Vastaava apulaisjohtaja Päivi Nikkola
Hotelli Valtatie 1 Paimiossa tunnetaan myös nimillä Paimion Motelli ja Skihotel. Loistavien kulkuyhteyksien varrella sijaitsevaan hotelliimme on matkaa Turusta ja Salosta 20 minuuttia ja Helsingistä noin 1,5 h. Linja-autojen pikavuoropysäkki on aivan hotellin edessä.
Hotelli Valtatie 1 on yksityisen perheen omistama hotelli. Pia ja Timo Kantola ovat pyörittäneet hotellia 10 vuotta.
Huoneita on 64 ja vuodepaikkoja kaikkiaan noin 200 hengelle. Liikuntarajoitteisille löytyy omat huoneensa kuten myös lemmikin kanssa yöpyville ja tupakoitsijoille.
Hotelli koostuu monesta rakennuksesta. Päärakennus näkyy vanhalle Valtatielle ja sen edustalla on suuri parkkipaikka. Päärakennuksesta löytyy suuri ravintolasali, kokoustiloja ja kahvila. Huoneet sijaitsevat päärakennuksen takana rivitaloissa. Asukkaat saavat autonsa parkkiin aivan huoneen oven eteen, jokaisessa huoneessa kun on oma sisäänkäynti.
Saunarakennus sijaitsee Kartingradan vieressä lammen rannalla. Saunarakennuksessa on 5 saunan lisäksi myös uima-allas ja Luhti, tunnelmallinen illanviettopaikka. Grillikatos ja lasten leikkipaikka sijaitsevat myös lammen rannalla.
Mielipiteet
Turun Sanomat
Tapio Äyräväinen: Paimiolaisten mielipide vastaanottokeskusta vastaan (14.10.2009)
Timo Häkkinen (SPR): Puolustaviakin puheenvuoroja kuultiin Paimiossa (10.9.2009)
Kimmo Jalonen: Äänekkäimmät vastustajat muualta kuin Paimiosta (10.9.2009)
Marja-Liisa Kujanpää: Kysymyksiini ei vastattu (10.9.2009)
Jukka Liira: Karjalaisia vieroksuttiin (10.9.2009)
Pääkirjoitus: Ei meidän naapuriin (9.10.2009)
Salon Seudun Sanomat
Kolumni: Kaisa Häkkinen: Pakolaispolitiikkaa (23.10.2009)
Pääkirjoitus: Hyvä malli pakolaiskeskustelusta (9.10.2009)
Blogit
Pakolaiskeskus II: voiko muukin kuin kristitty olla lähimmäinen? (21.9.2009)
Pakolaiskeskus (8.9.2009)
Pakolaiskeskus tulee (15.10.2009)
Uutiset
Kunnallislehti: Vastaanottokeskus aukeaa yleisölle - katso video! (4.12.2009)
Suvi Kainulainen
Paimion vastaanottokeskukseen on mahdollisuus päästä tutustumaan torstaina 10.12.. Avoimiin oviin ovat tervetulleita naapurit, yhteistyökumppanit ja kaikki, jotka ovat kiinnostuneita keskuksen toiminnasta.
Vastaanottokeskuksen toiminta on lähtenyt liikkeelle hyvin. Asukkaita on saapunut tähän mennessä kolmisenkymmentä, ja lisää saapuu vähitellen.
– Olemme saaneet myönteistä palautetta paimiolaisilta. Ihmisillä on paljon kysymyksiä ja heitä helpottaa, kun he saavat tietoa asioita, kertoo apulaisjohtaja Päivi Nikkola.
Tällä hetkellä vastaanottokeskuksessa on muutama lapsiperhe, jonkin verran parikymppisiä nuoria miehiä ja vanhimmat neljänkymmenen ikäisiä.
Turvapaikanhakijoita on kymmenestä eri maasta. Suomalaista kulttuuria aletaan opettaa alusta asti.
– Pidämme heille tiedotustilaisuuksia, joissa kerromme käytännön elämästä ja viranomaisasioista. Kun tavataan, sanotaan huomenta ja päivää, aterialla kiitos ja ole hyvä. Lähdetään liikkeelle pienistä asioista, Nikkola sanoo.
Paimion vastaanottokeskus on odotusajan vastaanottokeskus, josta siirrytään jatkopaikkaan odottamaan haastatteluun pääsyä. Turvapaikanhakijat eivät siis automaattisesti jää siihen kuntaa, johon heidät ensimmäisenä sijoitetaan.
Katso Päivi Nikkolan haastattelu ja tunnelmia vastaanottokeskuksesta Kuntsarin videoista.
Yle: Turvapaikanhakijoita jo tullut Paimioon (19.11.2009)
Paimioon maanantaina avatun vastaanottokeskukseen on alkanut saapua turvapaikanhakijoita. Vanhan hotellin huoneisiin on majoitettu tällä hetkellä kuusi turvapaikanhakijaa.
Maanantaina keskukseen saapui vain yksi albanialainen ja tiistaina kolme turvapaikanhakijaa, jotka ovat Afganistanista, Somaliasta ja Irakista. Keskiviikkona Paimioon saapui kaksi asiakasta, toinen Albaniasta ja toinen Kroatiasta. He kaikki ovat saapuneet maahan Turun kautta.
Paimion vastaanottokeskus on tarkoitettu lyhytaikaiseen majoitukseen. Turvapaikanhakija on siellä poliisin haastatteluun asti, mihin saattaa mennä pisimmillään kolme kuukautta. Sitten hän siirtyy toiseen vastaanottokeskukseen odottamaan Maahanmuuttoviraston puhuttelua.
Entisen Hotelli Valtatie 1:n tiloissa toimivaan SPR:n pyörittämään keskukseen voidaan sijoittaa kaksisataa turvapaikanhakijaa. Työntekijöitä yhteensä noin 15. Hotellin päärakennukseen on remontoitu pari toimistoa, joissa voidaan käsitellä turvapaikanhakijoiden papereita. Hotellihuoneet on jätetty ennalleen.
Kunnallislehti: Paimion vastaanottokeskus avautui (17.11.2009)
Punaisen Ristin lippu nousi salkoon Paimion vastaanottokeskuksessa maanantaina iltapäivällä keskuksen avautumisen merkiksi. Paikalla olivat myös Punaisen Ristin Varsinais-Suomen piirin toiminnanjohtaja Pauli Heikkinen ja Turun vastaanottokeskuksen johtaja Jaana Sikiö.
Paimion keskusta ylläpitää SPR:n Varsinais-Suomen piiri, ja se on yksi Turun vastaanottokeskuksen yksiköistä, joten se ottaa vastaan Turkuun tulleita turvapaikanhakijoita.
Turku on yksi vilkkaimmista maahantuloreiteistä. Pansion yksikköön on otettu vuosittain satoja uusia turvapaikanhakijoita, ja nyt uudet hakijat ohjataan pääosin Paimioon.
– Yhtään turvapaikanhakijaa ei ole Paimioon vielä tullut, emmekä pysty arvaamaan milloin ensimmäiset tulevat, mutta nyt meillä on kaikki valmiudet ottaa heitä vastaan, Paimion vastaanottokeskuksen vastaava apulaisjohtaja Päivi Nikkola totesi eilen.
– Viime aikoina heitä on tullut etenkin Somalian ja Afganistanin sota-alueilta.
Paimion vastaanottokeskusta luonnehditaan "transit-keskukseksi", joka on tarkoitettu lyhytaikaiseen majoitukseen. Turvapaikanhakija on Paimion yksikössä vain poliisin haastatteluun asti ja siirtyy sitten toiseen vastaanottokeskukseen odottamaan maahanmuuttoviraston puhuttelua. Oleskelu voi kuitenkin pidentyä, mikäli muissa vastaanottokeskuksissa ei ole tilaa.
Poliisin haastatteluun pääseminen riippuu mm. poliisin resursseista. Turussa poliisin haastatteluun on päässyt yleensä 3–4 viikon kuluessa. Paimiossa ollessaan turvapaikanhakija käy terveystarkastuksessa, hoitaa asioitaan ja osallistuu työtoimintaan. Myös harrastuksia on suunnitteilla.
Suunnitteilla on niin ikään avoimien ovien päivä, kunhan toiminta on lähtenyt käyntiin. Päivi Nikkola kehottaa paimiolaisia ottamaan yhteyttä häneen, mikäli jokin vastaanottokeskusta koskeva asia askarruttaa.
YLE: Paimion vastaanottokeskuksessa ensimmäinen turvapaikanhakija (16.11.2009)
Paimion vastaanottokeskus avautui turvapaikanhakijoille maanantaina. Ensimmäinen asukas, albanialainen turvapaikanhakija, asettui taloksi illansuussa.
SPR:n pyörittämään keskukseen voidaan sijoittaa kaksisataa turvapaikanhakijaa.
Kyseessä on entinen Hotelli Valtatie 1. Paimion vastaanottokeskus on tarkoitettu lyhytaikaiseen majoitukseen. Turvapaikanhakija on siellä poliisin haastatteluun asti. Sitten hän siirtyy toiseen vastaanottokeskukseen odottamaan Maahanmuuttoviraston puhuttelua. Paimioon sijoitettavat turvapaikanhakijat ovat lähinnä niitä, jotka ovat tulleet maahan Turun kautta.
Uusi vastaanottokeskus on otettu käyttöön nopealla aikataululla. Vuokrasopimus alkoi vasta lokakuun puolivälissä. Sen jälkeen on palkattu keskuksen henkilökunta. Työntekijöitä on yhteensä noin 15. Hotellin päärakennukseen on remontoitu pari toimistoa, joissa voidaan käsitellä turvapaikanhakijoiden papereita. Hotellihuoneet on jätetty ennalleen.
Turvapaikanhakijat pyritään majoittamaan Paimioon mahdollisimman lyhyeksi ajaksi eli korkeintaan noin kolmeksi kuukaudeksi.
Salon Seudun Sanomat: Paimion vastaanottokeskukseen ensimmäiset työntekijät ensi viikolla (30.10.2009)
Ensimmäiset työntekijät tulevat Paimion vastaanottokeskukseen ensi viikolla. Muuten keskuksessa on vielä hiljaista.
Paimiolainen Hotelli Valtatie 1 siirtyi SPR:n hallintaan kaksi viikkoa sitten. Sen jälkeen siellä on tehty pieniä vastaanottokeskuksen toiminnan vaatimia muutoksia.
Ensimmäiset asukkaat voidaan ottaa Paimiossa vastaan marraskuun puolivälissä. Paimion keskus toimii SPR:n Turun vastaanottokeskuksen alaisuudessa.
YLE Uutiset: Paimion vastaanottokeskus herättää tunteita (14.10.2009)
Paimion Kunnallislehti: Vastustajat kiivaimmin äänessä vastaanottokeskuksen tiedotustilaisuudessa (9.10.2009)
Salon Seudun Sanomat: Vastaanottokeskus laukaisi kiivaan kysymystulvan Paimiossa (8.10.2009)
Marja-Liisa Kujanpään edessä on yli 30 kysymyksen lista. Hän on saapunut hyvissä ajoin Paimion Hotelli Valtatie 1:ssä eilisiltana järjestettyyn tiedotustilaisuuteen tulevasta vastaanottokeskuksesta.
- Tämä on laajempi yhteiskunnallinen kysymys kuin Paimion vastaanottokeskus. Olen huolissani, että islamilaisten kulttuurimaailma on niin erilainen kuin meidän ja naisten ja lasten asema toisenlainen, Kaarinassa asuva Kujanpää perusteli.
Hän ei ymmärrä miksi Suomeen pitää ottaa niin paljon ulkomaalaisia. Kujanpään kaltaisia mielipiteitä esitti moni muukin. Lisäksi turvapaikanhakijoiden pelätään ruuhkauttavan Paimion terveyskeskusta ja heidän arvellaan aiheuttavan häiriöitä.
Tänä vuonna Suomeen saapuu noin 5500 turvapaikanhakijaa. Maahanmuuttovirasto päättää, saako henkilö jäädä Suomeen vai ei. Asian käsittelyn ajan hän asuu vastaanottokeskuksessa, joita Suomessa on 21.
Vastaanottokeskuksen kulut maksetaan valtion budjetista, ei yksittäisen kunnan.
Kun turvapaikanhakija saapuu keskukseen, hänelle tarjotaan majoitus, välttämätön sosiaalinen turva, tulkkipalvelut, oikeusapu ja lapsille koulu.
- Miksi heille opetetaan olemista suomalaisessa yhteiskunnassa, jos he ovat vain lyhyen aikaa täällä, Kujanpää kummeksui.
- He saavat vapaasti liikkua, käyttää busseja, käydä kaupassa. Miksi tuhlata aikaa, kun osa jää Suomeen, Turun vastaanottokeskuksen apulaisjohtaja Heino Nurmi vastasi.
Paimiolaisen Tero Säterin mielipide on selkeä.
- Minä en pidä pakolaisista ja sillä siisti.
Häntä ärsyttää, kun valkoisiin pukuihin pukeutuneet somalinuorukaiset viettävät aikaansa keskellä päivää Turun kauppakeskuksissa. Hänestä Suomessa ei tarvita työttömiä, hyväkuntoisia ulkomaalaisia.
Miksi niin paljon nuoria miehiä?
Useampi kysymys kosketti nuoria miehiä, joita turvapaikanhakijoissa on paljon.
- Monet saapuvat Irakista, Somaliasta ja Afganista. ei siellä miehenä ole naista helpompaa olla, Kalle Myllymäki Te-keskuksesta totesi.
Hän rauhoitti keskustelua vetoamalla.
- Oleellisinta on, miten kohdataan tänne tulevia ihmisiä. Ei kannata pelätä, että teiltä viedään palveluja pois, vaan vastaanottokeskus tuo rahaa Paimion seudun talouteen.
- Entä onko tarkoitus, että alle 18-vuotiaista lapsista tulee ns. ankkurilapsia, jotka tuovat myöhemmin koko suvun mukana, Tapio Äyräväinen Salosta halusi tietää.
Viiden vuoden aikana Suomeen seuraa 2000–3000 perheenjäsentä.
- Jokainen voi miettiä, onko se paljon vai vähän viiden miljoonan ihmisen kansassa, Veikko Pyykkönen sisäasiainministeriön maahanmuutto-osastolta totesi.
Keskusta johtamaan saapuva, Suomusjärven vastaanottokeskuksessa aiemmin työskennellyt Päivi Nikkola rohkaisi ottamaan askarruttavissa asioissa yhteyttä häneen. Tavoitteena on, että elämä sujuisi mutkattomasti.
Toistakymmentä uutta työpaikkaa
- On mielenkiintoista saada kuntaan tällainen paikka. Minua kiinnostaa lasten kouluunmeno, Henna Jalonen sanoi.
Veikko Pyykkönen kertoi lasten koulukäynnin alkavan Paimiossa melko pian saapumisen jälkeen.
Myös Kimmo Jalonen näki tilanteessa valoa.
- Hienoa, että kuntaa tupsahtaa 15–17 työpaikkaa. Paimiolaisten pitäisi olla onnellisia!
Paimiolainen Jyrki Heikkilä oli huolestunut negatiivisista mielipiteistä.
- Varmasti on paljon henkilöitä, jotka ovat tukemassa tätä.
Turun Sanomat: Vastaanottokeskus nosti paimiolaiset kiihkeään vastarintaan (8.10.2009)
Paimion vastaanottokeskusta käsittelevästä tiedotustilaisuudesta muodostui keskiviikkoiltana kuntalaisista säkenöivän kiukun purkaus. Lähiseudun asukkaille tarkoitettu tilaisuus keräsi reippaasti yli sata kuulijaa hotelli Valtatie 1:n tiloihin. Koolle kutsujina toimivat keskusta puuhaavat sisäministeriö ja Varsinais-Suomen TE-keskus sekä tulevaa laitosta pyörittävä Punainen risti.
Nykyisen hotellin tilat on vuokrattu vastaanottokeskuksen käyttöön. Sen katon alle on tarkoitus sijoittaa kuun puolivälistä lähtien parisataa turvapaikanhakijaa. Hankkeen aikataulu on ollut varsin pikainen, sillä keskuksen sijoituspäätös varmistui vasta pari viikkoa sitten.
Asiaa valmisteltu hiljaisuudessa
Tiedotustilaisuus sähköistyi heti alkuunsa, kun paikalla ollut yleisö ei malttanut kuunnella sisäministeriön ylitarkastaja Veikko Pyykkösen esitystä loppuun. Yleisö tahtoi lopettaa ”turhanaikaiset kalvosulkeiset” ja pureutua oikeisiin ongelmiin.
Järjestäjät ja yleisö päätyivätkin kilvan maalailemaan uhka- ja kaunokuvia pakolaistilanteesta ja keskuksen merkityksestä Paimion kaupungille. Satapäiseltä yleisöltä ei herunut ainuttakaan hyväksyvää kommenttia keskuksen puolesta. Yhtä lailla järjestäjien pinna ei tahtonut riittää kuntalaisten epäluulojen hälventämiseen.
Erikoissuunnittelija Kalle Myllymäki Varsinais-Suomen TE-keskuksesta myönsi, että hanke on edennyt valitettavan kiireellä.
– Turvapaikanhakijoiden määrä on noussut nopeasti. Nyt tarvittaisiinkin positiivista suhtautumista tähän asiaan, hän pyysi.
Paimiolaisia kuitenkin raivostutti, että hanketta on valmisteltu piilossa.
– Asiaa on pidetty salassa, eikä asukkaita ole kuultu aikaisemmin, valitti lähistöllä asuva Johanna Suojanen .
Tilannetta ei parantanut, että puuhamiehet tunnustivat puhuneensa keskuksen perustamisesta jo toukokuussa kaupungin virkamiesten kanssa. Osan kiireestä aiheuttaa Suomusjärven vastaanottokeskuksen lakkauttaminen kuun vaihteessa. Paimion tilat korvaavat sen jättämää aukkoa. Sisäministeriön Pyykkönen kuitenkin vakuutti, että majoitustilanne ei muistuta katastrofia.
– Tällä hetkellä akuuttia liikkeelle lähtöä ei tarvita, mutta huomenna tilanne voi olla jo toinen, hän totesi ja muistutti, että pari vuotta sitten Suomessa jopa lakkautettiin useita keskuksia, kun hakijamäärät romahtivat.
Pakolaiset laskevat asuntojen arvoa
Paimion vastaanottokeskuksen myötä pitkäaikaisen hotellin toiminta loppuu. Sen mailla sijaitseva uimahalli jää kuitenkin paikallisten käyttöön.
Viranomaiset vakuuttivat huolestuneille veronmaksajille, että esimerkiksi turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto ei kaadu kunnallisen sosiaalitoimen maksettavaksi.
Myllymäki myös lupasi, että vaikka kaupungin katukuva muuttuu värikkäämmäksi, pakolaisinvaasiota ei tarvitse pelätä.
– Tulevaisuudessa Paimioon sijoitettavat pakolaiset voidaan laskea yhden käden sormilla, erikoissuunnittelija arvioi, vaikka oleskeluluvan saaneet saavatkin itse valita asuinkuntansa.
Verorahojensa menetyksen lisäksi paikalliset huusivat yhteen ääneen huoltaan siitä, että kulmille ilmestyvät ulkomaanihmiset ovat omiaan laskemaan kiinteistöjen arvoa.
– Monet pelkäävät järjestyshäiriöiden lisääntyvän ja lasten ja nuorten turvallisuuden heikentyvän, Johanna Suojanen muotoili maltillisesti.
Moni paikalla ollut ei kuitenkaan malttanut kätkeä avoimen rasistista suhtautumistaan koko hankkeeseen. Useissa puheenvuoroissa arvosteltiin kovin sanoin Suomen koko turvapaikkalinjaa ja vaadittiin muutoksia pakolaislakeihin.
Salon Seudun Sanomat: Vastaanottokeskus kiihdyttää paimiolaisia (7.10.2009)
Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen tulo Paimion Hotelli Valtatie 1:een nostattaa kuntalaisten tunteita. Hotellilla keskiviikkoiltana pidetyssä tiedotustilaisuudessa tunnelma oli kireä, ja puheenvuoroissa vastustettiin keskuksen tuloa ja arvosteltiin Suomen maahanmuuttopolitiikkaa.
Myönteiset puheenvuorot koskivat uusia työpaikkoja, joita tulee 15–17.
Erityisesti kuntalaisia ärsytti asioiden nopea eteneminen. Heidän mielestään asiasta ei oltu tiedotettu riittävän aikaisin ja laajasti.
- Huhti-toukokuussa asiasta on puhuttu kaupungin kanssa ja toukokuussa tiedotettiin kaupunginhallitukselle. Lähtökohta on, että minnekään kuntaan ei mennä vastentahtoisesti, SPR:n Varsinais-Suomen piirin toiminnanjohtaja Pauli Heikkinen vastasi.
Kireä ilmapiiri ei ollut hänelle uutta. Hän totesi keskustelun etukäteen olevan yleensä kiihkeää ja monipuolista. Silti hän uskoi kaiken menevän Paimiossakin hyvin.
Vastaanottokeskus avautuu lokakuun aikana. Työntekijöiden hakeminen on loppumetreillä, ja hotellilla tehdään pientä remonttia ennen kuin asukkaat voivat saapua.
Turun vastaanottokeskuksen alaisessa Paimion keskuksessa on 200 paikkaa. Turvapaikanhakijoita on odotettavissa ainakin Irakista, Somaliasta, Afganistanista ja Venäjältä.
Paimiosta uusi vastaanottokeskus (29.9.2009)
Paimioon avataan uusi vastaanottokeskus parin viikon sisällä. SPR on päässyt asiasta sopimukseen Valtatie 1:nä tunnetun hotellin omistajan kanssa.
Ensimmäiset asukkaat saapuvat keskukseen lokakuun puolivälissä, kertoo valmiusjohtaja Jukka Rantala. Kaikkiaan Paimioon voidaan sijoittaa 200 turvapaikanhakijaa. Rantalan mukaan tilat vaativat vain pientä kunnostusta.
SPR ryhtyy välittömästi etsimään Paimion keskukselle johtajaa ja 15 - 17 uutta työntekijää.
Suomusjärven vastaanottokeskus suljetaan lokakuun lopussa.
Salon Seudun Sanomat: Suomusjärven vastaanottokeskus suljettaneen (7.9.2009)
Suomusjärven vastaanottokeskus suljetaan todennäköisesti lokakuun lopussa. Koordinaattori Ari Haaranen Suomen Punaisesta Rististä kertoo, että Suomusjärvestä luovutaan, koska entisen motellin tilat eivät sovellu vastaanottokeskuskäyttöön.
SPR on käynyt eri puolilla Suomea neuvotteluja uudesta vastaanottokeskuksesta. Haarasen mukaan Hotelli Valtatie 1 Paimiossa on edelleen mahdollinen vaihtoehto.
Yle: Vastaanottokeskus ehkä Paimion Paipin viereen (5.5.2009)
Perinteikäs Hotelli Valtatie 1 on ehdolla uudeksi varsinaissuomalaiseksi vastaanottokeskukseksi. Ministeriö etsii kiireellä sijoituspaikkoja.
Suomeen odotetaan tänä vuonna mahdollisesti 6000 turvapaikanhakijaa. Yhtenä vastaanottokeskusten ylläpitäjänä kuntien ohella on SPR. Vuoden alussa saapuivat ensimmäiset turvapaikanhakijat Syvälammen motelliin Suomusjärvelle.
Tuorein vaihtoehto on Paimiossa sijaitsevaa Hotelli Valtatie1. SPR:n Varsinais-Suomen piirin valmiusjohtaja Jukka Rantalan mukaan alustavan tutustumisen perusteella sekä paikka, kiinteistö että omistajapari vaikuttavat erinomaisen sopivilta.
- SPR pystyy löytämään paikan korkeintaan 2000 turvapaikanhakijalle, joten kunnille jää kyllä aikamoinen osuus yhteisvastuusta. Turun Pansiossa on noin 250 paikkaa, Syvälammella noin 70 ja onpa vielä Punkalaitumellakin Turun hoitama vastaanottokeskus, luettelee Rantala.
Alkutunnustelut tekeillä
Paimion Hotellissa on tällä hetkellä vuodepaikkoja noin 200. Hotellin omistaja Timo Kantola kertoo, että mitään päätöksiä ei vielä ole tehty.
- Olemme tavanneet vasta kaksi kertaa, enkä halua nyt vielä kommentoida asiaa sen kummemmin kuin että tapaamiset ovat sujuneet hyvässä hengessä, toteaa Kantola.
Valmiusjohtaja Rantala kertoo, että nykyisin turvapaikanhakijoita pyritään heti luotsaamaan itsenäiseen toimintaan, joten sijainti palvleujen lähistöllä on tärkeää.
- He mm. valmistavat itse ruokansa, eli käyvät paikallisissa kaupoissa. Hiihtoputki Paippikin tulee tutuksi, mikäli vuokrasopimus syntyy. Tulevia asukkaitahan ohjataan myös paikallisten urheilu- ja muiden harrastusjärjestöjen pariin, selvittää valmiusjohtaja Rantala.
Paimion kaupunginjohtaja Jari Jussinmäki on tyytyväinen, että SPR on heti alussa informoinut myös kaupunkia asiasta.
