Pietarsaari

Alkuvuodesta 2009 avattavaan Pietarsaaren vastaanottokeskukseen tulee 100 paikkaa turvapaikanhakijoille sekä erikseen 16 paikan yksikkö ilman huoltajaa maahan saapuneille alaikäisille. Henkilökuntaa palkataan 20-25 henkeä. Pietarsaaren VOK toimii Oravaisten vastaanottokeskuksen sivupisteenä.

Turvapaikanhakijat aiotaan sijoittaa kaupungin vuokrataloihin Ristikarilla ja Itälässä. Somaliasta saapuneet 50-60 turvapaikanhakijaa on sijoitettu Castréninkadun varrella sijaitsevaan kerrostaloon ja Jakolosan kerrostaloalueelle.

Pietarsaaren pakolais- ja maahanmuuttajatyö

Keskustelut

Uutiset

Ylen uutishaku: Pietarsaaren vastaanottokeskukseen liittyvät Ylen uutiset

Yle: Pietarsaaren vastaanottokeskuksesta karsitaan kolmannes paikoista (5.8.2011)

Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksesta Pietarsaaresta karsitaan loppuvuoden aikana 50 majoituspaikkaa. Jäljelle jää sata paikkaa. Maahanmuuttovirasto vähentää paikkoja, koska turvapaikkaa hakevien määrä on laskenut.

Maahanmuuttovirasto vähentää noin 550 paikkaa Suomen vastaanottokeskuksista loppuvuoden aikana. Syynä on turvapaikanhakijoiden määrän väheneminen.

Oravaisten vastaanottokeskukseen supistuksilla ei näillä näkymin ole vaikutusta. Pietarsaaren 150 paikasta sen sijaan lakkautetaan kolmannes.

- Tilanne tavallaan normalisoituu. Pietarsaaressa oli alkujaan sata majoituspaikkaa, mutta määrää nostettiin koska turvapaikanhakijoita oli niin paljon, kertoo Oravaisten vastaanottokeskuksen johtaja Mats Hägglund.

Pietarsaari toimii Oravaisten vastaanottokeskuksen alaisuudessa. Tällä hetkellä turvapaikanhakijoita saapuu eniten Irakista ja Somaliasta.

KP24: Kulttuurit kohtaavat opetustyössä –Itälän koulun joka kolmas oppilas on maahanmuuttaja (16.3.2011)

Pietarsaareen saapuu 20 afganistanilaista kiintiöpakolaista kuluvan vuoden aikana. Kaupunginhallitus teki asiaa koskevan päätöksen, johon sisältyi kielivalintaa koskeva linjaus. Kouluikäiset lapset ohjataan ensisijaisesti ruotsinkielisiin kouluihin, koska suomenkielisissä kouluissa on pulaa tilasta ja henkilökunnasta.

Suomenkielisissä kouluissa maahanmuuttajien osuus kasvoi huomattavasti pakolaisten vastaanottokeskuksen perustamisen jälkeen. Itälän koulussa jo lähes joka kolmas oppilas on maahanmuuttaja. Suomenkielisen Etelänummen yläkoulun oppilaista noin joka viides on maahanmuuttaja.

Turvapaikanhakijat ovat saaneet valita opinahjokseen joko suomen- tai ruotsinkielisen koulun.

– He ovat valinneet poikkeuksetta suomenkielisen koulun, kertoo koulutoimenjohtaja Jan Levander.

Itälän koulussa on 160 oppilaista, joista 50 on maahanmuuttajia. Itälän vararehtori Kaj Högdahl haluaisi uuden koulurakennuksen ja lisää henkilökuntaa maahanmuuttajalasten opintojen tueksi.

– Jos saamme kymmenen opettajaa, viisi terveydenhoitajaa, pari lääkäriä, viisi tulkkia ja viisi sosiaalihoitajaa, niin sitten pystymme ottamaan lisää maahanmuuttajia, lupaa Itälän koulun vararehtori Högdahl.

Maahanmuuttajalasten taival suomalaisessa koulumaailmassa alkaa niin sanotulla valmistavalla opetuksella, joka kestää reilun vuoden. Sen jälkeen he siirtyvät tavallisille luokille.

– Vaikka he valmistavan opetuksen aikana oppivat puhumaan suomen kieltä, se ei takaa sellaista luetun ymmärtämisen tasoa, jolla pysytään opetuksessa mukana, huomauttaa Högdahl.

Itälän koulu on joutunut turvautumaan muun muassa somalian, afgaanin ja venäjän kielen tulkkeihin. Monikulttuurisuus on tuonut myös ongelmia jokapäiväiseen kouluelämään.

– Meidän koulullamme on kokemusta maahanmuuttajista, mutta silti se käy nykyisillä resursseilla raskaaksi. Tämä kannattaa huomioida myös ruotsinkielisellä puolella, vihjaa Högdahl.

Turvapaikanhakijoiden saapuminen on aina arvaamatonta, kun taas kiintiöpakolaisten saapumisen taustalla on suunnitelmallinen prosessi. Turvapaikanhakijoiden kielivalinta on heidän oma asiansa, mutta kiintiöpakolaisten kielivalintaan on mahdollista vaikuttaa. Näin uskoo koulutoimenjohtaja Jan Levander.

– Neuvotteluvaiheessa voidaan tuoda esille, että suomenkielisellä puolella on tilanpuutetta. Heidät voidaan ohjata ruotsinkieliselle puolelle, sanoo Levander.

Itälä on turvapaikanhakijoiden lähikoulu, sillä he asuvat Jakolosan ja Maskenin kerrostaloalueilla. Yksi ryhmä on ollut myös Länsinummen koulussa.

Virallisen muotoilun mukaan kaupunginhallitus ilmoittaa seudun pakolaisten vastaanottamisesta valmistelevalle työryhmälle, että kaupungilla on valmius ottaa enintään 20 kiintiöpakolaista, joten päätökseen sisältyy takaportti.

Käytännössä asiassa ei pitäisi olla mitään epäselvää. Kiintiöpakolaiset tulevat Afganistanista.

Päätös syntyi kaupunginhallituksessa äänestyksen tuloksena lukemin 7-3.

Eero Luomala (Pro) teki Jarmo Ittosen (vas) tukemana vastaehdotuksen, jonka mukaan kiintiöpakolaisia ei oteta. Maarit Wik (sd.) äänesti esityksen puolesta.

Kiintiöpakolaisten vastaanottamisen puolesta äänestivät RKP:n Mikael Östman, Peter Boström, Kerstin Ström, Mona Wikström ja Bo Forsman, sekä Richard Sjölund (SDP) och Kurt Hellstrand (KD).

Pietarsaaren Sanomat: Kiintiöpakolaisia Pietarsaareen (15.3.2011)

Äänin 7-3: Suomenkieliset kaupunginhallituksen jäsenet vastustivat.

Pietarsaaren kaupunki on valmis ottamaan tämän vuoden aikana 20 kiintiöpakolaista. Kaupunginhallituksen ratkaisu syntyi äänin 7-3.
Lue lisää paperi- tai e-lehdestä

Pietarsaaren Sanomat: Pedersöre ottaa uusia pakolaisia (22.2.2011)

Pedersören kunnanhallitus päätti, että kunta ottaa vastaan yhden kiintiöpakolaisperheen. Käytännössä kysymys on 5-10 pakolaisen vastaanottamisesta.

Pietarsaaren seudun kuntien yhteistyölautakunnassa on todettu, että Pietarsaaren seudulla tulisi tänä vuonna vastaanottaa kaikkiaan vähintään 60 pakolaista. Näin siksi, että viime vuonna pakolaisia ei otettu aivan sovittua määrää.

Pietarsaaren Sanomat: Kahdeksalle pakolaisnuorelle kuntapaikka (9.12.2010)

Kolme jäsentä vastusti päätöstä. Kaupunginhallitus pitää päätösvallan jatkossakin.

Pietarsaaren kaupunginhallitus päätti äänin 8-3 myöntää kahdeksalle alaikäiselle pakolaiselle kuntapaikan. Kysymys on 14-17-vuotiaista afgaani- ja somalipakolaisesta.

Kaupunginjohtaja Mikael Jakobsson oli esittänyt, että kuntapaikka myönnettäisiin. Hänen ehdotuksensa puolesta äänestivät Pia Holmstedt-Luoma (sd), Alf Stenvik (sd), Mona Vikström (rkp), Kerstin Ström (rkp), Bo Forsman (rkp), Michael Östman (rkp), Kurt Hellstrand (kd) ja Peter Boström (rkp).

Eero Luomala (pro) esitti, ettei paikkoja myönnettäisi. Häntä kannattivat Jarmo Ittonen (vas) ja Ahti Lehtonen (sd).
Kaupunginhallitus poisti sen sijaan esityksen, jonka mukaan jatkossa kuntapaikan myöntäminen olisi siirretty perhe- ja aikuissosiaalityön päällikölle. Näin kaupunginhallitus päättää paikoista jatkossakin.

Yle: Burmalaiset koulun penkille (27.10.2010)

Pietarsaaren seudun burmalaispakolaiset ovat aloittaneet koulunkäynnin. Koulun tilapuutteen takia he joutuvat kuitenkin opiskelemaan tilapäistiloissa nahkatehtaan konttorissa.

Neljäntoista koululaisen iät vaihtelevat 6:n ja 14 vuoden välillä. Lapset otetaan taitoaineissa kuten voimistelussa ja käsitöissä mahdollisimman nopeasti mukaan muiden peruskoululaisten ryhmiin.

Aikuisille alkaamarraskuun ensimmäisellä 200 työpäivän, eli käytännössä noin vuoden mittainen työvoimaviranomaisten ja Yrkesakademin järjestämä koulutus.

Luotoon, Pedersöreen ja Kruunupyyhyn saapui syyskuun lopussa nelisenkymmentä pakolaista Burmasta.

Yle: Hyppäys pakolaisleiriltä Suomen syksyyn (22.9.2010)

Pietarsaaren seudun kunnat vastaanottivat keskiviikkona kaikkiaan nelisenkymmentä pakolaista Burmasta. 14 heistä saa uuden kodin Luodosta, 12 Pedersörestä ja kymmenen Kruunupyystä. Pakolaisleirillä asuneelle eivät tiet, autot, kerrostalot tai puhelimet ole tuttuja.

Pietarsaaren seudun kunnissa terveyspalvelut ja tukiperheet järjestyivät suhteellisen helposti. Sen sijaan tulkkipula vaivaa edelleen - burmankielestä ruotsiksi kääntävää tulkkia ei ole löytynyt koko maasta.
Asunto odottamassa

Kruunupyy ottaa vastaan 10 burmalaista pakolaista Thaimaan pakolaisleiriltä, jossa osa on voinut asua vuosia.

Kruunupyyssä on elokuusta lähtien tehty käytännön valmisteluja uusien kuntalaisten vastaanottamiseksi. Tulokkaille on valmisteltu asuntoja, joissa on elämiseen tarvittava perusvarustus valmiina. Huonekaluja, sisustustekstiilejä ja mattoja on saatu SPR:n kautta.

Yksi kuusihenkiselle burmalaisperheelle varattu asunto on kolmio keittiöineen. Perusvarustukseen kuuluu käytettyjä huonekaluja ja tekstiilejä, mutta myös hiukan peruselintarvikkeita ja siivousvälineitä. Olohuoneen kirjahyllyssä on käytetty tv ja digiboksi ja keittiössä riisikeitin.

Varhaiskasvatusohjaaja Carina Ahlström ja sosiaaliohjaaja Carina Forsström toteavat, että riisikeitin on järkevä varustus, koska burmalaisten jokapäiväiseen ruokavalioon kuuluu aina riisi.

Burmalaiset kuljetetaan heti Kokkola-Pietarsaaren lentokentältä Luotoon lepäämään ja peseytymään. Sitten he matkaavat uusiin kotikuntiinsa. Ensimmäisenä päivänä paikalla on tulkki Vaasasta, joka osaa opastaa asunnon koneiden ja laitteiden käytössä. Lähipäivinä tulokkaat käyvät viramomaisten puheilla, muun muassa Kelassa ja poliisilaitoksella.

Carina Ahlström ja Carina Forsström eivät tiedä paljoa Kruunupyyhyn saapuvista perheistä He tietävät kuitenkin yleisesti burmalaisista, että heidät tunnetaan ahkerina ihmisinä, joilla on halu oppia kieliä ja hankkia töitä.
Kaikki vierasta

Kokkolassa kolmisen vuotta asunut burmalainen Maung Sein kertoo, että alku on tulokkaille varmasti vaikea. Pakolaisleirillä asuneelle eivät tiet, autot, kerrostalot tai puhelimet ole tuttuja. Vierasta on sekin, ettei kadulla kulkijaa tervehditä Suomessa, miettii Maung Sein.

Maung Sein itse on alkanut jo sopeutua, kehitys lähti käyntiin parin vuoden asumisen jälkeen. Aluksi alkoivat suomenkielen opinnot. Nyt Maung Sein opiskelee sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksessa lähihoitajaksi. Hän toivoo valmistuttuaan saavansa töitä.

Pietarsaaren Sanomat: Pakkotyöleirin varjosta turvaan Pohjanmaalle (22.9.2010)

50 vuodessa: Ensimmäiset 36 kiintiöpakolaista lensivät burmalaisten pakolaisleiriltä Thaimaasta.

Tänä yönä nukkuu uuden kodin katon alla kolmannen yönsä 36 kiintiöpakolaista. Luodossa, Pedersöressä ja Kruunupyyssä heidän unensa on luultavasti levotonta. Pelkästä uupumuksesta he nukahtivat keskiviikkona. Takana oli kaksi matkustusvuorokautta putkeen. Turvaan Pohjanmaalle Burman eli Myanmarin pakolaiset saapuivat Thaimaan ja Burman rajalla sijaitsevasta pakolaisleiristä.
- He olivat todella uupuneita ja nälkäisiä saapuessaan. Ja hyvin kiitollisia ja onnellisia kodeistaan, kuvaa pakolaiskoordinaattori Terese Broman-Lundberg. SPR:n vapaaehtoiset ovat hankkineet huonekaluja, tarpeistoja ja huolehtivat muonittamisesta.

Lisää e-lehdessä…

Pietarsaaren Sanomat: Eri mieltä pakolaisten kunnan paikoista (31.8.2010)

Luottamuksellisuutta ylitulkittiin: Kaupunginhallitus äänesti asiasta kaikessa hiljaisuudessa.

Pietarsaaren kaupunginhallitus päätti maanantaina myöntää kuntapaikan yhdeksälle paikallisen vastaanottokeskuksen kautta tulleelle turvapaikanhakijalle. Heistä kahdeksan on Somaliasta ja yksi Kosovosta.

"Työtapaturma"

Asia käsiteltiin luottamuksellisena eli kokonaan hallituksen julkisen listan ulkopuolella. Kaupunginjohtaja Mikael Jakobsson myöntää jälkiviisauteen vedoten, että aihetta itse asian salailuun ei kuitenkaan ollut. Hän pitää tapausta työtapaturmana.

Pietarsaaren Sanomat: Pietarsaaren vastaanottokeskuksessa on taas tilaa (28.7.2010)

Turvapaikanhakijoiden määrä on vähentynyt viime vuoden ennätyslukemista. Edellisvuonna turvapaikkaa haki 6 000 henkilöä, tänä vuonna määrän arvellaan jäävän 4 000:een.

Oravaisten vastaanottokeskuksen sivuhaarassa Pietarsaaressa paikkoja on 150:lle henkilölle. Tällä hetkellä niistä on käytössä 138.

- Keväällä pystyi jo havaitsemaan asiakkaiden määrän laskun. On vaikea sanoa, mistä tämä johtuu. Vajaus on syntynyt tämän vuoden aikana, normaalisti vastaanottokeskus on täynnä, kertoo Anna-Lena Ström Pietarsaaren vastaanottokeskuksesta.
Oravaisissakin on tilaa. Vastaanottokeskuksen 160:stä paikasta noin 145 on käytössä.

Vaikka tiputusta on edellisvuoteen nähden tullut, on noin 4000:n turvapaikkahakemuksen määrä Suomen mittakaavassa iso.

Yle: Turvapaikanhakijoiden määrä vähentynyt Pietarsaaressa (26.7.2010)

Turvapaikanhakijoiden määrän lasku näkyy Oravaisten vastaanottokeskuksen Pietarsaaren yksikössä. Alkuvuoden täynnä ollut Pietarsaaren yksikössä on nyt hivenen väljempää.

Pietarsaaren yksikön 150 paikkaa ovat olleet täynnä aina kevääseen saakka, jolloin hakijamäärissä tapahtui pieni notkahdus. Nyt paikkoja on vapaana kymmenen. Turvapaikanhakijat ovat Irakista, Somaliasta ja Afganistanista.

Oravaisten vastaanottokeskuksen varajohtaja Lisbeth Näsman ei kuitenkaan usko, että paikkamäärää Pietarsaaressa tai Oravaisissa vähennettäisiin lähiaikoina.

Pietarsaaren Sanomat: Pedersöre ottaa kiintiöpakolaisia (4.5.2010)

Pedersören kunnanhallitus hyväksyi seudun integraatio-ohjelman sekä sen, että Luoto palkkaa kunnille yhteisen pakolaisasiain koordinaattorin.

Pedersöre, Kruunupyy ja Luoto ottavat vastaan kiintiöpakolaisia jo tänä vuonna. Koordinaattorin palveluista maksaa kukin kunta sen mukaan, paljonko se ottaa pakolaisia vastaan.

Pietarsaari ja Uusikaarlepyy eivät tänä vuonna ota vastaan kiintiöpakolaisia.

Pietarsaaren Sanomat: Maahanmuuttajien kotouttaminen on yhteinen asia (4.5.2010)

Seudun yhteinen kotouttamisohjelma valmis: Onnistunut kotouttaminen vaatii sekä kuntalaisten että maahanmuuttajien panosta, ohjelman laatinut Emma Wester sanoo.

Pietarsaari
Tiina Manninen

Pietarsaaren, Pedersören, Luodon, Uudenkaarlepyyn ja Kruunupyyn yhteinen maahanmuuttajien kotouttamisohjelma on valmis ja odottaa kuntien hyväksymistä. Seudun yhteistyölautakunta on käsitellyt ohjelmaa ja suosittelee kunnille sen hyväksymistä.

Koko seudulle yhteinen kotouttamisohjelma on varsin ainutlaatuinen maassamme, koska sitä ei ole tehty vain yhden kunnan tarpeisiin. Lisäksi sen tekemiseen on käytetty suurta lähdeaineistoa. Immi-projektia vetävä Emma Wester teki ohjelmaa varten 44 haastattelua 52 henkilön kanssa. Haastattelut kohdistuivat sekä maahanmuuttajiin että maahanmuuttajien kanssa tekemisessä oleviin toimijoihin.
- He tietävät, miten asiat täällä toimivat ja mikä ei toimi. Maahanmuuttajien itsensä taholta tuli esimerkiksi ehdotuksia kielikoulutuksen lisäämisestä. He painottivat myös mm. suomalaisten ystävien ja esimerkiksi urheiluseuroissa toimimisen tärkeyttä.

Wester keskusteli ohjelmaa työstäessään myös poliitikkojen kanssa seudun yhteisistä tavoitteista kotouttamistyössä. Kirjatuksi tuli tavoite vahvistaa maahanmuuttajien elämänlaatua ja opastaa heitä lähialueen osallistumismahdollisuuksien löytämisessä sekä edesauttaa alueen asukkaiden viihtyvyyttä.

Wester painottaa, että kotouttamisprosessi toimii kaksisuuntaisesti: siinä tarvitaan sekä maahanmuuttajien että kuntalaisten panosta. Lisäksi onnistunut kotouttaminen vaatii kunnilta aktiivista tiedottamista myös kuntalaisiin päin.
- Kuntalaisten pitää saada tietoa maahanmuutosta ja sen vaikutuksista ja heille pitää antaa mahdollisuus vaikuttaa päätöksiin. Muuten negatiiviset asenteet maahanmuuttoa kohtaan lisääntyvät, Wester varoittaa.

Keskipohjanmaa: Pietarsaaren naapurikuntiin 50 pakolaista (29.4.2010)

Pietarsaaren seudulle saapuu viitisenkymmentä kiintiöpakolaista ensi syksynä.

Pakolaiset asettuvat asumaan Kruunupyyn, Luodon ja Pedersören kuntien alueelle. Sen sijaan Pietarsaari ja Uusikaarlepyy eivät tällä kerralla osallistu pakolaisten vastaanottamiseen.

Kruunupyyn kunnanjohtaja Michael Djupsjöbacka painottaa, että nyt on kyse humanitäärisesta, ei työperäisestä, maahanmuutosta.

– Olemme ilmaisseet kiinnostuksemme maailman pakolaisleireissä asuvia naisia ja lapsia kohtaan, kertoo Djupsjöbacka.

Kruunupyy, Luoto ja Pedersöre palkkaavat yhteisin varoin pakolaiskoordinaattorin johtamaan pakolaisten kotouttamista. Virka on 2-vuotinen ja sen soveltuvuusvaatimuksena on sopiva korkeakoulututkinto. Pakolaiskoordinaattori aloittaa virassaan jo kesäkuun alussa.

Yle: Turvapaikkahakemusten käsittely nopeutuu (30.3.2010)

Käsittelyruuhkat ovat viivästyttäneet Pietarsaareen tulleita turvapaikanhakijoita koskevaa päätöksentekoa. Asioiden käsittely vauhdittuu, kun maahanmuuttovirasto on saanut runsaasti lisätyövoimaa.

Oravaisten vastaanottokeskuksen Pietarsaaren yksikössä on yli 150 asukasta. Heistä pari on jo saanut turvapaikan ja parikymmentä oleskeluluvan. Oravaisten pakolaisten vastaanottokeskuksen johtajan Mats Hägglundin mukaan osa hakijoista on jo joutunut lähtemään. Hän arvioi, että todennäköisesti yli puolet joutuu lähtemään Suomesta.

Yksittäisten turvapaikanhakijoiden kohtalo ratkaistaan maahanmuuttoviraston turvapaikkapuhuttelussa.

Yle: Kiintiöpakolaisille kyllä (22.3.2010)

Pietarsaaren seutu jatkaa kiintiöpakolaisten vastaanottamista. Seudun yhteistyölautakunta päätti, että keskusteluja aikataulusta ja kiintiöpakolaisryhmien ensisijaisuudesta käydään ELY-keskuksen kanssa.

Yhteistyölautakunta suositti viime kesänä, että seudun kunnat vastaanottavat yhteensä 50-60 kiintiöpakolaista vuosittain jo tästä vuodesta lähtien. Luoto, Pedersöre ja Kruunupyy ovat valmiita ottamaan vastaan kiintiöpakolaisia heti, Uusikaarlepyy vasta vuodesta 2011. Pietarsaaren kaupunki puolestaan arvioi, että se ei ole valmis ottamaan pakolaisia vielä tänä vuonna.

Pohjalainen: Oravaisten suomenkielisille opetusta Pietarsaaressa (17.3.2010)

Pietarsaaren päivähoito- ja koulutusvirasto saa neuvotella Oravaisten kunnan kanssa lukuvuotta 2010-2011 koskevan yksivuotisen sopimuksen vuosiluokkien 7-9 suomenkielisten oppilaiden opetuksen järjestämisestä Pietarsaaressa.

Pietarsaaren kaupungilla ja Oravaisten kunnalla on ollut sopimus suomenkielisten 7-9 vuosiluokkien oppilaiden opetuksen järjestämisestä Pietarsaaressa vuodesta 1985 lähtien. Tällä hetkellä suurin osa Oravaisista tulevista oppilaista on maahanmuuttajataustaisia oppilaita.

Oravaisten vastaanottokeskuksen sivutoimipisteen avattua ovensa Pietarsaaressa on maahanmuuttajien määrä Etelänummen koulussa kasvanut voimakkaasti. Tällä hetkellä maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kokonaismäärä on 43, joista Oravaisista tulevia on 20.

Pietarsaaren koulutoimen mukaan Etelänummen koulun tilat ja opettajien resurssit eivät riitä turvaamaan Oravaisista tulevien maahanmuuttajien ja Pietarsaaressa asuvien turvapaikanhakijoiden tarvitsemaa asianmukaista opetusta ja opetustiloja. Vastaava koulutoimenjohtaja esittikin, ettei sopimusta jatkettaisi enää Oravaisten kanssa.

Pietarsaaren kaupunginhallituksen mielestä päätös olla järjestämättä opetusta Pietarsaaressa tulisi Oravaisten kunnalle kovin lyhyellä varoitusajalla. Valtuutettu Eero Luomala (pro) esitti, ettei uutta sopimusta neuvoteltaisi lainkaan, mutta esitys ei saanut kannatusta, joten kaupunginhallitus päätti jatkaa sopimusta myös ensi lukukaudella.

Yle: Pietarsaari ei ota pakolaisia (16.3.2010)

Pietarsaari ei ota tänä vuonna kiintiöpakolaisia. Sosiaali- ja terveyspuolen mukaan uudet kiintiöpakolaiset merkitsisivät kestämätöntä työkuormaa.

Myös koulutoimi katsoo,ettei se voi ottaa nykyistä suurempaa vastuuta maahanmuttajien opetuksesta. Maahanmuutajaoppilaiden määrä on kasvussa ilman kiintiöpakolaisiakin.

Pietarsaaressa on tällä hetkellä Oravaisten vastaanottokeskuksen sivutoimipiste ja siellä on yli sata turvapaikanhakijaa.

Alueen kuntien yhteistyölautakunta on suositellut 50-60 kiintiöpakolaisen ottamista tästä vuoesta alkaen.

Luoto, Pedersöre ja Kruunupyy ovat hyväksyneet päätöksen. Uusikaarlepyy katsoo, ettei sen asuntotilanne mahdollista pakolaisten vastaanottamista.

Pietarsaaren Sanomat: Pakolaisasia pöydälle (23.2.2010)

Kaupunginhallitus pani pöydälle kiintiöpakolaisten vastaanottoa koskevan esityksen. Pöydälle pannun esityksen mukaan kaupunki ei tänä vuonna ottaisi vastaan kiintiöpakolaisia.

Kaupunginhallitus haluaa tutustua sosiaali- ja terveysviraston lausuntoon, jota Pedersören kunnanhallitus oli kiintiöasiasta pyytänyt.

Yle: Pietarsaaren pakolaispäätös viivästyy (23.2.2010)

Pietarsaaren kaupunginhallitus harkitsee edelleen kiintiöpakolaisten vastaanottamista vuoden 2010 aikana. Pietarsaari suhtautuu asiaan periaatteessa myönteisesti, mutta jarruttaa asiaa, koska se katsoo, ettei kaupungin henkilöstöllä ole tällä hetkellä voimavaroja asian järjestämiseksi.

Alueen yhteistyölautakunta on suositellut pakolaisten vastaanottoa.

Oravaisten vastaanottokeskuksen sivutoimipisteen avaaminen Pietarsaaressa vuosi sitten on syönyt kaupungin resursseja. Kaupunginhallitus ei tehnyt vielä kielteistä päätöstä, vaan jätti asian pöydälle. Se tutkii vielä voisiko pakolaisten vastaanottaminen olla sittenkin mahdollista.

Keskipohjanmaa: Pietarsaari tuskin ottaa kiintiöpakolaisia tänä vuonna (19.2.2010)

Pakolaisasia palaa Pietarsaaren kaupunginhallituksen ensi maanantain kokouksen esityslistalle.

Pietarsaaren kaupunki on aikaisemmin korostanut, ja korostaa uudelleen, että kaupunki suhtautuu periaatteessa myönteisesti kiintiöpakolaisten vastaanottamiseen. Oravaisten pakolaisten vastaanottokeskuksen aloittamisen takia ei kaupungilla kuitenkaan ole tällä hetkellä valmiuksia ottaa vuoden 2010 aikana vastaan samanaikaisesti kiintiöpakolaisia.

Esityksen kaupunginhallitukselle on laatinut kaupungin juristi Anne Ekstrand, koska kaupunginjohtaja Mikael Jakobsson on talvilomalla.

Kielteistä kantaa hän perustelee sillä, että kaupungin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstövarat ovat sellaiset, että kiintiöpakolaisten vastaanottaminen merkitsisi kestämätöntä työkuormitusta. Lisäksi nopeasti lisääntyvän vastaanottotyön jäsentämiseen tarvitaan aikaa.

Pietarsaaren Sanomat: Keskustelu Oravaisten koululaisista jatkuu (20.1.2010)

Kaupunginhallitukseen uudelleen helmikuussa: Oravainen haluaa jatkaa, Pietarsaaren suomenkielinen koulutoimi ei.

Oravaisten kunta ja Pietarsaaren kaupunki ovat jatkaneet keskusteluja sopimuksesta, joka koskee Oravaisten suomenkielisten yläkouluikäisten lasten opetuksen jatkamista Pietarsaaressa ensi lukuvuonna.
- Oravainen haluaa jatkaa sopimusta, Pietarsaaren suomenkielinen koulutoimi ei, koulutoimenjohtaja Terhi Päivärinta kiteyttää.

Pietarsaaressa on opetettu Oravaisten suomenkielisiä lapsia 7 - 9 -luokilla vuodesta 1985. Nykyisin valtaosa Oravaisista tulevista oppilaista on maahanmuuttajia. Ongelmana on nyt, että Pietarsaaren suomenkielisen koulutoimen resurssit eivät riitä opettamaan kahden kunnan maahanmuuttajataustaisia nuoria. Etelänummen yläkoulua käyvät sekä kaupungin oman turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen että Oravaisissa asuvat pakolaistaustaiset nuoret.

Päivähoito- koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto on tehnyt esityksen sopimuksen purkamisesta, mutta kaupunginhallitus jätti asian pöydälle joulukuussa. Päivärinnan mukaan nyt eletään sopimuksettomassa tilassa.

Keskipohjanmaa: Turvapaikanhakijoiden haastattelut aikataulussa Pietarsaaressa (5.1.2010)

Pietarsaareen saapuneiden turvapaikanhakijoiden kuulemiset pystytään nyt hoitamaan ilman ruuhkia.

Kuulemiset, jotka poliisi käynnisti viime kesänä, saadaan päätökseen näillä näkymin kuluvan kuun aikana.

Pietarsaareen avattiin vuosi sitten Oravaisten vastaanottokeskuksen sivupiste. Vastaanottokeskuksen tiloissa on tällä hetkellä majoittuneena 16 alaikäistä ilman huoltajaa tullutta turvapaikanhakijaa. Muita turvapaikanhakijoita on 151.

– He tulevat usein Suomeen maksamalla matkan kotimaassaan jollekin, joka järjestää heille matkaan tarvittavat paperit, kertoo vanhempi konstaapeli Anders Björkskog Pietarsaaren poliisista.

Poliisin tehtävänä on haastatteluissa selvittää turvapaikanhakijoiden henkilöllisyys ja heidän matkareitti Suomeen.

Poliisi on saanut apua Pohjanmaan tulkkikeskukselta. Kuulustelukielenä on käytetty kurdia, somalia, venäjää tai arabiaa.

Pietarsaaren Sanomat: Maahanmuuttajien opetus vaikeuksissa yläkoululla (10.12.2009)

Pietarsaari suunnittelee lopettavansa oppilaiden ottamisen Oravaisista

Pietarsaaren suomenkielisen koulutoimen resurssit eivät riitä opettamaan kahden kunnan maahanmuuttajataustaisia nuoria. Etelänummen yläkoulua käyvät sekä kaupungin oman turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen että Oravaisissa asuvat pakolaistaustaiset nuoret. Nyt tulevat sekä seinät että opettajapula vastaan, sillä maahanmuuttajien integrointi tavalliseen opetukseen ei suju lainkaan kitkatta. Pietarsaaren koulutoimi suunnittelee nyt katkaisevansa Oravaisten kunnan kanssa vuodesta 1985 voimassa olleen sopimuksen yläkoululaisten opettamisesta.

Kuvateksti:
Suurimmat ongelmat pakolaistaustaisten nuorten opettamisessa liittyvät kieleen ja oppilaiden omiin taustoihin. - Vuosi on hyvin lyhyt aika valmistaa oppilasta tavalliseen koulunkäyntiin, opettaja Riitta Palovuori sanoo. Somaliasta kotoisin olevat, yhdeksättä luokkaa käyvät Sihaan Cabdirahmaan Gooje, Bashiir Mohamed Faarah, Abdisalaan Ahmed Ali ja Hibaq Dahir Mohamed käyttävät paljon internetiä kommunikointiin.

Pohjalainen: Pietarsaari valmis ottamaan kiintiöpakolaisia (7.10.2009)

Pietarsaaren kaupunginhallitus keskusteli kokouksessaan kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta. Kaupunginhallitus päätti kuitenkin palata asiaan, kun kaupunginjohtajan ja TE-keskuksen väliset neuvottelut asiasta ovat päättyneet.

Viime syksynä TE-keskus lähetti alueen kunnille tiedustelun, jossa toivottiin keskustelua kiintiöpakolaisten sijoittamisesta kuntaan. Kaupunginhallitus päätti tuolloin lähettää asian kuntien yhteistyölautakunnalle, joka jo silloin suhtautui myönteisesti asiaan.

Sittemmin Oravaisten vastaanottokeskus on perustanut sivutoimipisteen Pietarsaareen, jossa on toistasataa turvapaikanhakijaa. Yhteistyölautakunta päätti kuukausi sitten suositella kunnille, että Pietarsaaren seudun kunnat ottaisivat vastaan 50-60 kiintiöpakolaista vuosittain ensi vuodesta lähtien.

Pietarsaareen on viimeksi otettu kiintiöpakolaisia 1992, jolloin ryhmä somaleita sijoitettiin kaupunkiin. Sen jälkeen on tapahtunut lähinnä perheiden yhdistämisiä.

Yle: Turvapaikanhakijoiden kuulemiset aikataulussa (2.10.2009)

Turvapaikanhakijoiden kuulemiset pystytään hoitamaan Pietarsaaressa nyt ilman ruuhkia. Käsittelyssä oli ruuhkia vastaanottokeskuksen käyttöönoton alkukuukausina.

Alkuaikojen ruuhkia purettiin poliisissa erityisen projektiryhmän avulla. Nyt kun keskus on käytännössä täynnä, uusia pakolaisia asutetaan keskukseen vain vapautuville paikoille.

- Pärjäämme nyt kahdella tutkijalla. Tietenkin kaikki riippuu siitä kuinka nopeasti pystymme toteuttamaan ulkomaalaisviraston tekemät käännytyspäätökset. Sitä mukaa kun saamme toteutettua nämä päätökset, maahanmuuttovirasto sijoittaa tänne uusia turvapaikanhakijoita. Pyörä pyörii käytännössä niin nopeasti kuin me pystymme sitä pyörittämään, sanoo komisario Owe Storvall.

Varsinaisessa vastaanottokeskuksessa on 150 paikkaa ja alaikäisten nuorten vastaanottokeskuksessa 18 paikkaa.

Pietarsaareen sijoitetuista turvapaikanhakijoista vain muutama on saanut puolen vuoden aikana oleskeluluvan Suomessa. Käännytyspäätöksiä tulee sen sijaan runsaasti, noin yksi viikossa. Tällöin Suomi on yleensä hakijalle niin sanottu kolmas maa eli hakija palautetaan Storvallin mukaan maahan, josta hän on ensimmäisenä turvapaikkaa hakenut.

Österbottens Tidning: Kosovoalbanska familjen utvisades i dag (21.9.2009)

Österbottens Tidning: Avvisningsbeslutet överklagas (17.9.2009)

Yle: Pakolaisäiti uhkasi hypätä ikkunasta (15.9.2009)

Pakolaisäidin uhkaus hypätä kerrostalon ikkunasta aiheutti hälytystilanteen Pietarsaaressa aamupäivällä. Käännytyspäätöksen saaneen perheen käännytysprosessi on toistaiseksi keskeytetty.

Poliiisi oli noutamassa käännytyspäätöksen saanutta viisihenkistä perhettä asunnosta, kun perheen äiti uhkasi hypätä kerrostalon toisen kerroksen ikkunasta.

Kosovolaisperheen kolme lasta ja isä olivat poistuneet asunnosta. Noin tunnin neuvottelun jälkeen äiti siirtyi pois ikkunan äärestä ja hänet toimitettiin ambulanssilla hoitoon. Perhe oli saanut Suomen maahamuuttovirastolta kielteisen päätöksen. Aiemmin perhe oli saanut kielteisen päätöksen Ruotsin viranomaisilta.

Keskipohjanmaa: Pietarsaaren seutu valmis ottamaan kiintiöpakolaisia (24.8.2009)

Monta vuotta on kulunut siitä, kun Pietarsaaren seutu viimeksi vastaanotti kiintiöpakolaisia. Pietarsaaren yhteistyölautakunta suosittaa nyt, että Pietarsaaren seudun kunnat vastaanottavat vuosittaisen kiintiöpakolaismäärän.

Suomi vastaanottaa 750 kiintiöpakolaista vuosittain ja yhteistyölautakunnan mukaan 50-60 näistä voisi saapua Pietarsaaren seudulle alkaen vuodesta 2010.

Yle: Vastaanottokeskus täynnä Pietarsaaressa (22.7.2009)

Turvapaikan hakijoiden määrä arvioidaan nousevan huippuunsa tänä vuonna. Tilanne näkyy mm. Oravaisten vastaanottokeskuksen Pietarsaaren sivutoimipistessä.

Pietarsaaren keskuksen turvapaikanhakijoiden määrä on noussut noin 150:een, eikä sinne sijoiteta enää asukkaita. Oravaisten kunnan maahanmuutolautakunnan puheenjohtajan Gustav Backmanin mukaan jatkossa turvapaikanhakijat sijoitetaan muihin yksiköihin.

Pietarsaaren yksiköstä on tehty kahden vuoden sopimus: se jatkaa kevääseen 2011. Sen jälkeen tilannetta harkitaan turvapaikanhakijoiden määrän mukaan.

Yle: Vastaanottokeskus täyttyy (12.6.2009)

Suomeen suuntautunut laaja turvapaikanhakijoiden virta on pakottanut pakolaiskeskukset laajentamaan.

Oravaisten pakolaiskeskuksen Pietarsaaren yksikössä on jo noin 140 asukasta ja perheryhmäkodissa on kaksi alaikäistä lasta.

Yksikön johto on tyytyväinen Pietarsaaren järjestelyihin.

Pakolaisia on nyt muun muassa Afganistanista. Pietarsaaressa heille on järjestetty muun muassa Suomen kielten opetusta.

Pohjalainen: Ensimmäiset nuoret pakolaiset Pietarsaareen (13.5.2009)

Ensimmäiset alle 16-vuotiaat turvapaikanhakijat ovat tulleet Pietarsaareen. Villa Mirandan ryhmäkotiin on majoitettu kaksi afganistanilaisnuorta.

Ryhmäkoti on perustettu Östanlidin entiseen hoitajien asuntoon ja se työllistää 12 henkilöä, kertoo Österbottens tidning.

Alaikäisten ryhmäkoti vaatii ympärivuorokauden työssä olevan henkilökunnan.

Tällä hetkellä Suomessa on enemmän ryhmäkotipaikkoja kuin alaikäisiä turvapaikanhakijoita. Viime viikkoina turvapaikkaa hakevien lasten määrä on vähentynyt.

YLE:Pietarsaareen kaavaillaan moskeijaa (3.4.2009)

Pietarsaareen saatetaan perustaa Pohjanmaan ensimmäinen moskeija. Suurin osa Pietarsaaren uuteen vastaanottokeskukseen saapuneista turvapaikanhakijoista on muslimeja. Heidän toiveenaan on löytää alueelta sopivat tilat moskeijalle, joka palvelisi sekä naisia että miehiä.

Turvapaikanhakijat ovat valmiita yhdessä maksamaan vuokran, mikäli sopivat tilat moskeijalle löytyvät.

Pietarsaaren Sanomat: Kielen opettelu ja kirjastopalvelut suosiossa - Turvapaikanhakijat olleet tyytyväisiä kohteluunsa Pietarsaaressa (3.2.2009)

Oravaisten vastaanottokeskuksesta Pietarsaareen siirtyneet turvapaikanhakijoiden vastaanottajat ovat tyytyväisiä tähän mennessä näkemiinsä järjestelyihin kaupungissa.
Apulaisjohtaja, Pietarsaaren yksiköstä vastaava Micaela Nykvist sekä sosiaalityöntekijä Anna-Lena Ström kertovat, että kaikki 100 vastaanottopaikkaa ovat täyttyneet nopeassa tahdissa noin kahden viikon aikana.
Tulijat ovat etupäässä Irakista, Somaliasta, Afganistanista ja muutamista muista levottomista maista paenneita turvapaikanhakijoita. He ovat olleet maassa vasta lyhyen aikaa.
- Kovin suurta eroa Oravaisten vastaanottoon ei ole. Olemme siellä luoneet mallin, joka toimii myös Pietarsaaressa, Micaela Nykvist kertoo.
Oravaisten henkilökunta on tutustunut etukäteen Pietarsaaren kaupungin tarjoamiin asuntoihin ja huomauttanut tarvittaessa puutteista.
- Asuntojen tulee olla tarkoituksenmukaisia, mutta ei missään nimessä huippukuntoisia.

Keskipohjanmaa: Jo 60 pakolaista Pietarsaaren vastaanottokeskuksessa (23.1.2009)

Pakolaisten vastaanottokeskuksen toiminta alkoi Pietarsaaressa nopeammalla aikataululla kuin oli suunniteltu. – Helsinkiin virtaa jatkuvasti turvapaikanhakijoita ja tilaa ei siellä ole. Ihmiset joutuvat nukkumaan patjoilla. Sen vuoksi heitä on alettu sijoittaa muualle maahan. Pietarsaaressa on jo nyt noin 60 turvapaikanhakijaa, kaupungin omistamissa vuokra-asunnoissa, kahdessa kaupunginosassa eli Ristikarilla ja Itälässä..

– Valtaosa on aikuisia, kolme lapsiperhettä, Oravaisten vastaanottokeskuksen johtaja Mats Hägglund sanoo. Hän arvelee että noin satapaikkainen keskus täyttyy varsin nopeasti. Tarkoituksena on perustaa myös yksikkö, yksin tuleville alaikäisille lapsille. Siinä olisi 15 – 16 paikkaa.

Pietarsaaren vastaanottokeskus on Oravaisten alaisuudessa ja sille on juuri valittu henkilökunta. Ylimenokauden ajan Oravaisten yksikön henkilökunta on vastannut pakolaisten vastaanotosta, mutta kuluneella viikolla vastuu on siirtymässä Pietarsaareen valitulle henkilöstölle. Toiminnan laajennuttua täyteen mittaan yksikkö työllistää noin 20 – 25 henkilöä.

Turvapaikanhakijat ovat vastaanottokeskuksen kirjoilla, kunnes heidän turvapaikka-anomuksensa on saatu käsiteltyä. Hyväksytyille etsitään kuntapaikka, hylätyt palautetaan.

Keskipohjanmaa: Pietarsaaressa on jo kymmeniä pakolaisia (23.1.2009)

Pietarsaaren vastaanottokeskus on avattu etuajassa turvapaikanhakijoiden suuren määrän vuoksi.

Pietarsaareen on saapunut jo 50-60 turvapaikanhakijaa Somaliasta.

Heidät on sijoitettu Castréninkadun varrella sijaitsevaan kerrostaloon ja Jakolosan kerrostaloalueelle.

Pietarsaareen on tarkoituksena sijoittaa kaikkiaan 100 turvapaikanhakijaa. Oravaisten keskuksessa on noin 300 turvapaikanhakijaa.

Pietarsaareen perustetaan myös ilman huoltajaa maahan tuleville alaikäisille lapsille ja nuorille tarkoitettu yksikkö, johon otetaan 16 turvapaikanhakijaa.

Yle: Pietarsaaren vastaanottokeskus on jo täyttymässä (23.1.2009)

Turvapaikanhakijavirrat ovat pakottaneet avaamaan Pietarsaaren vastaanottokeskuksen etuajassa.

Pietarsaaressa on jo 50-60 turvapaikanhakijaa ja sinne on tarkoitus sijoittaa yhteensä noin 100.

Oravaisten keskuksessa on noin 300 turvapaikanhakijaa.

Pietarsaareen perustetaan myös ilman huoltajaa maahan tuleville alaikäisille lapsille ja nuorille tarkoitettu yksikkö. Sinne otetaan 16 turvapaikanhakijaa.

Yle: Rovaniemen vastaanottokeskus täynnä (23.1.2009)

[…]
Vastaanottokeskusten ruuhkaa kuvaa Haarasen mielestä se, että Pietarsaareen ensi kuussa avattavaan keskukseen on jouduttu ottaamaan jo kymmeniä turvapaikanhakijoita vaikka henkilökunta on vielä palkkaamatta.
[…]

Yle: Pietarsaari valmistautuu turvapaikanhakijoihin (9.1.2009)

Oravaisten vastaanottokeskukselle perustetaan sivutoimipiste Pietarsaareen. Käytännössä se tarkoittaa toimiston avaamista ja vuokra-asuntoja turvapaikkaa hakeville.
[…]
Lähitulevaisuudessa Pietarsaareen muuttavien turvapaikanhakijoiden koulukieli on ratkaistava piakkoin. Kaupunginjohtaja Mikael Jakobsson sanoo, että asiasta on neuvoteltava sekä kouluviranomaisten että vastaanottokeskuksen kanssa.
[…]
Turvapaikanhakijoiden sijoittaminen eri kerrostaloalueille herättää myös närää. Osa kaupunkilaisista pelkää asuntojensa arvon alenevan. Toiset ovat huolissaan turvallisuudestaan. Oravaisten pakolaiskeskuksen johtaja Mats Hägglund muistuttaa, että turvapaikanhakijatkin ovat tavallisia ihmisiä.

- He ovat kuin ketkä tahansa meistä. Rikollisuutta on saman verran kuin suomalaisillakin keskimäärin.

Hägglundin mukaan suurempi ongelma on saada täysin erilaisesta kulttuurista tulevien ihmisten arki sujumaan. -Jos ihmiset ovat liian toimettomia, heidän vuorokausirytminsä kääntyy helposti yöpainotteiseksi.
[…]
- Kolmen kuukauden Suomessa oleskelun jälkeen turvapaikanhakija voi etsiytyä myös töihin, Jakobsson muistuttaa.

Jakobsson näkee pakolaisten vastaanottokeskuksen sivutoimipisteen perustamisessa monia etuja. - Työpaikkojakin syntyy pitkästi yli 20.
[…]
Kun turvapaikka aikanaan järjestyy, moni pakolainen suuntaa matkansa kohti suurempia kaupunkeja. Kaupunginjohtaja sanoo, että silloin mitataan kuinka tervetulleeksi ihmiset ovat itsensä kokeneet. - Jos ihmiset viihtyvät, he voivat jäädä Pietarsaareen.

Pietarsaaren Sanomat: Tyhjät kämpät turvapaikanhakijoille? (30.12.2008)

- Mikään ei estä hajasijoittamasta heitä yksittäisiinkään osoitteisiin eri puolille kaupunkia. Tyhjiä asuntoja meillä on noin 100 kappaletta. Mutta todennäköistä on, että heidät asutetaan 2-5 eri paikkaan, Jakobsson toteaa.
Castreninkatu 14 on toinen tällä hetkellä tyhjillään oleva taloyhtiö, jota ajatellaan tarkoitukseen. Ääripään vaihtoehtona on tyhjien asuntojen purkaminen.

Keskipohjanmaa: Pro Pietarsaari vastusti pakolaiskeskusta (23.12.2008)

Oravaisten vastaanottokeskus avaa sivupisteen pakolaisille, johon tulee myös ryhmäkoti. Kaupunginhallitus hyväksyi asian äänestyksen jälkeen. Hanketta vastustivat Pro Pietarsaaren edustajat. 116-paikkainen keskus tuo 20 uutta työpaikkaa. Pakolaisia ei keskitetä samaan paikkaan, vaan heidät sijoitetaan Svedenin kerrostaloalueelle Castréninkadulle ja Alholmankadun varrella Jakolosan kerrostaloihin.

Pietarsaaren Sanomat: Pakolaisia yhä enemmän (23.12.2008)

Pietarsaareen suunnitellaan pakolaisten vastaanottopistettä, koska turvapaikan hakijoita tulee Suomeen yhä enemmän. Sisäasiainministeriön maahanmuutto-osasto on kehottanut kaikkia vastaanottokeskuksia lisäämään paikkamääräänsä. Oravaisissa lisäpaikoille ei kuitenkaan ole tilaa.

Pietarsaaren kaupungissa on useita vuokra-asuntoja tyhjillään. vastaanottopisteeseen syntyisi noin 20 työpaikkaa.
Sosiaalikeskus suhtautuu sivuvastaanoton perustamiseen myönteisesti, koska seudulla on kokemusta muita kultturia edustavien ihmisten vastaanottamisesta.

Päivähoito- ja koulutuslautakunta selvittää, millaisia lisäpanostuksia tarvitaan pakolaisten opetuksen järjestämiseen. Opetustiloja löytyy Bonäsin ja Pursisalmen kouluista, työhön tarvitaan 1-2 opettajaa ja ainakin 2 avustajaa.

Malmin terveydenhuoltoalue suhtautuu pakolaisten vastaanottoon myönteisesti.

Asuntotoimisto näkee tilanteessa joitakin pulmakohtia. Monet tyhjät huoneistot vaativat remontin, ennen kuin niihin voidaan ottaa vuokralaisia. Remontti taas nostaisi asuntojen vuokratasoa. Jakolosan vuokrat ovat korkeat jo nyt. Pakolaisten vuokrat maksaisi valtio.

Yle: Pietarsaareen pakolaisia (23.12.2008)

Oravaisten vastaanottokeskus avaa sivupisteen Pietarsaareen. Kaupunginhallitus hyväksyi asian maanantai-iltana äänestyksen jälkeen.

Hanketta vastustivat sanomalehti ÖT:n mukaan Pro Pietarsaari-liikkeen edustajat. Sata kuusitoista-paikkainen keskus tuo kaupunkiin myös kaksikymmentä uutta työpaikkaa. Keskuksen tarkoitus on helpottaa ylikuormitusta Oravaisissa, jossa pakolaisten määrä on kasvanut viime aikoina.

Yle: Pietarsaareen suunnitteilla pakolaiskeskus (5.12.2008)

Oravaisten vastaanottokeskus aikoo avata pakolaiskeskuksen Pietarsaareen. 116-paikkaisen vastaanottokeskuksen tarkoitus on helpottaa ylikuormitusta Oravaisissa, jossa pakolaisten määrä on kasvanut viime aikoina.

Jos keskus perustetaan Pietarsaareen se tuo kaupunkiin myös 20 uutta työpaikkaa. Asia on maanantaina Pietarsaaren kaupunginhallituksen käsittelyssä.

Keskipohjanmaa: Suomessa elää satoja laittomasti maahantulleita (29.03.2006)

Radiouutisten mukaan helsinkiläisen Nada Hope -järjestön puheenjohtaja on myöntänyt tuoneensa ihmisiä laittomasti maahan. Pietarsaarelaisen Nada Pohjoinen -järjestön puheenjohtaja Marita Brandt tuomitsee salakuljetuksen laittomana.

Myös Brandt on törmännyt vuosien varrella ihmisten laittomaan salakuljetukseen.

– Meiltäkin on pyydetty apua ihmisten salakuljetukseen, mutta apua ei ole annettu, sanoo Brandt.

Suomessa elää viranomaisilta piilossa satoja laittomia maahanmuuttajia. Heitä piileskelee poliisin mukaan varsinkin pääkaupunkiseudun ympäristössä. Osa onnistuu asumaan Suomessa laittomasti jopa vuosia.

Suomen vastaanottokeskuksista katosi viime vuonna yli tuhat turvapaikanhakijaa. Suurin osa lähti sen jälkeen, kun he olivat saaneet kielteisen turvapaikkapäätöksen.

Oravaisten vastaanottokeskuksen johtaja Mats Hägglund ei allekirjoita väitettä, jonka mukaan vastaanottokeskukset vuotavat kuin seula.

Asiakirjat, dokumentit

Pietarsaaren kaupungin esityslistahaku

Kaupunginhallituksen kokous 22.11.2008
Kaupunginjohtaja: pakolaisten sivuvastaanottokeskuksen perustaminen Pietarsaareen (doc)
(esityksen kaksi liitettä jostain syystä poistettu kaupungin sivuilta)

Sivuvastaanoton perustamiseen Pietarsaareen on kolme painavaa syytä:
kolme kaupungin omistamaa tyhjää vuokrataloa saa vuokralaisia,
20 uutta työpaikkaa syntyy heti (toiminta on valtion rahoittamaa) ja
viimeiseksi, mutta ei vähäisimmäksi näkökohdaksi voidaan esittää humanitaarisen vastuun ottaminen.

Hakemus KASTE-hankevarojen saamisesta pakolaisten vastaanoton helpottamiseen Pietarsaaren seudulla (16.12.2008)

[…]
Pietarsaari on ilmoittanut olevansa kiinnostunut Pohjanmaan Remontti‑hank­keen erääseen osioon, Monikulttuurisuus-hankkeeseen, osallistumisesta.

Hankkeen tarkoituksena on kaksisuuntaisen kotoutumisen edistäminen ja lasten, nuorten ja perheiden syrjäytymisen ehkäiseminen paremman palvelun ja osaamisen avulla.
[…]
Tarkoitus on, että tunnistetaan, mitä haasteita asiakkaan etninen tausta asettaa palveluille, työntekijöiden toiminnalle ja työmenetelmille. Tuossa onnistumiseksi perus- ja erityispalveluissa kokeillaan kulttuurisensitiivisiä toimintamalleja ja työskentelytapoja. Käytännössä kulttuuri-intensiivistä työskentelyä sovelletaan nykyisiin rakenteisiin ja toimintamalleihin ja maahanmuuttajapalvelujen puutteet korjataan matalan kynnyksen periaatteella ja ehkäisevällä toiminnalla. Tällä tavoin ehkäistään se, että asiakkaan osallisuus, varhainen tuki tai toimintaan ryhtyminen etnisistä syistä jäävät puuttumaan.
[…]
Hanke kestää 1.9.2009–31.12.2011. Pietarsaaren alueen osalta on alustavan hanketalousarvion summa 125.480 euroa, josta valtio rahoittaa 75 % ja osallistuvat alueen kunnat 25 %. Jos ainoastaan Pietarsaari osallistuu, on kaupungin osuus 2 vuodelta ja 4 kuukaudelta 31.370 euroa.
[…]
Pakolaiskeskussuunnitelmat lisäävät pitkällä aikavälillä mm. pakolaissosiaalityöntekijän tarvetta kaupungissa, sillä valtaosa pakolaisista jää todennäköisesti asumaan vakinaisesti kaupunkiin vastaanottokeskusajan jälkeen.

Ehdotus
Sosiaalijohtaja:
Sosiaalilautakunta hyväksyy kaupungin osallistumisen Pohjanmaan Remontti-hankkeeseen osana kuuluvaan Monikulttuurisuus-hankkeeseen, mikäli valtio myöntää siihen hankemäärärahaa.

Pohjanmaan TE-keskus: kiintiöpakolaisten sijoittamiseen liittyvä tiedustelu (10.11.2008)

[…]
Laskennallisen korvauksen lisäksi TE-keskus maksaa kustannukset tulkin käytöstä (niin kauan kuin tarvitaan) ja toimeentulotukimenot 3 ensimmäiseltä vuodelta saapumisen jälkeen.
[…]
Kiintiöpakolaisryhmän vastaanoton järjestämiseen tarvitaan henkilöstövaroja. Kokoaikatoiminen pakolaiskoordinoija ja pakolaisohjaaja tarvitaan vähintään 1–2 vuodeksi. Heidän tehtäviinsä tulisi kuulumaan mm. sopivien vuokra-asuntojen etsiminen ja niiden sisustaminen perheen tarpeiden mukaan, ystäväperheiden löytäminen jokaiselle perheelle, suomalaisen yhteisön ja lainsäädännön esitteleminen pakolaisille ja tietojen antaminen niistä, erilaisten sosiaalietuuksien hakemisessa avustaminen, kokousten järjestäminen työvoimaviranomaisten, KELAn, poliisin ja maistraatin kanssa, terveystarkastusten, koulunkäynnin ja kielikurssien järjestäminen (tarjousten pyytäminen ja palvelujen ostaminen). Heidän tehtäviinsä kuuluisi myös kotoutumisen helpottaminen Pietarsaaren seudulle iltaohjelmien, retkien (myös työpaikoille, kouluihin jne.) avulla ja tiedottaminen vapaa-ajanharrastusmahdollisuuksista, yhdyshenkilönä toiminen, tapaamisten järjestäminen erillisille kohderyhmille, esim. kotiäideille, luku- ja kirjoitustaidottomille jne.
Pakolaiskoordinoija ja -ohjaaja tarvitsevat tarkoituksenmukaiset työtilat vahtimestareineen ja ryhmähuoneineen.

Vammaishuolto selviytyy nykyisellä henkilöstöllään, mikäli se saa apua tulkkaukseen ja kulttuurieroihin liittyviin hankaluuksiin.

Kiintiöpakolaisryhmän vastaanottaminen aiheuttaa sen, että sosiaaliosasto tarvitsee ylimääräistä henkilöstöä pakolaisten parissa tehtävään sosiaalityöhön (toimeentulotuen myöntäminen, yksilöllisten kotiutumissuunnitelmien laatiminen, mahd. ehkäisevä lastensuojelutyö, kotoutuminen jne.). Kahdeksi ensimmäiseksi vuodeksi olisi saatava pakolaiskoordinoija ja pakolaisohjaaja ja yksi lähihoitaja kodinhoitoon aivan ensimmäiseksi vuodeksi (joka voidaan ehkä rahoittaa hankevaroilla). Kun hanke päättyy, voisivat kunnat jakaa pakolaissosiaalityöntekijän rahoituksen. Pakolaisten vanhetessa tarvitaan vanhushuoltoon kielitaitoa.

Kannanotto
Sosiaalikeskus suhtautuu myönteisesti kiintiöpakolaisten vastaanottamiseen. Kaupungissa ja sen lähikunnissa on kokemusta ja avoimuutta ottaa vastaan muista kulttuureista lähtöisin olevia ihmisiä.
Jotta vastaanottojärjestelyt sujuisivat joustavasti ja kotoutuminen helpottuisi, suositellaan enintään 50 pakolaisen ryhmän vastaanottamista vuosittain Pietarsaareen ja sen lähikuntiin. Lisäksi on taattava riittävät henkilöstövoimavarat:
vuosina 2009–2010
pakolaiskoordinoija (sosiaalityöntekijä)
pakolaisohjaaja (sosionomi tai sosiaaliohjaaja)
vuonna 2009
- lähihoitaja kodinhoitoon
vuonna 2011 ja siitä eteenpäin
- pakolaissosiaalityöntekijä.

Kiintiöpakolaisten vastaanoton eräänä edellytyksenä on se, että seudulle myönnetään hankevaroja ja/tai että kunnat kohdentavat rahaa tarkoitukseen
[…]
Kaupunginsihteeri:
Saadut lausunnot ovat periaatteissa myönteisiä ja mahdollistavia.
Seudun aikaisemmat yleensä valtaosin myönteiset kokemukset Kaakkois-Aasiasta tulevista kiintiöpakolaisista sekä niiden kaakkoisaasialaisten kiintiöpakolaisten suuri määrä, jotka tällä hetkellä tarvitsevat sijoituskuntaa, puhuvat sen puolesta, että olisi johdonmukaista, jos kaikki alueen kunnat pitävät sopivana ottaa vastaan kiintiöpakolaisia ja että he tulisivat Kaakkois-Aasiasta.

Ehdotus
Kaupunginjohtaja:
Kaupunginhallitus antaa kaupunginjohtajalle valtuudet keskustella Pietarsaaren puolesta, ja jos tämä muista kunnistakin on sopivaa, yhdessä alueen muiden johtajien kanssa TE-keskuk­sen kanssa kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta Pietarsaaren seudulle.

Pohjanmaan TE-keskus: kiintiöpakolaisten sijoittamiseen liittyvä tiedustelu, (liite) (1.9.2008)

Kaupunginsihteeri:
Sisäasiainministeriö on kehottanut TE-keskuksia neuvottelemaan Suomeen tulevien kiintiöpakolaisten sijoittamisesta alueen kuntiin, koska kunnissa ei ole riittävästi sijoituspaikkoja vaikka pakolaisten määrä ei ole lisääntynyt.
[…]
Ehdotus
Kaupunginjohtaja:
Kaupunginhallitus lähettää asian kunnalliselle yhteistyölautakunnalle keskustelujen käymiseksi TE-keskuksen kanssa.

Pohjanmaan TE-keskus: kysely kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta vuonna 2005 (7.11.2005)

Kaupunginhallitus päättää ilmoittaa TE-keskukselle, että Pietarsaaren kaupunki suhtautuu edelleen myönteisesti kiintiöpakolaisten vastaanottamiseen, mutta katsoo nykyisessä taloudellisessa tilanteessaan olevansa pakotettu vastaamaan kielteisesti TE-keskuksen tiedusteluun

Unless otherwise stated, the content of this page is licensed under Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 License