Rovaniemi

Johtaja Ari Haaranen

Keskustelut, mielipiteet

Jaakko Portti: Vielä on kesää jäljellä (blogi) (12.8.2009)

[…]
Ounasrinteen joukkorähinöissä nollatoleranssi ja välitön puuttuminen ovat ainoa oikea toimintalinja. Asukkailla on täysin luovuttamaton oikeus turvalliseen elinympäristöön ihonväristä riippumatta. Miksi juuri nyt? Muistan aikoinaan, kun Sri Lankasta tulleet pakolaiset riehuivat lähiössä kakkos-kakkoset aseina. Silloin puuttuminen oli välitöntä ja päättäväistä. Rähinöinti loppui siihen.

Rovaniemen kaupungin osalta Kontiolan Lassen aloite maahanmuuttopoliittisen ohjelman laatimisesta on vuorotteluvapaalla olevan virkamiehen pöydällä. Miksi? Kaupunkihan on jo nyt asiassa jäljessä. Siltä puuttuu voimassa oleva strateginen linjaus, joka ohjaisi kaupungin toimintaa maahanmuuttoasioissa. Toimintalinjaksi ei käy se, että Ounasrinteellä on tyhjillään olevia asuntoja, joten sijoitetaan kaikki sinne. Tai tuudittautua siihen, että valtio maksaa kuitenkin kulut.

Aikoinaan Ounasrinneprojektin tuloksena lähiön ilme, imago ja muu viihtyisyys kohenivat merkittävästi. Asuntomessujen yhteydessä lähiön kerrostaloja ja ympäristöä korjattiin huomattavalla rahallisella panostuksella. Nyt kehitys on kulkemassa suuntaan, jossa tuo panostus on valumassa hukkaan. Lähiö on vaarassa slummiutua, jossa ongelmat kertautuvat ja kietoutuvat hallitsemattomaksi kokonaisuudeksi. Valvontakameroiden lisääminen helpottaa tapahtumien seurantaa, mutta eivät pureudu itse ongelman syihin. Mistä esimerkiksi Ounarin nuoret saavat uuden kokoontumistilan?

Joukkotappeluun osallistuminen on rikos! Poliisin tehtävä on selvittää tapahtumien kulku, motiivi ja syyllisyyskysymykset. Turvapaikanhakijoiden osalta voi esittää kysymykset; Miten he arvostavat hakemaansa turvapaikkaa osallistumalla rähinöintiin? Onko turvapaikan tarve todellinen? Viidessä minuutissa komppaniallinen nuoria miehiä keppien kanssa kyetään mobilisoimaan tuhansien kilometrien päässä kotimaastaan! Rähinöinti on väärin myös niitä kohtaan, joiden turvapaikan tarve on todellinen! Minun solidaarisuuteni ja suvaitsevaisuuteni ei ulotu joukkotappelijoihin. Selitykseksi ei kelpaa se, että viikonloppuisin heille ei ole järjestettyä toimintaa.

Ounasrinteelle sopii erilaisia ihmisiä asumaan, hankkimaan elantonsa ja kasvattamaan jälkikasvunsa. Myös ihan oikeasti turvapaikkaa tarvitseville on sijaa. Jos kuitenkin turvapaikkamenettelyä hyväksikäyttäen pyritään elämään pelkästään sosiaaliturvan varassa – ollaan kestämättömällä tiellä. Kerrostaloissa häiriöitä aiheuttavaa asumista ei voida myös kuitata ymmärtämällä ne kulttuurieroista johtuviksi.

Uutiset

Ylen uutishaku: Rovaniemen vastaanottokeskukseen liittyvät Ylen uutiset

Yle: Vastaanottokeskusten paikkoja leikataan jälleen (28.9.2010)

Vastaanottokeskusten majoituspaikkoja vähennetään jälleen Rovaniemellä. Rovaniemen vastaanottokeskuksen paikat vähenevät 50:llä sataan paikkaan. Kemin vastaanottokeskusta leikkaukset eivät nyt koske.

Koko maassa vähennetään yhteensä 500 paikkaa. Syynä on turvapaikanhakijoiden väheneminen. Paikat vähennetään marraskuun loppuun mennessä.

Jo aiemmin kesällä Rovaniemeltä vähennettiin 50 aikuispaikkaa ja puolet alaikäisten turvapaikanhakijoiden tukiasumisyksiköstä. Kemistä on vähennetty aiemmin 150 paikkaa.

Ylitarkastaja Veikko Pyykkönen maahanmuuttovirastosta kertoo, että aikuisten turvapaikanhakijoiden määrä on vähentynyt viime vuodesta 30 prosenttia ja yksintulevien alaikäisten määrä 50 prosenttia.

Vähennysten vaikutukset vastaanottokeskusten työntekijämääriin ovat vielä auki.

- Henkilöstö määrää täytyy vielä pohtia. Tämä ei välttämättä johda vähennyksiin, Pyykkönen sanoo.

Bulgarialaiset lähteneet

Yksi syy turvapaikanhakijoiden vähenemiseen on tiukennus turvapaikkaa hakevien EU-kansalaisten palautuksissa, minkä vuoksi tänä vuonna tulleet liki 600 bulgarialaista ja romanialaista ovat kaikki jo poistuneet maasta, Pyykkönen kertoo.

Heidän lisäkseen eniten turvapaikanhakijoita on tullut Somaliasta (vajaat 400), Irakista (yli 300) ja Afganistanista (vajaa 200).

Vastaanottokeskuksia ovat kuormittaneet myös oleskeluluvan jo saaneet yli 800 turvapaikanhakijaa, jotka ovat nyt sijoittuneet kuntapaikkoihin, Pyykkönen kertoo.

Yle: Turvapaikanhakijat vähenevät Lapissakin (26.7.2010)

Turvapaikkaa hakee Suomesta tänä vuonna arviolta 2 000 henkilöä vähemmän kuin viime vuonna. Maahanmuuttovirasto karsii Lapin vastaanottokeskuksista yli 200 asukaspaikkaa, minkä vuoksi menetetään myös kymmenkunta työpaikkaa.

Viime vuonna Suomeen tuli ennätysmäärä turvapaikanhakijoita. Hiljaisina vuosina turvapaikkaa anoo puolitoista tuhatta ihmistä, mutta viime vuonna hakijoita oli neljä kertaa enemmän.

Suma alkoi purkautua vuodenvaihteen tietämillä, kertoo Rovaniemen vastaanottokeskuksen johtaja Ari Haaranen.

- Vuoden alusta lähtien turvapaikan hakijoiden määrä on kääntynyt selvään laskuun, mikä on näkynyt sekä täällä Rovaniemellä että koko maassa. Sen vuoksi Maahanmuuttovirasto on antanut meille toimeksiannon supistaa vastaanottokeskuskapasiteettia kaikissa meidän yksiköissä.

Lapissa supistusmääräys merkitsee yli 200 asukaspaikan vähenemistä, sanoo Ari Haaranen.

- Meillä paikkaluku on pudonnut 300:sta 150:een. Kemissä se laskee 300:sta 150:een. Meidän tukiasuntoyksikössä asukaspaikat vähenevät 40:stä 20:een.

Myös työntekijät joutuvat supistuskuurin kouriin. Suomen Punainen Risti aloitti YT-neuvottelut vastaanottokeskusten työntekijöiden kanssa keväällä. Neuvottelut päättyvät ensi kuussa.

Ari Haarasen mukaan irtisanomisuhan alaisena on yli 10 työntekijää näissä kolmessa yksikössä, mutta eniten vaikutuksia YT-neuvotteluilla on Kemissä.

Lapin Kansa: Vastaanottokeskusten paikkamäärät laskevat Lapissa (6.4.2010)

Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksista eri puolilta maata aiotaan vähentää tuhansia paikkoja. Vähennyksen kohteina ovat myös vastaanottokeskukset Rovaniemellä ja Kemissä.

Keskuksia ajetaan nyt alas viime vuoden äkillisen lisäyksen jälkeen. Yhdenkään keskuksen lopettamispäätöstä ei kuitenkaan ole vielä tehty. Vastaanottokeskukset odottelevat päätöksiä huhtikuun aikana.

Rovaniemen vastaanottokeskuksen johtaja Ari Haaranen sanoo, että he ovat sen tiedon varassa, mitä uutisista on tullut.

– Totta on, että tulijamäärät ovat laskeneet ja tyhjää kapasiteettia on Lapin vastaanottokeskuksissa sekä Rovaniemellä että Kemissä.

Rovaniemen vastaanottokeskuksen 200 paikkaa ovat tällä hetkellä täynnä, mutta vajaalla pyörii alaikäisten nuorten tukiasuntoyksikkö. Yksikön 40 paikasta puolet on täynnä.

Kemin vastaanottokeskuksessa on 50 paikkaa tyhjänä. Keskuksessa on kaikkiaan 300 paikkaa.

– Meillä Rovaniemellä vähennys kohdistuu ainakin tukiasuntoyksikköön. Ilman vanhempia maahan saapuneiden nuorten tulijoiden määrä on vähentynyt viime kesästä. Yksi syy ovat käyttöön otetut ikätestit.

– Ei silti ole poissuljettu, että vastaanottokeskuksen toimintaa supistettaisiin kauttaaltaan molemmissa yksiköissä.

Haaranen ei silti usko rajuihin, tuhansien paikkojen vähennyksiin koko maan vastaanottokeskuksissa.

Vuoden alusta vastaanottokeskusten hallinnointi ja ohjaus on keskitetty Maahanmuuttovirastoon. Tavoitteena on hallinnon virtaviivaistaminen ja säästäminen. Viime vuonna vastaanottokeskuksiin kaikkine kuluineen käytettiin 130 miljoonaa – tänä vuonna saisi mennä puolta vähemmän.

Viime vuonna Suomeen tuli 6 000 turvapaikanhakijaa ja uusia vastaanottokeskuksia perustettiin kiireesti lisää. Tänä vuonna turvapaikanhakijoiden määrän on arvioitu vähenevän 4 000:een.

Yle: Turvapaikan saaneetkin tilapäismajoitukseen (10.3.2010)

Turvapaikan saanut joutuu odottamaan oleskeluluvan saamisen jälkeen tilapäisiksi tarkoitetuissa vastaanottokeskuksissa jopa puoli vuotta myös Lapissa. Syynä on viime vuoden ennätysmäärä turvapaikanhakijoita. Toinen syy on kuntien haluttomuus nostaa paikkamäärää riittäväksi.

Kuntien mielestä valtion korvaukset eivät ole riittäviä. Tätä mieltä on Lapin vastaanottokeskusten johtaja Ari Haaranen:

Lapissa ovat Rovaniemen ja Kemin vastaanottokeskukset. Pakolaisia ottaa vastaan oleskeluluvan saamisen jälkeen myös Tornio.

- Tilanne, jolloin meille on saapunut ennätysmäärä turvapaikanhakijoita viime vuonna, on aiheuttanut sen, että niin sanotuista kuntapaikoista on pulaa sekä täällä Lapissa että muualla Suomessa.

Rovaniemi, Kemi ja Tornio ottavat asumaan yhteensä noin 150 pakolaista, joista Rovaniemi 80.

Kunnat tyytymättömiä korvauksiin

Haaranen sanoo, että kuntien mielestä valtion maksamat laskennalliset korvaukset eivät ole riittävän suuria korvamaan pakolaiskulut. Se vaikuttaa kunnallisvaltuustojen päättämään paikkamäärään.

- Myös riittävään palvelujen järjestämiseen kunnat eivät yksinkertaisesti aina pysty. Tämä kotouttamisen viivästyminen johtuu paljolti siitä, koska maahanmuuttajat tarvitsevat alkuvaiheessa erityispalveluja ennen kuin voivat siirtyä täysin samojen palvelujen piiriin kuin mitä ovat suomalaiset.

Haarasen mielestä ongelma on juuri siinä. Asuntoja on kyllä aika hyvin. Ehkä Rovaniemellä on pientä pulaa pienistä asunnoista, mutta perheasuntoja on riittävästi.

"Viivästyminen rassaa hermoja"

- Oleskeluluvan saaneiden on vaikea ymmärtää, että turvapaikan jälkeenkin joutuu odottamaan vastaanottokeskuksen tilapäismajoituksessa kuukausia, jopa puoli vuotta ennen kuin pääsee pysyvään asuntoon. Kyllä se rassaa hermoja, että joutuu pitkään odottamaan.

- Ensinnäkin se epävarmuus käsittelyvaiheessa, että saako oleskelulupaa, turvapaikkaa vai ei saa lupaa. Ja sitten sen jälkeen kun on luvan saanut, niin ei pääse kotiasumiseen. Kuntaan siirtyminen ei tapahdukaan niin nopeasti kuin on kuvitellut.

- Se näkyy levottomuutena vastaanottokeskuksissa, Haaranen sanoo.

Turvapaikanhakijoiden määrä vähentynyt alkuvuonna

Suomeen tuli viime vuonna ennätysmäärä pakolaisia, 6 000. Rovaniemen, ja Kemin vastaanottokeskuksiin heitä tuli noin 600.

Haaranen sanoo, että tämän vuoden kahden ensimmäisen kuukauden aikana on ollut hiljaisempaa ja tulijoiden määrä on vähentynyt. Hän arvioi, että tänä vuonna turvapaikanhakijoiden määrä saattaa puolittua 300:een eli palataan takavuosien tasolle.

- Kesä voi kuitenkin muuttaa tilannetta.

Yle: Turvapaikkapäätöstä odotettu jopa kaksi vuotta (9.3.2010)

Turvapaikkapäätöksen käsittelyajat ovat pidentyneet huomattavasti myös Lapissa. Turvapaikanhakijat joutuvat odottamaan turvapaikkapäätöstä Rovaniemen ja Kemin vastaanottokeskuksessa 1,5-2 vuotta.

Syynä on se, että Suomeen tuli viime vuonna ennätysmäärä turvapaikanhakijoita eli lähes 6 000. Rovaniemelle ja Kemiin heitä tuli noin 600. Aiemmin päätöksen sai vuodessa ja lyhimmillään puolessa vuodessa.

SPR:n Rovaniemen vastaanottokeskuksen johtaja Ari Haaranen sanoo, että päätösten pitkittyminen aiheuttaa turvapaikanhakijoissa epävarmuutta ja hermostuneisuutta.

Yle: Gardin huolissaan turvapaikanhakijoiden pitkistä odotusajoista (12.8.2009)

Rovaniemen kaupunginjohtaja Mauri Gardin on huolissaan turvapaikkahakemuksen pitkistä käsittelyajoista. Tuore selvitys Kemistä kertoo, että käsittelyajat ovat minimissään vuoden ja kolme kuukautta ja pisimmillään kolmekin vuotta.

Tänä aikana turvapaikanhakijat turhautuvat, mistä voi seurata lieveilmiöitä. Gardinin mukaan valtion olisi puututtava pitkään odotusaikaan.

Turvapaikanhakijoiden pitäisi Gardinin mukaan saada suomen kielen opetusta ja heidän kotouttamisensa olisi aloitettava jo odotusaikana.

Lisäksi kunnille turvapaikansaajista tulevaa korvausta olisi tarkastettava, sillä kunnat kärsivät nyt muutoinkin talousahdingosta, Gardin sanoi Sosiaali- ja terveysturvan päivillä Rovaniemellä.

Rovaniemi lisäsi pakolaisten ja turvapaikansaajien määrää kuntaliitoksen jälkeen vuonna 2006. Nyt Rovaniemi ottaa 80 pakolaista ja myönteisen päätöksen saanutta turvapaikanhakijaa vuodessa.

Yle: Asukkaat: joukkotappelut kitkettävä Rovaniemen Ounasrinteeltä (31.7.2009)

Heinäkuun aikana Rovaniemen Ounasrinteellä on ollut jo kaksi joukkotappelua, joihin on osallistunut muutamia kymmeniä suomalaisia ja ulkomaalaisia nuoria miehiä. Poliisin mukaan nujakoissa on ollut rasistisia piirteitä. Ounasrinteellä asuvat ja työskentelevät haluaisivat tilanteen rauhoittuvan.

Ounasrinteen lähiössä paikallisen Hessuntori-marketin pihalla monikansallisuuden kirjo näkyy asuissa ja kielessä perjantai-iltapäivänä. Ollaan muutaman kilometrin päässä Rovaniemen keskustasta.

Tänä kesänä, tässäkin pihassa, on ollut rasistisia yhteenottoja.

Ainakin muutaman kymmenen suomalaista ja ulkomaalaista nuorta miestä ovat ottaneet yhteen kaksi kertaa, 3. ja 25. heinäkuuta.

- Nollatoleranssi on ainoa oikea vaihtoehto. Tämmöisiä rähinöitä ei tänne saisi päästää, tokaisee paikallisen asukasyhdistyksen puheenjohtaja Jaakko Portti.

- Ounasrinteen asukkailla on täysin kumoamaton oikeus asua rauhallisessa ympäristössä, olivat he sitten minkä värisiä tahansa.

Ounasrinteellä jo aikaisempia ongelmia

Portti oli todistamassa toista tappeluista.

- Näky ei mieltä hivellyt. Kirjastotalon edessä oli yksi yhteenotto ja rähinä siirtyi sitten tähän Hessuntorin pihalle. Aseena oli kakkoskakkosia, Portti kertoo.

- Siinä oli suomalaisia ja ulkomaalaisia. En osaa sanoa, mistä maasta ulkomaalaiset olivat. Ehkä irakilaisia.

Portin mukaan tunnelma oli kireä. Paikalle tullut poliisipartio sai tilanteen rauhoittumaan.

- Ilmiö johtuu siitä, että Ounasrinteen alueella itsessäänkin aika paljon ongelmia. Jos tulee lisäongelmia niin ne kertaantuvat ja soppa on valmis.

Asukasyhdistys haluaa kutsua pikaisesti paikalle neuvonpidon. Paikalle kutsuttaisiin edustajat SPR:n Rovaniemen vastaanottokeskuksesta ja Rovaniemen kaupungilta sekä kirkon edustajia, kertoo Portti.

Turkkilainen yrittäjä ei ymmärrä tappelijoita

Kauppakeskuksen turkkilainen pitseriayrittäjä Mehmet Gynez on myös todistanut tappeluita niin videonauhalta kuin paikan päällä.

Gynez arvioi, että tappelut saavat alkunsa suomalaisten tekemästä kiusaamisesta, jonka jälkeen maahanmuuttajat kutsuvat joukon kavereitaan avuksi ratkomaan riitoja.

- Täällä on aika paljon ulkomaalaisia vastaanottokeskuksen asiakkaita. Rovaniemen uusilla tulokkailla on erilainen kulttuuri. Kun he liikkuvat baareissa, suomalaiset tulevat kiusaamaan.

- Maahanmuuttajat ovat kuulleet jostain, että suomalaiset tulevat päälle isolla porukalla, arvioi arvioi Ounasrinteellä sijaitsevan pitserian yrittäjä Gynez.

- Jos sitten joku suomalainen lyö heitä, kaikki muut ulkomaalaiset saapuvat apuun. Yli kolmekymmentäkin henkilöä saattaa lähteä tappelemaan.

Puolustautuminen on sovittu jo etukäteen, kertoo Gynez.

- Mielestäni tämä on väärin. Jos baarissa on tapahtunut pieni tappelu, ei sitä saa laajentaa näin.

Vaikuttaa liiketoimintaan

Mehmet Gynez haluaisi joukkotappeluiden loppuvan, sillä se vaikuttaa hänen liiketoimintaansa.

- Aina kun joku tappelee täällä, niin suomalaiset ajattelevat, että kaikki ulkomaalaiset ovat samanlaisia. Meillä on ollut välillä hyvin hiljaista.

Gynez ratkaisisi asian puhuttelulla.

- Poliisi voi ottaa tappelijat kiinni ja pistää pojat sopimaan. Suomalaisille pitäisi opettaa, ettei saa kiusata turhasta ja ulkomaalaisille, ettei saa kutsua isoa porukkaa.

Kylätappelun piirteitä

Teijo Penders näkee, että tunnelma Ounasrinteellä on kiristynyt.

- Kun pannaan yhteen paikkaan paljon nuoria miehiä, joilla ei ole yhteistä kulttuuria, käy näin. Pitäisi olla toimintaa näille nuorille miehille.

- Nuoret kokevat, että heidän reviirille tullaan ja toiset kokevat, ettei heitä hyväksytä, Penders miettii.

-Tämä on kuin vanhan ajan kylätappelu. Kun pojat lähtevät käymään naapurikylässä tytöissä. Tämä menee ohi, kun vähän nuijitaan ja taas sovitaan, Teijo Penders uskoo.

Kaleva: Maassa maan tavalla (28.6.2009)

Iranilaistyttö Sani lähti muslimimiehiä pakoon, mutta joutui Suomessa heidän ahdistelemakseen. Uudessa kotimaassaan Sani haluaa elää kuten suomalaiset elävät.

Nuorekkaasti pukeutunut, hento, viehättävä ja hyvin suomea puhuva iranilaissyntyinen Sani, 23, tulee haastatteluun iloisena ja vapautuneesti.

Sani ei ole hänen oikea nimensä, joten nimettäköön häntä lempinimellä, turvallisuussyistä.

Naisille asetettua huivipakkoa ja muunlaista naisten alistamista hän lähti pakoon perheensä mukana seitsemän vuotta sitten poliittisesti sekasortoisesta ja kuohuvasta Iranista.

Suomeen ja Rovaniemelle erittäin hyvin kotiutunut Sani ei olisi koskaan uskonut, että paetessaan kotimaastaan aseenaan islamia kyttääviä muslimimiehiä niinkin pohjoiseen kuin Rovaniemelle, hän joutuisi kahden siskonsa kanssa joidenkin irakilaisten muslimien ahdistelemaksi.

Suomalaisten nuorten tavoin pukeutunut Sani sanoo joutuneensa tappouhkausten ja sylkemisen kohteeksi torjuttuaan miesten lähentely-yritykset ja pyrkiessään olemaan heistä mahdollisimman kaukana. Hän uskoo miesten pitäneen häntä kuin omaan uskontoonsa ja omistukseensa kuuluvana. Kun hän ei kulkenut iranilaiseen tapaan kaapu päällä, miehet pitivät häntä halveksittuna naisena.

Välillä henkensäkin puolesta kauppakeskuksessa ja kaupungilla vetelehtiviä miehiä pelännyt Sani sanoo olevansa helpottunut tehtyään poliisille rikosilmoituksen ja rajoitettuaan omaa liikkumistaan julkisilla paikoilla.

Muutamien muslimimiesten ahdistelu ja kyttäys on ollut henkisesti raskasta ja pelottavaa. Se oli osasyynä siihen, että hän siirtyi asusteliikkeen myyjästä hammaslääkärin apulaiseksi. Sitä tehtävää hän pitää väliaikaisena, jos pääsee syksyllä opiskelemaan matkailun johtamista Lapin yliopistossa.

Rovaniemellä asuessaan hän on opiskellut aikuislukiossa ylioppilaaksi yhdessä kaksoissisarensa kanssa. Tytöt opiskelivat neljä vuotta lentokoneasentajaksi, mutta loppututkinto jäi harjoittelupaikan puutteen vuoksi viittä vaille.

Sani on varttunut Rovaniemellä työhön kuin työhön; siivoamisesta ja liikennemerkkien maalauksesta suomen kielen opettamiseen maahanmuuttajille. Eteenpäin pyrkivänä ja yritteliäänä Sani ja hänen perheensä on sitä mieltä, että kun Suomen valtio on antanut turvapaikan, niin sen saajilla on velvollisuus tehdä myös töitä.

Sanin perhe, isä, äiti ja kaikki neljä muuta sisarusta ovat töissä tai hakeutumassa opintojen kautta työelämään ja itsellisiksi kansalaisiksi. Kaksi veljistä on Helsingissä, kaksoissisar asettumassa myös sinne ja yksi sisar on naimisissa rovaniemeläisen miehen kanssa.


Perheen asenne - maassa maan tavalla tai maasta pois - on helpottanut asettumista Rovaniemelle.

Sani ei ymmärrä suomalaisten liiankin myötäelävää suhtautumista pakolaisiin ja turvapaikanhakijoihin. Esimerkiksi sitä, että kouluissa muutetaan juhlan ohjelmaa, jos jotkut oppilaat ovat maahanmuuttajataustansa vuoksi erilaisesta kulttuurista ja eivät ehkä hyväksyisi koulun tapoja.

"On muualta tulevien suorastaan hävytöntä vaatia, että suomalaisten pitäisi muuttaa omia perinteisiä tapojaan tulijoiden vaatimusten mukaan", Sani sanoo painokkaasti.

Hänen mielestään mukautuminen suomalaiseen yhteiskuntaan tapahtuu kivuttomammin elämällä Suomessa niin kuin Suomessa eletään, mutta säilyttämällä silti kulttuuri sydämessä. Tiukasti oman kulttuurinsa mukaisesti pukeutuvat ja tavoistaan kiinni pitävät maahanmuuttajanaiset pitävät tavallaan itse ovea kiinni suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutumiseksi.

Ateistiksi itsensä tunteva Sani ei ymmärrä, miksi Suomeen luvattaisiin rakentaa moskeijoita ja sitä, että jotkut suomalaisetkin ovat kääntyneet islamin uskoon. Islamissa ei sinänsä ole vikaa, mutta ihmiset käyttävät sitä väärin ja omiin valtapyrkimyksiinsä.

Suomalaista luontoa rakastavaa naista ärsyttää suomalaisissa alkoholin liikakäyttö ja tupakointi. Hän on ymmällään, miksi perheissä isät ja äidit eivät pidä lapsistaan huolta eivätkä ole kiinnostuneita lastensa ja nuortensa tekemisistä. Mitä tapahtui koulussa? Kenen kanssa olit ulkona? Miten voit?

"Kun olen selittänyt, miten minut on kasvatettu, on minulle sanottu, että olisipa äiti minultakin kysellyt tuollaista." Sani uskoo, että vanhempien huolenpidolla olisi estetty monen nuoren joutuminen arveluttavalle tielle.

Mutta palataanpa siihen, mikä toi Suomessa viihtyvän naisen kaukaa Iranista, entisestä shaahin valtakunnasta pohjolan perälle asti.

Sani kertoo isänsä osallistuneen kommunistina Iranin hallituksen vastaisiin mielenosoituksiin ja joutuneen pidätetyksi ja kidutuksen kohteeksi. Keskituloinen, mutta työväenluokkaa puolustanut mies joutui pakenemaan Turkkiin, jossa sai turvapaikan ja työn kolmeksi vuodeksi. Viisilapsisen perheen kotiin tehdyt etsinnät johtivat myös muun perheen siirtymisen Turkkiin, jossa mahdollistettiin pääsy joko Kanadaan, Englantiin tai Suomeen. Perheen isä valitsi Suomen arvioidessaan lastensa tulevaisuuden ja opiskelumahdollisuudet paremmiksi kuin suurissa maahanmuuttomaissa. Valinta on onnistunut, sillä Sanin mukaan koko perhe on viihtynyt Suomessa.

Iranin valtataistelua ja vaalien jälkeistä kuohuntaa Sani seuraa mediasta ja olemalla yhteyksissä serkkuihinsa Iranissa. Hän odottaa, että maassa tapahtuisi vallankumous, naiset ottaisivat vallan käsiinsä ja johdattaisivat Iranin demokratiaan. Mielessä on käynyt jopa ajatus lähteä mukaan taisteluun paremman Iranin synnyttämiseksi, mutta hän on sittenkin päätynyt olemaan henkisenä kannustajana Rovaniemellä.

Mediaseuranta: Turvapaikanhakijoiden jalkapallomestaruudesta pelataan Oulussa (10.-11.6.2009)

Aseina kivenmurikoita, lähimetsästä haettuja oksia sekä kulmalippu. Tappelunnujakassa mukana kymmeniä pelaajia.

Useat poliisipartiot joutuivat rauhoittelemaan joukkotappelua, joka syntyi turvapaikanhakijoiden välisessä jalkapallo-ottelussa Oulun Heinäpäässä torstaina kello 13 aikaan.

Tappelu sai alkunsa, kun vapaapotkun aiheuttanut pelaaja ei hyväksynyt tuomarin tuomiota.

- Hän kävi tönäisemässä taklaamaansa pelaajaa. Taklattu suuttui, ja siitä se levisi kuin kulovalkea, vaikka toimitsijat ja joukkueiden huoltajat yrittivät rauhoittaa tilannetta, kahakkaa sivusta seurannut jalkapallokoulun vetäjä Ilkka Ylipahkala kertoo.

Kaaos jatkui, vaikka osa kahakkaan osallistuneista pelaajista kuljetettiin turvaan linja-autoon.

- Bussin sisältä hyökkäsi revohka yhden pelaajan kimppuun, joka käveli ohi. Tilanne rauhoittui vasta, kun poliisit saapuivat paikalle.

- Siinä olisi tullut hirveää jälkeä, jos kukaan ei olisi mennyt väliin. Sen verran tosissaan pelaajat olivat. Täydet pisteet poliisille.

Kyläpahkala arvioi, että kahakassa oli jopa 40 pelaajaa eri joukkueista.

- Mylläkässä oli myös yleisössä olleita, jotka tulivat auttamaan kavereitaan.
[…]
- Jalkapallokoulussa mukana olevat lapset ovat 5-10-vuotiaita. Lapset olivat ihmeissään tapauksesta. Kerroimme, ettei tuollainen käytös kuulu jalkapalloon. Lapset totesivat, että ei niin, se kuuluu jääkiekkoon.

Ylipahkalan arvion mukaan nujakoitsijat olivat yli kaksi-kolmekymppisiä "aikamiehiä".

- Mukavan oloista porukkaa. Ikävä tapaus, Ylipahkala harmittelee.

Kukaan ei saanut joukkotappelussa vakavia vammoja.

Yle: Turvapaikanhakijoiden jalkapallo-ottelu päättyi käsirysyyn (11.6.2009)

Pelaajat tappelivat Suomen vastaanottokeskusten jalkapallon SM-kisoissa Oulussa. Joukkueille tuli erimielisyyttä tuomaripäätöksestä. Ottelu keskeytettiin.

Turvapaikahakijoiden jalkapallo-ottelu jouduttiin keskeyttämään torstaina puoliltapäivin käsirysyn takia. Oulun Heinäpäässä pelattavassa Suomen vastaanottokeskusten SM-turnauksessa kajaanilaisten ja rovaniemiläisten välille syntyi suukopua erotuomarin päätöksestä. Tilanne kehittyi käsirysyn asteelle ja osa pelaajista aloitti tappelun, jossa lyötiin kepeillä ja heiteltiin kiviä.

Paikalle hälytetty poliisi taltutti yhteenoton nopeasti yhdessä turnauksen järjestäjän kanssa. Tappelu kesti muutamia minuutteja. Joukkueet määrättiin lähtemään linja-autoilla kotimatkalle. Henkilö- ja esinevahingoilta vältyttiin.

Kuvateksti: Vielä keskiviikkona pelit sujuivat Oulun Heinäpäässä iloisin mielin.

Yle: Turvapaikanhakijoiden kahakoita varten perustettu kriisiryhmiä (28.5.2009)

Poliisi on rauhoitellut tässä kuussa jo kahta laajaa joukkotappelua nuorten turvapaikanhakijoiden tukiasuntoloissa. Pienillä paikkakunnilla on perustettu konflikteja varten omat yhteistyöryhmänsä sovittelemaan tukiasumisyksiköiden kahakoita.

Tukiasuntoloita ylläpitää Suomen Punainen risti. SPR:n vastaanottotyön koordinaattori kertoo, että ainakin Kemissä ja Rovaniemellä on perustettu tappeluiden selvittämistä varten erityisryhmät.

- Jos jotain konfliktia tai muuta tulee, ryhmä kokoontuu nopeasti ja pyrkii puuttumaan ongelmiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, koordinaattori Ari Haaranen kertoo.

Molemmilla paikkakunnilla ryhmille on riittänyt käyttöä, Haaranen myöntää.

- Kemissä oli muutama konflikti, joita ei nyt mittaviksi voi sanoa, mutta nopealla puuttumisella asioihin se (kahakointi) on loppunut siellä kokonaan.

Lisää vartiointia ja riitapukareiden siirtoja

Torstaina Kotkan tukiasumisyksikössä sattuneeseen joukkotappeluun osallistui kymmeniä turvapaikanhakijoita. Toukokuun alussa Parikkalan tukiasumisyksikössä Etelä-Karjalassa oli iso joukkotappelu, jonka kaikki osalliset olivat alaikäisiä. Kummassakaan tapauksessa ei ollut suomalaisia.

Ongelmatilanteita on ratkottu esimerkiksi lisäämällä vartiointia. Pahoissa konflikteissa, kuten Kotkan tappelussa, harkitaan osallisten siirtämistä toisiin vastaanottokeskuksiin.

- Se on toisinaan hyvä ratkaisu, kun on menettänyt tavallaan kasvonsa ja on tilanteesta on vaikea perääntyä. Muuttamalla toiseen ympäristöön pääsee aloittamaan puhtaalta pöydältä, ja monesti ongelmat ratkeavat sillä, Haaranen näkee.

Lapin Kansa: Ministeri toivoo kurdiyhteisön puuttuvan itse Rovaniemen ongelmiin (21.4.2009)

Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors (r.) toivoo, että Suomen kurdiyhteisö ottaa vastuuta Rovaniemen vastaanottokeskuksessa asuvien nuorten kurdimiesten toiminnasta. Pakolaisten käyttäytymiseen liitetyt ongelmat nousivat eilen esille ministerin vieraillessa Rovaniemellä.

Ministerille kerrottiin, että vastaanottokeskuksen nuoret miehet ovat häirinneet lähinnä ulkomailta Suomeen tulleita naisia neljän kuukauden ajan. Naisia on myös syljetty kasvoihin ja haukuttu eri tavoin. Yksi on uhattu jopa tappaa.

Kun asiasta on puhuttu poliisille, poliisi on levitellyt vain käsiään. Kukaan ei ole asiaan puuttunut.

Thors uskoo, että kysymys on yksittäistapauksesta. Olennaista kuitenkin on, ettei Suomessa suvaita sitä, että miehet uhkaavat naisia väkivallalla.

– On tärkeä, että Suomen kurdiyhteisö ottaa vastuuta tästä asiasta. Täällä Rovaniemellä sellaista ei ole, mutta Suomessa on. Vastaanottokeskuksessa olevilla nuorilla ei usein ole kontaktia ympäröivään yhteisöön.

– On selvä, että kaikkien naisten pitää voida elää valitsemallaan tavalla Suomessa, ministeri sanoo.

Thorsin saamien tietojen mukaan uhkailu on kohdistunut naisiin ja tyttöihin, jotka eivät ole kotoisin Suomesta. Tämä kertoo ehkä siitä, että ahdistelijoiden kokema kulttuurishokki on ollut liian suuri.

Ministeri muistuttaa, että moni turvapaikanhakija on tullut jostakin muusta länsimaasta. Silloin he eivät voi jäädä Suomeen kovin pitkäksi aikaa.

Thorsin mukaan ongelmaa mietittäessä kannattaa tehdä ero turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien välillä. Monesti turvapaikan hakijoita halutaan leimata löysin perustein.

Thors muistuttaa, että Suomeen tuli viime vuonna 4 000 turvapaikan hakijaa. Muissa Pohjoismaissa määrä on ollut pitkään huomattavasti suurempi.

Esimerkiksi Ruotsiin on tullut vuosittain 20 000 - 30 000 turvapaikan hakijaa. Norjassa hakijoiden määrä kasvoi viime vuonna kuudestatuhannesta 14 000 henkilöön.

– Tilastot eivät viittaa siihen, että turvapaikanhakijoiden määrä olisi juuri nyt lisääntymässä, Thors kommentoi.

Kaleva: Viranomaiset kokoontuvat kurdiahdistelijoiden vuoksi Rovaniemellä (9.4.2009)

Poliisin, Rovaniemen kaupungin ja maahanmuuttajiin liittyvien viranomaisten edustajat kokoontuvat ensi viikolla yhteiseen palaveriin kurdimiesten ahdistelun vuoksi.

Kymmenkunnan nuoren kurdimiehen kerrotaan ahdistelleen maahanmuuttajataustaisia siskoksia ja joitakin muita naisia Rovaniemellä. Yhtään rikosilmoitusta ei toistaiseksi ole tehty.

Rikoskomisario Jan Fordell Lapin poliisilaitokselta ei lähde tässä vaiheessa arvailemaan ahdistelusyytösten taustoja, sillä poliisilla ei ole ensi käden tietoa ahdistelun kohteeksi joutuneilta. Sen hän sanoo, että syitä löytyy varmasti myös kulttuurieroista. Käyttäytymissäännötkään ole välttämättä tiedossa.

"Virallisia ilmoituksia ei ole tehty poliisille, ja se rajaa meidän toimintamahdollisuuksia", Fordell sanoo.

Poliisi on silti ottanut asian huomioon ja terästänyt edelleen valvontaa. Partiot on velvoitettu suhtautumaan ahdistelutilanteisiin erittäin tarkasti ja vakavasti. Poliisi pyrkii resurssien rajoissa myös entistä suurempaan näkyvyyteen katukuvassa.

Tulevan viikon tapaamisella viranomaiset miettivät keinoja siihen, miten ongelmaa lähestytään. Fordell painottaa avointa tiedottamista ja keskustelua. "Mihinkään suuntaan kasvavaa vihaa ei haluta lisätä. Sen vuoksi asioihin on puututtava riittävän ajoissa."

Kurdimiesporukka ahdistelee naisia Rovaniemellä (8.4.2009)

Kolme maahanmuuttajataustaista rovaniemeläistynyttä siskosta ja jotkut muut naiset ovat joutuneet viime kuukausina turvapaikanhakijoina olevien kurdimiesten ahdistelun ja seurannan kohteeksi Rovaniemellä.

Kauppakeskuksissa paljon oleskelevat nuoret kurdimiehet ovat ahdistelujen kohteeksi joutuneiden mukaan käyttäytyneet röyhkeän seksuaaliviritteisesti, vaikka naiset ovat kaikin keinon karttaneet heitä ja vältelleet heidän kohtaamistaan yleisillä paikoilla.

Tilanne on mennyt niin pitkälle, että naiset eivät uskalla kertoa asiasta nimellään, koska pelkäävät turvallisuutensa puolesta. Tuntemansa pelon vuoksi, naiset ovat joutuneet rajoittamaan liikkumistaan julkisissa tiloissa.

Valistustilaisuus

Rovaniemen vastaanottokeskukseen on vs. johtaja Paula Lauhamaan mukaan tullut ilmoituksia kymmenkunnasta tapauksesta ja henkilöstä. Lauhamaan mielestä ongelmaa ei kannata suurennella, sillä kysymys on vajaasta tusinasta Irakin kurdeja. Ketkä häiriköintiä harrastavat, siitä ei vastaanottokeskuksessa ole tarkkaa tietoa.

Valtaosa vastaanottokeskukseen tulleista turvapaikanhakijoista paheksuu naisten häirintää ja pelkää, että kaikki muutkin leimataan joidenkin yksittäisten miesten tekojen perusteella.

Vastaanottokeskuksessa on järjestetty infotilaisuus, jossa turvapaikanhakijoille kerrottiin, mikä Suomessa on mahdollista ja mikä ei. Lauhamaa uskoo, että valistuksen antamisella ongelmaan saadaan ratkaisu.

Ei rikosilmoitusta

Rikoskomisario Jan Fordell Rovaniemen poliisista sai tiedon häiriköinnistä ulkomaalaistutkintaryhmän tutkijalta keskiviikkona. Rikosilmoitusta poliisille ei ole kuitenkaan tehty. Fordell aikoo ottaa mahdollisimman nopeasti yhteyttä vastaanottokeskukseen, jotta kenenkään ei tarvitsisi pelätä.

Fordell kehottaa häiriköinnin kohteena olevia ilmoittautumaan poliisille, jotta faktat saadaan selvitettyä.

Kaleva: "Heidän omaisuuttaan" (8.4.2009)

Seksuaalisen häirinnän kohteeksi joutunut iranilaissyntyinen, Rovaniemelle kuusi ja puoli vuotta asunut 22-vuotias nainen ei halua paljastaa henkilöllisyyttään. Hän kertoo miesten jahtaavan häntä julkeilla katseilla, seuraavan häntä paikasta toiseen ja pyrkivän hänen lähelleen ahdistavasti aina, kun se on mahdollista. Viime lauantaina hän kertoi joutuneensa sylkemisen kohteeksi, kun ravintolassa omassa seurueessaan pakeni koko ajan lähelleen pyrkiviä miehiä.

Nainen epäilee, että miehet kokevat muslimeina hänen olevan ikään heidän omaisuuttaan. Koska hän on eurooppalaisesti pukeutunut, miehet pitävät häntä niin sanotusti huorana.

Uskonnon ja patriarkaalisen kulttuurin vuoksi harjoitettua naisen alistamista kotimaastaan paennut nainen on neuvoton, kun joutuu Rovaniemellä kohtaamaan ihonvärinsä vuoksi pelottavaa kohtelua.

Erityisen huolissaan hän on rovaniemeläisen miehen kanssa naimisissa olevasta siskostaan, joka on pienen lapsensa kanssa liikkuessaan myös joutunut ahdistavan käytöksen kohteeksi.

YLE: Joukko nuoria turvapaikanhakijoita närkästyttää Rovaniemellä (7.4.2009)

Maahanmuuttajajoukon häiritsevä käyttäytyminen on herättänyt keskustelua Rovaniemellä. Noin kymmenen nuoren ryhmä on häirinnyt hyökkäävällä käytöksellään sekä syntyperäisiä että maahanmuuttajanaisia.

Rovaniemen vastaanottokeskuksen vs. johtajan Paula Lauhamaan mukaan toiset turvapaikanhakijat kertovat, että kyse on vajaasta kymmenestä Irakin kurdinuoresta.

Häiritsevä käyttäytyminen on koettu ahdisteluna ja se on kohdistunut niin syntyperäisiin suomalaisiin kuin Rovaniemellä jo vuosia asuneisiin maahanmuuttajiin.

- Meille on tullut syksystä lähtien ilmoituksia tänne vastaanottokeskukseen, että muutamat vastaanottokeskuksen nuoret miehet ovat huudelleet nuorten tyttöjen perään lähinnä kauppakeskus Revontulessa tai lähteneet seuraamaan tyttöjä ravintolasta, Lauhamaa kertoo.

Lauhamaan mukaan ilmoituksia häiriötä aiheuttaneista nuorista miehistä on tullut kymmenkunta. Valtaosa nyt vastaanottokeskukseen tulleista noin 80 uudesta tulijasta on myös närkästynyt nuorten toiminnasta.

- Muita harmittaa se, että kaikki ovat vaarassa leimaantua muutaman käyttäytymisen takia, Lauhamaa kertoo.

Rovaniemen maahanmuuttajayhteisö närkästynyt

Kurdinuorten häirintä on kohdistunut myös Rovaniemellä jo kauemmin asuneisiin maahanmuuttajanaisiin. Naisten mielipahan lisäksi yhteisön jäsenet ovat myös laajemmin huolissaan leimaantumisesta.

Neljäkymmentä vuotta Suomessa asunut ja viimeiset kymmenen vuotta Lapin keskussairaalassa syöpälääkärinä toiminut dosentti Abdel Maiche uskoo, että kyse on kulttuurieroista ja tiedon puutteesta.

- Täytyy muistaa, että he ovat nuoria eli suurin piirtein lapsia. Jos katsotaan niitä olosuhteita, josta nämä nuoret ovat tulleet ja kasvaneet, niin elintavat ovat erilaiset. Tyttöihin ei kosketa, heitä ei lähestytä ja jos tyttö kiinnostaa poikaa, niin silloin hän puhuu ensiksi tytön perheelle. Lopulta perheet sopivat asiasta keskenään, jonka jälkeen tyttö ja poika voivat vasta tavata ja ehkä mennä naimisiin, Maiche kertoo.

Maichen mukaan nyt Rovaniemelle tulleet kurdinuoret ovat suuren kulttuurimuutoksen edessä.

- He ovat tulleet suoraan vuoristosta moderniin kaupunkiin nimeltä Rovaniemi. He näkevät, että kaupungissa on nuoria kauniita tyttöjä, jotka hymyilevät takaisin, kun heille hymyillään. Tälläiset suomalaiselle kulttuurille ominaiset signaalit on nyt ymmärretty ehkä väärin. Luulen, ettei kukaan ole sanonut heille suoraan, että mikä on oikea ja mikä väärä tapa toimina lähestyttäessä paikallisia kanssaihmisiä, Maiche arvelee.

Avain löytyy maalaisjärjestä

Algeriassa syntynyt Maiche muistaa kuinka hän muuttaessaan Suomeen, silloin jo valmiina lääkärinä, osallistui lääketieteelliselle sopeutumiskurssille, jossa käytiin läpi suomalaisen lääketieteen erityispiirteitä.

- Osallistuin kurssille siksi, että lääketieteessäkin tavat ja käytännöt ovat erilaisia eri maissa. Näille nuorille pitäisi järjestää sopeutumiskurssi, jossa selitetään miten tässä maassa eletään. Jos selitys ja kasvatus ei riitä niin lopulta on olemassa Suomen laki. Aivan samalla tavoin kuin suomalaisille nuorille, Maiche tarkentaa.

Maichen mukaan tässäkin tapauksessa kasvatusperiaatteet ovat universaalit.

- Jos suomalainen nuori tappelee, remuaa ja pissii kadulle humalassa, niin sitä pidetään epänormaalina käyttäytymisenä ja siihen puututaan. Tässä kurdinuorten tapauksessa pätee aivan samat keinot, Maiche pohtii.

Rovaniemen vastaanottokeskuksen vs. johtajan Paula Lauhamaan mukaan viime viikolla järjestettiin ensimmäinen infotilaisuus noin 110 turvapaikan hakijalle. Sopeuttamistoiminta jatkuu Lauhamaan mukaan säännöllisinä pienryhmien keskusteluina vastaanottokeskuksessa.

MTV3: Bulgarialaisia turvapaikanhakijoita Lapissa (12.3.2005)

Verkkouutiset: Maahanmuuttajan elämää "välitilassa" (7.7.2000)

Asiakirjat, dokumentit

Rovaniemen kansainvälistymisstrategia (pdf)

Lapin maahanmuuttostrategia - Lappi aktiiviseksi maahanmuuttoalueeksi 2015 (pdf)

Unless otherwise stated, the content of this page is licensed under Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 License