Punkalaidun

- Apulaisjohtaja, Juho Suoramaa

Punkalaidun - Vastaanottokeskus

Punkalaitumen ryhmäkotiin muutti viikolla 17.11.2008 ensimmäiset 8 nuorta ja 24.11. seuraavat 8 nuorta. Joulukuussa asukasmäärä on noussut suunniteltuun 24:ään.

Marraskuussa 2009 vahvuus on 52 alaikäistä. Lisäksi aikuisille on rakenteilla oma yksikkö.

Vastaava ohjaaja on Kaisa Hyyti-Suojanen.

Uutiset

Ylen uutishaku: Punkalaitumen vastaanottokeskukseen liittyvät Ylen uutiset

Yle: Turvapaikanhakijat parantavat Punkalaitumen kouluoloja (8.11.2010)

Alaikäiset turvapaikanhakijat ovat suuri apu Punkalaitumen kouluverkolle. Ulkomaalaistaustaisia koululaisia on kolmella alakoululla ja keskustan yläkoululla. Koko kunnan kouluissa oppilaista reilut 10 prosenttia on maahanmuuttajia, yläkoulussa lähes 20 prosenttia. Kouluverkon pitämisessä nykyisellään turvapaikanhakijakoululaisilla on merkittävä rooli.

- Tämä on myös resursseja tuova asia. Valmistavan opetuksen valtionosuus on meillä 420 000 euroa. Se on merkittävä raha ja tuo resursseja koulutoimeen ja muutenkin toiminnallista monipuolisuutta, toteaa kunnanjohtaja Antero Alenius.

SPR: Maahanmuutto toi uutta potkua Punkalaitumelle (11.10.2010)

Maahanmuutto kääntyy maaseudun voimavaraksi, kun pieni Punkalaidun näyttää muulle maalle kansainvälistymisen mallia. Nuorille yhteinen kieli on jalkapallo.

Punkalaitumen Vartiolan urheilukentän ilmassa on kesäkuun alussa urheilujuhlan tuntua. Pääsuoran katsomo täyttyy yleisöstä. Kentän laidalla häärii toistakymmentä median edustajaa.

Alkamassa on Punkalaitumen monikulttuurisen jalkapallojoukkueen FC Punkkiksen ensimmäinen virallinen ottelu.

– Tervetuloa seuraamaan ottelua. Vastustajaksi olemme tänään saaneet, tuota noin niin, ysiluokkalaisia poikia, liikunnanopettaja Jussi Tiuttu kuuluttaa mikrofoniin.

Sinivalkoinen FC Punkkis aloittaa ottelun odotetun aktiivisesti, mustapaitaiset vastustajat verkkaisemmin. Hyökkäykset vyöryvät varsinkin oikean laidan kautta, jossa Abdinasir Yave haastaa väsymättä mustapaitojen puolustajia.

– Kyllä nää pojat pelata osaa, melkein jokaisella on jalkapallotaustaa juniorisarjoista, mustapaitojen luotsi, matematiikan opettaja Arto Asa vahvistaa kentän laidalla.

Tauolle siirrytään silti ysiluokkalaisten johtaessa 2-0-lukemin.

Lienee parasta ottaa aikalisä – siis mikä ihmeen monikulttuurinen FC Punkkis?

Maaseudun piristysruiske

Viime aikoina on puhuttu paljon maahanmuuttajien kotoutumisesta, eikä aina kovin rakentavassa hengessä.

Suurennuslasin alla ovat olleet varsinkin humanitaarisista syistä Suomeen tulleet eli kiintiöpakolaiset sekä myönteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat.

Keskustelussa on välillä tahtonut unohtua, että kotoutuminen on vaikeaa ilman paikkaa johon kotoutua.

Iso ongelma kiintiöpakolaisten ja turvapaikan saaneiden kohdalla on ollut sijoituspaikan löytäminen, sillä kunnat ovat olleet haluttomia ottamaan tulokkaita vastaan. Maahanmuuttajien on pelätty tulevan kunnille kalliiksi ja tuovan mukanaan ongelman jos toisenkin.

Toisin on pirkanmaalaisessa Punkalaitumen kunnassa, joka on nostanut kansainvälistymisen ja maahanmuuton osaksi kuntastrategiaansa.

Reilun 3 000 asukkaan maaseutupitäjä on ottanut vastaan kiintiöpakolaisia, ja kunnassa toimii Punaisen Ristin pyörittämä vastaanottokeskus. Sisäministeriökin on valinnut Punkalaitumen maahanmuuton pilottikunnaksi.

Kunnanjohtaja Antero Aleniuksen mukaan maahanmuutto on ollut kunnalle selkeä piristysruiske.

– Kun edellinen meillä toiminut vastaanottokeskus suljettiin 2006, se koettiin selvästi menetyksenä. Siinä meni paljon työpaikkoja ja toimeliaisuutta, ihan kuin yritys olisi lopettanut toimintansa, Alenius tuumii.

– Toiminnan käynnistyminen uudestaan 2008 otettiin meillä hyvin tervetulleena vastaan, varsinkin kun oli tämä taantuma tulossa.

– Esimerkiksi vastaanottokeskuksen taloudelliset vaikutukset kunnalle ovat selvät. Keskus maksaa kunnalle vuokraa muuten käyttämättömiksi jääneistä tiloista, sinne hankitaan ruokaa ja tarvikkeita, ja se työllistää ihmisiä, kunnanjohtaja kertoo.

Aleniuksen mukaan myös kuntalaiset suhtautuvat kunnan maahanmuuttostrategiaan koko ajan myönteisemmin.

– Totta kai toisenlaisiakin mielipiteitä löytyy, mutta mitään suurempaa vastakkainasettelua ei ole ollut. Kun esimerkiksi mahdollisuus saada tänne uudestaan vastaanottokeskus avautui, ei siitä mitään sellaista keskustelua syntynyt, etteikö sitä tänne voisi ottaa. Kyllä kuntalaisetkin ottivat sen ihan tervetulleena vastaan.

Raha ei ole este

Punkalaitumen vastaanottokeskuksessa toimii ryhmäkoti ilman huoltajia Suomeen tulleille alaikäisille turvapaikanhakijoille. Myös lapsiperheitä asuu keskuksessa paljon.

Koulutuspalveluiden järjestäminen maahanmuuttajille on koettu monessa kunnassa raskaaksi. Tässäkin asiassa Punkalaidun näyttää esimerkkiä.

Kunnanjohtaja Alenius kiittelee erityisesti Punkalaitumen Pohjoisseudun koulun rehtoria Kai Lindvallia kouluasioiden järjestymisestä.

– Moni oli alkuvaiheessa huolissaan, että miten me saadaan maahanmuuton ammattilaisia opettajiksi. Kaitsulla oli siihen hieno vastaus, että ei siinä mistään sen kummallisemmasta ammattitaidosta ole kyse, kun kohdataan vaan toiset ihmiset ihmisinä, niin päästään jo pitkälle. Opettajakunta lähti hienosti mukaan, ja hyvin on pärjätty ihan normaalilla opettajan ammattitaidolla, Alenius sanoo.

Nuoremmat maahanmuuttajalapset on Punkalaitumen kouluissa otettu suoraan tavallisille tunneille, tosin yleensä luokka-astetta paria alemmas kuin samanikäiset suomalaislapset. Suomen kieltä opiskellaan tietenkin erikseen.

Kunnan kouluissa ovat myös vanhemmat maahanmuuttajalapset, vaikka heille tarvitaan alkuun enemmän omaa opetusta.

Aleniuksen mukaan raha ei ole este koulutuspalveluiden järjestämiselle.

– Esimerkiksi kunnille vapaaehtoisen valmistavan opetuksen rahoitus tulee opetusministeriöltä, ja siinä otetaan koulutuksen vaativuus huomioon. Maahanmuuttajalasten kohdalla tuki on jopa kaksinkertainen. Maahanmuuttajien koulutuksen tukemiseen on myös saatu hankerahoitusta, joten kokonaisuudessaan koulutoimella on jopa entistä enemmän resursseja.

Aleniuksen mukaan olisi tervetullutta, että ainakin osa maahanmuuttajista löytäisi Punkalaitumelta sellaisia siteitä, että jäisi pysyvästi paikkakunnalle tai lähiseudulle. Realiteetti kuitenkin on, että valtaosa vastaanottokeskuksen asukkaista on läpikulkumatkalla. Koulutus- ja työllistymismahdollisuudet Punkalaitumella ovat rajalliset.

Maahanmuuttajien asettumista Punkalaitumelle rajoittaa sekin, että asunnoista alkaa olla pulaa. Oman osansa kuntapaikkojen tarjoamisesta Punkalaidun on kuitenkin tehnyt.

Keväällä 2008 Punkalaidun otti vastaan 25 kiintiöpakolaista Myanmarista. Heidän kotoutumisensa on kunnanjohtajan mukaan jo pitkällä. Lähes kaikki aikuiset ovat olleet ainakin työharjoittelussa, ja ammatillista koulutusta on pyritty järjestämään oppisopimuksilla.

– Pakolaiskorvausten piirissä on tällä hetkellä vajaat 40 henkeä. Punkalaitumen kokoisessa kunnassa se on jo aika paljon, Alenius sanoo.

Hän rohkaisee muitakin kuntia miettimään, miten maahanmuutto voitaisiin kääntää maaseudun voitoksi.

Jalkapallo yhdistää nuoria

Jäljelle jää kotoutumisen toinen puoli. Todellinen kotoutuminen edellyttää, että tulija tuntee olonsa ainakin suurin piirtein kotoisaksi, ja sitä varten pitäisi päästä mukaan paikkakunnan toimintoihin ja elämään myös koulun ja työn ulkopuolella. Kynnys siihen on maahanmuuttajille usein korkea. Ennakkoluuloja on molemmin puolin.

Sitä varten tarvitaan toimintaa, sellaista kuin esimerkiksi FC Punkkis.

Viime keväänä toimintansa aloittanut monikulttuurinen jalkapallojoukkue pyrkii madaltamaan kynnystä kanssakäymiseen vastaanottokeskuksen nuorten ja paikallisten välillä. Samalla järjestyy mielekästä tekemistä kaikille, sillä jalkapallo jos mikä on universaali kieli. Varat toimintaan tulevat Punkalaitumen kunnan hallinnoimasta Step by Step -hankkeesta, jota rahoittaa sisäministeriö.

FC Punkkiksen pelaajaringissä on parikymmentä Punkalaitumen yhteiskoulun yläastetta käyvää nuorta. Heistä noin puolet asuu vastaanottokeskuksessa, toinen puoli on paikallisia nuoria.

Joukkueen taustavoimiin kuuluvan liikunnanopettaja Jussi Tiutun mukaan valmennuskielet ovat järjestyksessä suomi, englanti ja elekieli, ja hyvin on pärjätty.

– Totta kai aluksi on vähän arkuutta, mutta kyllä raja-aitojen madaltuminen on molemminpuolista.

– Maahanmuuttajapoikien kannalta joukkue on äärimmäisen iso asia. Heille tämä on iso motivaattori ja piristysruiske, koulun ulkopuolella on muuten vähän tekemistä.

Vartiolan urheilukentällä toinen puoliaika pyörähtää käyntiin ja peli päättyy mustapaitaisten ysiluokkalaisten voittoon lukemin 3–2.

Puoliajalla nappikset lainaksi saanut Niklas Viitasaari antaa silti vastustajille tunnustusta.

– Ei ne ainakaan helpolla periksi antaneet, kovaa yritystä oli. Kyllähän siitä ihan peli tuli. Hauskaa oli, Niklas summaa.

Samaa mieltä tuntuu olevan hävinnyt osapuoli.

– Hyvä peli. Minä pidän jalkapallo paljon, haluan pelata joukkueessa, maalintekijä Abdinasir Yave lausuu muutamassa kuukaudessa opiskellulla suomella.

– Minä osaan vasta vähän suomi, ei englanti. Hyvä peli. Kiitos, toisen maalin iskenyt Ehsan Said Alisah jatkaa.

Avaustappiosta huolimatta tyytyväiseltä vaikuttaa myös valmennusjohto. Tunnelma Vartiolan kentällä on ollut erinomainen. Tässä tapauksessa jos missä taitaa päteä, että tärkeintä ei ole voitto.

Sillä FC Punkkis voittaa silloinkin, kun se kentällä häviää. Samalla voittaa koko Punkalaidun.

Monitori: Jalkapallo yhdistää Punkalaitumella (17.9.2010)

Viime kesänä jalkapallo yhdisti ihmisiä kaikkialla maailmassa. Etelä-Afrikan kisat ovat ohi, mutta jalkapallo yhdistää yhä. Muun muassa Punkalaitumella maahanmuuttajia ja paikallisia nuoria.

Punkalaitumen yhteiskoulu edistää uusien tulijoiden kotoutumista ja ulkomaisten ja paikallisten nuorten tutustumista jalkapallon avulla. Koululle on perustettu kansainvälinen jalkapallojoukkue FC Punkkis.

Koulun joukkue koostuu paristakymmenestä oppilaasta, jotka opiskelevat yhteiskoulun 7–9. luokilla. Pelaajat ovat sekä punkalaitumelaisia että Punkalaitumen vastaanottokeskuksessa asuvia nuoria.

Päälajeina joukkueella on kesällä jalkapallo ja talvella futsal. Jalkapallo on hyvä laji maahanmuuttajanuorten kotouttamis- ja liikuntatoiminnassa, koska palloa pelataan kaikkialla, ja siksi kynnys tulla mukaan pelaamaan on matala.

Valmentajana toimiva Kari Lahtivirta kertoo, että toiminta lähti käyntiin viime keväänä. Ensin pelattiin sisätiloissa; sään salliessa siirryttiin ulos.

– Poikia ei ole tarvinnut erikseen houkutella mukaan, kun sana on kiirinyt, Lahtivirta kertoo.

Tyttöjä ei myöskään ole unohdettu, sillä he osallistuvat cheerleadereina joukkueen kannustamiseen. Vastaanottokeskuksen maahanmuuttajatyttöjä ei ole vielä saatu mukaan, mutta se on tavoitteena.

Totuttelua isoon pelikenttään ja uuteen kulttuuriin

Lahtivirran mukaan tarkoituksena on, että maahanmuuttajanuoria on puolet ja paikallisia nuoria puolet pelaajista, jotta kosketuspinta olisi mahdollisemman laaja.

Lahtivirta on siviiliammatiltaan erityisopettaja ja noin puolen vuoden kokemuksen jälkeen hän kehottaa vastaavassa tilanteessa olevaa valmentajaa ottamaan napakan otteen uusien pelaajien pelityyliin alusta alkaen.

– Kannattaa esimerkiksi osoittaa, että ihan joka paikassa ei tarvitse liukutaklata, hän kertoo vaikka ymmärtääkin poikien näyttämisen tarvetta, kun ympärillä kaikki on outoa: kieli, ympäristö ja kulttuuri.

Myös pelaaminen isolla kentällä on ollut monelle uutta ja siihen oppiminen on vienyt aikaa.

– Kotimaassaan pojat ovat pelanneet pienillä pihoilla, ja kun siirrytään isoille kentille, huomaa että kaikilla ei ole potkutekniikka hallussa.

Lahtivirta kiittää kunnanjohtajan panosta jalkapallojoukkueen perustamisessa.

– Idea oli kunnanjohtaja Antero Aleniuksen, hän kertoo.

Yle: Aleniuksen kunnianloukkaussyyte ei oikeuteen (25.8.2010)

Punkalaitumen kunnanjohtajan Antero Aleniuksen riita kunnanhallituksen jäsenen kanssa ei edennyt oikeuteen asti. Alenius teki tutkintapyynnön, jossa hän syytti kunnanhallituksen jäsentä Marja Vakkalaa väärän tiedon antamisesta ja kunnianloukkauksesta.

Taustalla oli Marja Vakkalan kirjoittama kirje, jossa esitettiin kunnanhallitukselle ja valtuustolle SPR:n turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen siirtämistä kunnan toiminnaksi.

Poliisi tutki tapausta kuulustelemalla asianosaisia, mutta syyttäjä päätti lopettaa käsittelyn.

Yle: Turvapaikanhakijoiden romahdus näkyy jo Pirkanmaalla (27.7.2010)

Turvapaikanhakijoiden määrä on pudonnut ennätyslukemista. Tänä vuonna turvapaikkaa hakee arviolta 2000 vähemmän. Maahanmuuttovirasto karsii vastaanottokeskuksista jopa 1000 paikkaa.

Pirkanmaalla turvapaikkahakijoiden määrä on vähentynyt, mutta kaikki toimipisteet toimivat vielä toistaiseksi. Pirkanmaalla aikuisia turvapaikanhakijoita vastaanotetaan Ruovedella ja Punkalaitumella. Eniten turvapaikkahakijoiden määrän romahtaminen näkyy Ruovedellä.

- Tämän vuoden loppuun asti ainakin toiminta tulee jatkumaan ja ensi vuoden puolellekin jollain tavalla. Pysytäänkö me tämän kokoisena keskuksena vai tuleeko jotain supistuksia, siitä varmaan tulee tietoa syys-lokakuun aikana. En yllättyisi, jos meidänkin vastaanottokeskuksesta supistettaisiin muutama kymmentä paikkaa, Ruoveden ja Lammin vastaanottokeskusten johtaja Rajkumar Sabadesan toteaa.

Vastaanottokeskukset elävät hakijamäärän mukaan

Vastaanottokeskusten toiminta on nopeasti muuttuvaa ja perustamiset ja lakkauttamiset elävät hakijamäärän mukaan. Keskuksia ei Rajkumar Sabadesanin mielestä ole viisasta pitää tyhkäkäynnillä, mutta lakkauttamiset olisi mietittävä tarkkaan. Toiminnan supistaminen voisi monessa tapauksessa olla järkevämpää.

- Kun tulijamäärä taas nousee, ei tarvitsisi heti kauhealla hädällä perustaa uusia keskuksia, Sabadesan pohtii.

Ruoveden vastaanottokeskuksen johtaja ei usko, että vastaanottokeskus säilyy Ruovedellä montaakaan vuotta. Hakijoiden määrän romahtamisen vaikuttamisaika on kuitenkin haastava arvioitava.

Punkalaitumella toimivassa SPR:n Varsinais-Suomen piirin ylläpitämässä yksikössä aikuispaikat ovat täynnä, mutta nuoria turvapaikanhakijoita on Punkalaitumellakin vähemmän.

- Meillä on nyt hyvät käyttöasteet täällä, mutta alaikäisiä tulee vähemmän Suomeen ja meillekin uusia nuoria tarjotaan vähemmän, apulaisjohtaja Juho Suoramaa kertoo.

Ryhmä- ja perheryhmäkodeissa toiminta vakaampaa

Lasten ja nuorten paikat Pirkanmaalla ovat vakaita, Härmälän ryhmä- ja perheryhmäkodissa asuvat alaikäiset ovat valtaosaksi kaikki saaneet turvapaikan, ja he saapuvat Härmälään usein vastaanottokeskuksista.

- Meidän yksikkö on nyt täynnä, mutta jatkossa tilanne saatta näkyä meilläkin, jos alaikäisten tujoiden määrä vähenee, ei hietä meillekään riitä niin kuin tähän mennessä, toteaa Härmälän ryhmä- ja perheryhmäperhekodin johtaja Pekka Ihalainen.

Perheryhmäkodit toimivat ikään kuin vastaanottokeskusten jatkosijoituspaikkoina, eikä kodista ole kiire lähteä pois, jos omaa kotia ei heti löydy. Senkin takia hakijoiden romahtaminen ei tyhjenennä paikkoja automaattisesti. Härmälässä saa 18-vuotiaat saavat asua perhekodissa niin kauan kuin asunto löytyy, tosin se on löytynyt helposti.

Mänttä-Vilppulassa toimiva ryhmä- ja perheryhmäkoti on halunnut pitää paikkoja auki, jotta koulun kanssa yhteistyö onnistuisi helpommin. Myös Mänttä-Vilppulassa on huomattu, ettei hakijoita enää ole entiseen tapaan.

Punkalaitumen Sanomat: Vastaanottokeskuksessa kannustetaan itsenäisyyteen (6.7.2010)

Haukankosken vastaanottokeskuksessa järjestettiin avoimet ovet tiistaina 6.7. Tilaisuutta tahdittivat vastaanottokeskuksen nuorten omat musiikkiesitykset, jotka rytmeillään toivat kesäisen iltaan kokolailla letkeän, kaukomailta kaikuvan tunnelman. Haukankosken pihalle kärrätyistä peräkärryistä vietiin päältä polkupyörät, taloustavarat ja matot.

SPR:n hallinnoiman Punkalaitumen vastaanottokeskusyksikön katsotaan jakautuvan aikuispuoleen sekä nuorille tarkoitettuihin ryhmäkoti- ja tukiasunnot-yksiköihin.

Vastaanottokeskuksen voi nähdä kolmiosaisena ketjuna, jossa oleskelulupaa tai kuntapaikkaa odottavat maahanmuuttajat majoittuvat ikänsä mukaan.

Vastaanottokeskuksen vasemmassa reunassa toimii 24-paikkainen ryhmäkoti, jossa asuu tällä hetkellä kaksikymmentä 8-17-vuotiasta, alaikäistä nuorta. Ryhmäkodissa asutaan poikien ja tyttöjen osastolla, sekä yhdellä osastolla, jossa sisarukset voivat keskenään jakaa yhteisen, kahdenhengen huoneen.

Ryhmäkodissa alle 12-vuotiaat ovat ruokahuollon piirissä, mutta sitä vanhemmat ovat saaneet tehdä valinnan hankkia ja valmistaa ruokansa itse kunkin osaston omassa yhteiskeittiössä.

Alaikäisillä nuorilla on kullakin oma edustajansa, joka huolehtii lakiasioista, jolloin ryhmäkodin henkilökunnan tehtäväksi jää pyörittää päivittäistä arkea.

Rakennuksen keskiosassa toimivat tukiasunnot, joihin esimerkiksi ryhmäkodista siirrytään, kunhan ehditään täysi-ikäisiksi. Tukiasuntojen asumismuoto on hyvin samankaltainen kuin ryhmäkodissakin, mutta eläminen on vapaampaa ja itsenäisyyteen kannustetaan voimakkaasti.

– Tukiasuntojen puolella henkilökunta ei esimerkiksi herätä nuoria kouluun, vaan vastuu on nuorilla itsellään. Ohjaajat ovat tarvittaessa tukena paikalla, kertoo tuki-asuntojen ohjaaja Eeva-Riitta Höykinpuro.

Tukiasunnoissa on paikka neljälletoista 16-17-vuotiaalle nuorelle. Paikoista 10 on tällä hetkellä asutettuja. Tällä hetkellä tukiasuntojen nuorien kanssa etsitään esimerkiksi omaa asuntoa, kun nuoret peruskoulun paikkakunnalla suoritettuaan hakeutuvat jatko-opiskelemaan. Höykinpuron mukaan yksikin nuori on saanut paikan ammattikoulusta Sastamalasta.

Kolmantena rakennuksen oikeassa reunassa sijaitsee varsinainen vastaanottokeskus, jonne Punkalaitumella majoitetaan lähinnä kokonaisia perheitä. Vastaanottokeskuksen puolella henkilökunnan rooli on huolehtia myös asukkaiden lakiasioista, jotka nuorten puolella kuuluvat erillisten edustajien tehtäväksi.

Kaiken kaikkiaan vastaanottokeskuksen eri yksiköiden yleisilme ja -rakenne on hyvin samankaltainen. Yhteiset tilat ovat riisuttuja, mutta huoneet on kukin saanut laittaa mieleisekseen.

Tunnelma asukkaidensa näköinen

Ryhmäkodin johtaja Kaisa Hyyti-Suojanen kiitteli tilaisuuden lämmintä ja leppoisaa tunnelmaa ja oli ilahtunut paikalle saapuneiden paikkakuntalaisten määrästä.

– Kiva, kun on myös kirpputorimyyjiä. Ensimmäisenä kauppansa tekevät polkupyörät, matot ja muut taloustavarat, Hyyti-Suojanen tietää.

Kuumankostean ilman ja itämaisia tuulahduksia henkivän musiikin ansiosta tilaisuuden tunnelmaa kovin turkkilaiseksi luonnehtivat paikalle saapuneet Hannu ja Maija Naskali. Pääkaupunkiseudulla asuvat, mutta Hannun kotitilalla mökkeilevät Naskalit pitivät järjestettyä mahdollisuutta tutustua vastaanottokeskukseen hyvänä. Paikalle löydettiin lehti-ilmoituksen perusteella.

– Täällä emme ole ennen käyneet. Mattoja oltiin sen sijaan pesemässä mattojenpesupaikalla, ja näitä nuoria riitti ihmettelemässä. Ilmeisesti mattojenpesu vaikutti eksoottiselta, Naskalit kertovat.

Vastaanottokeskuksen pihalla Maija Naskali pohti tilannetta, jossa itse joutuisi vastaavaan tilanteeseen, lähtemään omasta kotimaastaan.

– Sopeutuminen on varmasti hankalaa, ja vaatii hirveästi. Ehkä se, että heitä on täällä niin paljon, auttaa asiaa.

– Eihän tällainen tilanne Punkalaitumellakaan mitenkään tavatonta ole. Vastaavasti sotien jälkeen asutettiin ihmisiä paikkakunnalle, Hannu Naskali vertaa.

Punkalaitumen Sanomat: Jalkapallo yhdistää kulttuureita ja nuoria Punkalaitumella (28.5.2010)

Punkalaitumen Yhteiskoulu edistää monikulttuurisuutta jalkapallon avulla. Koululle on perustettu kansainvälinen jalkapallojoukkue FC Punkkis. Joukkue edustaa Punkalaitumen yhteiskoulua ja kuntaa muiden oppilaitosten kutsumana ja vastaavasti kutsuu muiden koulujen oppilaita pelaamaan jalkapalloa Punkalaitumelle.

Koulun joukkue koostuu noin 20 nuoresta oppilaasta, jotka opiskelevat yhteiskoulun 7-9 luokilla. Pelaajat ovat sekä punkalaitumelaisia että Punkalaitumen vastaanottokeskuksessa asuvia nuoria.

FC Punkkiksen päälajeina joukkueella on kesällä jalkapallo ja talvella futsal. Step by setp - hankeen rahoituksella joukkueelle on hankittu yhtenäiset pelivarusteet.

Tyttöjä ei myöskään ole unohdettu sillä vastaanottokeskuksen nuoria osallistuu cheerleadereina joukkueen kannustamiseen.
FC Punkkiksen ensimmäinen ottelu on koulun liikuntapäivänä torstaina 3.6. klo 9.00 - 10.30 Vartiolan urheilukentällä.

Pelikatsomossa on tilaa asiasta kiinnostuneille.

Kopteri.net: Punkalaidun sai rahoitusta monikulttuurihankkeelle (26.3.2010)

Punkalaitumen kunnan hallinnoima Step by step -hanke on saanut sisäasiainministeriöltä jatkorahoitusta 25 000 euroa vuodelle 2010. Edellinen rahoitus on myönnetty viime vuonna.

Hanke tukee yhdistysten monikulttuurisen toiminnan kehittymistä ja yleisötilaisuuksien järjestämistä. Vastaanottokeskuksessa alkaa huhtikuun alussa 2010 kevään kestävä 15 oppilaan monikulttuurinen ruokakurssi, jonka toteuttaa Sastamalan koulutuskuntayhtymä. Kevään aikana Punkalaitumella toimintansa aloittaa monikulttuurinen jalkapallojoukkue.

Step by step -hanke valmistelee hanketyöntekijän palkkaamista yhdessä perusturvatoimen kanssa.

Punkalaitumen Sanomat: Taas liipasimella? (8.4.2010)

Maahanmuuttovirasto ilmoitti alkuviikosta karsivansa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusten paikkamääriä. Pääkirjoituksessa pohditaan, miten käy SPR:n Varsinais-Suomen piirin ylläpitämän Punkalaitumen vastaanottokeskuksen.

Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksia vuoden alusta hallinnoinut Maahanmuuttovirasto ilmoitti tiistaina vähentävänsä vastaanottokeskuspaikkojen määrää tämän vuoden aikana. Viime vuonna toimintaan käytettiin 130 miljoonaa euroa, tänä vuonna käytössä on summasta puolet.

Miten meidän käy?, oli varmasti useamman punkalaitumelaisen mielessä herännyt kysymys heti uutisen kuultuaan.

Punkalaitumen vastaanottokeskusta ja ryhmäkotia ylläpitää SPR:n Varsinais-Suomen piiri, jolla on vastaanottokeskus myös Turussa. Keskuksen johtaja Jaana Sikiö on ainakin luottavainen Punkalaitumen keskuksen tulevaisuuden suhteen mutta paikkakunnalla muistissa ovat edelleen kokemukset keskuksen kahdesta aiemmasta lakkautuksesta. Silloinkin usko omaan toimintaan oli vahvaa mutta valtiovalta ja aluepolitiikka sanelivat realiteetit.

Suhtautuupa kanssaihminen miten hyvänsä maahanmuuttoon tai vieraisiin kansallisuuksiin ja kulttureihin, on tunnustettava se tosiasia, että vastaanottokeskuksen toiminnalla on merkittävä myönteinen taloudellinen vaikutus paikkakunnalla. Kunta saa Haukankosken vuokraamisesta vuositasolla noin 250.000 euroa tuloja ja keskuksen kerrannaisvaikutukset paikkakunnalla lasketaan muutamaksi miljoonaksi euroksi. Jo pelkän vuokratulon riisuminen kunnan viime vuoden tuloksesta olisi kasvattanut hurjasti tilinpäätöksen alijäämän.

Yllä kirjoitetun jälkeen on tietysti heti muistettava, etteivät maahan tulevat turvapaikanhakijat ole numeroita ja euroja. He ovat ihmisiä, joista monella olisi todellinen halu asua, elää ja – yllätys, yllätys – tehdä töitäkin Suomessa. Tämän päämäärän saavuttamisessa avainsana on kotoutus.

Punkalaitumen kunta alueellisine yhteistyökumppaneineen sekä paikalliset yhdistykset ovat panostaneet maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden myönteiseen integrointiin yhteiskuntaamme. Viime tiistaina järjestetty monikulttuurinen ilta oli tästä onnistunut osoitus. Punkalaitumelaisten kunniaksi on mainittava se, että tilaisuuteen osallistuttiin sankoin joukoin.

Toivottavasti kunnan, koulujen ja yhdistysten toiminta huomioidaan myös siinä vaiheessa, kun vastaanottokeskusten lakkautuslistoja aletaan laatia.

Punkalaitumen Sanomat: Kulttuurien iloinen ja pehmeä yhteentörmäys (8.4.2010)

Suomalainen vaalea karjalanpiirakka ja somalialainen tummaksi uppopaistettu gatumbe olivat sulassa sovussa kahvipöydässä Keskuskoululla viime tiistaina järjestetyssä monikulttuurisessa illassa. Kahvipöytä kuvasi hyvin onnistunutta tilaisuutta, jossa pääosassa eri kulttuurien sijaan olivat sittenkin ihmiset, ihonväristä ja syntyperästä riippumatta.

Monikulttuurisen illan Keskuskoululla järjesti kunnan koululaitoksen MoKu-tiimi Punkalaitumen vastaanottokeskuksen ja SPR:n väen toimiessa hyvänä apuna.

Punkalaitumelaisittain tapahtumasta poikkeuksellisen onnistuneen teki vallinnut lämmin ja positiivinen ilmapiiri sekä se, että väki oli kerrankin lähtenyt liikkeelle. Keskuskoulun juhlasalista olivat tuolit loppua kesken ja taisipa osa yleisöstä seurata tilaisuutta käytävänkin puolelta.

Monikulttuurinen ohjelma ihastutti

Tilaisuuden ohjelmassa oli runsaasti Punkalaitumen koulujen oppilaiden esityksiä. Kiertolan koulun eskarit soittivat kannelta riveissään eskaria käyvät maahanmuuttajaoppilaat ja Kanteenmaan koulun oppilaat esittivät näytelmän, jossa huomattiin lasten eri puolilla maailmaa olevan sittenkin samanlaisia.

Pohjoisseudulta oli liikkeellä monikulttuurinen tyttötrio, jonka esitys oli suorastaan liikuttavan kaunis. Keskuskoulun oppilaiden kuoro lauloi suomalaisia kansanlauluja ja lukion oppilaat esittivät vanhoja tansseja.

Punkalaitumen vastaanottokeskuksen ryhmäkodin nuoret olivat harjoitelleet tilaisuuteen värikkään tanssiesityksen, joka sai raikuvat aplodit yleisöltä.

Ihminen ihmisenä, kulttuuri kulttuurina

Punkalaitumen vastaanottokeskuksen toiminnasta kertoi ohjaaja Sari Lindeman. Hän luki myös kahden ryhmäkodissa asuvan nuoren tarinan siitä, miten he Suomeen päätyivät ja mitä ajattelevat täällä olostaan. Toinen tarinoista on julkaistu tämän jutun ohessa.

Lindeman pohti myös sitä, mitä sana monikulttuurisuus oikeasti tarkoittaa. – Tärkeää olisi, että me jokainen olisimme tietoisia omasta kulttuurista ja siitä keitä itse olemme. Toista ihmistä kohdattaessa kohdataan silti aina ihminen, ei kulttuuria.

Punkalaidun on nostanut rooliaan monikulttuurisena pikkupitäjänä Pirkanmaalla. Kunnanjohtaja Antero Alenius iloitsi järjestäjien mukana tilaisuuden saamasta suosiosta ja lupasi, ettei MoKu-ilta jäänyt suinkaan viimeiseksi.

– Hienoa, että ihmiset tapaavat toisiaan. Niin kauan kuin emme tunne toisiamme, meillä on vain ennakkoluuloja. Yksi ilta ei tietysti muuta vielä mitään mutta on hyvä alku, Alenius sanoi.

MAAHANMUUTTAJA MAASEUDUN VAHVUUTENA -seminaari ti 1.12.2009 (15.11.2009)

Haukankosken vastaanottokeskus, Punkalaidun tiistaina 1.12.2009 klo 9.30 – 15.30

(Ajo-ohje: Käänny Huittinen-Punkalaidun -tieltä (nro 230) oikealle Huhtamoon 3 km ennen Punkalaidunta Huittisista päin tultaessa. Heti perään käänny sillan jälkeen Kostila-viitan mukaisesti ja näet SPR:n lipun salossa)

Maahanmuuttajia esitetään ratkaisuksi milloin työvoimapulaan milloin maaseudun hiljeneville kylille. Mitä maahanmuuttajat tästä ajattelevat? Sopeutuvatko he kylmään ja harvaan asuttuun maahamme? Kuinka sopeutumista voisi helpottaa? Voiko maahanmuuttaja selviytyä myös maaseudulla? Tervetuloa Suomen maaseutuverkoston kanssa yhteistyössä järjestettävään seminaariin, jossa maahanmuuttokysymykset laitetaan halki, poikki ja pinoon. HUOM! Ilmoittaudu 25.11. mennessä: eeva.raukko(a)joutsentenreitti.fi tai 044 254 6694. Seminaari on maksuton ja lounas omakustantainen.

Ohjelma

9.30 Tulokahvi

10.00 Tervetuloa kansainväliselle Punkalaitumelle!
Kunnanjohtaja Antero Alenius

10.15 Vastaanottokeskuksen esittely ja turvapaikanhakijoiden kokonaistilanne
Apulaisjohtaja Juho Suoramaa, Varsinais-Suomen SPR

10.45 Asukkaan tarina

11.00 Maahanmuuttaja maaseudulla
Suunnittelija Sami Tantarimäki, Turun yliopisto

11.30 Maahanmuuttaja kurkkupellolla
Hallituksen puheenjohtaja Esa Laamanen, Agroset Oy

12.00 Lounas

13.00 Green Integration – hyviä käytäntöjä Ruotsista
Toiminnanjohtaja Petri Rinne, Joutsenten reitti ry (Ruotsin maaseutuverkoston avulla)

13.20 Maahanmuutto ja kotouttaminen Suomen maaseutuohjelmissa
Ylitarkastaja Sanna Sihvola, Maa- ja metsätalousministeriö

13.40 Maahanmuutto ja ESR-projektit Pirkanmaalla
ESR-koordinaattori Jaana Niemi, Pirkanmaan TE-keskus

14.00 Keskustelua & seminaarin osallistujien kokemuksia

14.30 Puolasta Punkalaitumelle
Metallimies Piotr Kazmerczak

14.45 Maahanmuuttajien oma aloite: Vierasjoukkue-yhdistys
Puheenjohtaja Rodrigo Gines

15.00 Ulkomaiset opiskelijat Tampereen korkeakouluista maaseudulle
Opettaja Jessica Zhang, Tampereen kesäyliopisto

15.15 Integration Net -aloite ja päätössanat
Toiminnanjohtaja Petri Rinne, Joutsenten reitti ry

YLE: Pudasjärven vastaanottokeskus jatkaa (13.11.2009)

Vastaanottokeskus jatkaa toimintaansa näillä näkyminen vuoden 2010.

Sisäministeriö on vahvistanut Pudasjärven vastaanottokeskuksen toiminnan jatkon. Viime vuoden marraskuussa toimintansa aloittanut maahanmuuttajien vastaanottokeskus toimii näillä näkymin ainakin ensi vuoden. Pudasjärvellä asuu tällä hetkellä 52 alaikäistä pakolaista, jotka ovat tulleet Afganistanista, Irakista ja Somaliasta. Osa vastaanottokeskuksen väestä on siirtymässä aikuisyksikköön, jota Pudasjärven kaupunki parhaillaan rakentaa.

YLE: Monikulttuurinen ruoka-alan koulutus Punkalaitumelle (11.11.2009)

Punkalaitumen vastaanottokeskuksessa aiotaan aloittaa ravintola-alan koulutus. Sen järjestää Sastamalan koulutuskuntayhtymä. Haukankosken kiinteistön laitoskeittiössä pyritään syksyllä 2010 aloittamaan kansainväliseen ruokakulttuuriin keskittyvä ammatillinen koulutus.

Keittiötä ei nykyisin hyödynnetä vastaanottokeskuksen toiminnassa. Suunnittelijoiden mukaan monikulttuurinen ruoka-alan koulutus on Suomessa ensimmäinen laatuaan. Mukaan toimintaan pääsevät myös keskuksen turvapaikanhakijat, sanoo Punkalaitumen kunnanjohtaja Antero Alenius.

- Siellä osalla perusopetuksessa olevista alkaa jo periaatteessa olla valmiuksia siirtyä ammatilliseen koulutukseen.

- Mutta totta kai halutaan myös vuorovaikutusta. Kun puhutaan eri kulttuurien vaikutuksista suomalaiseen ruokakulttuuriin, niin varmasti heillä on mahdollisuuksia vaikuttaa opetuksen sisältöön, Alenius pohtii.

Punkalaitumen kunnanhallitus käsittelee koulutuksen alustavia suunnitelmia maanantaina.

Aamulehti: Tappelu vastaanottokeskuksella: Mies puukotti läpi keuhkon (7.9.2009)

Tampereen käräjäoikeus tuomitsi 31-vuotiaan miehen yhdeksi vuodeksi ja kahdeksaksi kuukaudeksi ehdolliseen vankeuteen tappelusta Punkalaitumen vastaanottokeskuksen pihassa 1. heinäkuuta.

Tappeluun osallistui kolme miestä. Tuomittu löi toista teräaseella kylkeen. Isku lävisti keuhkopussin.

17-vuotias mies sai nuorena henkilönä pahoinpitelystä kolme kuukautta ehdollista vankeutta, ja 16-vuotias nuorukainen tuomittiin pahoinpitelystä sakkoihin. Asianajajakulut ja tulkkien palkkiot maksoivat valtiolle 13 500 euroa.

Yle: Kuntia patistetaan asuttamaan pakolaisia (24.8.2009)

Kuntia patistetaan asuttamaan nykyistä huomattavasti enemmän pakolaisia ja maahanmuuttajia. Sisäministeriö näkisi mielellään monen tulijan jäävän vastaanottokeskuspaikkakunnalleen, mutta esimerkiksi Punkalaitumella toivotaan vastuunjakoa.

Erityisesti kiintiöpakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden sijoittaminen kuntiin on vaikeaa.

Turvapaikka-asioita ja kotouttamisen haasteita pohditaan sisäasiainministeriön yhteistyötilaisuudessa Tampereella maanantaina.

Viime vuonna Pirkanmaalle tuli lähes 2300 maahanmuuttajia. Asukkaita alueen kahdessa vastaanottokeskuksessa on parisen sataa.
Ruuhka rajoilla tuntuu myös Punkalaitumella

Punkalaitumella vastaanottokeskus avasi ovensa uudelleen viime marraskuussa parin vuoden tauon jälkeen. Kunta ilmoittautui ensimmäisten vapaaehtoisten joukossa lievittämään turvapaikanhakijaruuhkaa.

Puitteet olivat Punkalaitumella jo valmiina, ja Suomen Punaisen Ristin hoitamaan keskukseen oli alueella ehditty tottua sen aiemman toiminnan aikana.

Varsinainen vastaanottokeskus asuttaa tällä hetkellä vähän yli sata ihmistä, ja lisäksi kolmisenkymmentä on yksitysmajoituksessa. Tulijoita olisi täälläkin lisää, mutta tilaa on tällä hetkellä lähinnä hätämajoitukselle.

- Totta kai yleinen tilanne on se, että Suomeen on tullut paljon erityisesti aikuisia turvapaikanhakijoita. Paine tuntuu meilläkin, keskuksen apulaisjohtaja Juho Suoramaa sanoo.

Odottava tunnelma

Elokuisena hellepäivänä mistään ei huomaa, että Punkalaitumen vastaanottokeskus Haukankoskella ehti olla pitkään suljettuna. Rutiinit pyörivät hiljalleen ja tunnelma on odottava.

Toiminnan alettua uudelleen keskuksen oli tarkoitus erikoistua lapsiin ja nuoriin, mutta äkillisesti alkuvuoden aikana kasvanut tarve pakotti laajentamaan myös perheiden vastaanottoon.

Nuoret asukkaat tuntuvat viihtyvän, ja jotkut ovat saaneet puolessa vuodessa kielenkin haltuun. Yksi heistä on syntyjään afganistanilainen Asghar Heidari.

- Nyt kaikki on hyvin, mutta aivan alussa oli vähän vaikeaa. Täällä on hyviä kavereita ja henkilökunta on mukavaa.

Haluaako Asghar jäädä lopullisesti Suomeen?

- No, se on vielä vähän vaikea sanoa, hän nauraa.

Lähes kaikki Punkalaitumelle keskuksen avauduttua saapuneet turvapaikanhakijat ovat siellä edelleen. Odottavan aika on pitkä.

- Emme osaa arvioida, milloin oleskelulupapäätöksiä tulee. Nyt syksyllä alkanee kuitenkin olla sellaiset ajat käsillä, että moni alaikäinen saa päätöksensä, Suoramaa kertoo.

Sijoituksissa riittää päänvaivaa

Kun oleskelulupapäätöksiä alkaa tipahdella, on edessä seuraavaksi kuntasijoitusten pohtiminen. Maahanmuuttajien asuttaminen ei ole ollut laman keskellä kärvistelevien kuntien toivelistan kärjessä.

Sisäministeriö näkisi mielellään monen tulijan jäävän vastaanottokeskuspaikkakunnalleen, mutta esimerkiksi Punkalaitumella toivotaan vastuunjakoa.

YLE Tampere / Juha Kokkala

Iltalehti: Kahta puukotettiin Punkalaitumen vastaanottokeskuksessa (2.7.2009)

Kaksi ulkomaalaistaustaista miestä sai vammoja Punkalaitumen vastaanottokeskuksessa keskiviikkoiltana tapahtuneessa puukotuksessa.

Neljän ulkomaalaistaustaisen miehen riita päättyi kahden henkilön puukotukseen keskiviikkoiltana Punkalaitumen vastaanottokeskuksessa. Sastamalan poliisista kerrotaan, että kaksi miestä on otettu kiinni tapauksen johdosta.

Toinen uhreista sai vakavia vammoja ja hänet toimitettiin Tampereen yliopistolliseen keskussairaalaan jatkohoitoon. Hänellä ei ole välitöntä hengenvaaraa. Toisen vammat olivat lievempiä ja hänet vietiin tutkittavaksi Vammalan aluesairaalaan.

Poliisi tutkii tapausta ja tiedottaa asiasta lisää aamulla.

Turun Sanomat: Turvapaikanhakijat toivat uutta vauhtia kyläkoulun arkeen (5.4.2009)

[…]
Punkalaitumen piskuisessa Pohjoisseudun kyläkoulussa kukaan ei vuosi sitten voinut edes kuvitella, minkälainen kansainvälisyyden keskus opinahjosta kehkeytyisi.

Aiemmin koulussa oli nähty vain pari ulkomailta tullutta vierasta, mutta nyt tulijoita on useammastakin maailman kriisipesäkkeestä.
[…]
Vaikka koulussa eletään vuosikymmenien aikana muokkautunutta arkea, uusien tulokkaiden myötä on tapahtunut pieniä muutoksia. Kun muissa luokissa pidetään aamuhartaudet, maahanmuuttajien luokassa kerrataan viikonvaihteen tekemisiä.

Pääsiäisjuhlavalmisteluissa painotetaan kevään tuloa, ei aiempien vuosien tapaan kristillistä sanomaa. Ruokatunnilla muut lapioivat lautaselle possunlihaa. Maahanmuuttajille on broileria.

- Sil ei oo sama uskonto kun meillä, pikkupoika tokaisee perusteluksi ja nyökkää Diaa kohti.

Vaikka pieniä muutoksia on tehty, ei monikulttuurisuudesta kumpuavia eroja korosteta. Ne otetaan huomioon normaalina osana arkea.
[…]
Turvapaikanhakijoita vastaanottavilta kunnalta vaaditaan silti selkeää halua ja omaa panosta hädässä olevien auttamiseen. Avun tarve ja valtion maksamat avustukset eivät kulje käsi kädessä.

- Olemme joutuneet luomaan maahanmuuttajille palveluita kunnan omalla rahalla aika nopeassa tahdissa, ja valtionosuus koulupalveluihin tulee vasta 2011, Lindvall sanoo.
[…]

Yle: Punkalaitumen nuorille tietoa pakolaisista (16.12.2008)

Punkalaitumen nuoret saavat tietoa maahanmuuttajien kohtaamisesta. Paikkakunnan vastaanottokeskus on aloittanut taas toimintansa. Ilmapiirin toivotaan säilyvän hyvänä.

Suomen Punaisen Ristin järjestämä koulutuspäivä on suunnattu lukiolaisille, ylä-asteen oppilaille ja opettajille Punkalaitumella.

Tilaisuudessa käydään läpi esimerkiksi syitä, joiden vuoksi alaikäiset turvapaikanhakijat ovat saapuneet. Opettajille kerrotaan myös maahanmuuttajaopetuksesta.

Tavoite on, että asenneilmapiiri Punkalaitumella pysyisi yhtä myönteisenä kuin tähänkin asti, kertoo maahanmuuttajaohjelman kehittämispäällikkö Johanna Matikainen.

- Tilanne on muuttunut Punkalaitumella aika nopeasti. Haluamme antaa näin alkuvaiheessa tilaisuuden kysyä asioista, jotka askarruttavat tai ehkä pelottavat. Käymme asioita yhdessä läpi.

Matikaisen mukaan ihan tavallisen kansalaisen taidot ja tiedot riittävät kohtaamisiin.

- Tärkeintä on, että ollaan riittävän uteliaita ja uskalletaan sanoa moi. Sillä pääsee jo aika pitkälle.

Punkalaitumen vastaanottokeskus aloitti taas toimintansa marraskuussa. Punkalaitumelle sijoitetaan alle 16-vuotiaita turvapaikanhakijoita.

Yle: Punkalaitumen vastaanottokeskus käyttöön (4.12.2008)

Parin vuoden tauon jälkeen avattu vastaanottokeskus on täyttynyt. Ryhmäkotiin on muuttanut runsaat 20 nuorta pääasiassa Somaliasta ja Irakista.

Ilman huoltajia Suomeen saapuneet 11-15 -vuotiaat lapset asuvat Punkalaitumella 1-2 vuotta. Kouluun nuoret pääsevät vuoden alussa.

SPR:n Varsinais-Suomen piirin toiminnanjohtajan Pauli Heikkisen mukaan turvapaikanhakijoiden määrä on lisääntynyt ja vastaanottokeskukset ovat pahasti ruuhkautumassa. Mm Punkalaitumelle on jo laajennussuunnitelmat olemassa.

Pimeys ja kylmyys eivät ole haitanneet sopeutumista, arvioi Pauli Heikkinen:

-Turvallisuus on sellainen asia, johon siellä omassa lähtömaassa ei ole totuttu ja sen takia oleminen ja elämä Punkalaitumella on ollut suorastaan innostunutta.
Ihmisiä ylipaikoilla

Turvapaikanhakijoiden määrä on kääntynyt nousuun. Vastaanottokeskuksissa ja alaikäisten ryhmäkodeissa on Heikkisen mukaan ihmisiä ylipaikoilla, koska ei ole ehditty riittävän nopeasti ehditty perustaa Suomeen uusia vastaanottopaikkoja.

Pauli Heikkisen mielestä Punkalaitumen tilat ovat erinomaisen hyvät ja kunnassa on loistava asenne tämäntyyppistä toimintaa kohtaan. Toimintaa on myös mahdollista laajentaa. Suunnitelmat ovat olemassa ja päätöksiä tehdään, jos asia muuttuu ajankohtaiseksi.

Yle: Punkalaitumen vastaanottokeskus on avattu uudestaan (4.12.2008)

Kaksi vuotta sitten suljettu vastaanottokeskus avattiin uudelleen alaikäisille turvapaikanhakijoille. 24-paikkainen ryhmäkoti on jo täynnä.

Punkalaitumen vastaanottokeskus on avattu uudestaan kahden vuoden tauon jälkeen. Suomeen on tänä vuonna tullut selvästi viime vuotista enemmän turvapaikanhakijoita. Tämän vuoksi sisäasianiministeriö päätti avata Punkalaitumen keskuksen alaikäisille, ilman huoltajaa tuleville turvapaikanhakijoille.

Ensimmäiset nuoret tulivat Punkalaitumelle Somaliasta ja Irakista muutama viikko sitten. Vastaanottokeskuksen johtaja Jaana Sikiön mukaan 24 -paikkainen ryhmäkoti on nyt jo täynnä. Punkalaitumen vastaanottokeskus toimii osana Suomen Punaisen Ristin Turun vastaanottokeskusta.

Yle: Turvapaikanhakijoita tullut paljon (18.11.2008)

Turvapaikanhakijoiden määrä on kasvanut huomattavasti tänä vuonna. Nyt joudutaan jo avaamaan uudelleen suljettuja vastaanottokeskuksia.

Turun kautta tulevien turvapaikanhakijoiden määrä on moninkertaistunut. Marraskuuhun mennessä Turkuun oli tullut lähes 650 turvapaikanhakijaa, kun heitä koko viime vuonna oli yhteensä 167. Punkalaitumelle on tällä viikolla avattu alaikäislle tulijoille tarkoitettu yksikkö ja useimmat turvapaikanhakijat jatkavat Turusta eteenpäin. Suurin osa hakijoista on Somaliasta tai Irakista. Noin kolmasosa tulijoista on hakenut turvapaikkaa myös jostain muusta EU-maasta, sanoo SPR:n Pansion vastaanottokeskuksen varajohtaja Jaana Väyrynen.

Turun Sanomat: Kertaalleen lakkautettu Punkalaitumen vastaanottokeskus aukeaa uudestaan (16.10.2008)

Punkalaitumen turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus avataan uudelleen. Turun vastaanottokeskuksen sivupisteeksi perustettava Punkalaitumen yksikkö keskittyy Suomeen yksin saapuvien nuorten ryhmäkotitoimintaan.

Syynä keskuksen uudelleen avaamiseen on turvapaikanhakijoiden määrän voimakas kasvu. Kun vielä viime vuonna Suomesta haki turvapaikkaa 1 505 henkilöä, oli tänä vuonna hakemuksia jätetty jo 1 660 elokuun loppuun mennessä.

- On vaikea arvioida, mistä syystä turvapaikanhakijoiden määrä on kasvanut. Alaikäiset tulevat pääasiassa Somaliasta, Irakista ja Afganistanista, ja niissähän on ollut hankala tilanne. Ehkä joissakin muissa maissa on samaan aikaan kiristynyt suhtautuminen turvapaikanhakijoihin, ylitarkastaja Leena-Maija Qvist sisäasiainministeriöstä sanoo.

Varsinkin alaikäisten turvapaikanhakijoiden osuus on kasvussa. Viime vuonna heitä tuli Suomeen 96, tänä vuonna jo lokakuun puoliväliin mennessä nuoria on tullut noin 300.

Punkalaitumella viivytään vuosi

Suomessa toimi vuosituhannen alkupuolella 15 vastaanottokeskusta. Turvapaikanhakijoiden määrän laskettua viisi keskusta suljettiin, joukossa 2007 ovensa sulkenut Punkalaitumen vastaanottokeskus. Nyt paikkoja on jo liian vähän.

- Uusia vastaanottokeskuksia on haettu muualtakin Suomesta. On etsitty uusia paikkoja ja kyselty sieltä, missä niitä on aiemmin ollut. Kyselyt ovat lähteneet vasta äskettäin ja odottelemme vastauksia, Qvist sanoo.

Punkalaidun vastasi ensimmäisenä kyselyyn myönteisesti.

- Meillä on kiinteistöt kunnossa ja osaamista kotouttamistoiminnan myötä aiempaakin enemmän, kunnanjohtaja Antero Alenius sanoo.

Uudelleen avaamisen myötä keskuksen toimintamalli muuttuu. Kun aiemmin vastaanottokeskuksessa oli kaikenikäisiä, nyt Punkalaitumella panostetaan nuoriin.

Turun vastaanottokeskuksen ja sen myötä myös Punkalaitumen yksikön johtajan Jaana Sikiön mukaan Punkalaitumen ryhmäkoti voi ottaa vastaan 24 korkeintaan 16-vuotiasta nuorta. Työntekijöitä tarvitaan noin 20.

- Todennäköisimmin nuoret tulevat Somaliasta tai Irakista. Meidän tehtävänämme on luoda heille turvallinen ja yhteisöllinen koti siihen saakka, että he saavat oleskelulupapäätöksen.

- Oleskelulupahakemuksen käsittelyyn on lasten kohdalla mennyt noin puoli vuotta, mutta tulijoiden määrän kasvaessa myös käsittelyajat pitenevät. Jos nuori saa oleskeluluvan, hänelle ryhdytään etsimään kuntapaikkaa, Sikiö sanoo.

Nopeimmillaan aikataulu tarkoittaa sitä, että jokainen lapsi tai nuori on Punkalaitumella noin vuoden ajan. Qvistin mukaan sisäasiainministeriön tavoitteena on, että ainakin osa nuorista saisi kuntapaikan vastaanottokeskuspaikkakunnalta.

- Punkalaidun ei voi olla yksin vastuussa kuntapaikoista. Täällä nuorten tilanne saadaan alkuun, mutta jatkossa tarvitaan myös muuta kuntakenttää, Alenius sanoo.

Valtio maksaa, SPR järjestää

Punkalaitumella vastaanottokeskuksen toiminnasta vastaa Suomen Punaisen Ristin Varsinais-Suomen piiri, joka vuokraa kunnalta aiemman vastaanottokeskuksen tilat Haukankoskelta.

Valtio puolestaan maksaa kaikki turvapaikanhakijoiden vastaanotosta aiheutuneet kustannukset oleskelulupapäätökseen saakka.

Tämänhetkisten suunnitelmien mukaan ryhmäkoti toimisi Punkalaitumella ensi vuoden loppuun saakka, mutta SPR:n Varsinais-Suomen piirin johtajan Pauli Heikkisen mukaan suunnitelmia rakennetaan pidemmällä aikatähtäimellä. Esimerkiksi henkilökunnan työsopimukset tehdään toistaiseksi voimassa oleviksi.

Dokumentit

Hankekuvatus sisäasiainministeriön pilottiohjelmista: Punkalaidun

Punkalaitumen kunnan Step by step-hankkeen kohderyhmänä ovat lapset, nuoret ja työikäiset perheelliset maahanmuuttajat. Pilottiohjelmahankkeen keskeisenä tavoitteena on maahanmuuton, koulutuksen, työllistymisen ja yrittäjyyden seudullisen yhteistoimintamallin luominen. Lisäksi tavoitteena on tehdä kotoutumisprosessin mahdollisuudet näkyviksi sekä poistaa kotoutumisen esteitä ja ehkäistä maahanmuuttajien syrjäytymistä. Yhteistoimintamalli luodaan nykyisiin olemassa oleviin perusrakenteisiin ja organisaatioihin. Toimintaa vahvistaa, seudulla käynnissä oleva kotouttamisohjelmatyö. Muita hankkeen tavoitteita ovat maahanmuuttajamyönteisen ilmapiirin vahvistaminen seudulla, maahanmuuttotietoisuuden lisääminen, maahanmuuttajien kanssa työskentelevien osaamistason vahvistaminen, eri toimijatahojen roolien selkiyttäminen sekä voimavarojen suuntaaminen maahanmuuttajatyöhön. Tavoitteena on lisätä kolmannen sektorin toimintamahdollisuuksia maahanmuuttajien yhteisöllisyyden vahvistamiseksi, osallistamiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Vahvistettavia toimintatapoja ovat mm. lasten ja nuorten vapaa-ajan toiminnot sekä perheille suunnattu osallistava toiminta (perhekerhot, ennaltaehkäisevä perhetyö). Tavoitteena on maahanmuuttajien vertaistuen systemaattinen käynnistäminen osana seudullista palvelujärjestelmää.

Punkalaitumen kunnan Step by step-hankkeen avustukset yhdistysten (Punkalaidun, Sastamala, Huittinen) haettavana

HALUAAKO YHDISTYKSENNE UUDISTAA TOIMINTAANSA?

Punkalaitumen kunnan Step by step -hankkeen tavoitteena on maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistäminen seutukunnalla sekä kansainvälistymisen ilmapiirin ja osaamisen kehittäminen. Kohderyhmä ovat seudulla asuvat lapset, nuoret ja työikäiset maahanmuuttajat sekä heidän perheensä mukaan lukien turvapaikanhakijat. Tavoitteena on myös lisätä yhdistysten mahdollisuuksia ja valmiuksia ottaa toiminnassaan huomioon maahanmuuttajat ja monipuolistaa toimintaansa.

Vuoden 2010 avustukset ovat nyt yhdistysten (Punkalaidun, Sastamala, Huittinen) haettavana:

Vapaamuotoisessa avustushakemuksessa tulee kuvata, miten yhdistys aikoo ottaa kohderyhmän huomioon sekä edistää SbS-hankkeen tavoitteita.

Hakemuksessa arvioidaan aiheutuvat kustannukset ja sitoudutaan niiden osoittamiseen tositteilla.
Myönnettävä avustus voi kohdistus esim. tapahtumasta, koulutuksesta ja yhdistyksen normaalista toiminnasta yhdistykselle aiheutuviin kustannuksiin.

Avustuksilla tuetaan toimintaa, joka on avointa sekä maahanmuuttajille että yhdistyksen jäsenille ja seudun asukkaille.
Avustuksilla kannustetaan yhdistyksiä kokeilemaan uusia toimintamuotoja ja vahvistamaan kansainvälisyyttä toiminnassaan.

Avustushakemuksia voi jättää ilman erillistä hakuaikaa, osoitteella Punkalaitumen kunta, Vesilahdentie 5, 31900 Punkalaidun. Avustushakemus tulee jättää ennen käyttötarkoituksen alkamista. Ohjausryhmä voi myöntää hakemusten perusteella avustusta 50-80 % hyväksyttävistä kustannuksista.

Lisätietoja antaa Marianne Aalto, puh. 050 5533 105., if.alamatsassytiry|otlaa.ennairam#if.alamatsassytiry|otlaa.ennairam

Step by step -hankkeen ohjausryhmä

Unless otherwise stated, the content of this page is licensed under Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 License