Raasepori

Uutiset

Yle: Raasepori etsii ystäviä pakolaisille (23.3.2010)

Raaseporin kaupunki etsii ystäväperheitä pakolaisille. Paikkakunnalle saapui tämän kuun alussa 26 pakolaista Irakista. Heidän kotiutumisensa avuksi etsitään kaupunkilaisia, jotka tapaavat pakolaisia säännöllisesti.

Tapaamisissa on ainakin alkuvaiheessa tulkki mukana kommunikoinnin helpottamiseksi. Ystävätoiminnasta kiinnostuneille kaupunkilaisille järjestetyissä tilaisuuksissa on ollut runsas osanotto. Toimintaan ehtii yhä mukaan ottamalla yhteyttä Raaseporin kaupungin maahanmuuttokoordinaattoriin.

Pakolaiset välittömästi kiinni suomalaiseen elämänmenoon

Raaseporiin saapuneiden pakolaisten kotiutumista edistetään myös perinteisemmin keinoin. Esimerkiksi pakolaislapset aloittivat koulunkäynnin valmistavalla luokalla viime maanantaina. Vanhempien tulijoiden kieli- ja yhteiskuntatietokoulutus käynnistyi viikkoa myöhemmin.

Ensivaiheen jälkeen kartoitetaan muun muassa pakolaisten koulutustaustaa ja mielenkiinnon kohteita työpaikkojen löytämiseksi. Raaseporin maahanmuuttokoordinaattori Börje Mattsson korostaa, että pakolaisten on pärjättävä varsin itsenäisesti jo hyvin varhaisessa vaiheessa maahantulon jälkeen.

Nyt saapuneiden 26 pakolaisen lisäksi Raaseporiin on tulossa vielä kaksi irakilais-perhettä myöhemmin keväällä.

Salon Seudun Sanomat: Raaseporiin saapui irakilaispakolaisia (4.3.2010)

Raaseporiin saapui maanantaina 26 irakilaispakolaista, jotka sijoitetaan asumaan Karjaalle ja Pohjaan. Kymmenen irakilaista on saapunut jo alkuvuonna ja muutama on tulossa myöhemmin.

Kaupunki ottaa vastaan kaikkiaan noin 40 irakilaista pakolaista.

Edellisen kerran Raaseporiin saapui suurempi pakolaisryhmä kaksi vuotta sitten, jolloin Burmasta saapui 24 pakolaista.

Ensimmäiset Raaseporiin sijoitetut pakolaiset olivat 1990-luvun alussa Karjaalle Irakista, Iranista ja osin Turkista saapuneet kurdit. 1990-luvun lopulla saapui muutamia perheitä, jotka olivat Kosovon albaaneja.

Yle: Raasepori vastaanottaa lisää pakolaisia (4.2.2010)

Kaupunkiin saapuu kaikkiaan 40 irakilaista pakolaista. Pääjoukko saapuu maaliskuun alussa.

Kaksi perhettä on jo tullut Raaseporiin. Perheet sijoitetaan Karjaalle ja Pohjaan.

Edellisen kerran Raaseporiin saapui suurempi pakolaisryhmä kaksi vuotta sitten Burmasta.

Raaseporin Maahanmuuttajatoimisto kartoittaa parhaillaan uusia suomalaisia ystäväperheitä pakolaisille.

YLE: Raaseporiin irakilaispakolaisia (2.12.2009)

Raaseporiin saapuu ensi vuoden alussa irakilaispakolaisia. Heidän sijoituspaikkansa ovat Karjaa ja Pohja.

Pakolaisista 30 tulee helmikuussa ja kymmenen hieman aikaisemmin. Irakilaiset ovat ns. kiintiöpakolaisia.

Heidät sijoitetaan Karjaalle ja Pohjaan, sillä edelliset ryhmät on sijoitettu Tammisaareen ja Hankoon.

Raasepori aikoo ryhtyä ottamaan vastaan pakolaisia aiempaa säännöllisemmin.

Länsi-Uusimaa: Raasepori aikoo ottaa 40 kiintiöpakolaista ensi vuonna (9.9.2009)

Raaseporin kaupunki on valmis ottamaan vastaan noin 40 uutta kiintiöpakolaista. Vastaanotto tapahtuisi ilmeisesti ensi vuoden aikana suoraan pakolaisleireiltä ulkomailta.

Kaupunki ei täsmentänyt päätöksessään suoraan, mistä kansallisuuksista olisi kyse. Viimeksi keväällä 2008 Tammisaareen otettiin 24 henkilöä Burmasta.

Sopeutumisprosessin helpottamiseksi Raaseporissa toivotaan, että pakolaiset edustaisivat jotakin niistä kansallisuuksista, joita Raaseporissa asuu jo nyt pakolaisina.

Maahanmuuttajakoordinaattori Börje Mattson kertoo olevansa hallituksen päätöksestä erittäin tyytyväinen ja iloinen.

– Pakolaisten kansallisuus riippuu valtion toivomuksesta. Ne kaksi ryhmää, jotka ovat nyt eniten vaikeuksissa ovat irakilaiset Syyriassa ja kongolaiset Ruandassa.

– Koska halutaan ryhmä, josta meillä on enemmän kokemusta, lähden siitä, että ryhmä olisi irakilaisia, arvioi Mattson.

Mattson toteaa, että 40 henkilöä on iso ryhmä. Länsi-Uudellamaalla on maahanmuuttajista pakolaistaustaisia nyt noin kolmesataa.

– Näissä luvuissa on syytä liikkua, eli otetaan enemmän ihmisiä kerralla, kun tässä on nyt kolme kuntaa yhdessä.

– Kun nyt on päätös saatu, ryhdytään pikkuhiljaa etsimään asuntoja.

Vastaanottamiseen tarvittavat määrärahat on huomioitava ensi vuoden budjetin valmistelussa.

Kun menot ja tulot lasketaan, Börje Mattsonin mukaan pakolaisten vastaanottaminen tuottaa Raaseporille käytännössä noin 20 000 euroa voittoa.

Valtio maksaa mm. pakolaisten kaikki toimeentulotuet kolmelta vuodelta, samoin saadaan tukea asuntojen varustamiseen.

– Jos heillä on erityisiä sairauksia, valtio maksaa kaikki kustannukset kymmeneltä vuodelta, samoin tulkkausmaksut.

Börje Mattsson korostaa, että kun rahaa tulee käytännössä kotiinpäin, se on myös käytettävä pakolaistoimintaan.

– Seuraamme tätä kivenkovaa ja katsomme, että ne rahat käytetään esim. pakolaisten henkisiin tarpeisiin kuten kulttuurimahdollisuuksiin, kirjoihin, retkiin ym.

Uudenmaan TE-keskus kääntyi Raaseporin puoleen vuoden alussa ja esitti, että kaupunki ottaisi vastaan 40 pakolaista sekä jatkaisi vastaanottoa noin 40 pakolaisella vuodessa. Suomen pakolaiskiintiö on 750 ihmistä vuodessa.

Vihdin Uutiset 25.6.2009

Läntisen Uudenmaan kuntien tyhjiä vuokra-asuntoja kaavaillaan sijoituspaikaksi turvapaikanhakijoille ja maahanmuuttajille. Vuokra-asuntoja hallinnoiva Kunta-asunnot Oy neuvotteli asiasta kesäkuun alussa Vihdin, Karkkilan ja Raaseporin kuntien edustajien kanssa.
– Vihdissä mahdollisuudet ovat hyvin rajalliset, totesi kunnanjohtaja Kimmo Jarva ennen tapaamista.
– Tulevaisuudessakaan asiaan ei näyttäisi olevan muutosta. Toki kuuntelemme Kunta-asuntojen selvityksen.

Kunta-asunnot Oy:n toimitusjohtaja Kalervo Haverinen kertoi toivovansa ennen kaikkea prosessin nostavan keskustelua asiasta.
– Tarkoituksena on selvittää kuntien kanssa, olisiko turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien sijoittaminen tyhjiin vuokra-asuntoihin järkevää tai edes mahdollista, hän totesi.
– Kuntia ei tietenkään haluta eikä voidakaan pakottaa tällaiseen vaihtoehtoon. Yllättävän paljon kuitenkin tyhjillään olevissa vuokra-asunnoissa on viime vuosina asunut niin sanottuja vuokratyöntekijöitä.

Kalervo Haverinen pitää pakolaisasiaa herkkänä. Toimiva esimerkki maahanmuuttajien sijoittamisesta vuokra-asuntoihin kuitenkin löytyy, pohjoisesta Suomesta.
– Rovaniemellä sijoitellaan turvapaikanhakijoita ja oleskeluluvan saaneita eri vuokra-asuntoihin. Minusta on luontevampaa käyttää tähän asuntoja kuin hotelleja, Haverinen sanoi.
– Ja onhan asialla merkittävä työllistävä vaikutus, kun turvapaikanhakijoille tarvitaan esimerkiksi ohjaajia. Rovaniemellä maahanmuuttajista ei ole tullut ongelmia. Ongelmat ovat syntyneet lähinnä suomalaisista vuokralaisista.

Kuntien kannalta suurin kysymys koskee laskun kuittaamista. Toimitusjohtaja Haverinen kertoi, että turvapaikanhakijoiden vuokrat maksaa valtio.
– Olemassa oleva asuntokanta on hyödynnettävä joka tapauksessa.

Salon Seudun Sanomat: Raasepori ei ota pakolaisia tänä vuonna (24.6.2009)

Raaseporin kaupunki ei ota tänä vuonna vastaan pakolaisia. Uudenmaan TE-keskus tarjosi Raaseporille 40  irakilaista kiintiöpakolaista, mutta kaupunginhallitus päätti äänestyksen jälkeen palata asiaan vasta syksyn talousarviokäsittelyn yhteydessä.

Puolueista RKP halusi selvitellä asiaa lisää eikä ollut vakuuttunut valmistelusta, jonka mukaan pakolaisten vastaanotosta ei koituisi kaupungille kuluja. SDP, vihreät ja vasemmistoliitto olisivat olleet valmiita tarjoamaan pakolaisille asuinpaikan.

Yle: Kunta-asuntoja mahdollisesti pakolaisten käyttöön (1.6.2009)

Länsi-Uudenmaan kuntien vuokra-asunnoista suunnitellaan helpotusta turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten asuntopulaan.

Kuntien vuokra-asuntoja hallinnoiva Kunta-asunnot Oy on kutsunut Vihdin, Karkkilan ja Raaseporin edustajat keskustelemaan asiasta.

Kunta-asuntojen talousjohtaja sanoo, että kuntien suhtautuminen ratkaisee suunnitelman toteuttamisen.

Jos suhtautuminen Länsi-Uudellamaalla on myönteistä, toimintamalli voi laajentua myös muihin Uudenmaan kuntiin.

Turvapaikanhakijoiden asunnoista on kova pula Etelä-Suomessa. Ehdotus kunta-asuntojen käyttämisestä tarkoitukseen on tullut sisäministeriöltä.

Länsi-Uusimaa: Pakolaisia Kongosta ja Iranista tulossa Karjaalle ja Pohjaan (1.6.2009)

Raaseporissa suunnitellaan 40 kiintiöpakolaisen ottamista. Pakolaiset olisivat Syyriassa pakolaisleirillä olevia iranilaisia pakolaisia sekä Kongon pakolaisleiriltä tulevia ruandalaispakolaisia.

Päätös on tarkoitus tehdä jo kesäkuussa. Pakolaisten vastaanotto tapahtuisi lokakuussa.

Esityksen pakolaisryhmän ottamisesta on valmistellut maahanmuuttajakoordinaattori Börje Mattsson.

Mattssonin mielestä olisi Pohjan ja Karjaan vuoro toimia vastaanottavana paikkana. Viimeksi kiintiöpakolaisia on tullut Tammisaareen ja Hankoon.

Iranilaiset pakolaiset tulisivat pakolaisleireiltä Syyriasta.

Iranilaisten sijoittamista Raaseporin alueelle helpottaisi se, että kaupungista löytyy jo saman kulttuuriryhmän edustajia.

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on jo tehnyt alustavan listan pakolaisista. Suomeen mahdolliset tulevat pakolaiset valitaan haastattelujen perusteella.

Mattssonin mielestä juuri Kongon pakolaisleireillä olevilla on nyt vaikein tilanne.

–Olen seurannut Kongon tilannetta ja todennut, että Ruandan sisällissodan jäljiltä paenneet ovat äärimmäisen suojelun tarpeessa. Olosuhteet pakolaisleireillä ovat erittäin alkeelliset. Jokaisella heillä on erittäin vaikuttavia henkilökohtaisia kohtaloita. Valikointi on erittäin rankkaa.

Pakolaiset olisivat eri ikäisiä ja todennäköisesti lapsia ja nuoria olisi noin kolmasosa.

–Kongosta olisi tulossa hyvin erilaisia perheitä, sillä joistain perheistä lapsia on tapettu ja leireillä on lapsia, joiden vanhempia on tapettu.

Mattson arvelee, että Kongosta tulevien pakolaisten vastaanottaminen edellyttäisi yhden terapeutin palkkaamista.

Mattssonin mukaan pakolaisten ottaminen ei ole taloudellinen kysymys. Valtio maksaa kunnalle tukea pakolaisten ottamisesta.

–Se että meillä on lama, ei saisi tarkoittaa sitä, että emme enää kanna yleistä humanitaarista vastuuta. Jos meillä on vaikeuksia, ei silti pidä unohtaa niitä, joilla on vielä hirvittävän paljon enemmän vaikeuksia.

Mattsson on ollut itse valmistautunut lähtemään Kongoon ensi tiistaina valtion maahanmuuttajaviranomaisten ja suojelupoliisin edustajien kanssa.

Lähtöön valmistautunut Mattsson on jäänyt varahenkilöksi Raaseporin puhelinyhteyksissä on olleiden ongelmien vuoksi.

Etelän Uutiset: Vasemmistoliiton Uudenmaan piiri: Länsi-Uudellemaalle turvapaikanhakijoiden asuntola (25.3.2009)

Vasemmistoliiton Uudenmaan piiri esitti kevätkokouksessaan Raaseporissa, että Länsi-Uudellemaalle perustettaisiin turvapaikanhakijoiden vastaanottoasuntola.

Ehdotusta perustellaan mm. sillä, että Suomessa on akuutti pula turvapaikanhakijoiden vastaanottotiloista.

Uudenmaan Vasemmistoliitto vaatii hallitukselta kuntataloudelle myös voimakasta ja konkreettista tukea ja vaatii kuntatalouteen lisää riihikuivaa rahaa yleisten veronkevennysten sijasta.

Länsi-Uudenmaan kunnissa on Vasemmistoliiton Uudenmaan piirin mielestä valmiuksia ja halua ottaa lisää vastuuta turvapaikan hakijoiden sijoittamisesta mm. Hangossa ja Raaseporissa.

Uudenmaan piiri vaatii, että turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusten olot pitää järjestää inhimillisiksi.

”Keskusten on tuettava kaikin tavoin pakolaisten varhaista kotoutumista mm. tarjoamalla kotimaisten kielten opetusta”, kevätkokouksensa Raaseporissa sunnuntaina pitänyt Uudenmaan piiri lausuu.

YLE/Svenska: Svenska för invandrare skall ordnas (23.3.2009)

Det skall gå att som invandrare välja svenska som första språk i Raseborg. Det säger invandrarkoordinator Börje Mattson som går i närkamp med TE-centralen om det statliga bidrag som borde ha kommit in för flyktingundervisning i svenska. I en motion efterlyser fullmäktigeledamot Midiya Zahir Hatam, Sfp, att invandrare själva skall få bestämma vilket av landets två språk man vill lära sig. Staden Raseborg borde se till att man kunde välja svenska som första språk, anser hon.
[…]

Länsi-Uusimaa: Raaseporista etsitään paikkaa pakolaisten vastaanottokeskukselle (18.3.2009)

Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskukselle etsitään sopivia tiloja seuraavaksi Raaseporin alueelta.

Maahanmuuttokoordinaattori Börje Mattsson kertoo, että tavoitteena olisi löytää tila, joka soveltuisi noin 100–150 henkilön vastaanottokeskukseksi.

Mattsson aikoo välittömästi alkaa tunnustella kaupungin poliittista ilmapiiriä ja kartoittaa vastaanottokeskukselle sopivia rakennuksia Raaseporin alueelta.

Hangon kaupunginhallitus päätti maanantaina äänin 5–4, ettei kaupunki halua ottaa pakolaiskeskusta vastuulleen.

Turvapaikanhakijoiden sijoittamiselle on suuri akuutti tarve ja valtio on etsinyt tiloja Etelä-Suomesta jo pitkään.

Valtio voi päättää vastaanottokeskuksen perustamisesta myös kysymättä kunnan mielipidettä.

Keskuksen hallinnoinnista voi vastata kunta tai esimerkiksi kansalaisjärjestö.

Mattsson korostaa, että kunta hyötyisi keskuksen perustamisesta, koska valtio rahoittaisi mahdolliset remontit ja keskus ostaisi palveluja alueelta.

Noin sadan pakolaisen vastaanottokeskus työllistäisi viitisentoista työntekijää.

–Asukkaat saavat toimeentulotuen sataprosenttisesti valtiolta ja suurin osa rahoista käytetään paikkakunnalla.

Eniten turvapaikanhakijoita tulee Somaliasta, Afganistanista, Irakista ja Iranista.

Mattsson uskoo, että Raasepori suhtautuu vastaanottokeskuksen perustamiseen suvaitsevaisemmin kuin Hanko.

Raaseporin kaupunginhallituksessa Ira Donner (vihr.) esitti maanantaina kysymyksen siitä, mitkä ovat Raaseporin valmiudet järjestää tilat turvapaikanhakijoille.

–Olisi joskus hyvä, että vastaisimme pakolaiskysymykseen myöntävästi jo ennen kuin sitä kunnalta kysytään.

Asia tulee käsiteltäväksi seuraavassa kaupunginhallituksen kokouksessa kahden viikon kuluttua.

–Jokainen on aavistanut, että tämä kysymys tulee esille. Omasta mielestäni tilat on hyvä selvittää, sanoo kaupunginhallituksen puheenjohtaja Ulf Heimberg (sd.).

Unless otherwise stated, the content of this page is licensed under Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 License