Parikkala

Johtaja Heli Hyvönen

Keskustelut, mielipiteet

Allan Saarinen: Parikkalan tulee miettiä tarkoin omia resurssejaan kotoutuksen järjestämisessä (3.4.2010)

Parikkalan kunnanhallitus ottaa huhtikuun 6. kantaa turvapaikan saaneiden kuntasijoitukseen.

Tämä päätös muuttaa kuntaa enemmän, kuin yksikään aiempi päätös ja siksi päätöksenteon tulee perustua kaikkien asiaan vaikuttavien faktojen selvittämiseen, tarkkoihin laskelmiin ja kuntalaisten enemmistön varauksettomaan hyväksyntään. Kunnan suunnitelmana on päättää kuntapaikoista ainoastaan kunnanhallituksessa osoittaa, kuinka harkintakyvytöntä ja päähänpistoihin perustuvaa kunnan toiminta tällä hetkellä on. Miksi kuntalaisten enemmistön pitäisi alistua vain muutaman päättäjän ja virkamiehen muodostaman vähemmistön hataraperusteisiin ja lyhytnäköisiin suunnitelmiin?

Parikkalan tulee miettiä tarkoin omia resurssejaan kotoutuksen järjestämisessä ja olennaiset kysymykset ovat, että miksi myönnämme kuntapaikkoja ja mitä Parikkala voi tarjota kuntapaikan saaneille?

Parikkalan työttömyys on ollut jo pitkään korkea ja pitkäaikaistyöttömyys on ollut jatkuvaa. Tämän lisäksi huoltosuhdettamme heikentää väestön ikääntyminen ja kauan jatkunut poismuutto. Tulijat sen sijaan ovat lähes kaikki luku- ja kirjoitustaidottomia ja kotoisin aivan erilaisesta kulttuurista. Tosiasia on, että kotoutuminen tulee olemaan vaikeaa ja kestää kauan. He tulevat olemaan pitkään täysin yhteiskunnan tukien ja palveluiden varassa ja on todennäköistä, että kalliista kotouttamisesta huolimatta, sen vaikuttavuus on huono.

Verrantona kysymme, että koska kunta ei pystynyt ylläpitämään Parikkalan parhaiten toimivaa, reilun 30 oppilaan kyläkoulua, niin miten se voi kuvitella pystyvänsä hoitamaan satalukuisen maahanmuuttajajoukon kaikki palvelut?

Siksi edellytämmekin, että kunta kuulee aidosti ja laajasti kuntalaisiaan kuntapaikkoja jaettaessa. Samoin vaadimme, että kunta tekee päätöksenteon perusteeksi tarkat ja kattavat laskelmat julkisesti kuntalaisille nähtäviksi odotettavissa olevista kustannuksista ja kotouttamisen keinoista, aikatauluista ja kestosta.

Vain tällä tavalla voidaan saada käsitys siitä, kuinka suuren ja monimutkaisen asian kanssa kunta on tekemisissä. Tarjoamalla kuntapaikan esim. 10–20 turvapaikan saaneelle, meidän tulee muistaa, että heillä on oikeus yhdistää perheensä. Yhdistämisen jälkeen tämä 10–20 henkilöä muuttuu varmuudella 60–120 henkilöksi ja suurimmat perheenyhdistämiset ovat käsittäneet jopa 24 ihmistä. Kustannukset tulee laskea esim. 60–120-200-250 maahanmuuttajan mukaan ja aikavälillä 1-6 vuotta.

Haluamme myös huomauttaa kuntalaisia Parikkalan väliaikaisen, alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen toiminnasta. Sen asiakkaat ovat osoittautuneet yhä useammin täysi-ikäisiksi tai jo turvapaikan jossain toisessa maassa saaneiksi. Ei ole Parikkalan, Suomen eikä suomalaisten etu, että ylläpidämme toimintaa, jossa lähes 2 000 000€/v ei kohdennu todelliseen, aitoon tarpeeseen ja kansan luottamusta nauttivaan toimintaan.

Epäilemme, että kunta on aloittanut kaavailut toiminnan muuttamisesta aikuisten vastaanottokeskukseksi ja me allekirjoittaneet vastustamme tällaisia suunnitelmia. Koska alkuperäisen suunnitelman mukaisia toimintaedellytyksiä ei enää ole, niin katsomme, että ei ole enää järkevää jatkaa tällaista toimintaa ja että kunta irtisanoutuu sopimuksestaan ylläpitää väliaikaista vastaanottokeskusta.

Parikkalan vastaanottokeskus ja sen vaikutukset (blogi)

Uutiset

Ylen uutishaku: Parikkalan vastaanottokeskukseen liittyvät Ylen uutiset

Itä-Savo: Tukiasumisyksikkö Parikkalassa kiinni (26.11.2010)

Nuorten turvapaikanhakijoiden tukiasumisyksikössä Parikkalassa juotiin tänään Parikkalan kunnan tarjoamat lähtökahvit. Paikalla oli jäljellä olevia työntekijöitä sekä maahanmuuttoviraston ylitarkastaja Veikko Pyykönen sisäasiainministeriön maahanmuutto-osastolta. Sieltä ilmoitettiin kesällä, että Parikkalan yksikkö suljetaan tämän vuoden lopussa, koska nuorten turvapaikanhakijoiden määrä on kääntynyt laskuun. Parikkalan 80-paikkainen yksikkö perustettiin vuoden 2009 alussa. Nuorista viimeiset kahdeksan läksivät Parikkalasta Rovaniemelle tämän kuun puolivälissä. Kiinteistön tulevasta käytöstä ei sen omistajataholla ole vielä tietoa.

Yle: Parikkalan asumistukiyksikön työntekijät irtisanotaan (19.10.2010)

Alaikäisten turvapaikanhakijoiden asumisyksikön yt-neuvottelut ovat päättyneet tiistaina Parikkalassa. Vuoden vaihteessa suljettavan keskuksen kaikki 14 työntekijää irtisanotaan tuotannollis-taloudellisista syistä.

Alun perin työntekijöitä oli vajaat 30, mutta henkilöstöstä noin puolet on jo aikaisemmin löytänyt uuden työpaikan. Osa on lähtenyt Parikkalasta, osa taas saanut töitä kunnalta, etenkin kouluista.

Oleskelulupaa odottavia nuoria asuu asumistukiyksikössä enää yhdeksän. Nuorten jatkosijoitus vuodenvaihteen jälkeen on Parikkalan kunnanjohtaja Hans Olanderin mukaan Maahanmuuttoviraston tehtävä.

Maahanmuuttovirasto päätti kesäkuussa lopettaa Parikkalan tukiasumisyksikön, kun turvapaikanhakijoiden määrä väheni.

Yle: Turvapaikanhakijoiden yksikkö hiljenee Parikkalassa (15.9.2010)

Alaikäisten turvapaikanhakijoiden asumisyksikkö tyhjenee Parikkalassa nopeaa tahtia. Yksikön työntekijöistä alle puolet on löytänyt uusia töitä.

Enimmillään 80 nuorta majoittaneessa yksikössä on enää kymmenen oleskelulupaa odottavaa turvapaikanhakijaa. Vs. johtaja Sirpa Hirvosen mukaan parikymmentä nuorta lähti hiljattain muun muassa kansanopistoihin suomen kielen kursseille ja ammattikoulutukseen valmentavaan opetukseen.

Vuodenvaihteessa suljettavan asumisyksikön henkilöstöstä vajaa puolet on löytänyt uuden työpaikan. Osa on lähtenyt Parikkalasta, osa taas saanut töitä kunnalta, etenkin kouluista.

Työntekijöitä muutti Parikkalaan vielä vuoden alussa, kun yksikön toiminta vakinaistettiin. Naisvaltaista henkilöstöä oli runsaat 20.

Maahanmuuttovirasto päätti kesäkuussa lopettaa Parikkalan tukiasumisyksikön, kun turvapaikanhakijoiden määrä väheni.

Maahanmuuttovirasto: Parikkalan tukiasumisyksikkö lopetetaan vuodenvaihteessa (21.6.2010)

Alaikäisten yksintulleiden turvapaikanhakijoiden vastaanottotoiminta lopetetaan Parikkalassa vuoden 2010 lopussa. Vastaanottotoimintaa ohjaava Maahanmuuttovirasto on ilmoittanut Parikkalan kunnalle irtisanovansa sopimuksen sekä pyytänyt kuntaa vähentämään alaikäisten turvapaikanhakijoiden tukiasumisyksikön majoituspaikkoja 80:sta 40:ään jo heinäkuun alusta alkaen.

Syynä Parikkalan tukiasumisyksikön lakkautuspäätökseen on Suomeen hakeutuvien turvapaikanhakijoiden määrän lasku kuluvan vuoden aikana. Etenkin alaikäisten yksintulleiden turvapaikanhakijoiden määrä on laskenut huomattavasti.

Tammi–toukokuussa turvapaikkaa haki kaikkiaan 1 700 ulkomaalaista, joista alaikäisiä oli 115. Näiden lukujen valossa koko vuonna hakijoita arvioidaan saapuvan reilut 4 000. Alaikäisiä yksintulleita turvapaikanhakijoita ennustetaan tulevan noin 300.

Vuonna 2009 turvapaikkaa haki yhteensä 5 988 henkilöä, joista alaikäisiä yksintulleita 557, ja vuonna 2008 yhteensä 4 035 henkilöä, joista alaikäisiä 706.

Hakijamäärän laskun vuoksi turvapaikanhakijoiden majoituspaikkoja vähennetään loppuvuonna myös muista vastaanottokeskuksista. Aikuispuolen vähennystarve tänä vuonna on 700 ja alaikäispuolen 150–200 paikkaa.

Lisätietoja medialle:

ylitarkastaja Veikko Pyykkönen, Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikkö, puh. 071 873 3276 tai 050 396 0149, s-posti: if.irgim|nenokkyyp.okkiev#if.irgim|nenokkyyp.okkiev

Yle: Parikkalan turvapaikanhakijoiden vastaanotto loppuu (21.6.2010)

Alaikäisten yksintulleiden turvapaikanhakijoiden vastaanotto lopetetaan Parikkalassa tämän vuoden lopussa. Vastaanottotoimintaa ohjaava Maahanmuuttovirasto on ilmoittanut Parikkalan kunnalle irtisanovansa sopimuksen. Alaikäisten turvapaikanhakijoiden määrä on laskenut selvästi.

Alaikäisten turvapaikanhakijoiden tukiasumisyksikön majoituspaikkoja vähennetään Parikkalassa 80:sta 40:ään jo heinäkuun alussa.

Syynä Parikkalan tukiasumisyksikön lakkautukseen on Suomeen hakeutuvien turvapaikanhakijoiden määrän lasku. Maahanmuuttoviraston ylitarkastaja Veikko Pyykkösen mukaan etenkin alaikäisten yksintulleiden turvapaikanhakijoiden määrä on laskenut huomattavasti.

Pyykkösen mukaan tänä vuonna turvapaikanhakijoita on ollut tähän mennessä 120 ja vuoden loppuun mennessä arvioidaan niitä arvioidaan tulleen 300. Viime vuonna vastaava määrä oli 557 ja vuonna 2008 noin 700.

Verkkouutiset: Turvapaikanhakijoiden vastaanotto lopetetaan Parikkalassa (21.6.2010)

Alaikäisten yksintulleiden turvapaikanhakijoiden vastaanotto lopetetaan Parikkalassa vuoden 2010 lopussa.

Vastaanottotoimintaa ohjaava Maahanmuuttovirasto on ilmoittanut Parikkalan kunnalle irtisanovansa sopimuksen sekä pyytänyt kuntaa vähentämään alaikäisten turvapaikanhakijoiden tukiasumisyksikön majoituspaikkoja 80:sta 40:ään jo heinäkuun alusta alkaen.

Syynä Parikkalan tukiasumisyksikön lakkautukseen on Suomeen hakeutuvien turvapaikanhakijoiden määrän lasku kuluvan vuoden aikana. Etenkin alaikäisten yksintulleiden turvapaikanhakijoiden määrä on laskenut huomattavasti.

Yle: Hallinto-oikeuteen valitus Parikkalan päätöksestä myöntää kotipaikkoja turvapaikanhakijoille (11.6.2010)

Valittajan mukaan Parikkalan kunnanjohtajalle annettiin avoin valtakirja myöntää kotipaikkoja. Valituksessa vaaditaan hallituksen päätöksen kumoamista, koska kunnanhallitus on ylittänyt toimivaltansa.

Valittajan mukaan päätös myöntää kotipaikkoja turvapaikanhakijoille tarkoittaa käytännössä oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden ottamista kunnan asukkaiksi.

Valittaja toteaa myös, että kunnanhallitus yrittää selittää asia vain edustamiseksi ja kunnan puhevallan käyttämiseksi.

Kunnanjohtaja vaatii valituksen hylkäämistä perusteettomana.

Parikkalan kunnanhallitus päätti keväällä, että kunnanjohtaja saa valtuudet sopia tapauskohtaisesti opetuksen järjestäjien ja perheryhmäkotien kanssa alaikäisten oleskeluluvan saaneiden sijoittumisesta, mikäli nuorilla on tiedossa työ-, harjoittelu- tai opiskelupaikka.

Yle: Oleskeluluvan saaneille etsitään opiskelupaikkaa (6.5.2010)

Kaakkois-Suomessa on tarvetta nuorten turvapaikanhakijoiden sopeuttavalle koulutukselle. Koulutusta ei ole vielä ehditty järjestää, sillä alaikäisiä turvapaikanhakijoita on ollut alueella vasta pari vuotta.

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen asiantuntija Merja Mattilan mukaan oleskeluluvan saaneille nuorille pyritään ensisijassa tarjoamaan opintoja. Syinä ovat muun muassa puutteellinen suomen kielen taito ja yleinen huono työllisyystilanne.

- Töihin voi toki pyrkiä, mutta tie voi olla aika kivinen, Mattila sanoo.

Nuoret ohjataan pääsääntöisesti maahanmuuttajille räätälöityyn koulutukseen, jossa suomen kielen taitojen kartuttamisen lisäksi nuoria sopeutetaan suomalaiseen yhteiskuntaan ja annetaan valmiuksia tutkintoon johtavaan koulutukseen.

Räätälöityä koulutusta tarjotaan muun muassa kansanopistoissa. Kaakkois-Suomesta maahanmuuttajia on mennyt Järvenpäähän, Lieksaan ja Savonlinnaan. Kaakkois-Suomeen vastaavaa opetusta ei vielä ole saatu, sillä kokemuksia alaikäisistä turvapaikanhakijoista on saatu vasta parin vuoden ajan.

- Ensimmäisiä oleskelulupia heille on saatu vasta hiljattain, Mattila kertoo.

- Tarvetta koulutukselle on, hän jatkaa.

Kaakkois-Suomessa alaikäisten tukiasumisyksiköt sijaitsevat Kotkassa ja Parikkalan Särkisalmella. Kotkassa on lapsia ja Parikkalassa nuoria.

Valtio korvaa kunnille oleskeluluvan saaneista henkilöistä, kuten juuri heidän koulutuksestaan syntyviä kustannuksia kotouttamislain puitteissa kolmen vuoden ajan. Lisäksi maahanmuuttaja voi saada erillistä kotoutumistukea.

Haaveissa sairaanhoitajan ammatti

Parikkalan tukiasumisyksikössä on vs. johtajan Sirpa Hirvosen mukaan muutama nuori, joka on saanut oleskeluluvan Suomeen. Päätöstä jatkosijoituspaikasta he voivat joutua odottamaan useita kuukausia viranomaiskäsittelyn takia.

Nuorille on Hirvosen mukaan suunniteltu työharjoittelu- ja opiskelupaikkoja. Opintojen alkamista pitää tosin odottaa syksyyn saakka.

Yksi jatkopaikan odottajista on kymmenen kuukautta Suomessa ollut ja tammikuussa oleskelulupapäätöksen saanut ghanalainen Majeed.

- Suomen kieli on vaikeaa. Mutta kun olen ahkera, osaan puhua ja myös kirjoittaa hyvin, Majeed sanoo suomeksi tehdyssä haastattelussa.

Majeedin tavoitteena on päästä opiskelemaan sairaanhoitajaksi. Opiskelupaikkakuntaa ei vielä ole mietittynä.

- Edustajani asuu Lappeenrannassa ja hänen mukaansa siellä alkaisivat opinnot tammikuussa. Minun täytyy nyt opetella suomea lisää.

Yle: Oikaisuvaatimus turvapaikanhakijoiden Parikkalaan jäämisestä hylättiin (4.5.2010)

Parikkalassa kunnanhallitus on hylännyt oikaisuvaatimuksen, joka on tehty hallituksen päätöksestä turvapaikanhakijoiden kuntapaikan myöntämisestä. Vaatimuksen tekijän mielestä kunnanjohtaja sai avoimen valtakirjan myöntää kotipaikkoja turvapaikanhakijoille.

Kunnanhallitus päätti pari viikkoa sitten, että kunnanjohtaja saa valtuudet sopia tapauskohtaisesti opetuksen järjestäjien ja perheryhmäkotien kanssa alaikäisten oleskeluluvan saaneiden sijoittumisesta, mikäli nuorilla on tiedossa työ-, harjoittelu- tai opiskelupaikka.

Oikaisuvaatimuksen hylkäämistä perusteltiin sillä, että päätöksessä kunnanjohtajalle myönnettiin vain valta tehdä sopimuksia, ei oikeutta myöntää kotipaikkoja turvapaikanhakijoille.

Itä-Savo: Parikkalan kotikuntapäätöksestä oikaisuvaatimus (19.4.2010)

Parikkalan kunnanhallitus päätti 6. huhtikuuta äänin 5-2 myöntää kotikuntapaikan alaikäisille oleskeluluvan saaneille turvapaikanhakijoille. Heitä on Parikkalassa olevassa tukiasumisyksikössä, joka on toiminut paikkakunnalla vuoden verran.

Päätöksestä on jätetty kunnanhallitukselle oikaisuvaatimus, jossa vaaditaan päätöksen kumoamista, koska kunnanhallitus on sitä tehdessään ylittänyt toimivaltansa.

Oikaisuvaatimuksen jättänyt parikkalalainen Antti Soikkeli huomauttaa, että kuntalain mukaan päätösvalta kunnassa kuuluu valtuustolle, joka voi siirtää toimivaltaansa muille toimielimille sekä luottamushenkilöille ja viranhaltijoille.

Kunnanhallitus antoi päätösvallan kotipaikan myöntämisestä avoimella valtakirjalla kunnanjohtajalle.

– Päätöksestä ei ilmene eikä tiedossani muutoinkaan ole, että valtuusto olisi siirtänyt johtosäännöllä tai erillispäätöksellä toimivaltaansa kotipaikan myöntämisestä kunnanhallitukselle, Soikkeli toteaa.

Itä-Savo: Parikkala turvapaikanhakijoiden kuntapaikan kannalla (7.4.2010)

Parikkalan kunnanhallitus käsitteli tiistaina kotikuntapaikan myöntämistä alaikäisille oleskeluluvan saaneille turvapaikanhakijoille. Kunnanjohtaja Hans Olanderin esitys oli, että kunnanhallitus antaisi kunnanjohtajalle valtuudet sopia tapauskohtaisesti opetuksen järjestäjien ja perheryhmäkotien kanssa alaikäisten oleskeluluvan saaneiden sijoittumisesta, mikäli heillä on tiedossa työ-, harjoittelu- tai opiskelupaikka. Esitys hyväksyttiin äänin 5-2.

Sami Sinkkonen (sit.) esitti Kari Niirasen (kok.) kannattamana, ettei kunta myönnä kotikuntapaikkaa alaikäisille oleskeluluvan saaneille turvapaikanhakijoille. Kunnanjohtajan esityksen kannalla olivat keskustan Ari Berg, Terhi Tiilikainen-Kärpänen, Jouni Tiainen ja Anne Paajanen sekä demarien Pekka Anttonen.

Yle: Parikkala haluaa sijoittaa turvapaikanhakijoita kuntaan (7.4.2010)

Parikkalan kunta haluaa mahdollistaa vastaanottokeskuksessa asuvien nuorten sijoittamisen joko omaan tai naapurikuntiin. Kunnanhallituksessa asia herätti keskustelua.

Kunnanjohtaja Hans Olanderin mukaan vastaanottokeskuksessa on tälläkin hetkellä toistakymmentä alaikäistä nuorta, joille on jo myönnetty oleskelulupa. Alaikäisiä ei kuitenkaan voida päästää asumaan itsenäisesti.

Olanderin mukaan alaikäiselle paras vaihtoehto vastaanottokeskuksessa asumiselle olisi perheryhmäkoti. Kunta ei ole ryhmäkoteja perustamassa, vaan toivoo sijoitusmahdollisuuksia yksityisiin perheryhmäkoteihin joko Parikkalassa tai lähikunnissa.

Näin nuorille voitaisiin myöntää kotikuntapaikka, mikä Olanderin mukaan helpottaisi nuorten sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Kunnalle voidaan korvata ilman huoltajaa olevan alaikäisen perheryhmäkotiin sijoittamisesta aiheutuvat kustannukset.

Vastustajiakin löytyy

Asiaa käsiteltiin Parikkalan kunnanhallituksessa tiistaina ja se herätti keskustelua puolesta ja vastaan. Sami Sinkkonen esitti, että kunta ei myöntäisi kotikuntapaikkaa alaikäisille oleskeluluvan saaneille turvapaikanhakijoille.

Lopulta kunnanhallitus päätti antaa kunnanjohtajalle valtuudet sopia tapauskohtaisesti opetuksen järjestäjien ja perheryhmäkotien kanssa alaikäisten oleskeluluvan saaneiden sijoittumisesta, mikäli heillä on tiedossa työ-, harjoittelu- tai opiskelupaikka.

Parikkala tullut jo tutuksi

Vastaanottokeskuksen vs. johtaja Sirpa Hirvonen suhtautuu perheryhmäkoteihin erittäin myönteisesti.

Aikuisiän kynnyksellä Parikkalan vastaanottokeskuksessa asuvat nuoret joudutaan lähettämään sellaisiin keskuksiin, jotka on takoitettu aikuisille. Parikkalaan sijoitetaan vain alaikäisiä turvapaikanhakijoita.

- Olisihan se hyvä, että vielä yli 18-vuotiaatkin voisivat jäädä tänne jo tutuksi tulleeseen ympäristöön, mutta toistaiseksi heidät lähetetään muualle.

Oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat voivat päästä kotikuntapaikoille aloittamaan itsenäisemmän elämän.

- Parikkalasta on lähdetty lähinnä Pohjois-Karjalaan, osa on mennyt esimerkiksi opiskelemaan Lieksan kansanopistoon, kertoo Sirpa Hirvonen.

Yle: Parikkala uskoo vastaanottokeskuksen säilymiseen (6.4.2010)

Parikkalan kunta ei usko, että sisäministeriö on vähentämässä paikkoja nuorten turvapaikanhakijoiden asumisyksiköstä Parikkalassa. Kunnanjohtaja Hans Olanderin mukaan heille ei ole tullut mitään siihen viittaavia viestejä.

Tällä hetkellä Parikkalan asumisyksikössä on kuutisenkymmentä alaikäistä turvapaikanhakijaa, paikkoja yksikössä on 80.

Yle Uutisten mukaan vastaanottokeskuksista pyritään vähentämään tuhansia paikkoja turvapaikanhakijoiden määrän käännyttyä laskuun viime vuonna tehdyn lisäyksen jälkeen.

Yle: Kiire jätti tukiasumisyksiköiden koulutuksen riittämättömäksi (11.2.2010)

Alaikäisten turvapaikanhakijoiden tukiasumisyksiköiden henkilökuntaa ja lasten edustushenkilöitä ei alkuvaiheessa ehditty perehdyttää tehtäviinsä riittävästi.

Asia käy ilmi sisäasianministeriön vastauksesta, jonka se antoi Parikkalan tukiasumisyksikön toiminnasta tehtyyn kanteluun. Ministeriön mukaan vuosina 2008 ja 2009 Suomeen saapui ennätyksellisen paljon alaikäisiä ilman huoltajaa ja heille tarkoitettuja asumisyksiköitä jouduttiin perustamaan nopeasti.

Nuoren turvapaikanhakijan edustaja valitti Parikkalan yksikön toiminnasta sisäasiainministeriöön viime syksynä. Kunnanjohtaja Hans Olanderin mukaan kunnan on täytynyt puuttua vain tupakointiin työaikana. Valitus ei aiheuta muita toimenpiteitä.

Parikkalan-Rautjärven Sanomat: Koulutus ei ehtinyt asumisyksiköiden perustamisen tahdissa (18.1.2010)

Sisäasiainministeriön maahanmuutto-osasto on selvittänyt Parikkalan alaikäisten turvapaikanhakijoiden tukiasumisyksikön toimintaa. Alaikäisen turvapaikanhakijan edustaja arvosteli syyskuussa ministeriöön lähettämässä kantelussaan yksikön toimintaa.
Ministeriö on kuullut eri osapuolia ja viittaa vastauksessaan ohjeistukseen edustajan ja henkilökunnan tehtävistä.

Lisäksi vastauskirjeessä todetaan, että vuoden 2008 aikana ja alkuvuodesta 2009 Suomeen saapui ennätyksellisen paljon ilman huoltajaa tulevia alaikäisiä ja heille tarkoitettuja asumisyksiköitä jouduttiin perustamaan nopeassa tahdissa.

Nuorten kanssa työskentelevää henkilöstöä ja nuorille määrättyjä edustajia ei heti alkuvaiheessa ehditty perehdyttää riittävästi työhönsä ja seurauksena on ollut epätietoisuutta ja rajankäyntiä tehtävistä.

Kokemuksen ja koulutuksen myötä eri toimijat ovat löytämässä roolinsa alaikäisten vastaanotossa ja työskentelyä ohjaa entistä enemmän yhteinen käsitys lapsen edun ja hyvinvoinnin edistämisestä niillä keinoin mitä vastaanottojärjestelmä tarjoaa.

Parikkalan kunnanhallitus merkitsi ministeriön vastauksen tiedoksi, eikä se aiheuta enempää toimenpiteitä.

Etelä-Saimaa: Pakolaisten kuntapaikat tiukassa (23.11.2009)

Vastaanottokeskuksissa 500 henkilöä odottaa sijoittumista kuntiin. Uutena ongelmana on oleskeluluvan saaneiden nuorten sijoittaminen.

PARIKKALA. Pakolaisten asuttaminen kuntiin on jumittanut muun muassa valtion maksaman korvauksen pienuuden ja asuntopulan takia. Korvaus on pari tuhatta euroa vuodessa, eikä se ole noussut 15 vuoteen. Sitä ollaan nyt nostamassa hieman. Uutena ongelmana on oleskeluluvan saaneiden nuorten sijoittaminen, koska alaikäiset eivät voi asua aivan ilman valvontaa.

Parikkalan tukiasumisyksikkö on toiminut pian 10 kuukautta. Ensimmäiset kymmenkunta sen asiakkaista ovat saaneet oleskelulupapäätöksiä. Turvapaikanhakijoista viime kädessä vastaavalla TE-keskuksella on nyt pohdittavana, kuinka edistää nuorten sijoittumista eteen päin kuntiin. Vuoden vaihteen jälkeen TE-keskuksen työtä jatkaa uusi elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus (ELY).

Kun turvapaikanhakijat ovat saaneet päätöksen turvapaikasta tai oleskeluluvasta, heidän statuksensa muuttuu turvapaikanhakijasta pakolaiseksi, eikä heidän paikkansa periaatteessa enää ole vastaanottokeskuksessa. Luvan saaneet aikuiset ja nuoret voivat itsekin järjestää asumistaan mihin päin Suomea hyvänsä, ja heidän ensimmäinen kotikuntansa voi hakea sijoittamiseen valtion tukea kolmeksi vuodeksi.

Kaakkois-Suomen TE-keskuksen maahanmuuttoasiantuntija Merja Mattila kävi viime viikolla Parikkalan kunnassa keskustelemassa nuorten jatkosijoittamisen ongelmasta. Tukiasumisyksikköä pyörittää Parikkalan kunta.

Kunnanjohtaja Hans Olander kertoi, että tällä hetkellä kunnalla ei ole periaatepäätöksiä eikä valmiuksiakaan lyhyellä aikavälillä asuttaa pakolaisnuoria. Nuoret itse haluavat usein isommille paikkakunnille.

Valtio on koettanut kannustaa kuntia ottamaan vastaan pakolaisia. Silti vastaanottokeskuksissa odottaa kuntapaikkaa viitisen sataa pakolaista, pääasiassa aikuisia, joilla on päätös oikeudesta jäädä Suomeen.

Joutsenossa kuntapaikkaa odottelee tällä haavaa parikymmentä henkilöä, joista joillakin tulee jo vuosi täyteen 450-paikkaisessa keskuksessa.

Mattilan mukaan Kotka on tehnyt pitkään töitä sijoittaakseen sikäläisen vastaanottokeskuksen pakolaiset. Myös Kouvola on ottanut heitä aika hyvin, joskin siellä vaivaa pula asunnoista, Mattila kertoi. Lappeenrantaan on myös hakeutunut pakolaisia.

Imatra on hiljattain kertonut ryhtyvänsä selvittämään, onko kaupungilla missä määrin edellytyksiä sijoittaa pakolaisia muun muassa Joutsenosta ja Parikkalasta.

Parikkalan alaikäisten turvapaikanhakijoiden tukiasumisyksikön asukkaina on ollut tähän mennessä 118 nuorta.
– Heistä poikia on ollut 112. Heistä on poistunut 46 joko muualle Suomeen tai käännytettyinä, kertoi vastaava ohjaaja Hanna-Kaisa Lähde. Suurimmat ryhmät ovat Irakin kurdeja, afgaaneita ja somaleita.

Muualle maahan lähteneet ovat tulleet täysi-ikäisiksi, ja ovat siirtyneet lähinnä Kontiolahteen, Kontioniemeen tai Joutsenoon odottamaan lupaprosessin ratkeamista.

Yhtään perheiden yhdistämistä ei Parikkalan pakolaisnuorten kohdalla ole tehty, mutta pari tapausta on selvityksessä.

Merja Mattilan mukaan koko Kaakkois-Suomessa on nyt noin 130 nuorta lupaprosessin eri vaiheissa Parikkalassa ja Kotkassa.

Vastaanottokeskusten toiminta siirtyy vuode alussa TE-keskuksilta Maahanmuuttoviraston vastuulle. TE-keskuksen seuraajan ELY:n vastuu maahanmuuttajista alkaa, kun he ovat saaneet lupapäätöksen.
– Suunnitelmissa on myös keskittää ja kehittää turvapaikanhakijoiden ensivaiheen vastaanottotoimintoja neljälle painopistealueelle: Kaakkois-Suomeen, Varsinais-Suomeen, Oulun seudulle sekä pääkaupunkiseudulle, missä suoritetaan turvapaikanhakijoiden vastaanoton tutkinnalliset toimenpiteet, kertoi ylitarkastaja Veikko Pyykkönen sisäministeriön maahanmuutto-osastosta.

ILKKA POHJALAINEN

Itä-Savo: Parikkalan henkilövalinnoista jälleen oikaisuvaatimus (24.11.2009)

Nuorten turvapaikahakijoiden tukiasumisyksikössä tehdyistä henkilövalinnoista on jätetty jälleen oikaisuvaatimus. Vastaavana ohjaajana toiminut Hanna-Kaisa Lähde on vaatinut kunnanhallitusta oikaisemaan kunnanjohtaja Hans Olanderin tekemän päätöksen vastaavan ohjaajan toimen täyttämisen osalta. Lähde vaatii täyttöpäätöksen kumoamista alan kelpoisuuteen ja työkokemukseen sekä vireillepanovirheeseen perustuen ja hänen valitsemistaan kyseiseen toimeen paremman työkokemuksen ja laaja-alaisemman koulutuksen perusteella.

Aiemmin valinnoista on tehnyt oikaisuvaatimuksen suomen kielen opettajan tehtäviä hoitanut Tuija Maaret Pykäläinen. Hän haki johtajan paikkaa, johon valittiin Heli Hyvönen.

Etelä-Saimaa (27.10.2009)

[…]
Kantelussa yksi alaikäiselle määrätty suomalainen edustaja on listannut ranskalaisilla viivoilla kohtia, jotka hänen mielestään osoittavat huonoa toimintatapaa ja johtamista tukiasumisyksikössä. Viestin allekirjoittaja viittaa kantelun takana olevan lisäksi seitsemän muuta edustajaa.

Kantelussa väitetään esimerkiksi yksikön kärsivän lukuisista irtisanoutumisista, sairaslomista ja virkavapaista. Islamin paastoa ramadania ei kantelun mukaan ole kunnioitettu riittävästi, nuorilla on vähänlaisesti aktiviteetteja ja nuoria on uhkailtu.

Kantelussa puututaan myös henkilökunnan tupakointiin ja jopa pukeutumiseen. Osa väitteistä on yleisluonteisia, osa hyvinkin yksityiskohtaisia.

Parikkalan-Rautjärven Sanomat: Tukiasumisyksikössä myös tyttöjä (15.10.2009)

Itä-Savo: Turvapaikanhakijoiden vastaanottotoimintaa ei laajenneta Parikkalassa (13.10.2009)

Parikkala ei laajenna turvapaikanhakijoiden vastaanottotoimintaa, sillä tällä hetkellä siihen ei sisäasiainministeriön maahanmuutto-osaston mukaan ole akuuttia tarvetta.

Tilanne voi kuitenkin muuttua varsin nopeasti, totesi ylitarkastaja Veikko Pyykkönen maanantaina valaistessaan turvapaikka-asioita kunnanhallitukselle. Tiloja aikuisille tarkoitetulle 50-paikkaiselle yksikölle oli katsottu Rajaniemestä retkeilykeskus Retrosta. Parikkalassa on vuoden alusta toiminut 80-paikkainen alaikäisten turvapaikkayksikkö.

Etelä-Saimaa: Turvapaikkayksikkö ei laajenna Parikkalassa (12.10.2009)

Särkisalmella toimiva turvapaikanhakijoiden yksikkö ei laajenna toimintaansa. Sisäministeriön mukaan juuri nyt ei ole tarvetta saada lisäpaikkoja aikuisille ja perheellisille turvapaikanhakijoille.

Ministeriö tiedusteli kunnan kantaa avata 50 lisäpaikkaa Rajaniemeen entisen rajavartioston kiinteistöön, jossa toimii retkeilymaja Retro. Se olisi toiminut hallinnollisesti nykyisen alaikäisten turvapaikanhakijoiden tukiasumisyksikön yhteydessä.

Entisen maatalousoppilaitoksen kiinteistössä helmikuusta asti toimineessa yksikössä on 80 paikkaa.

Itä-Savo: Parikkalan tukiasumisyksikön toiminnasta kantelu (9.10.2009)

Parikkalan tukiasumisyksikön toiminnasta on jätetty sisäasiainministeriöön kantelu. Sen ovat laatineet alaikäisten turvapaikanhakijoiden edustajat. Yksikön toiminnasta on kantanut huolta myös Pakolaisneuvonnan lakimies, joka on jättänyt kirjelmänsä vähemmistövaltuutetulle.

80-paikkainen alaikäisille tarkoitettu tukiasumisyksikkö aloitti toimintansa alkuvuodesta. Se työllistää liki 30 henkilöä. Nyt osa heistä on irtisanoutunut, osa sairaslomalla. Parhaillaan valitaan työntekijöitä vakinaisiin virkoihin. Kunnanhallitus käsittelee turvapaikkatoiminnan laajentamista maanantaina.

Parikkalan-Rautjärven Sanomat: Laajeneeko turvapaikanhakijoiden vastaanottotoiminta Rajaniemeen? (1.10.2009)

Sisäasiainministeriö on tiedustellut Parikkalan kunnalta mahdollsuutta ottaa vastaan myös täysi-ikäisiä turvapaikanhakijoita.

Parikkalan kunnanhallitus ei ollut maanantaina vielä valmis tekemään esitystä asiasta. Asia jätettiin pöydälle lisäselvityksiä varten. Turvapaikanhakijoiden vastaanottotoiminnan laajentamiseen ja esityksen tekemiseen valtuustolle kunnanhallitus palaa 26.10.

Ministeriö on ollut yhteydessä Rajaniemen nykyisiin omistajiin, jotka ovat valmiit vuokraamaan entisen Rajavartiolaitoksen komentopaikan tilat turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskustoimintaa varten. Vastaanottokeskuksen toiminnasta vastaisi Parikkalan kunta.

Kunta ylläpitää entisellä maatalousoppilaitoksella toimivaa 80-paikkaista alaikäisten turvapaikanhakijoiden tukiasumisyksikköä, jonka toiminta vakinaistuu ensi vuoden alussa. Rajaniemeen on kaavailtu tukiasumisyksikön sivupistettä.

Tehdyn arvion mukaan Rajaniemen tilat soveltuvat noin 50 turvapaikanhakijan käyttöön. Kysymys on aikuisista ja perheistä.

Uusia työpaikkoja Rajaniemen yksikön myötä on arvioitu syntyvän 3-4.

Itä-Savo: Pyykkönen pyydetään Parikkalaan selvittämään turvapaikanhakijoiden vastaanottotoimintaa (29.9.2009)

Turvapaikanhakijoiden vastaanottotoiminnan laajentamista pohdittiin maanantaina Parikkalan kunnanhallituksessa. Päätöksentekoa siirrettiin, sillä hallitus haluaa kuulla sisäasiainministeriön ylitarkastaja Veikko Pyykkösen selvitystä asiassa.

Parikkalassa toimii jo 80-paikkainen alaikäisten turvapaikanhakijoiden tukiasumisyksikkö. Uusi 50-paikkainen aikuisille tarkoitettu yksikkö sijoittuisi Särkisalmen Rajaniemeen retkeilykeskus Retroon. Uusia työpaikkoja tulisi kuntaan 3–4.

Yle: Parikkalassa pohditaan vastaanottotoiminnan laajentamista (28.9.2009)

Ministeriöstä on esitetty toive, että Parikkalassa voitaisiin lisätä turvapaikanhakijoiden paikkamäärää. Uusi asumisyksikkö tulisi Rajaniemeen.

Parikkalassa pohditaan turvapaikanhakijoiden vastaanottotoiminnan laajentamista. Kunnanjohtaja Hans Olanderin mukaan toive lisäpaikoista turvapaikanhakijoille on tullut ministeriöstä.

Olanderin mukaan harkinnassa on ennen kaikkea perhepaikkojen ja täysi-ikäisille tarkoitettujen paikkojen lisääminen. Uusi asumisyksikkö tulisi Rajaniemeen, jonka tilat soveltuvat noin 50 turvapaikanhakijan käyttöön. Uusia työpaikkoja kuntaan syntyisi arviolta 3-4.

Nyt Parikkalan asumisyksikössä on 80 paikkaa alaikäisille turvapaikanhakijoille. Alaikäisten turvapaikahakijoiden määrät eivät kuitenkaan ole kasvussa.

Parikkalan asumisyksikkö vakinaistetaan ensi vuoden alusta. Turvapaikanhakijoiden asumisyksikön mahdollisesta laajennuksesta päättää Parikkalan kunnanvaltuusto.

Itä-Savo: Parikkalaan lisää turvapaikanhakijoita? (22.9.2009)

Parikkalaan on kaavailtu turvapaikkayksikköä aikuisille. Yksi mahdollinen paikka on Rajaniemessä toimiva retkeilymajoitus Retro, jossa sijaitsi aikoinaan Kaakkois-Suomen rajavartioston komentokeskus. Tiloihin mahtuu 50 henkeä.

Asiaa on kartoitettu kunnan kuin sisäasiainministeriön kesken. Vastaanottotoiminnan laajentumisesta on liikkunut kunnassa huhuja jo jonkin aikaa.

Turvapaikanhakijoiden vastaanotto on esillä ensi maanantaina kunnanhallituksessa.

Sisäasiainministeriön ylitarkastaja Veikko Pyykkönen painottaa, että kyse on tarvekartoituksesta.

Yle: Parikkalan asumisyksikköön halutaan töihin (16.9.2009)

Alaikäisten turvapaikanhakijoiden asumisyksikön työpaikat ovat herättäneet kiinnostusta. Vajaata kolmeakymmentä eri tointa kohden hakemuksia tuli runsaat 150.

Johtajan virkaa haki neljä kiinnostunutta. Asumisyksikkö vakinaistetaan ensi vuoden alusta, joten myös työpaikoista tulee vakituisia ja ne pantiin hakuun.

Nykyinen johtaja Heli Hyvönen kertoo, että suurin osa hakemuksista tuli Etelä-Karjalasta ja maakuntarajan pohjoispuolelta. Joukossa oli myös paljon korkeasti koulutettuja hakijoita; esimerkiksi sosiaaliohjaajan tointa hakivat myös maisterit.

Eniten ovat kiinnostaneet yövahdin ja toimistosihteerin työt. Pienissä kunnissa toimistotöitä on tarjolla vähän.

Alaikäisten turvapaikanhakijoiden asumisyksikkö kuuluu Parikkalan kunnalle. Työntekijät valitsee kunnanjohtaja Hans Olander apunaan kunnan luottamushenkilöt.

Työnhakijoiden haastattelut ja työpaikkojen täytöt pyritään hoitamaan ripeästi, vaikka työsuhteet alkavatkin vasta vuodenvaihteessa.

Parikkalan-Rautjärven Sanomat: Tukiasumisyksikköön tulossa myös tyttöjä (3.9.2009)

Parikkalan tukiasumisyksikkö ottaa vastaisuudessa vastaan myös tyttöjä.

Parikkalan tukiasumisyksikkö on tehnyt päätöksen erillisen tyttöosason perusteamisesta. Vastaavia tyttöosastoja on jo muinin paikoin Suomea muun muassa Turussa, Kotkassa ja Oulussa.
[…]

Turvapaikanhakijoihin on jo totuttu Särkisalmella (15.8.2009)

Tukiasumisyksikkö pyörii nyt rutiinilla. Se jakaa edelleen mielipiteitä Parikkalassa.

ILKKA POHJALAINEN

Alaikäisten turvapaikanhakijoiden tukiasumisyksikkö Parikkalan Särkisalmella on vakiinnuttanut toimintansa puolen vuoden aikana. Johtaja Heli Hyvösen mukaan alun haasteet on voitettu ja toiminta pyörii nyt rutiinilla. Yksikön kapasiteetti, 80 paikkaa, on melkein täynnä. Henkilökuntaa on osa-aikaiset työntekijät mukaan lukien kolmisenkymmentä.

Henkilökunnan vaihtuvuus on ollut vähäistä. Ytimen muodostavat ohjaajat ja päiväsaikaan suomen kielen opettajat. Pojilla - kaikki asukkaat ovat poikia - on koulua arkipäivisin neljästä kuuteen tuntia. Jotkut ovat päässeet hämmästyttäviin oppimistuloksiin puolessa vuodessa, joskin motivaatio ja keskittymiskyky vaihtelevat suureesti.

Hyvösen mukaan paikallisten asukkaiden suhtautuminen tukiasumisyksikköön oli aluksi vaihtelevaa, ja keskus jakaa edelleen mielipiteitä. Ensimmäisinä viikkoina paikallislehden tekstiviestipalsta tulvi arvostelevia heittoja. Henkilökohtaisia yhteydenottoja työntekijöihin sekä asiakkaisiin oli melko paljon. Toisaalta tavaralahjoituksia tuli alusta alkaen paljon, ja alkuviikkoina pidettyyn avoimien ovien päivään saapui kolmisensataa kiinnostunutta.

Hyvönen uskoo, että tukiasumisyksikön poikiin on kylillä jo totuttu. He ovat esimerkiksi osallistuneet erilaisiin tapahtumiin ja tietysti käyvät kirjastossa ja kaupoissa. Jalka- ja lentopalloa on pelattu parikkalalaisten kanssa.

Syksyksi on suunnitteilla taas avoimien ovien päivä, kenties jotain työpajatyyppistä, taidetta tai lentopalloa.

- Järjestyshäiriöt ja poliisiautot? Heli Hyvönen hymähtää kysymykselle.

- Kun suomalaisten aiheuttamia häiriöitä kirjataan satoja, siitä ei puhuta mitään, vain näistä ulkomaalaisista.

Hyvösen mukaan myös alkukuukausien kärhämät ovat rauhoittuneet, ja eri kansallisuudet tulevat nyt paljon paremmin toimeen kuin alussa. Suurimpina ryhminä ovat Irakin kurdit ja somalit. Kolmas ryhmä afgaanit on jo paljon pienempi.

Tukiasumisyksikkö on tarkoitettu alaikäisille. Paljon arvostelua on aiheuttanut se, että osa asukkaista on paljastunut täysi-ikäisiksi.

- On poliisin asia selvittää turvapaikanhakijan ikä, henkilöllisyys ja matkareitti. Yli-ikäiset ohjataan meiltä muualle. Jos on haettu turvapaikkaa muualta Euroopasta, hakija palautetaan sinne. Näitä palautuksia on silloin tällöin. Teemme tässäkin yhteistyötä poliisin kanssa.

Hyvönen muistuttaa, että tukiasumisyksikön toiminta perustuu lakiin ja Suomen allekirjoittamiin sopimuksiin. Yksikkö järjestää majoituksen, yhden lämpimän aterian ja juridiset palvelut.

Jokaisella alaikäisellä on suomalainen edustaja, joka käyttää puhevaltaa viranomaisyhteyksissä. Hyvösen mukaan edustajia ilmoittautui heti alussa ilahduttavan paljon, tarpeeksi. Edustajat ovat hoitaneet rooliaan eri tavalla, johtuen myös asuinpaikasta. Osa on vienyt nuoria uimaan, mökille ja elokuviin, osa on pitäytynyt poliisikuulusteluihin osallistumisessa.

Heli Hyvönen väittelee valtiotieteistä Helsingin yliopistossa 10. lokakuuta. Nuorukaiset ovat suhtautuneet asiallisesti johtajaan, joka on nuori nainen. Alussa tuntui jopa kiusalliselta, kun kaikki nousivat seisomaan johtajan ilmestyessä pakalle. Edelleen ollaan kohteliaita, kannetaan esimerkiksi ostokset autosta sisälle.

Hyvönen uskoo, että tukiasumisyksikkö säilyy Särkisalmella. Turvapaikanhakijoiden määrä ei ole ainakaan laskussa, ja vanhan maatalousoppilaitoksen kiinteistö on osoittautunut varsin sopivaksi toimintaan.

Johtaja toppuuttelee jo vaatelahjoituksia, juuri nyt ovat komerot täynnä. Kiitollisia oltaisiin isoista huonekasveista, ehjistä matoista, tauluista ja julisteista, askartelutarvikkeista sekä värikkäistä kaakelilaatoista. Laatoista pojat tekevät mosaiikkitöitä.

Parikkalan-Rautjärven Sanomat: Islamilainen ja suomalainen kulttuuri kohtaavat (25.5.2009)

Heli Hyvönen

Muualta Suomeen muuttaessaan ihmiset - olivatpa he turvapaikanhakijoita, avioliiton vuoksi muuttaneita tai korkean koulutuksen omaavia asiantuntijoita - tuovat tullessaan lähtömaassaan omaksumia käytänteitä sekä kulttuurisia tapoja.
[…]

YLE Vaalizoom: Insertti Parikkalan vastaanottokeskuksesta (raportti tekstinä ja YouTube-videona) (22.5.2009)

Toimittaja Annukka Roininen:
Viime helmikuussa Särkisalmen kylän vanha maatalousoppilaitos sai aivan uuden tehtävän, kun sinne perustettiin alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus. Samalla kuuden tuhannen asukkaan Parikkala sai 25 uutta työpaikkaa ja 80 turvapaikanhakijaa.

Kawar Mikael Salih, alaikäiseksi ilmoittautunut turvapaikanhakija:
Enoni selvitti Irakissa missä maissa pakolaiset saavat oikeudenmukaista kohtelua. Hän järjesti minut Turkkiin salakuljettajien avulla. Sitten tulin Suomeen.
[…]

Parikkalan-Rautjärven Sanomat: Uusia tuttavuuksia jammaillen / "Erilaisuus on rikkautta" (14.5.2009)

Etelä-Saimaa: Parikkalan vastaanottokeskuksen nuorista yli puolet täysi-ikäisiä (6.5.2009)

Kolmannes alaikäisiksi ilmoittautuneista on elellyt vanhempana muualla Euroopassa. Osa on kertonut ulkomaalaispoliisin kuulustelussa olevansa vanhempi kuin ilmoitti tullessaan Suomeen.
HANNU OJALA

PARIKKALA. Alaikäisille turvapaikanhakijoille perustetun Parikkalan vastaanottokeskuksen asukkaista yli puolet on osoittautunut täysi-ikäisiksi pelkän poliisitutkinnan keinoin.

Oikeuslääketieteellinen iän arviointi, kasvattaa joukkoa vielä tästäkin uskoo komisario Henry Reponen Etelä-Karjalan poliisin ulkomaalaistutkinnasta.

Poliisi on viimeistelemässä turvapaikanhakijoiden kuulustelut, joissa selvitetään hakijoiden henkilöllisyyttä ja matkareittiä Suomeen.

EU-maiden yhteisen Eurodac -rekisterin perusteella on selvinnyt, että kolmannes Parikkalaan sijoitetuista henkilöistä on jo aiemmin ollut tekemisissä viranomaisten kanssa jossakin toisessa EU-maassa.

Reposen sanoo monen henkilön antaneen muiden maiden viranomaisille poikkeavia tietoja iästään.

- Näissä Dublin-hiteissä on ollut hirmuisia heittoja. Siellä he ovat esiintyneet paljon vanhempina kuin meillä.

Muissa EU-maissa eläneitä on tullut Suomeen etenkin Etelä-Euroopasta, mutta joukossa on myös Ruotsista Suomeen siirtyneitä.

- Ainakin irakilaisten kohdalla tämä johtuu siitä, että Ruotsi on ryhtynyt palauttamaan heitä.

Osa täysi-ikäisiksi paljastuneista on kertonut ikänsä ulkomaalaispoliisin kuulusteluissa. Poliisin kannalta tiedolla ei Reposen mielestä ole kovin suurta merkitystä. Ongelma on vastaanottokeskuksissa, joiden pitäisi pystyä löytämään näille ihmisille aikuismajoitus.

- Tuskinpa he Parikkalasta minnekään lähtevät, koska heille ei ole majoitustilaa oikein missään.

Turvapaikkamenettelyssä aikuisiksi paljastuneet menettävät lastensuojelulain perusteella määrätyn henkilökohtaisen edustajan, eikä heillä päätöksen jälkeen ole mahdollisuutta hakea lupaa kutsua perheenjäseniään Suomeen.

- Tässä asiassa olemme tarkkoja alaikäisten kohdalla alusta lähtien. Selvitämme perhetiedot, että kutsuttavat eivät muutu prosessin aikana, Reponen toteaa.

Kenestäkään Parikkalaan sijoitetusta ei ole vielä tehty oikeuslääketieteellistä iän arviointia. Poliisin työn on kuitenkin edennyt niin pitkälle, että valitulle ryhmälle voidaan ryhtyä varamaan aikoja arviointiin Helsingin yliopiston oikeuslääketieteelliseltä laitokselta.

Kaleva/STT: Turvapaikkanuoret ottivat mittaa toisistaan Parikkalassa (4.5.2009)

Keskinäinen nokittelu johti viikonloppuna joukkotappeluun nuorten pakolaiskeskuksessa Etelä-Karjalan Parikkalassa. Poliisin mukaan kahakassa oli mukana useita nuoria, jotka edustivat eri etnisiä ryhmiä.

Kukaan ei loukkaantunut vakavasti, mutta keskuksen ikkunoita meni rikki.

Tappeluun johtaneita syitä ei vielä tiedetä, sillä nuorten kuuleminen on vielä kesken. Pakolaiskeskuksesta otettiin kiinni neljä nuorta, joita poliisi on kuulustellut pahoinpitelyistä epäiltyinä.

Parikkalan vastaanottokeskus on keskittynyt 15—17-vuotiaiden turvapaikanhakijoiden majoittamiseen.

Ilta-Sanomat: Joukkotappelu pakolaiskeskuksessa! (4.5.2009)

Viime lauantaina sattui joukkotappelu Parikkalan kunnan nuorten pakolaisten vastaanottokeskuksessa Särkisalmella.

Tappeluun osallistuneet saivat lieviä vammoja ja ruhjeita. Yksi mies jouduttiin viemään tarkastettavaksi sairaalaan.

Nahistelu sai alkunsa illalla kello seitsemän maissa. Tuolloin poliisille tuli tieto, että useiden vastaanottokeskukseen sijoitettujen nuorten välinen riitä oli kärjistynyt.

Poliisin saapuessa paikalle tilanne oli jo rauhoittunut. Tapahtumapaikalta otettiin kiinni neljä nuorta miestä. Heidän kuulustelunsa jatkuvat yhä, koska kuulusteluissa tarvitaan tulkkia. Todennäköisesti tappeluun on osallistunut myös muita nuoria.

- Kahinan aikan myös muutama ikkuna meni rikki, kertoi rikosylikonstaapeli Ilkka Vainikka.

- Joskus siellä tunteet kuumenevat, koska siellä monia erilaisia etnisiä ryhmiä. Tämä on ensimmäinen kerta, kun tietoomme tuli tappelu.

Yle: Poliisi tutkii turvapaikanhakijoiden kahakkaa Parikkalassa (4.5.2009)

Useat turvapaikanhakijat kahakoivat vappuviikonloppuna Parikkalan tukiasumisyksikössä.

Poliisi jatkaa lauantaina Parikkalan tukiasumisyksikössä sattuneen kahakan syiden selvittelyä. Kyseessä lauantai-iltana oli useiden nuorten turvapaikanhakijoiden yhteenotto, jonka seurauksena poliisi otti talteen neljä tukiasumisyksikössä asuvaa ihmistä.

- Tutkinta on tällä hetkellä vielä alkuvaiheessa. Sen tiedämme tässä vaiheessa, että siellä kärjistyi usean ihmisen välinen riita. Riidan alkuperästä meillä ei ole tietoa, rikosylikonstaapeli Ilkka Vainikka Etelä-Karjalan Poliisilaitokselta kertoo.

Vainikka ei ota kantaa käytettiinkö kahakassa mahdollisesti teräaseita. Kaikki osalliset olivat alaikäisiä. Suomalaisia kahakassa ei ollut mukana. Poliisi tutkii tapausta pahoinpitelyrikoksena.

Ei aikaisempia hälytyksiä Parikkalaan

Ilkka Vainikan mukaan lauantainen hälytys oli ensimmäinen laatuaan.

- Meillä on sellainen käsitys, että kaikki on mennyt siellä erittäin hienosti. Nyt riita kuitenkin kärjistyi joukkonahinaan, Vainikka sanoo.

Osa neljästä huostaanotetusta on jo kuulusteltu.

- Nyt mietimme heidän uudelleen kuulustelua ja osa on vielä kuulustelematta.

Itä-Savo: Huoli tulevasta sävyttää turvapaikanhakijan arkea (25.4.2009)

Arkiset huolet ja pelko oman turvapaikkahakemuksen lopputuloksesta leimasivat keskustelua, kun Parikkalan tukiasumisyksikössä asuville turvapaikanhakijoille järjestettiin lauantaina kyselytunti maahanmuuttoasioista.

Montaa turvapaikanhakijaa mietitytti Suomen maahanmuuttopolitiikka, sillä useilla on jo kielteinen turvapaikkapäätös jostain muusta EU-maasta. Tällaisia on Parikkalan tukiasumisyksikön nuorista miehistä noin neljännes.

Maahanmuuttoasioista kertomaan saapuneelle kansanedustaja Heli Järviselle (vihr.) näiden turvapaikanhakijoiden suuri määrä oli yllätys, sillä periaatteessa poliisin pitäisi palauttaa jossain EU-maassa kielteisen päätöksen saaneet automaattisesti lähtömaahan.

– Tämä on selkeä ongelma. Ei ole kenenkään etu, ei myöskään turvapaikanhakijoiden, että heitä pompotellaan maasta toiseen. Siksi on erittäin tärkeää, että EU:n alueelle saadaan yhteiset pelisäännöt.

Tukiasumisyksikön poikia huoletti myös se, kuinka he löytäisivät ystäviä paikallisten nuorten keskuudesta. Erityisesti suomalaisiin poikiin on ollut vaikea saada kontaktia

– Miksi monet suomalaiset pojat lähtevät heti pois ja käyttäytyvät epäystävällisesti, jos yritämme lähestyä heitä, he ihmettelivät.

Turvapaikanhakijat toivovat kovasti yhteistä toimintaa suomalaisnuorten kanssa, kuten vaikkapa jalkapallopelejä.

Parikkalassa ensi tiistaina perustettava tukiasumisyksikön kannattajayhdistys pyrkii omalta osaltaan murtamaan jäätä. Yhdistyksen tarkoitus on olla matalan kynnyksen toimija kantaväestön ja maahanmuuttajien välillä. Se järjestää monenlaista toimintaa ja tuottaa todenmukaista tietoa, jotta huhut ja ennakkoluulot eivät pääse vallalle.

Yhdistys on kaikille avoin. Perustamiskokous pidetään tiistaina 28. huhtikuuta kello 19 tukiasumisyksikössä Särkisalmella.

Parikkalan-Rautjärven Sanomat: Turvapaikanhakijoista osalla edessään paluu (23.4.2009)

Parikkalan tukiasumisyksikön nuorista kolmannes ei ole alaikäisiä. Yksi kolmannes on kolkutellut ensin muiden maiden portteja.

Suurin osa alaikäisten turvapaikanhakijoiden Parikkalan tukiasumisyksikön noin 80 nuoresta on käynyt jo Imatralla poliisin puhuttelussa. Tulokset osoittavat osan turvapaikanhakijoista tulleen Suomeen väärin perustein.

Komisario Henry Reponen poliisin ulkomaalaistutkinnasta kertoo sormenjälkitestin osoittaneen noin kolmanneksen hakeneen turvapaikkaa ensin muualta, yleensä eri henkilöllisyydellä. Lähtömaa voidaan jäljittää, koska sormenjälkitiedot on tallennettu kaikkien EU-viranomaisten käytössä olevaan Eurodac-tiedostoon.

[…]

Yle: Parikkalan tukiasumisyksikkö muuttanee toimintaansa (23.4.2009)

Lasten ja nuorten vastaanottokeskukseksi perustettu Parikkalan yksikkö on jäämässä vajaaksi, kun alaikäisten turvapaikan hakijoiden määrä on laskenut. Lisäksi osa Parikkalassa jo olevista nuorista on osoittautunut täysi-ikäisiksi.

Parikkalan tukiasumisyksikössä harkitaan toimintaperiaatteen muuttamista. Osa alaikäisistä turvapaikanhakijoista on osoittautunut täysi-ikäisiksi, eikä heille löydy tilaa Suomen aikuisille tarkoitetuista vastaanottokeskuksista. Suomeen ei myöskään tule enää yhtä paljon alaikäisiä turvapaikanhakijoita kuin vielä viime vuonna.

Parikkalan tukiasumisyksikön johtajan Heli Hyvösen mukaan Parikkalassa harkitaan aikuisosaston perustamista Kontiolahden mallin mukaisesti.

Suurin osa Parikkalaan tulleista turvapaikanhakijoista on saatu kuulusteltua. Poliisikuulusteluiden perusteella osa turvapaikanhakijoista on tullut maahan väärin perustein. Muista EU-maista tulleet palautetaan yhtenäisen EU-politiikan mukaisesti maahan, jossa heidät on ensiksi rekisteröity.

Turvapaikanhakijoista levitetty perättömiä huhuja Parikkalassa (16.4.2009)

Parikkalan tukiasumisyksikön turvapaikanhakijoista liikkuu perättömiä huhuja.

Huhujen mukaan turvapaikanhakijat ovat muun muassa tehneet myymälävarkauksia, joku on heitetty kovakouraisesti ulos paikallisesta ravintolasta ja kävelyllä olleiden turvapaikanhakijoiden päälle on yritetty ajaa.

- Huhut ovat perättömiä. Poliisille ei ole tullut ilmoituksia varkauksista, ja ravintola-asian on tarkastanut tukiasumisyksikön henkilökunta, sanoo tukiasumisyksikön johtaja Heli Hyvönen.

Hyvönen laittaa huhujen levittämisen ennakkoluulojen piikkiin.

- Kun ihmiset näyttävät erilaisilta, totta kai se herättää ennakkoluuloja. Minä ymmärrän, että ihmisiä pelottaa uudet asiat.

Hyvönen muistuttaa, että turvapaikanhakijalla on lähtökohtaisesti traumaattinen tausta. Suomen on lain mukaan tarjottava heille välttämätön majoitus, sosiaali- ja terveyspalvelut.

Turvapaikanhakijoiden mielestä yhteiselo paikallisten asukkaiden kanssa on sujunut hyvin. Turvapaikanhakijat liikkuvat asumisyksikkönsä ulkopuolella muun muassa kirjastossa, kaupoissa ja liikuntasaleilla.

Paikallisten nuorten kanssa kanssakäymistä viritellään ensi viikon disco-illassa, jonne kutsutaan Parikkalan lukiolaisia.

Itä-Savo: Pahat puheet hämmentävät (17.3.2009)

Ei niin näkyvää, mutta pinnan alla muhivaa rasismia on Parikkalassa paljon. Parikkalan tukiasumisyksikön johtaja Heli Hyvönen on tästä hämmentynyt ja erittäin pahoillaan perättömistä juoruista, joita yksikön asukkaista ja heidän kanssaan tekemisissä olevista henkilöistä on kerrottu.

On myös huhuttu, että alaikäiset turvapaikanhakijat varastelevat kaupoista. Todellisuudessa joku paikkakuntalainen trokaa heille tupakkaa.

Yksi paikkakuntalaisia pohdituttanut asia on tukiasumisyksikön nuorten ikä. Kaikki eivät välttämättä näytä 15–17-vuotiailta.

– Irakista, Somaliasta ja Afganistan tulleet nuoret näyttävät vanhemmilta kuin suomalaiset nuoret, mutta he ovat toisaalta näitä lapsellisempia. Ikä voidaan tarvittaessa määritellä hammas- ja ranneluun perusteella, Hyvönen kertoo.

Sen sijaan, että juututtaisiin pohtimaan ikäkysymystä, pitäisi miettiä nuorten tulevaisuutta. Menneisyydessä ei monellakaan ole kehumista.

– Taustat ovat traumaattisia, eivätkä kidutukset välttämättä näy ulospäin. Moni nuorista on kokenut joukkopahoinpitelyä, nähnyt omien vanhempien ja sisarusten kidutukset, raiskaukset ja surmat. Nuorilla on pahoinpitelyjen jäljiltä vammoja.

Itä-Savo: Tukiasumisyksikön budjettia leikattiin (3.3.2009)

Parikkalassa arvioitiin alaikäisten turvapaikanhakijoiden tukiasumisyksikön toimivan vuodessa 4,1 miljoonalla eurolla, mutta TE-keskuksen hyväksymän talousarvion loppusumma on 2,6 miljoonaa euroa, josta 11 kuukauden toiminnan perusteella kuukausiennakoksi tulee 240 000 euroa. Palkkamenot on laskettu 28,5 henkilön vahvuuden mukaan.

Tukiasumisyksikön johtajan Heli Hyvösen mukaan budjetin tarkistus ei aiheuta toiminnalle hankaluuksia.

– Käytännössä meillä on vastaava budjetti kuin muissa samankokoisissa laitoksissa, eli varsinaisesti meillä ei ole mitään hätää tai akuuttia tarvetta tehdä radikaaleja leikkauksia.

Yksikössä on vielä yksi vapaa vakanssi. Se täytetään sitten kun kaikki 80 asiakaspaikkaa ovat täynnä. Tällä hetkellä Särkisalmella on 55 alaikäistä turvapaikanhakijaa.

Yksikön tehtävänä on tarjota minimaalinen toimeentulo (majoitus, ruoka, koulutus yms.ja vähän vapaa-ajan virikkeitä), jonka vuoksi henkilökunnan mitoitusta ei voi verrata esimerkiksi normaaliin lastensuojelulaitokseen.

Tukiasumisyksikössä on töissä 21 ohjaajaa, 3 yövahtimestaria, vastaava ohjaaja, johtaja, sairaanhoitaja, sosiaalityöntekijä ja vaihteleva joukko osa-aikaisia opettajia.

Etelä-Saimaa: Parikkalan tukiasumisyksikkö aloittaa tänään (2.2.2009)

Yle: Ensimmäiset turvapaikanhakijat saapuivat Parikkalaan (2.2.2009)

Särkisalmelle saapui aluksi 30 poikaa Lähi-Idästä. Vastaanottokeskus odottaa kaikkien paikkojen täyttyvän keväällä.

Ensimmäiset nuoret turvapaikanhakijat saapuivat Parikkalan Särkisalmelle junalla. Pojat ovat kotoisin pääosin Irakista, muutamia saapui myös Somaliasta.

Nuorten määrää aletaan pikku hiljaa kasvattaa. Vastaanottokeskuksen johtaja Heli Hyvönen uskoo, että kaikki 80 paikkaa täyttyvät maaliskuun aikana.

Nuoret siirtyivät Parikkalaan Espoosta ja Turusta. Työskentely heidän kanssaan päästään aloittamaan vasta Parikkalassa, jossa he tapaavat sosiaalityöntekijän ja terveydenhoitajan.

Poliisikuulustelu henkilöllisyyden ja matkareitin selvittämiseksi voidaan aloittaa, kun nuorille saadaan tarpeeksi edustajia.

Yle: Parikkala etsii kiireellä edustajia nuorille (29.1.2009)

Yle: Parikkalassa puhuttaa turvapaikanhakijat ja poliisien määrä (28.1.2009)

Yle: Parikkalan vastaanottokeskus aloittaa helmikuun alussa (21.1.2009)

Keskukseen saapuu ensin 20 nuorta. Työntekijät valitaan tällä viikolla. Nuoret tarvitsevat myös edustajia, joita haetaan parhaillaan.

Parikkalaan perustettu nuorten turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus vastaanottaa ensimmäiset asiakkaansa näillä näkymin helmikuun alussa. 20 ensimmäistä nuorta saapuu Särkisalmelle 2. helmikuuta.

Seuraavalla viikolla keskukseen otetaan 20 nuorta lisää. Nuorten määrää aletaan pikku hiljaa kasvattaa, kertoo Parikkalan vastaanottokeskuksen johtaja Heli Hyvönen.

Nuoret siirtyvät Parikkalaan Ingaksen ryhmäkodista Espoosta ja Turun vastaanottokodista. Ministeriö on toivonut, että Parikkala voisi ottaa vastaan turvapaikanhakijoita jo viikko aiemmin, mutta kunnanjohtaja Alpo Kosunen ei usko sen olevan realistista.

Vastaanottokeskuksen työntekijät valitaan tällä viikolla. Parikkalan vastaanottokeskuksen työpaikat kiinnostivat 121 hakijaa. Vain terveydenhoitajan paikkaan ei tullut yhtään hakemusta. Terveydenhoitajan palvelut aiotaan ostaa ostopalveluna, kunnes keskukseen saadaan oma terveydenhoitaja.

Parikkalaan tuleville alaikäisille turvapaikanhakijoille on etsittävä ensi vaiheessa viralliset edustajat Etelä-Karjalan alueelta. Turvapaikanhakijoiden virallinen prosessi ei pääse etenemään ennen kuin nuorelle on nimetty edustaja.

- Meidän tehtävänämme on järjestää ruoka, majoitus, ja koulutus. Kaikki muu jää edustajan tehtäväksi, esimerkiksi yhteydenpito maahanmuuttoviranomaisiin.

Hyvösen toiveena on, että edustajat löytyisivät mahdollisimman läheltä Parikkalaa. Nuoren turvapaikanhakijan edustajaksi voi ilmoittautua täysi-ikäinen Suomen kansalainen, jolla ei ole rikosrekisteriä. Edustajille maksetaan palkkio.

- Minun täytyy tässä pikaisesti etsiä edustajat 40 nuorelle. Otan mielelläni vastaan ilmoittautumisia edustajaksi, toteaa Heli Hyvönen.

Itä-Savo: Heli Hyvösestä tukiasumisyksikön johtaja (14.1.2009)

Parikkalaan valmisteilla olevan alaikäisten turvapaikanhakijoiden tukiasumisyksikön johtoon on valittu viiden hakijan joukosta Heli Hyvönen Lappeenrannasta. 32-vuotias valtiotieteiden maisteri aloitti työnsä tiistaina tutustumalla Turussa sijaitsevaan vastaanottokeskukseen, jossa on samantyyppistä toimintaa, kuin Parikkalaan on tulossa.

Valmistelun tiukka aikataulu ei Hyvöstä hirvitä. Tavoitteena on saada toiminta tukiasumisyksikössä käynnistymään helmikuun alussa.

– Toivottavasti pääsemme silloin aloittamaan 10–20 nuoren kanssa. Määrä riippuu siitä, miten työntekijöiksi valittavat pääsevät irtautumaan entisistä tehtävistään. Nuorten määrää lisätään sitten pikku hiljaa, kertoo Hyvönen.

Kaikkiaan tukiasumisyksikköön on tulossa 80 yksin Suomeen saapunutta alaikäistä turvapaikanhakijaa. Todennäköisesti nuoret tulevat Parikkalaan Helsingin ja Turun vastaanottokeskusten kautta pääosin Iranista, Afganistanista ja Somaliasta.

Työhakemuksia yksikön eri tehtäviin on saapunut toista sataa, kauimmainen sähköpostilla Espanjasta.

– Pääosa on Etelä-Karjalan alueelta. Joukossa on hyvin monen ikäisiä ihmisiä ja monenlaisia koulutustaustoja.

Hyvönen aikoo päästä rekrytoinnissa haastatteluihin jo ensi viikon aikana. Ensimmäiset työntekijät hän toivoo saavansa Parikkalaan tammikuun viimeisellä viikolla.

Kuvateksti:
Heli Hyvöselle Parikkalan tukiasumisyksikön johtajuus on unelmatyö. – Tämä paikka on kuin minulle räätälöity, kun ottaa huomioon opintoni, työkokemukseni ja kiinnostukseni vieraita kulttuureita kohtaan, sanoo Hyvönen, joka parhaillaan etsii itselleen asuntoa Parikkalasta.

Etelä-Saimaa: Parikkalan valtuusto hyväksyi pakolaisten vastaanottokeskuksen (19.12.2008)

Parikkalan valtuusto joutui äänestämään turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksesta. Eija Tykkyläinen (krist.) ehdotti asian siirtämistä seuraavan valtuuston ratkaistavaksi.

Tykkyläisen mukaan Parikkalaan suunniteltu yksikkö on hyvä asia, mutta tilat eivät ole vielä sopivat. Hänen mielestään asuintilojen turvalaitteet vaativat asennuksia ja lainvoimaisuuden, joten tilat ovat valmiita vasta tammikuun loppupuolella.

Tykkyläinen muistutti, että myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneet voivat asua kolme vuotta tiloissa, joten he voivat jäädä myös kunnan harteille.

Myös Jani Valkeapää (sit.) sanoi, ettei Parikkalan pidä tehdä vastaanottopaikkaa pelkästään rahan takia, vaan kunnan pitää olla valmis kohtaamaan ja huolehtimaan turvapaikanhakijoista.

Tykkyläisen ehdotus kaatui äänin 27-7. Valtuusto siis hyväksyi turvapaikanhakijoiden tukiasumisyksikön perustamisen, toimintasuunnitelman ja yksikön talousarvion ensi vuodelle.

Kunnanhallituksen kannalla ollut kokoomuksen Kari Niiranen totesi puheenvuorossaan ennen äänestystä, että tukiasumisyksikön tuloa leimaa kiire.

- Kiire on näennäinen. Ei kukaan turvapaikanhakija joudu taivasalle. Kiire on nimenomaan valtiolla, jolla pakolaistoiminta ei tunnu olevan hallinnassa.
[…]
Valtuuston kokouksessa hyväksyttiin myös ensi vuoden talousarvio. Päätös meni synkkiä taantuma-aikoja maalatessa, mutta ilman muutosehdotuksia.
[…]

Etelä-Saimaa: Vastaanottokeskuksen aloitus siirtynee tammikuulle (10.12.2008)

Kunta palkkaa 30 uutta työntekijää. Kahdeksaa turvapaikanhakijaa kohden tarvitaan kolme työntekijää.

ANSSI KEMPPINEN

Parikkalaan tulevan vastaanottokeskuksen aloituspäivä on vielä avoin. Kunnanhallituksen maanantaina hyväksymä perustamispäätös vaatii vielä ensi viikolla valtuuston siunauksen, ennen kuin pätevän henkilöstön haaliminen voi alkaa.
- Työntekijöiden palkkaaminen noudattaa kunnan käytäntöjä. Rekrytointi ei ole mikään helppo juttu tehtäväksi näin nopeasti, sanoo kunnanjohtaja Alpo Kosunen.

Sisäasiainministeriö on kaavaillut Parikkalan vastaanottokeskuksen tai oikeammin tukiasumisyksikön aloittavan toimintansa joulukuun aikana.

Näillä näkyminen aloitus siirtyy ensi vuoden puolelle, jos kunta ei saa ministeriöltä tilapäisväkeä toiminnan aloittamiseen.

Parikkalan talousjohtajan Unto Silvennoisen mukaan tukiasumisyksikön ja turvapaikanhakijoiden tulo koskee jokaista parikkalalaista. Silvennoinen toivoo, että tulijat toivotetaan tervetulleiksi asumaan Parikkalaan.
- Heistä tulee parikkalalaisia. He myös toimivat kunnassa normaalisti, kun siihen on kielen- ja muun opetuksen jälkeen edellytykset.

Silvennoisen mukaan myöhemmin iso haaste on turvapaikanhakijoiden työllistyminen. Kontiolahden vastaanottokeskuksessa on havaittu, että turvapaikanhakijat ovat ajan mittaan valuneet etelän kasvukeskuksiin.

Silvennoisen mukaan tukiasumisyksikkö on myös erittäin haastava työpaikka. Turvapaikanhakijoita varten tarvitaan johtaja, toimistosihteeri, terveydenhoitaja, sosiaalityöntekijä sekä useita ohjaajia esimerkiksi opetukseen.
- Muutamia kyselyitä on jo tullut sellaisilta ihmisiltä, jotka ovat toimineet samanlaisissa tehtävissä, sanoo Kosunen.

Täydessä valmiudessa Parikkalan entisessä maatalousoppilaitoksessa toimiva tukiasumisyksikkö työllistää 30 seutukunnan ihmistä.
- Työllistymisen lisäksi yksiköllä on merkittävä vaikutus kunnan elämään ja kuntakuvaan.

Työntekijöiden palkkaamisen lisäksi kunta neuvottelee vielä vuokrasopimuksesta kiinteistön omistajan Peak Perform Your Trainingin kanssa. Kunta on vuokraamassa maatalousoppilaitoksesta tiloja päärakennuksesta ja kaksi rivitaloa.
TE-keskuksen kautta kulkeva rahaliikennekin on vielä sopimatta. Valtion rahoittama Parikkalan turvapaikkatoiminta nielee neljä miljoonaa euroa vuodessa.

Tänään keskiviikkona kunta järjestää vastaanottokeskuksesta avoimen tiedotus- ja keskustelutilaisuuden Harjulinnassa klo 18.00.

Etelä-Saimaa: Vastaanottokeskus herättää ristiriitaisia tunteita Parikkalassa (11.12.2008)

Vastaanottokeskuksesta järjestetty tiedotus- ja keskustelutilaisuus keräsi runsaasti kuulijoita Parikkalassa. Kunnantalon valtuustosaliin kokoontui eilen illalla runsaat sata kuntalaista.

Monet saapuivat tilaisuuteen mielenkiinnon takia. Pentti Europaeus totesi, että vastaanottokeskus on uusi asia ja siksi mielenkiintoinen.
- Ei tässä olla puolesta eikä vastaan, mutta kyliltä on kuulunut kielteisiäkin kommentteja. Hyvä, että kuntaan tulee työpaikkoja.

Antti Soikkelin mielestä vastaanottokeskuksen tulo on ihan hirveätä.
- En ymmärrä miksi kunta ottaa tällaisen riesan. Tällainen toimintahan on valtion asia.

Satu Hytönen ei usko lehtijuttuihin, vaan hän halusi tulla oikeasti kuulemaan mistä on kysymys. Hytöstä arveluttaa vuokrayhtiö, jolta kunta vuokraa tilat vastaanottokeskukselle.
- Millaisen vuokrayhtiön kelkkaan kunta on lähdössä. Mitä näille lapsille käy, jos yhtiö vaikka myy kiinteistön.
Hytösen mielestä on myös ihmeellistä, miten vastaanottokeskus on tulossa kuntaan niin nopeasti.

Kuntalaiset halusivat tietää tilaisuudessa, miksi juuri kunta ottaa toiminnan pyöritettäväksi. Kunnanjohtaja Alpo Kosunen totesi, että kunnanhallitus teki tällaisen myönteisen päätöksen.
- Meillä on myös huoli työpaikoista. Nyt tänne saadaan 30 työpaikkaa, ja sen lisäksi kerrannaisvaikutukset.

Sisäasiainministeriö ylitarkastaja Veikko Pyykkönen totesi, että Parikkalassa oli soveltuvat tilat ja tahto ottaa turvapaikanhakijat vastaan.
- Me kaikki olemme valtio. Me olemme sitoutuneet ottamaan vastaan turvapaikanhakijoita. Nämä asiat pitää vaan hoitaa, totesi Pyykkönen.
Kosunen lisäsi vielä, että tämä on valtion ja kuntien välinen tehtävä.

Monen kuntalaisen mukaan kunnan opetuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon resurssit eivät riitä, vaikka valtio korvaisikin kulut täysimääräisesti.
- Sitten palkataan lisää, jos omaa henkilökuntaa ei ole. Sen maksaa valtio, Kosunen kertoi.

Kuulijat epäilivät myös löytyykö uutta pätevää henkilökuntaa Parikkalaan, kun nytkin on vaikeata saada muun muassa lääkäreitä kuntaan.
- Kuka tänne tulee, kun sopimus vastaanottotoiminnasta on tehty vain ensi vuodeksi, kuului kysymys yleisöstä.
Pyykkönen totesi, että uuden vastaanottopaikan sopimus tehdään normaalisti vuodeksi, ja sitä jatketaan, jos on tarvetta. Jos turvapaikanhakijoita ei ole riittävästi, toiminta loppuu.
- Tähän mennessä tällaisiin työpaikkoihin on ollut runsaasti kiinnostusta.

Monia askarrutti myös paikallisten nuorten ja tulijoiden mahdolliset yhteenotot sekä ilkivalta. Kuka maksaa parin sadan euron ilkivallan loppukädessä, kun turvapaikanhakija saa kuusi euroa päivässä.
- Vastaanottokeskuksen henkilöstö ohjaa, ettei nuoret tee ilkivaltaa. Turvapaikanhakija vastaa teostaan niin kuin muutkin ihmiset, totesi Pyykkönen.
Vastaus ei kuitenkaan täysin tyydyttänyt kuulijoita.

Kiinteistöyhtiön edustaja lupasi laittaa vaaditut remontit kuntoon parissa viikossa. Ennen käyttöönottoa tiloissa tehdään normaalit terveys- ja palotarkastukset.
- Tilat soveltuvat käyttöön. Pääasia on, etteivät ne aiheuta terveysriskiä, Pyykkönen sanoi.

Ministeriön ja kunnan kiirettäkin ihmeteltiin. Pyykkönen olisi halunnut keskuksen auki jo joulukuussa, mutta aloitus siirtynee tammikuulle henkilöstön saamisen takia.
- Meillä on kiire, sillä alaikäisten turvapaikanhakijoiden määrä on noussut runsaasti tänä vuonna.
Yleisöä kiinnosti myös tulevien nuorten oleskeluluvan saanti ja siihen liittyvät asiat. Tilaisuus kesti lähes kolme tuntia.

Parikkalaan suunniteltu vastaanottokeskus tulee Särkisalmelle entisen maatalousoppilaitoksen tiloihin.
Keskukseen on tulossa alaikäisiä 15-17 vuotiaita tyttöjä ja poikia lähinnä Somaliasta, Irakista ja Afganistanista.
Avaaminen vaatii ensin Parikkalan kunnanvaltuuston myönteisen päätöksen.

Yle: Parikkalan vastaanottokeskus herättää kuntalaisissa kysymyksiä (10.12.2008)

Pian toimintansa aloittava pakolaisten vastaanottokeskus herättää ristiriitaisia tunteita Parikkalassa.

Parikkalan kunnanjohtaja Alpo Kosusen mukaan uudessa toiminnassa on nähty haittatekijöitä ja mahdollisia uhkia. Toiminnasta kerrotaan kuntalaisille tiedotustilaisuuksissa.

- Tämä on vieras asia. Jos 80 henkilöä vieraista maista tulee näihin oloihin, niin onhan se iso juttu ja kyllä siinä varmasti kysymyksiä riittää, sanoo Kosunen.
[…]

Joutseno: Poliisin palvelutoimisto sulkee ovensa (10.12.2008)

Poliisin palvelutoimisto Saimaantiellä on huomenna viimeistä päivää avoinna.
[…]
Lappeenrannan ja Imatran poliisilaitosten henkilöstö siirtyy Etelä-Karjalan poliisilaitoksen palvelukseen. Päällystön määrä pysyy ennallaan.

Laitos on saamassa kahdeksan henkilötyövuoden suuruisen lisärahoituksen, joka on korvamerkitty kymmenhenkiseksi kaavaillun ulkomaalaisyksikön perustamiseen.

Imatralle perustettava yksikkö on tarpeen turvapaikanhakijoiden määrän nousun vuoksi. Poliisin turvapaikanhakijoita koskevat tehtävät ovat lisääntyneet Joutsenon vastaanottokeskuksen kapasiteetin kasvettua ja lisääntyvät edelleen, kun Parikkalassa ryhdytään ottamaan vastaan yksin maahan tulevia alaikäisiä turvapaikanhakijoita.

Uutisvuoksi: Poliisin uusi ulkomaalaisyksikkö perustetaan Imatralle (5.12.2008)

[…]
Ulkomaalaisyksikön vahvuudeksi tulee kymmenen poliisia. Komisarion johtamana näistä seitsemän sijoittuu Imatralle ja kolme Lappeenrantaan. Uusia vakansseja valtio osoittaa yksikölle kahdeksan.

- Etelä-Karjalan poliisitoiminnassa itärajasta ja Joutsenon vastaanottokeskuksesta johtuen ulkomaalaisasiat ovat vuosia näyttäytyneet merkittävänä osana poliisitoimintaa ja vahvistuvat edelleen.

- Vastaanottokeskuksen turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi kaksinkertaiseksi viime vuodesta ja se työllistää poliisia jatkuvasti.
[…]
Lisäksi Parikkala saa osakseen turvapaikanhakijoita. Kuntaan perustetaan ilman huoltajaa saapuvien nuorten turvapaikanhakijoiden majoitustiloiksi tukiasumisyksikkö.

- Poliisilaitosuudistuksessa Parikkalaan jää kaksi poliisimiestä pysyvästi. Vastaanottokeskus tulee työllistämään heitäkin, tietää poliisilaitoksen poliisipalvelut-linjan johtajaksi nouseva Tuomo Välimaa.
[…]

Etelä-Saimaa: Alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanotto alkaa Parikkalassa (29.11.2008)

Parikkalan vastanottokeskus majoittaa alaikäisiä, ilman huoltajaa saapuvia turvapaikanhakijoita. Keskus perustetaan joulukuussa Särkisalmelle entisen maatalousoppilaitoksen tiloihin. Työpaikkoja tulee ajanoloon 30.

Sisäasiainministeriö perustaa Parikkalaan alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen.
Keskus aloittaa toimintansa joulukuun aikana Särkisalmella entisen maatalousoppilaitoksen tiloissa. Parikkalan kunta vuokraa tilat kiinteistön omistajalta. Vastaanottokeskuksesta tulee 70-80-paikkainen. Se työllistää ensi vuoden aikana lähes 30 henkeä.

YLITARKASTAJA Veikko Pyykkönen sisäministeriön maahanmuutto-osastosta kertoo, että Parikkalan vastaanottokeskus ottaa vastaan 15-17-vuotiaita, ilman huoltajaa saapuvia turvapaikanhakijoita.
Heidän määränsä on Pyykkösen mukaan lisääntynyt tänä vuonna voimakkaasti, joten uusi keskus tarvitaan.

VASTAANOTTOKESKUKSEN suunnittelu on Pyykkösen mukaan tehty nopealla aikataululla, koska uusia tiloja on tarvittu kipeästi. Asiat ovat myös edenneet vauhdilla.
- Maatalousoppilaitoksen yksityinen omistaja on tarjonnut tiloja vuokralle. Olemme tarkastaneet tilat. TE-keskus on neuvotellut asiasta Parikkalan kunnan kanssa, joka on suhtautunut myötämielisesti, Pyykkönen sanoo.

PARIKKALAN sijainti rajan pinnassa ei ollut Pyykkösen mukaan ensisijainen syy: sopivat tilat ja kunnan halukkuus ratkaisivat asian. Parikkalan keskuksesta tulee Joutsenon vastaanottokeskukseen nähden itsenäinen yksikkö. Keskus aloittaa toimintansa pikkuhiljaa joulukuussa. Vastaanotto laajenee täyteen mittaansa ensi vuoden aikana.

PARIKKALAN kunnanjohtaja Alpo Kosunen kertoo, että vastaanottokeskusta on valmisteltu kiivaasti viime viikkoina.
- Kun asiaa kunnanhallitukselle esiteltiin, suhtauduimme siihen myönteisesti.
Pelkästään uusien työpaikkojen syntyminen on Kosusen mielestä merkittävä asia.
- Uusia työpaikkoja ei Parikkalan kaltaiseen kuntaan ole niin helposti saatavissa.
Vastaanottokeskus saattaa Kosusen mukaan herättää monenlaisia mielipiteitä. Hän muistuttaa, että toiminta on vakaissa käsissä. Valtio rahoittaa toiminnan.

Parikkalan kunta järjestää vastaanottokeskuksesta tiedotustilaisuuden keskiviikkona 10. joulukuuta kello 18 kunnan virastotalossa. Kunnanhallitus käsittelee asiaa 8. joulukuuta.

TÄMÄN VUODEN lokakuun loppuun mennessä Suomeen on saapunut 2 800 turvapaikanhakijaa, kun viime vuonna heitä saapui 1 505. Turvapaikanhakijoiden määrän kasvun odotetaan jatkuvan loppuvuonnakin. Pyykkösen mukaan erityisesti on lisääntynyt alaikäisten, ilman huoltajia saapuneiden turvapaikanhakijoiden määrä. Heitä on lokakuun loppuun mennessä saapunut lähes 500, kun koko viime vuonna saapui 96 hakijaa.

ALAIKÄISIÄ on tullut erityisesti Somaliasta, Irakista ja Afganistanista.
- Jos turvapaikan hakijoiden määrä pysyy korkealla, joudumme perustamaan lisää vastaanottokeskuksia. TE-keskukset etsivät sopivia tiloja kaikkialta maasta.
Jos hyviä tiloja löytyy, Etelä-Karjalaan voidaan perustaa vaikka lisää vastaanottokeskuksia.
- Uusia yksiköitä perustetaan sinne, mistä löytyy riittävät ja kunnolliset tilat. Myös ympäröivän yhteisön näkemys ratkaisee, Pyykkönen sanoo.

Itä-Savo: Vastaanottokeskus Parikkalaan (28.11.2008)

Parikkalan kunnan ylläpitämän vastaanottokeskuksen toiminnassa on tarkoitus keskittyä alaikäisten ilman huoltajaa saapuneiden 15-17 -vuotiaiden turvapaikanhakijoiden vastaanottamiseen ja majoittamiseen, niin sanottuun tukiasumistoimintaan, mihin paikkoja on varattu 70 - 80.

Vastaanottokeskus tulee työllistämään 20 - 30 henkeä.

Sisäasiainministeriön tiedote: Turvapaikanhakijoiden vastaanottotoiminta alkaa Parikkalassa (28.11.2008)

Sisäasiainministeriön toimeksiannosta Kaakkois-SuomenTE -keskus on neuvotellut Parikkalan kunnan kanssa turvapaikan hakijoiden vastaanottotoiminnan aloittamisesta. Vastaanottotoiminta alkaa arviolta vielä joulukuun aikana Särkisalmella entisen maatalousoppilaitoksen tiloissa, jotka kunta vuokraa kiinteistön omistajalta.

Parikkalan kunnan ylläpitämän vastaanottokeskuksen toiminnassa on tarkoitus keskittyä alaikäisten ilman huoltajaa saapuneiden 15-17 -vuotiaiden turvapaikanhakijoiden vastaanottamiseen ja majoittamiseen, ns. tukiasumistoimintaan, mihin paikkoja on varattu 70 - 80.

Vastaanottotoiminnan laajentamiselle on jatkuva tarvetta johtuen turvapaikanhakijoiden määrän voimakkaasta lisääntymisestä kuluvan vuoden aikana. Tämän vuoden lokakuun loppuun mennessä Suomeen oli saapunut 2800 turvapaikanhakijaa, kun koko viime vuonna hakijoita saapui 1505. Turvapaikanhakijoiden määrän kasvun odotetaan jatkuvan loppuvuonnakin.

Erityisesti on lisääntynyt alaikäisten ilman huoltajia saapuneiden turvapaikanhakijoiden määrä, joita on lokakuun loppuun mennessä saapunut lähes 500, kun koko viime vuonna saapui 96 hakijaa.

Sisäasiainministeriön maahanmuutto-osaston kansainvälisen suojelun yksikkö on kesästä lähtien aktiivisesti etsinyt uusia toimijoita turvapaikanhakijoiden vastaanottoon. Järjestelyjä on tehty myös lisäpaikkojen järjestämiseksi jo toimiviin keskuksiin.

Tällä hetkellä Suomessa on nyt toimintansa aloittavien keskusten lisäksi 12 vastaanottokeskusta. Marraskuussa on aloitettu uuden vastaanottokeskuksen toiminta Kemissä ja jo kertaalleen suljetun Punkalaitumen vastaanottokeskuksen toiminta. Joulukuun alussa avataan Pudasjärvellä nuorten turvapaikanhakijoiden tukiasumisyksikkö.

Paineita vastaanottopaikkojen lisäämiseen luo myös se, että sopimukseen perustuvia kuntapaikkoja pakolaisten jatkosijoittamiseksi on liian vähän. Vastaanottokeskuksissa odottaa tällä hetkellä kuntasijoituspaikkaa 217 oleskeluluvan saanutta pakolaista.

Parikkalan kunnan tiedotustilaisuus vastaanottotoiminnan aloittamisesta pidetään keskiviikkona 10. joulukuuta Parikkalan kunnan virastotalolla kello 18.

Lisätietoja: Ylitarkastaja Veikko Pyykkönen, puh.160 43421, 050-3960149

Asiakirjat, dokumentit

Heli Hyvönen: LÄHELLÄ MUTTA NIIN KAUKANA - Tutkimus naisten muuttoliikkeestä Suomen ja uudelleen itsenäistyneen Viron välillä

Kunnanhallituksen pöytäkirjat

Kunnanhallitus 27.10.2009

Kunnanhallitus 27.10.2009 / 284 § 479
Vastineen antaminen sisäasiainministeriön maahanmuutto-osastolle lähetetyn sähköpostiviestin
johdosta

Khall 284 §

Sisäasiainministeriön maahanmuutto-osaston kansainvälisen suojelun yksikkö pyytää 15.10.2009 saapuneella kirjeellään Parikkalan kunnalta ja Parikkalan alaikäisten turvapaikanhakijoiden tukiasumisyksiköltä vastinetta 19.9.2009 ministeriöön saapuneeseen alaikäisen edustajan lähettämään sähköpostiviestiin, joka koskee tukiasumisyksikön toimintaa. Vastine pyydetään toimittamaan 26.10.2009 mennessä.

Tiedoksi: Sisäasiainministeriön maahanmuutto-osaston kirje

Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus päättää antaa sisäasiainministeriön maahanmuutto-osastolle seuraavansisältöisen vastineen:

Parikkalan kunnanhallitus toteaa, että sisäasiainministeriölle lähetetyssä Parikkalan tukiasumisyksikön toimintaa arvostelevassa sähköpostiviestissä on esitetty lähinnä ranskalaisin viivoin joukko toteamuksia ja väitteitä, jotka liittyvät osin johtamistapaan yksikössä ja osin aivan muihin asioihin. Osa väitteistä on yleisluonteisia toteamuksia ja osa käsittelee hyvinkin konkreettisia kysymyksiä kuten hakemusasiakirjojen säilytyspaikkoja ym. Monet esitetyistä väitteistä jäävät kuitenkin ikään kuin ilmaan eikä niiden tueksi ole esitetty sen kaltaisia faktoja, jotka tekisivät mahdolliseksi arvioida väitteiden sisältöä.

Osaan esitetyistä väitteistä voidaan todeta yksityiskohtaisemmin seuraavaa:

Johtaminen

Tukiasumisyksikön johtaja vastaa yksikön strategisesta johtamisesta, toiminnasta ja taloudesta ja raportoi suoraan kunnanjohtajalle. Operatiivinen johtaminen kuuluu pitkälti vastaavan ohjaajan toimenkuvaan. Vastaava ohjaaja toimii myös ohjaajien ja vahtimestareiden esimiehenä. Tukiasumisyksikössä on tehty työhyvinvointikysely kesällä 2009 ja työturvallisuuskysely syksyllä 2009. Kyselyjen tulokset on analysoitu ja ryhdytty niiden edellyttämiin toimenpiteisiin. Tällaisia toimenpiteitä ovat mm. yksikön toiminta-ajatuksen täsmentäminen, vastuualueiden uudelleen jakaminen, päivystyksen kehittäminen ja toimintasääntöjen päivittäminen. Työturvallisuuskyselyn tulokset osoittavat, että johtamiseen ja esimiestyöhön on yksikössä oltu pääsääntöisesti erittäin tai hyvin tyytyväisiä.

Henkilöstön irtisanoutumiset

Yksikön toiminta on päätetty vakinaistaa vuoden 2010 alusta ja kaikki työpaikat ovat olleet uudelleen haettavina. Tässä tilanteessa henkilöstöllä on ollut mahdollisuus pohtia halukkuuttaan hakea yksikössä auki tulleisiin tehtäviin. Osa työntekijöistä on kuluneen vuoden aikana saanut koulutustaan paremmin vastaavan, kokoaikaisen tai vakinaisen työpaikan toisaalta. Koska kysymys on määräaikaisista tehtävistä, on luonnollista, että irtisanoutumisia on normaalia enemmän.

Sairauslomat

Jokaisessa työpaikassa on sairauslomia eikä Parikkalan tukiasumisyksikkö ole mikään poikkeus. Sairauslomiin ei pääsääntöisesti ole liittynyt työhyvinvoinnillisia seikkoja vaan ne ovat johtuneet normaaleista sairauksista ja tapaturmista.

Ramadanin vietto

Tukiasumisyksikössä on asukkaille annettu lupa viettää ramadania edellyttäen, ettei se estä suomen kielen opetusta ja yksikön muita normaaleja toimintoja. Keittiö on ollut auki puoleen yöhön ja myös aamuyöllä on ollut ruuanlaittomahdollisuus. Niille, jotka eivät ole halunneet syödä päivällä, on annettu mahdollisuus hakea lounas ruokalasta mukaan illan lämmittämistä varten. Ramadanin noudattamisessa on pyritty luomaan toimintamalli, jossa ramadanin vietto tehdään mahdolliseksi, mutta samalla kuitenkin huolehditaan lakisääteisestä velvollisuudesta huolehtia nuorten kasvusta kehityksestä.

Sijaisuudet
Tehtävien vakinaistamisen yhteydessä yksikön sosiaalityöntekijä saa työparikseen sosiaaliohjaajan.

Sairaanhoidon järjestäminen

Yksikön sairaanhoitopalvelut tuotetaan 31.12.2009 saakka ostopalveluna siten, että sairaanhoitaja on tavattavissa kahtena päivänä viikossa ja lisäksi lääkäripäivien yhteydessä. 1.1.2010 lukien terveydenhoitopalvelut ostetaan Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiriltä.

Työpaikkahakemusten esilläpito
Työpaikkahakemukset ovat olleet johtajan pöydällä hänen laatiessaan hakijoista yhteenvetoja. Todettakoon, että hakemukset ovat julkisia asiakirjoja. Johtajan työhuone puolestaan ei ole julkinen tila.

Työnkuvien selkiyttäminen

Yksikössä on jo alkuvuonna 2009 laadittu jokaiselle ammattiryhmälle TVA (tehtävän vaativuuden arviointi), joka on asianmukaisesti käyty läpi jokaisen työntekijän kanssa. TVA:t ovat parhaillaan päivitettävinä.

Edustajien rooli

Yksikkö on saanut elokuussa 2009 sisäasiainministeriöltä edustajan tehtäviä koskevan ohjeen, jonka mukaan on pyritty toimimaan edustajien kanssa asioidessa. Edustajat eivät osallistu omaohjattavan ja omaohjaajan väliseen omaohjaajakeskusteluun, jossa nuoren kanssa tehdään itsenäistymissuunnitelma. Yksikkö on katsonut, että tämä keskustelu on osa jokapäiväisestä hoidosta ja huolenpidosta vastaamista, mikä ohjeistuksen mukaan kuuluu ensisijaisesti tukiasumisyksikön henkilökunnalle, kun taas edustajan tehtävä on edustaa nuoria turvapaikanhakijoita viranomaisasioissa. Tukiasumisyksikkö on järjestänyt edustajille yhteisiä koulutus- ja keskustelutilaisuuksia, joissa edustajan ja yksikön välistä tehtäväjakoa on käyty yhdessä läpi. Viimeksi tällainen koulutustilaisuus on järjestetty 24.10.2009.

Tupakointi työpaikalla

Parikkalan kunta on savuton kunta ja tukiasumisyksikön johtaja on
28.9.2009 antanut koko henkilöstölle kirjallisen ohjeen, joka koskee tupakoinnin
lopettamista työpaikalla.

Turvapaikanhakijoiden vastaanottotoiminnan laajentaminen

Khall 258 §

Parikkalan kunnanvaltuusto on 18.12.2008 / 54 § päättänyt perustaa
Parikkalaan alaikäisille turvapaikanhakijoille tarkoitetun tukiasumisyksikön
siten, että yksikön ylläpitäjänä ja toimijana on Parikkalan kunta. Lisäksi
kunnanhallitus on 16.12.2008 / 286 § hyväksynyt Kaakkois-
Suomen TE-keskuksen ja Parikkalan kunnan välisen sopimuksen turvapaikanhakijoiden
vastaanottopalveluiden järjestämisestä ja kustannusten
korvaamisesta.

Kuluvan syksyn aikana sisäasiainministeriö on tiedustellut Parikkalan
kunnalta mahdollisuuksia laajentaa kunnan järjestämät turvapaikanhakijoiden
vastaanottopalvelut kattamaan jatkossa myös täysi-ikäiset turvapaikanhakijat.
Lisäksi ministeriö on ollut yhteydessä Rajaniemessä sijaitsevan
rajavartiolaitoksen entisen komentopaikan kiinteistön omistajatahoon,
joka on ilmoittanut olevansa valmis vuokraamaan tilat turvapaikanhakijoiden
vastaanottokeskustoimintaa varten. Toiminnan harjoittajana
olisi kuitenkin Parikkalan kunta.

Tehdyn arvion mukaan Rajaniemen tilat soveltuvat noin 50 turvapaikanhakijan
käyttöön. Uusia työpaikkoja kuntaan syntyisi arviolta 3 - 4
kappaletta.

Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se
päättäisi turvapaikanhakijoiden vastaanottotoiminnan laajentamisesta ja
antaisi kunnanhallitukselle asiasta toimintaohjeet.

Päätös: Kunnanhallitus kävi asiasta laajan keskustelun ja keskustelun
jälkeen kunnanhallitus päätti yksimielisesti jättää asian tässä vaiheessa
pöydälle lisäselvitysten saamista varten.

Khall 265 §

Ylitarkastaja Veikko Pyykönen sisäasiainministeriön maahanmuuttoosastolta
selvittää kokoukselle vastaanottotoiminnan laajentamiseen liittyviä
kysymyksiä.

Kunnanjohtajan ehdotus: Ehdotus annetaan kokouksessa.

Päätös:

Kunnanvaltuuston pöytäkirja 18.12.2008 (s. 13-16)

Tukiasumisyksikön perustaminen
[…]
Edellä olevan johdosta STM:n edustajat ovat käyneet tarkastamassa Parikkalan Särkisalmella olevan entisen maatalousoppilaitoksen tilat ja todenneet ne sopiviksi turvapaikanhakijoiden vastaanottoyksiköksi.

Kunnanhallitukselle on asiasta alustavasti kerrottu suunnittelukokouksessa 13.11.2008. Sen jälkeen 17.11.2008 on kunnanhallitukselle asiaa esitellyt ylitarkastaja Veikko Pyykkönen STM:stä. Parikkalaan suunnitteilla olevaan tukiasumisyksikköön olisi tulossa 80, ilman huoltajaa 15–17 vuotiasta turvapaikanhakijaa. Toimintaan arvioidaan tarvittavan n. 30 työntekijää.

Kunnanhallitus on 24.11.2008 käynyt periaatekeskustelua hankkeen sijoittamisesta ja toimintavasta Parikkalaan. Kunnanhallitus on suhtautunut asiaan myönteisesti ja pitänyt sopivana, että kunta on toimijana ja ylläpitäjänä asumispalveluyksikössä.

Entiset maatalousoppilaitoksen kiinteistöt ovat Peak Perform Your Training Oy:n (PPYT Oy) omistuksessa, joten kunnan tulee tehdä vuokrasopimus kiinteistön omistajan kanssa.
[…]
Valtuutettu Kari Niiranen (KOK.) käytti asiasta puheenvuoron, jossa hän kritisoi voimakkaasti valtiovaltaa pakolaisasioiden hoidosta ja katsoi, ettei se ole kenenkään hallinnassa. Lisäksi hän totesi, että Parikkalan perustettavan yksikön vastuullisena toimijana olisi pitänyt olla SPR eikä kunta.

Valtuutettu Jani Valkeapää (UP-sit.) muistutti puheessaan valtuutettuja siitä, että nyt tehtävässä päätöksessä sitoudutaan kauas tulevaisuuteen, jota ei voida tässä vaiheessa tietää. Hän piti myös Parikkalan kuntaa edelläkävijänä, mikäli tukiasumisyksikkö tänne perustetaan.

Valtuutettu Eija Tykkyläinen (KD) esitti, että asia pitää jättää pöydälle ja siirtää uuden valtuuston päätettäväksi. Varavaltuutettu Martti Neuvonen (KD) kannatti Tykkyläistä.
[…]
Puheenjohtaja totesi, että kunnanvaltuusto on äänin 27-7 hyväksynyt Parikkalan tukiasumisyksikön perustamisen sekä toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle 2009 kunnanhallituksen esittämässä muodossa.

Unless otherwise stated, the content of this page is licensed under Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 License