkapuhuttelua ja -päätöstä odottavien turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus Ruhalassa valmistautuu enimmillään sataan asiakkaaseen. Henkilökunnan määräksi tulee 26.

Johtaja Rajkumar Sabanadesan Lammilta toimii sekä Lammin että Ruoveden vastaanottokeskusten johtajana. Hän kertoo, että 26 työntekijästä noin 15 on valittu. Toiminta alkaa vapun jälkeen.

Ruhalassa sisäoppilaitoksena toimineen koulun tiloissa on majoitustilaa sadalle turvapaikanhakijalle. Johtaja Sabanadesan arvioi, että 70-80 prosenttia majoituspaikoista täyttyy toukokuun aikana. Vastaanottokeskus aukeaa maanantaina 4.5. Ensimmäisellä viikolla Ruhalaan sijoitetaan noin 50 turvapaikanhakijaa.

Vielä maaliskuussa turvapaikanhakijoita arvioitiin tulevan 30-40. Silloin arvioitiin, että toimintaa pyörittämään tarvitaan 15 hengen henkilökunta. Turvapaikanhakijoiden määrän kasvettua myös henkilökuntaa tarvitaan enemmän.

Ongelmia henkilökunnan nimittämisessä ei Rajkumar Sabanadesanin mukaan ole. Apulaisjohtajaksi haki 19 henkilöä, joista neljä kutsuttiin haastatteluun. Päätös tehdään tällä viikolla.

Sosiaalityöntekijä, etuuskäsittelijä, sosiaaliohjaaja ja terveydenhoitaja on jo valittu, samoin kaksi neljästä yövalvojasta ja kahdeksan 17 ohjaajasta. Hakemuksia tuli kaikkiaan yli 80.

Tehtäviin tähän mennessä valitut ovat Ruovedeltä, Mänttä-Vilppulasta, Orivedeltä, Tampereelta ja pääkaupunkiseudulta.

Vastaanottokeskuksessa on 40 paikkaa ilman aikuisia tuleville 16-17-vuotiaille ja 60 paikkaa perheille.

Ruovesilehti: Turvapaikkalasten vastaanotto alkaa vappuna (18.3.2009)

Alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanottoyksikkö entisen emäntäkoulun tiloissa Ruhalassa aloittanee toukokuussa. Yksikkö palkkaa henkilökuntansa ja maksaa valtion varoista omat kulunsa.

Pirkanmaan TE-keskuksen maahanmuuttoasiantuntija Pirjo Pajunen selvitti nuorille turvapaikanhakijoille perustettavan vastaanottoyksikön toimintaa ja toiminnan perusteita maanantaina. Suuri osa läsnäolijoista oli kunnan luottamushenkilöitä tai työntekijöitä.

Pirkanmaan koulutuskonsernikuntayhtymä vuokraa vastaanottoyksikölle toimitilat omistamistaan tiloista Ruhalassa. Vastaanottoyksikön toimintaa hallinnoi Suomen Punaisen Ristin Hämeen piiri. Pirkanmaan TE-keskus on mukana sopijaosapuolena, koska Sisäasiainministeriö on antanut asiasta toimeksiannon.

Syynä TE-keskuksille annettuihin toimeksiantoihin on turvapaikanhakijoiden määrän voimakas kasvu. Esimerkiksi Pirkanmaalla kasvu on liki tuhat henkilöä vuodessa.

Ruovedelle perustettavaan yksikköön sijoitetaan arviolta 30-40 15-17-vuotiasta nuorta. Pajusen mukaan tavoitteena on, että ryhmään saataisiin myös muutaman perhe.

Turvapaikanhakija on henkilö, joka tulee hakemaan turvaa toisesta maasta ja on suojelun tarpeessa. Heille oleskelulupa myönnetään turvapaikkakuulemisen jälkeen.

Pakolaisista Ruovedellä on kokemusta reilun kymmenen vuoden takaa, mutta Ruhalaan sijoittuvat nuoret eivät ole pakolaisia. Ruhalaan tulevat alaikäiset nuoret ovat suurimmaksi osaksi poikia, jotka tulevat Afganistanista, Irakista ja Somaliasta.

Pirkanmaan TE-keskuksen maahanmuuttoasiantuntija Pirjo Pajunen kertoi. että yksikköön palkataan oma henkilökunta sosiaalityöntekijästä ja kokista lähtien. Yksikkö ei rasita kunnan organisaatiota, ellei kunta sopimuksella palveluita yksikölle myy.

Terveyspalvelut yksikkö hankkii joko Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueelta tai yksityiseltä palveluntarjoajalta.

Henkilökuntaa tarvitaan, koska nuorille turvapaikanhakijoille järjestetään alusta lähtien koulutusta. Suomen kieli ja Suomen laki sekä kulttuuri on tärkeää opettaa mahdollisimman pian.

Pajusen mukaan tarkoituksena on, että turvapaikanhakijat jäävät Suomeen, saavat ammatit ja ryhtyvät työskentelemään suomalaisten rinnalla.

Esimerkiksi siivous- ja kuljetusalalla Suomessa työskentelee useita ulkomaalaistaustaisia henkilöitä.

Jokaiselle nuorelle nimetään edustaja, joka käyttää huoltajalle kuuluvaa puhevaltaa lapsen henkilöä ja varallisuutta koskevissa asioissa. Hän myös hoitaa lapsen varallisuutta lain edellyttämällä tavalla. Tehtävästä maksetaan 45 euron tuntikorvaus sekä matkakulukorvaukset. Laskutus tarkistetaan TE-keskuksessa.

Kysymyksiä Pirjo Pajuselle esittivät eniten vastaanottoyksikköön epäileväisimmin suhtautuvat. Ruoveden kunta, joka ei ole asiassa osapuolena, antoi hankkeelle myönteisen lausunnon äänin 7-2. Pentti Havanka ja Anita Viljanmaa äänestivät vastaan.

Pajunen jakoi paperilla esityksensä rungon. Hän oli kerännyt esityksensä loppuun kokemuksia vastaavasta yksiköstä Punkalaitumelta ja väestön kehityspotentiaalista Ruovedellä. Nämä poiminnat ärsyttivät joitakin paikalla olleita.

Punkalaitumen kokemusten perusteella ihmetyttää, miten vaikeista oloista lähtenyt, ilman vanhempiaan Suomeen tullut nuori ihminen on niin innokas oppimaan ja käymään koulua . Ja kuinka osa suomalaista peruskoulun oppilaista on täysin vailla mielenkiintoa mihinkään opiskeluun ja on ilman haaveita ja tavoitteita.

Vakuutuksista, lieveilmiöistä ja Suomen turvapaikanhakijoiden suuresta kasvusta tehtiin kysymyksiä. Ruoveden resurssien riittävyyttä hoitaa ongelmia epäiltiin.

Pajunen vakuutti, etteivät vastaanottoyksikön asukkaat tule kunnan sosiaalitoimen palveluita käyttämään, koska yksikkö palkkaa oman henkilökuntansa.

Pirjo Pajunen lupasi järjestää Ruovedellä uuden tiedotustilaisuuden, johon mukaan kutsutaan maahanmuuttajataustaisia suomalaisia kertomaan kotimaan oloista ja taipaleesta suomalaisen yhteiskunnan työtä tekeviksi jäseniksi.

Ruovesilehti 11.3.2009

Nuoria turvapaikanhakijoita Ruhalaan jo tänä keväänä. Sotaa pakoon lähteneiden lasten ja nuorten turvapaikanhakijoiden vastaanottoyksikköä suunnitellaan Pirkanmaan koulutuskonsernin Ruhalan tiloihin.

Entiseen emäntäkouluun sijoitetaan noin 30-40 iältään 15-17 vuotiasta nuorta. Yksikkö työllistää noin 15 henkilöä. Toiminnan on tarkoitus käynnistyä vielä tämän kevään aikana.

Alaikäisten turvapaikanhakijoiden määrä on räjähdysmäisessä kasvussa. Pirkanmaan TE-keskus käynnisti Sisäasiainministeriön kansainvälisen suojeluyksikön toimeksiannosta neuvottelut SPR:n Hämeen piirin ja Pirkon kanssa. Tavoitteena on, että Ruoveden yksikön toimintaa hallinnoi SPR:n Hämeen piiri, joka vuokraa tilat Pirkolta ja rekrytoi henkilökunnan.

-Meillä on jo aiesopimus SPR:n kanssa ja tällä viikolla käymme vielä tutustumassa Ruhalan tiloihin, selvittää Pirkanmaan TE-keskuksen maahanmuuttoasiantuntija Pirjo Pajunen. Hän kävi maanantaina esittelemässä hanketta myös Ruoveden kunnanhallitukselle.

Ruoveden kunnan kanta turvapaikanhakijalasten yksikön perustamiseen on myönteinen, vaikka päätöksestä äänestettiinkin luvuin 7-2.

-Äänestyksessä oli kyse lähinnä asenteesta. Kuntahan ei varsinaisesti ole osallisena tässä hankkeessa, vaan välimiehenä, määrittelee kunnanjohtaja Markku Raiskinmäki.

-Kunta ei siis ota pakolaisia, vaan nuoret sijoitetaan kansainvälisten sopimusten mukaisesti tänne odottamaan oleskelulupapäätöstä. He todennäköisesti muuttavat pois paikkakunnalta päätöksen saatuaan, Raiskinmäki jatkaa.

Kunnanhallitus on tyytyväinen yksikön työllistävään vaikutukseen. Harva yritys nousee näin nopeasti pystyyn ja työllistää 15 henkilöä. Ruhalan tilojen hyötykäyttö on myös positiivinen asia.

Myös Mänttä-Vilppula päätti eilen ottaa vastaan 7 -15-vuotiaita turvapaikanhakijalapsia. Hanke eroaa Ruoveden mallista siinä, että siellä kaupunki on hankkeen yhtenä sopijaosapuolena.

Alaikäisille turvapaikanhakijoille tulee tarjota majoituksen ja hoidon lisäksi sosiaali- ja terveyspalvelut, koulutus- ja opetustoimintaa ja vapaa-ajanpalveluita.

Terveydenhuoltopalvelut ilmeisesti ostetaan yksityiseltä paikalliselta palveluntuottajalta tai sitten sovitaan erikseen Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa. Myös opintotoiminta ostetaan todennäköisesti erikseen. Kaikki kulut korvataan valtion varoista, Pajunen selvittää.

Turvapaikkapäätöstä Ruovedelle odottamaan tulevat nuoret ovat kotoisin sota-alueilta Afganistanista, Irakin kurdialueilta ja Somaliasta. He ovat lapsia ja nuoria, joilla ei ole perheitä täällä, ei ehkä enää kotimaassaankaan, maahanmuuttoasiantuntija Pirjo Pajunen valottaa.

YLE: Turvapaikanhakijalapsia Mänttä-Vilppulaan (10.3.2009)

Myös Ruovesi näyttää vihreää valoa turvapaikanhakijalasten yksikön perustamiselle. Ruoveden kunnanhallitus käsitteli asiaa maanantai-iltana.

Aamulehti: Lasten turvakodista kuuma vääntö Mänttä-Vilppulassa (8.3.2009)

[…]
Mänttä-Vilppulan lisäksi turvakoteja on vireillä Tampereella Hervantaan tai Härmälään, Ruovedellä Ruhalaan ja mahdollisesti asia nousee esille uudelleen Urjalassa.

Orivedellä oli tilapäinen vastaanottopaikka, joka lopetti hiljattain. Urjalan kunnanhallitus hylkäsi turvakodin perustamisen 30-40 lapselle Puolimatkan koululle helmikuussa.
[…]
Tampereelle suunnitellaan 20 paikan turvakotia Hervantaan, tiloja on katsastettu myös Härmälässä.

Ruoveden Ruhalaan entisen emäntäkoulun tiloihin suunnitellaan turvapaikkaa. Asia maanantaina kunnanhallituksessa.

Pirkanmaalla vain Ylöjärvellä ja Punkalaitumella asuu turvapaikanhakijoita.

Asiakirjat, dokumentit

Ruoveden kunnan kokouspöytäkirjat

Ruoveden kunnanhallitus: Pöytäkirja 9.3.2009 (pdf)

ALAIKÄISTEN TURVAPAIKKALASTEN VASTAANOTTOPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN PIRKANMAAN KOULUTUSKONSERNIN TILOISSA RUHALASSA

KH 53 §
Pirkanmaan TE-keskus on Sisäasiainministeriön kansainvälisen suojeluyksikön toimeksiannosta aloittanut neuvottelut SPR:n Hämeen piirin ja Pirkanmaan koulutuskonsernin kanssa alaikäisten turvapaikanhakijalasten/nuorten yksikön perustamisesta Ruovedellä sijaitsevaan Ruhalan toimipisteeseen.

Perustettavaan yksikköön sijoitettaisiin tiloista riippuen arviolta noin 30–40, 15–17 vuotiasta nuorta. Yksikkö työllistäisi noin 15 henkilöä.

Toimintaa valottava Pirkanmaan TE-keskuksen esitys liitteenä 7 (liite nro 7/9.3.2009) ja siinä Pirkanmaan TE-keskus esittää Ruoveden kunnalle, että se ottaisi myönteisen kannan SPR:n Hämeen piirin hallinnoimana toteutettavan turvapaikanhakijalasten yksikön perustamiseen, alaikäisille 15–17 v nuorille turvapaikanhakijoille Pirkanmaan koulutuskonsernin tiloissa kevään 2009 aikana.

Maahanmuuttoasiantuntija Pirjo Pajunen selostaa hanketta kokouksessa.

Kj:n ehdotus
KH suhtautuu myönteisesti Pirkanmaan TE-keskuksen hankkeeseen turvapaikanhakijalasten yksikön perustamiseen SPR:n toimesta Pirkanmaan koulutuskonsernin tiloihin Ruhalaan. Valtuustolle järjestetään informaatiotilaisuus hankkeesta valtuustosalissa 16.3. alkaen klo 16.00.

Päätös
Maahanmuuttoasiantuntija Pirjo Pajunen selosti hanketta ennen kokousta klo 16.45–17.25. Pajunen poistui tämän jälkeen ennen kokouksen aloittamista. Keskustelun aikana Pentti Havanka esitti että KH esittäisi asiaan kielteisen kannan. Anita Viljanmaa kannatti Pentti Havangan esitystä.

Koska oli tehty kunnanjohtajan ehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys, puheenjohtaja totesi, että asiasta on äänestettävä.

Suoritetussa kättennostoäänestyksessä kunnanhallituksen jäsenistä kunnanjohtajan ehdotusta kannatti seitsemän (Ikkala, Ylitalo, Huhtala, Jokinen, Kosonen, Lassila, Meronen) ja Pentti Havangan ehdotusta kaksi (Havanka, Viljanmaa).

Puheenjohtaja totesi kunnanhallituksen päätökseksi tulleen kunnanjohtajan ehdotuksen.

Unless otherwise stated, the content of this page is licensed under Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 License