Paimio

Vastaava apulaisjohtaja Ilona Dorji

Hotelli Valtatie 1

Hotelli Valtatie 1 Paimiossa tunnetaan myös nimillä Paimion Motelli ja Skihotel. Loistavien kulkuyhteyksien varrella sijaitsevaan hotelliimme on matkaa Turusta ja Salosta 20 minuuttia ja Helsingistä noin 1,5 h. Linja-autojen pikavuoropysäkki on aivan hotellin edessä.

Hotelli Valtatie 1 on yksityisen perheen omistama hotelli. Pia ja Timo Kantola ovat pyörittäneet hotellia 10 vuotta.

Huoneita on 64 ja vuodepaikkoja kaikkiaan noin 200 hengelle. Liikuntarajoitteisille löytyy omat huoneensa kuten myös lemmikin kanssa yöpyville ja tupakoitsijoille.

Hotelli koostuu monesta rakennuksesta. Päärakennus näkyy vanhalle Valtatielle ja sen edustalla on suuri parkkipaikka. Päärakennuksesta löytyy suuri ravintolasali, kokoustiloja ja kahvila. Huoneet sijaitsevat päärakennuksen takana rivitaloissa. Asukkaat saavat autonsa parkkiin aivan huoneen oven eteen, jokaisessa huoneessa kun on oma sisäänkäynti.

Saunarakennus sijaitsee Kartingradan vieressä lammen rannalla. Saunarakennuksessa on 5 saunan lisäksi myös uima-allas ja Luhti, tunnelmallinen illanviettopaikka. Grillikatos ja lasten leikkipaikka sijaitsevat myös lammen rannalla.

Mielipiteet

Turun Sanomat

Tapio Äyräväinen: Paimiolaisten mielipide vastaanottokeskusta vastaan (14.10.2009)

Timo Häkkinen (SPR): Puolustaviakin puheenvuoroja kuultiin Paimiossa (10.9.2009)

Kimmo Jalonen: Äänekkäimmät vastustajat muualta kuin Paimiosta (10.9.2009)

Marja-Liisa Kujanpää: Kysymyksiini ei vastattu (10.9.2009)

Jukka Liira: Karjalaisia vieroksuttiin (10.9.2009)

Pääkirjoitus: Ei meidän naapuriin (9.10.2009)

Salon Seudun Sanomat

Kolumni: Kaisa Häkkinen: Pakolaispolitiikkaa (23.10.2009)

Pääkirjoitus: Hyvä malli pakolaiskeskustelusta (9.10.2009)

Blogit

Saska Tuomasjukka (vihr)

Romanit (Vastaanottokeskus IV) (21.1.2010)

Vastaanottokeskus III (19.1.2010)

Pakolaiskeskus II: voiko muukin kuin kristitty olla lähimmäinen? (21.9.2009)

Pakolaiskeskus (8.9.2009)

Janne Suominen (kd)

Pakolaiskeskus tulee (15.10.2009)

Uutiset

Yle: Paimion vastaanottokeskukselle jatkoaika (23.12.2010)

SPR:n Turun vastaanottokeskuksen Paimion toimipiste on saanut jatkoaikaa. Maahanmuuttovirasto on ilmoittanut, että toiminta transit-keskuksessa saa jatkua vuoden 2011 loppuun.

Vastaavan ohjaajan Hanna Lehikoisen mukaan Paimion keskuksen paikkamäärä pysyy nykyisen sadan paikan suuruisena. Hänen mukaansa vastaanottokeskuksen paikkamääriä pystytään kuitenkin nopeasti lisäämään, jos tilanne niin vaatii.

Paimion toimipiste on transit-keskus, johon turvapaikanhakijat alkuajaksi ohjataan. He ovat Paimiossa keskimäärin kolme kuukautta.

Paimion toimipisteen lakkauttamista pohdittin viime syksynä, kun turvapaikanhakijoiden määrät Suomessa kaikkiaan ovat laskeneet. Paimioon on kuitenkin koko ajan tullut lisää turvapaikanhakijoita, joten sen toiminnan jatkamista pidettiin järkevämpänä, kuin asukkaiden siirtämistä muualle Suomeen.

Turun Sanomat: Paimion vastaanottokeskus sai jatkoaikaa (23.12.2010)

Paimion vastaanottokeskus sai jatkoaikaa. Maahanmuuttoviraston päätöksen mukaan SPR:n Turun vastaanottokeskuksen Paimion toimipiste saa jatkaa toimintaansa vuoden 2011 loppuun saakka. Asiasta kertoi ensimmäisenä Kunnallislehti tiistaina.

Paimion vastaanottokeskuksen lakkauttamisesta käytiin keskusteluja viime syksynä, kun Suomeen saapuvien turvapaikanhakijoiden määrien todettiin laskeneen. Paimion toimipiste on niin kutsuttu transit-keskus, johon turvapaikanhakijat ohjataan aluksi ja jossa he viettävät ensimmäiset kolmisen kuukautta.

Maahanmuuttovirasto perustelee ratkaisuaan sillä, että Paimioon on tullut jatkuvasti uusia turvapaikanhakijoita, joten toiminnan jatkaminen samassa paikassa on järkevämpää kuin asukkaiden siirtäminen muualle Suomeen.

Paimion vastaanottokeskukseen on varattu tällä hetkellä paikat sadalle turvapaikanhakijalle. Asukaspaikkamäärää pystytään kuitenkin nopeasti lisäämään tarpeen vaatiessa.

Salon Seudun Sanomat: Tarvitaan, ei tarvita, tarvitaan, ei tarvita (21.11.2010)

Nopeat vaihtelut kuuluvat turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusten toimintaan. Nyt näyttää siltä, että Paimion vastaanottokeskus suljetaan ensi keväänä, kun sen vuokrasopimus päättyy.

Turvapaikanhakijoiden määrä näyttää Suomessa laskevan viime vuodesta lähes kolmanneksen. Tämänvuotinen hakijoiden luku jäänee 4 000:n paikkeille.

Lasku johtuu etenkin siitä, että hakijoiden tulo Romaniasta ja Bulgariasta tyrehtyi. Romania ja Bulgaria ovat EU-maita. Niiden kansalaiset eivät voi saada Suomesta turvapaikkaa, koska heidän kotimaansa katsotaan turvallisiksi.

Aiemmin vastaanottokeskus on seudulla toiminut Suomusjärvellä ja Perniössä. Suomusjärvi-vaihe oli sekin lyhykäinen, mutta Perniössä toimittiin useita vuosia.

Tuskin pahasti pieleen ennustaa, jos sanoo, että ennen pitkää seudulla taas tarvitaan vastaanottokeskusta – ainakin joksikin aikaa.

Salon Seudun Sanomat: Paimion vastaanottokeskus suljettaneen (19.11.2010)

Paimion vastaanottokeskus suljetaan ensi keväänä, jos turvapaikan hakijoiden määrä laskee edelleen. Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikön ylitarkastaja Veikko Pyykkönen sanoo, että lopullinen päätös sulkemisesta tehdään ensi vuoden alussa.

Suomen Punaisen Ristin tekemä vuokrasopimus Paimion vastaanottokeskuksen tiloista päättyy ensi maaliskuussa, jolloin sulkeminen osuisi Pyykkösen mukaan hyvään saumaan.

Suomesta haki viime vuonna turvapaikkaa noin 6 000 henkilöä. Tänä vuonna turvapaikanhakijoiden määrän arvioidaan putoavan vajaaseen 4 000:een. Paimion vastaanottokeskuksessa turvapaikanhakijoita on tällä hetkellä noin sata.

Turun Sanomat: Paimion ja Turun vastaanottokeskuksissa vältyttiin henkilöstön irtisanomisilta (27.10.2010)

Paimion vastaanottokeskuksen yhteistoimintaneuvottelut päättyivät maanantaina. Apulaisjohtaja Ilona Dorji iloitsee, ettei yhtäkään työntekijää tarvitse irtisanoa.

– Meidän oli määrä vähentää yksi henkilötyövuosi. Neuvottelut kuitenkin päättyivät onnellisesti. Keittiöpäällikkömme nimittäin päätti irtisanoa itsensä, koska hän osti oman ravintolan, Dorji kertoo.

Näillä näkymin Paimioon ei nimetä uutta keittiöpäällikköä vaan tehtävät jaetaan jäljelle jäävien 4,5 henkilötyövuoden kesken. Maanantaista lähtien vastaanottokeskuksessa on 18 työntekijää.

Yt-neuvottelut peruuntuivat Turussa

Yt-neuvottelut käynnistettiin, koska turvapaikanhakijoiden määrä on vähentynyt tuntuvasti. Myös Turussa oltiin menossa neuvottelupöytään.

– Ehdin jo kutsua yt-neuvottelut kokoon, mutta pian sen jälkeen ne peruuntuivat. Turussa on jo nyt työskennelty keskimääräistä pienemmällä henkilökunnalla, joten tässä kohtaa ei ollut tarvetta vähentää väkeä, kertoo Suomen Punaisen Ristin Varsinais-Suomen piirin toiminnanjohtaja Pauli Heikkinen.

Maahanmuuttoviraston mukaan Turussa toimintaa voidaan siis jatkaa 17 työntekijän voimin.

Paimion ja Turun vastaanottokeskuksissa vältyttiin irtisanomisilta, mutta edessä saattaa kuitenkin olla majoituspaikkojen leikkauksia. Maahanmuuttovirasto ilmoitti syyskuun lopussa supistavansa Paimion keskusta sadalla ja Turun keskusta 50:llä aikuisten majoituspaikalla. Marraskuun puolivälissä selviää, aiotaanko majoituspaikkoja vähentää vielä lisää.

– Tässä on vielä kaksi viikkoa aikaa, jolloin voi tapahtua käänteitä suuntaan jos toiseenkin. Esimerkkinä todettakoon, että Ruotsiin on viime aikoina tullut paljon turvapaikanhakijoita Serbian ja Kosovon romaniväestön keskuudesta. Emme vielä tiedä, miten se vaikuttaa tänne, Heikkinen sanoo.

– Tänä vuonna paikkojamme on supistettu jo niin paljon, että yllättyisin kovasti, mikäli niitä vieläkin lähdetään supistamaan, hän lisää.

Kunnallislehti: Vastaanottokeskuksessa alkaa yt-menettely (7.10.2010)

Punaisen Ristin Paimion vastaanottokeskuksen yt-neuvottelut alkavat loppuviikolla. Samassa yhteydessä selviää, joutuuko keskus vähentämään henkilöstöään. Vähentäminen on noussut esiin turvapaikanhakijoiden määrän pudottua kesän uusien säädöksien myötä.

– Tähän asti tiedämme vain sen, että mahdollisuuksien mukaan henkilöstömäärän mukauttamista tarkastellaan, sanoo Paimion keskuksesta apulaisjohtaja Ilona Dorji.

Kesällä voimaan tullut uusi EU-laki nopeutti kielteisen päätöksen saaneiden palauttamista maasta. Kun muitakin supistuksia on tapahtunut, on paikkojen tarve pudonnut radikaalistikin.

– Meidän 200-paikkaisen keskuksemme tarve on muuttumassa 100-paikkaiseksi marraskuun loppuun mennessä. Me emme ole saaneet ohjeistusta siitä, mikä tuleva henkilöstömäärä olisi.

Dorji harmittelee sitä, että juuri kun paikassa on saatu asiat rullaamaan, tilanne muuttuu. Hänen mielestään puolitusmatematiikka ei kuitenkaan tule kysymykseen henkilöstön kohdalla.

– Paimiossa ruokahuolto aiheuttaa jatkossakin paljon työtä. Kun lähdetään poliisin neuvonpitoon Turkuun pitää toisen ohjaajan lähteä, toisen olla täällä. Muutoinkin kokonaisuuden on pysyttävä hallinnassa.

– Mahdollisimman pienellä muutoksella haluaisimme saada työt jatkumaan. Varmaan pystymme siihen, jos joku joutuu lähtemään, mutta mistä ja miten paljon. Sitä joudumme miettimään.

Paimion vastaanottokeskuksessa on tällä hetkellä kahdeksantoista vakituista työntekijää.

Salon Seudun Sanomat: Lakimuutos vähentänyt turvapaikanhakijoiden määrää Paimiossa (26.7.2010)

Paimion vastaanottokeskukseen ei ole tullut EU-maista yhtään uutta turvapaikanhakijaa. Heinäkuun alussa voimaan astunut lakimuutos poisti EU-kansalaisilta oikeuden vastaanottopalveluihin kielteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen.

Paimion vastaanottokeskuksen apulaisjohtaja Ilona Dorjin mukaan myös jo keskuksessa olleet turvapaikkaa hakeneet EU-kansalaiset ovat palanneet kotimaahansa.

Aiemmin turvapaikanhakijat viipyivät Suomen vastaanottokeskuksissa jopa kuukausia kielteisen päätöksen jälkeen. Nyt kielteisen päätöksen saanut hakija ei voi enää käyttää vastaanottokeskuksen palveluja.

Yle: Vastaanottokeskuksessa tapeltiin (22.4.2010)

Paimion vastaanottokeskuksessa syntyi keskiviikkona tappelu bulgarialaisten ja somalien välillä.

Tilanne oli kärjistynyt vastaanottokeskuksen internethuoneessa, jossa oli tullut riitaa internetin käyttövarauksista.

Riita johti noin 10 henkilön väliseen tappeluun, jossa osapuolet repivät toisiaan hiuksista ja löivät.

Viisi henkilöä jouduttiin ottamaan poliisin säilöön tilanteen rauhoittamiseksi.

Kunnallislehti: Ennakkoluuloja roskiin Paimiossa (19.3.2010)

Paimion yläkoulun aulaan pöllähtää SPR:n punaisiin haalareihin pukeutunut nuorten joukko joka rahaa punaista roskista. Rasisminvastaisen viikon tempauksessa nuoret kannustavat ruokalaan marssivia ikätovereita kirjaamaan ennakkoluulot paperille ja lykkäämään sitten roskikseen.

Paimiossa kaikenikäisten ennakkoluulot kiteytyvät nyt turvapaikanhakijoihin ja vastaanottokeskuksen tuloon paikkakunnalle. Punainen on ongelmajätteen tunnusväri eli Roskis-tempauksen ideana oli, että ennakkoluuloja ei kierrätetä.

– Tottakai se ärsyttää, jos jotkut tulee vaan ku lomalle, ja ne bulgaarit ajelee mersuilla. Mutta kyllä oikeesti avun tarpeessa olevat voi tulla, pohti Pauli lappunsa valmistuttua.

Maria Uotila ja Titta Mäkinen miettivät ja miettivät, mutta kirjaaminen on vaikeaa.

– Ei me taideta olla ennakkoluuloisia. Kaikenlaiset uudet asiat pitää ottaa vastaan rohkein mielin, olla avarakatseinen, muotoili Titta ja mietti että vastaanottokeskukseen liittyvät epäluulot ja tietämättömyys johtuu toiminnan vieraudesta.

– Enemmän pitäisi kertoa keitä siellä on ja miksi. Oikeasti osa tulee sodan jaloista tai muuten huonoista oloista, hän jatkaa.

– Maahanmuuttajat tulee tänne rahan takia ja luo väkivaltaa ja rikollisuutta yhteiskunnassa, paukauttaa Miko Lehtinen omasta mielestään tyypillisen ennakkoluulon.

Hän arvelee, että ennakkoluulojen kirjaaminen paperille on monille helpottavaa, kun pääsee purkamaan ajatuksen ulos. Siksi koulussa järjestetty tempaus on hyvä.

– Jos ajattelee toisin kuin kaverit, niin on vaikea kertoa mielipiteitään, sitä voi joutua jopa kiusatuksi, hän miettii.

SPR keräsi nuorten ennakkoluuloja torstaina niin yläkoulussa kuin lukiossakin. Tänään perjantaina iltapäivällä ennakkoluuloja kirjataan Torikeskuksessa järjestettävässä tempauksessa, jossa on paikalla SPR:n vapaaehtoisia, ja jonka jälkeen kaikki punaiseen roskikseen kasatut ennakkoluulot poltetaan poroksi.

Kunnallislehti: Vastaanottokeskuksen johtaja vaihtui (4.3.2010)

Paimion vastaanottokeskuksen johtaja on vaihtunut. Keskuksen apulaisjohtaja Päivi Nikkola siityi pois tehtävästä tammikuun lopulla ja nyt vastaanottokeskusta luotsaa apulaisjohtaja Ilona Dorji.

Dorji aloitti työssään maanantaina 1. maaliskuuta.

Kunnallislehti: Vastaanottokeskus ottaa lahjoituksia (1.3.2010)

Paimiolaiset ovat vieneet oma-aloitteisesti vanhoja talvivaatteita lahjoituksena vastaanottokeskuksen asukkaille. Keskuksen vastaava johtaja Päivi Nikkola kertoo, että lahjoituksia otetaan vastaan, ja keskuksessa on järjestetty kahteen otteeseen kirppari. Asukkaille on myyty lahjoitusvaatetta 10–20 sentin hintaan.

– Lahjoitustavarasta on otettu nimellistä maksua, ettei tapahtuisi mitään hamstraamista. Saadut rahat käytetään suoraan asukkaiden hyväksi, Nikkola kertoo.

MTV3: Vastaanottokeskuksen työntekijän pahoinpitelijöitä etsitään (22.2.2010)

Poliisi etsii kahta nuorehkoa miestä epäiltynä Paimion vastaanottokeskuksen työntekijän pahoinpitelystä. Keskuksen 28-vuotias miestyöntekijä pahoinpideltiin, kun hän oli tarkastuskierroksella perjantain ja lauantain välisenä yönä. Pahoinpidelty on pystynyt antamaan tuntomerkit, mutta esimerkiksi miesten puheesta hän ei saanut kunnolla selvää, kerrotaan poliisista.

- Pahoinpitelijät olivat puhuneet hyvin vähän ja puhuessaan olivat mumisseet. Kieli oli joko suomea tai suomensukuista kieltä, esimerkiksi viroa, kertoo tuntomerkeistä rikosylikonstaapeli Jarmo Linden Kaarinan poliisiasemalta.

Työntekijän mukaan pahoinpitelijät olivat 25 - 30 -vuotiaita.

Suomalaissyntyinen työntekijä sai pahoinpitelyssä vammoja eri puolille kehoa.

Vastaanottokeskuksessa ei poliisin mukaan ole aiemmin sattunut vastaavaa, eli työntekijöitä ei ole uhkailtu tai pahoinpidelty. Keskus avattiin viime marraskuussa ja sen avaaminen on aiheuttanut Paimiossa vastustusta. Paikalliset ovat pelänneet sosiaalisten ongelmien lisääntyvän alueella.

Paimion vastaanottokeskus avattiin turvapaikanhakijoille viime marraskuussa aiemmin lakkautetun Suomusjärven vastaanottokeskuksen tilalle.

Ilta-Sanomat: Vastaanottokeskuksen työntekijä hakattiin sairaalakuntoon (22.2.2010)

Paimion vastaanottokeskuksen työntekijä pahoinpideltiin viikonvaihteessa sairaalakuntoon.

Yövuorossa ollut vastaanottokeskuksen työntekijä oli ollut tarkastuskierroksella ja havainnut kaksi miestä, jotka olivat seisseet pihan reunassa.

Kun työntekijä pyysi miehiä poistumaan alueelta, miehet alkoivat lyödä ja potkia työntekijää. Työntekijän kaaduttua maahan olivat pahoinpitelijät poistuneet juosten paikalta 110-tien yli Husontien suuntaan.

Sairaankuljetus kuljetti työntekijän sairaalaan tarkempiin tutkimuksiin. Hän sai lieviä vammoja eri puolille kehoa, mutta loukkasi polvensa ilmeisesti pahemmin.

Salon Seudun Sanomat: Maahanmuutto kasvattaa tuberkuloositilastoja (20.1.2010)

Tuberkuloosia diagnosoidaan entistä useammin Suomessa. Viime vuonna sairastuneita oli arviolta 400.

Paimion sairaalan ylilääkäri Kari Liippo kertoo, että ilmiön taustalla on maahanmuutto. Maahanmuuttajat tuovat taudin mukanaan maista, joissa tuberkuloosi on yhä edelleen yleinen sairaus.

Suomalaisella kantaväestöllä uusien tuberkuloositapausten määrä puolestaan vähenee.

Kunnallislehti: Paimio sijoittaa viisi pakolaista vuodessa? (18.1.2010)

Paimion kaupunki on ollut mukana seutuneuvotteluissa oleskeluluvan saaneiden pakolaisten sijoittamisesta kaupunkiin. Vuodenvaihteessa toimintansa aloittaneen, maahanmuuttoa ja kotouttamista koordinoivan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ELY:n seutusopimuksessa mukana ovat jo Naantali, Raisio, Lieto ja Kaarina. Paimiolle sopimusluonnosta odotellaan vielä tammikuun aikana.

– Esityksen mukaan Paimioon voitaisiin sijoittaa noin viisi pakolaista vuodessa. Kyseessä voisi olla esimerkiksi yksi perhe tai sitten muutamia yksittäisiä henkilöitä, ELY:n maahanmuuttoasiantuntija Kalle Myllymäki linjaa.

Sijoittamisessa oleskeluluvan saaneille tarjotaan kunnan puolesta asunto sekä muut kunnan tuottamat peruspalvelut. Kustannuksista vastaa valtio ensimmäisen kolmen vuoden osalta. Vaikeissa sairas- tai vammaistapauksissa kustannukset katetaan ensimmäisen 10 vuoden osalta. Lisäksi seutusopimuksen allekirjoittaneet kunnat saavat käyttöönsä yhteisen maahanmuuttoon erikoistuneen työntekijän.

Turun Sanomat: Vastaanottokeskus lisännyt järjestyshäiriöitä Paimiossa (16.1.2010)

Paimiolaisten pelot vastaanottokeskuksen mukanaan tuomista ongelmista ovat käymässä ainakin osittain toteen. Keskuksen liepeillä on törmätty viime viikkoina useisiin järjestyshäiriöihin. Perjantaina Paimion poliisi tiedotti kolmesta tapauksesta, joissa se oli joutunut puuttumaan keskuksen asukkaiden toimintaan. Ennen vastaanottokeskuksen marraskuista avaamista monet paimiolaiset pelkäsivät ulkomaalaisten tuovan mukanaan myös rikollisuutta.

Viimeksi torstaina poliisi puuttui pakolaisten puuhiin, kun nämä tyhjensivät UFF:n vaatekeräyslaatikon. Joukko Bulgarian romaneja oli työntänyt lapsen laatikkoon, josta tämä heitteli muovikasseihin pakatut vaatteet ulkona odottaville tovereilleen. Poliisipartio tapasi tekijät lähistöltä ja palautti vaatteet takaisin laatikkoon.

Monen taustalla vanhoja rikoksia

Poliisi kertoo joutuneensa aiemmin tammikuussa rauhoittelemaan somali- ja afgaanipakolaisten välille kehkeytynyttä riitaa. Joulukuussa bulgaarit taas nostivat äläkän, kun lounaaksi tarjottu ruoka ei ollut heidän mieleensä.

Rikosylikonstaapeli Jarmo Linden Paimion poliisilaitokselta kertoo, että rötöksiä ei ole tapahtunut kuitenkaan päivittäin.

– Eivät meidän resurssimme tästä kärsi. Näiden tapausten lisäksi meille tulee kuitenkin aika paljon virka-apukuulustelupyyntöjä. Monet keskuksen asukkaat ovat asuneet aikaisemmin jossain muussa vastaanottokeskuksessa ja mahdollisesti tehneet siellä rikoksia, jotka tulevat ilmi vasta nyt. Heidän kuulusteluihinsa joudumme käyttämään aikaa, Linden toteaa.

Hänen mukaansa poliisit eivät ole neuvotelleet ongelmien ratkaisusta vastaanottokeskuksen johdon kanssa.

– Olisi varmasti aiheellista olla sinnepäin yhteydessä, hän myöntää.

Huoltamo kärsii näpistelijöistä

Vastaanottokeskuksessa asuvat turvapaikanhakijat ovat aiheuttaneet harmeja myös lähiseudun liikkeissä. Läheinen Paimion Neste-huoltoasema sulkee nykyisin ovensa puolilta öin, kun aikaisemmin se oli ympäri vuorokauden auki. Aseman kauppias kertoo, että näpistelevät turvapaikanhakijat olivat asia, joka vaikutti ratkaisuun. Pakolaiset eivät ole kuitenkaan ainoa syy ovien sulkemiseen, sillä yöaikaan heistä ei ole ollut suuremmin haittaa.

– Näpistely on ollut lähes päivittäistä, mutta näyttöä siitä on aina vaikea saada. Olenkin joutunut lisäämään myymälään useita kameroita, kertoo kauppias Ulla Holopainen.

Hän kuitenkin kiittelee vastaanottokeskuksen johtoa hyvästä yhteistyöstä. Myös poliisi on auttanut antamaan porttikieltoja näpistelystä kärähtäneille. Holopaisen muuta harmia pakolaisista ei ole ollut ja varasteluunkin ovat syyllistyneet pääasiassa Bulgarian romanit.

Kuvateksti:
Turvapaikanhakijoiden aiheuttamat ongelmat ovat Paimion vastaanottokeskuksen apulaisjohtajan Päivi Nikkolan mukaan suurilta osin liioiteltuja. Perjantaina pakolaiset osallistuivat pihatöihin.

Turkulainen: Pakolaiset tyytymättömiä ruokaan - poliisi paikalle (15.1.2010)

Radio Sata: Pakolaiskeskuksen asukkaat työllistäneet poliisia (15.1.2010)

Pakolaiskeskuksen asukkaat ovat työllistäneet poliisia Paimiossa viime aikoina.

Pakolaiset tyhjensivät Teollisuustiellä olevan UFF:n keräyslaatikon eilen. Keräyslaatikon tyhjennys onnistui niin, että keräyslaatikkoon sisälle laitettiin lapsi, joka antoi laatikossa olleet muovipussit ulos. Poliisit tavoittivat laatikon tyhjentäjät lähistöltä ja palauttivat vaatepussit takaisin keräyslaatikkoon.

Alkuviikosta pakolaiskeskuksessa olevien eri kansallisuuksien välille tuli niin kovaa riitaa, että paikalle piti hälyttää poliisit rauhoittamaan tilannetta. Yksi pakolaiskeskuksessa asuva mies vietiin Turun poliisiaseman putkaan.

Myös joulun aikaan keskuksessa tarvittiin poliisin apua, kun pakolaiskeskuksen bulgarialaiset asukkaat eivät olleet tyytyväisiä heille tarjotun ruuan laatuun. Tilanne rauhoittui poliisien saavuttua paikalle.

Salon Seudun Sanomat: Bulgarian romanit täyttävät Paimion vastaanottokeskusta (14.1.2010)

Paimion vastaanottokeskukseen saapuu runsaasti turvapaikanhakijoina Bulgarian romaneita, joilla ei ole mahdollisuuksia saada Suomesta turvapaikkaa.

Tällä hetkellä yli puolet keskuksen sadasta viidestäkymmenestä asukkaasta on bulgarialaisia. Bulgarian romaneita on tullut Suomeen runsaasti viime kesästä alkaen.

Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo epäilee syyksi lähes matkatoimistomaista ihmisten houkuttelua Suomeen. Hän uskoo, että turvan sijaan bulgarialaiset tavoittelevat etuja, kuten suomalaista toimeentulotukea.

Kunnallislehti: Nesteellä näpistelyä ja bensavarkauksia (11.1.2010)

Paimion Nesteellä ulkomaalaisrekisterissä olevaan autoon oli lauantai-iltana tankattu polttoainetta 15 litraa. Tämän jälkeen auto oli poistunut paikalta jättäen polttoaineet maksamatta.

Sama toistui Nesteellä sunnuntaina. Tällöin jälleen ulkomaalaisrekisterissä olevaan autoon oli tankattu polttoainetta, tällä kertaa 31 litraa, ja jätetty maksamatta. Nesteellä lauantaina ja sunnuntaina sattuneiden tapausten autot olivat eri autoja.

Sunnuntai-iltana Paimion Neste-huoltamolla jäi näpistelystä kiinni kaksi Paimion vastaanottokeskuksessa asuvaa henkilöä, bulgarialainen nainen ja mies. Huoltoaseman henkilökunnan mukaan samat henkilöt ovat käyneet näpistelemässä myymälässä aikaisemminkin.

Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä Asianajajankadulla Kaarinassa olleiden kahden linja-auton tankista oli anastettu yhteensä noin 150 litraa dieselpolttoainetta.

Kunnallislehti: Elämä sujuu rauhaisasti Paimion vastaanottokeskuksessa (7.1.2010)

Julkisuudessa uutta pontta saanut maahanmuuttokeskustelu ei juurikaan näy tai kuulu turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksessa Paimiossa. Elämä siellä sujuu vastaavan apulaisjohtajan Päivi Nikkolan mukaan normaalisti. On vilkasta, mutta toisaalta rauhallista.

– Tällä hetkellä meillä asuu 165 turvapaikanhakijaa, kaikkiaan 14:stä eri maasta, Nikkola laskee.

Vastaanottokeskus on ollut auki Paimiossa liki kaksi kuukautta, ja se on nyt täydessä toiminnassa. Paimion yksikkö on ns. transit-keskus, josta siirrytään pikaisesti muihin keskuksiin odottamaan varsinaista turvapaikkapäätöstä. Paimiosta on jo siirtynyt pois viitisenkymmentä turvapaikanhakijaa: jotkut muihin vastaanottokeskuksiin, jotkut takaisin omaan kotimaahansa, jotkut Dublinin-sopimuksen perustella siihen Euroopan maahan mihin alun perin ensin saapuivat.

– Entiset motellin tilat ovat osoittautuneet ihan toimiviksi, Nikkola kiittelee.

Viime aikojen kovilla pakkasilla on tosin välillä ollut hiukan viileää. Joitakin lämpimämmästä ilmanalasta saapuvia se on voinut oudoksuttaa, mutta heille on selitetty, että parinkymmenen asteen huonelämpötila on Suomessa ihan lämmin.

Vastaanottokeskuksessa ei ole Nikkolan mukaan tähän mennessä ollut sanottavia häiriöitä asukkaiden kesken tai ulkopuolisten toimesta. Jotkut paikalliset tosin kävivät pörisyttelemässä autojaan motellin pihalla muutaman kerran, mutta siitäkin on jo aikaa.

Enemmän Nikkola on kuullut positiivista palautetta. Tarkoitus olisi tulevaisuudessa solmia kontakteja myös paikkakuntalaisiin ja saada aikaan vapaaehtoistoimintaa.

– Jotkin satunnaiset aktiiviset paikkakuntalaiset ovat jo olleet yhteydessä ja ilmoittaneet että voisivat esimerkiksi viedä jonkin perheen lapsia pulkkamäkeen. Pulkat ovat meillä tilauksessa, Nikkola kertoo.

Lue lisää perjantain 8.1. lehdestä:

- Bulgarialaiset vyöryvät vastaanottokeskuksiin

- Tukitaanko "EU-porsaanreikä"?

Yle: Paimion vastaanottokeskus täyttyy (4.1.2010)

Paimioon marraskuussa perustettu turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus on saanut lisää asukkaita. Tällä hetkellä entisessä hotellirakennuksessa on majoitettuna 155 henkilöä.

He edustavat 16:tta eri kansallisuutta. Ikähaarukka ulottuu vauvaikäisestä noin 70-vuotiaisiin. Kaikkiaan majoitustilaa löytyy 200 asukkaalle. Yksiköstä vastaava Päivi Nikkola kertoo toimintojen lähteneen hyvin käyntiin. Paimion keskusta ylläpitää Suomen Punainen Risti. Kyseessä on yksi Turun vastaanottokeskuksen yksiköistä. Paikka on tarkoitettu lyhytaikaiseen majoitukseen, joten asukkaiden vaihtuvuus on suuri. Turvapaikanhakija oleskelee Paimiossa poliisin haastatteluun asti.Tämän jälkeen hän siirtyy toiseen vastaanottokeskukseen odottamaan Maahanmuuttoviraston puhuttelua. Turku on eräs vilkkaimpia maahantuloreittejä. Turun vastaanottokeskuksen Pansiossa sijaitseva yksikkö on ottanut vuosittain vastaan satoja uusia turvapaikanhakijoita. Nyt uudet hakijat ohjataan pääosin Paimioon.

Kunnallislehti: Vastaanottokeskus kiinnosti paimiolaisia (10.12.2009)

Paimion vastaanottokeskus piti ovensa avoimena yleisölle torstaina. Asiasta kiinnostuneita ihmisiä riitti runsaasti. Jo ensimmäisen tunnin aikana paikalla ehti piipahtaa pitkälti toistasataa vierasta.

– Todella mukavasti ihmisiä – enemmän kuin odotin, toivottavasti kahvia ja torttuja riittää kaikille, myhäili vastaanottokeskuksen apulaisjohtaja Päivi Nikkola.

Entisen motellin käytävillä kävi melkoinen puheensorina, kun paikalliset vaihtoivat kuulumisia turvapaikanhakijoiden kanssa ja tutustuivat remontin läpikäyneen hotellin uusiin kasvoihin.

Paimiolaispariskunta Pertti ja Sointu Väntsi kiertelivät keskuksen tiloja iltapäivällä. Uudet vieraat saivat heiltä lämpimän vastaanoton.

– Tervetuloa vaan Paimioon, ihan mielelläni heidät täällä näen, Pertti Väntsi totesi.

Keskuksen asukkaille löytyi häneltä ymmärrystä. Sodan jaloista Kannakselta aikanaan evakkoon lähtenyt mies tietää, miltä tuntuu jättää koti taakseen.

– Ei se ollut helppoa, Väntsi sanoo hiljaa.

Kunnallislehti: Vastaanottokeskus aukeaa yleisölle - katso video! (4.12.2009)

Suvi Kainulainen

Paimion vastaanottokeskukseen on mahdollisuus päästä tutustumaan torstaina 10.12.. Avoimiin oviin ovat tervetulleita naapurit, yhteistyökumppanit ja kaikki, jotka ovat kiinnostuneita keskuksen toiminnasta.

Vastaanottokeskuksen toiminta on lähtenyt liikkeelle hyvin. Asukkaita on saapunut tähän mennessä kolmisenkymmentä, ja lisää saapuu vähitellen.

– Olemme saaneet myönteistä palautetta paimiolaisilta. Ihmisillä on paljon kysymyksiä ja heitä helpottaa, kun he saavat tietoa asioita, kertoo apulaisjohtaja Päivi Nikkola.

Tällä hetkellä vastaanottokeskuksessa on muutama lapsiperhe, jonkin verran parikymppisiä nuoria miehiä ja vanhimmat neljänkymmenen ikäisiä.

Turvapaikanhakijoita on kymmenestä eri maasta. Suomalaista kulttuuria aletaan opettaa alusta asti.

– Pidämme heille tiedotustilaisuuksia, joissa kerromme käytännön elämästä ja viranomaisasioista. Kun tavataan, sanotaan huomenta ja päivää, aterialla kiitos ja ole hyvä. Lähdetään liikkeelle pienistä asioista, Nikkola sanoo.

Paimion vastaanottokeskus on odotusajan vastaanottokeskus, josta siirrytään jatkopaikkaan odottamaan haastatteluun pääsyä. Turvapaikanhakijat eivät siis automaattisesti jää siihen kuntaa, johon heidät ensimmäisenä sijoitetaan.

Katso Päivi Nikkolan haastattelu ja tunnelmia vastaanottokeskuksesta Kuntsarin videoista.

Yle: Turvapaikanhakijoita jo tullut Paimioon (19.11.2009)

Paimioon maanantaina avatun vastaanottokeskukseen on alkanut saapua turvapaikanhakijoita. Vanhan hotellin huoneisiin on majoitettu tällä hetkellä kuusi turvapaikanhakijaa.

Maanantaina keskukseen saapui vain yksi albanialainen ja tiistaina kolme turvapaikanhakijaa, jotka ovat Afganistanista, Somaliasta ja Irakista. Keskiviikkona Paimioon saapui kaksi asiakasta, toinen Albaniasta ja toinen Kroatiasta. He kaikki ovat saapuneet maahan Turun kautta.

Paimion vastaanottokeskus on tarkoitettu lyhytaikaiseen majoitukseen. Turvapaikanhakija on siellä poliisin haastatteluun asti, mihin saattaa mennä pisimmillään kolme kuukautta. Sitten hän siirtyy toiseen vastaanottokeskukseen odottamaan Maahanmuuttoviraston puhuttelua.

Entisen Hotelli Valtatie 1:n tiloissa toimivaan SPR:n pyörittämään keskukseen voidaan sijoittaa kaksisataa turvapaikanhakijaa. Työntekijöitä yhteensä noin 15. Hotellin päärakennukseen on remontoitu pari toimistoa, joissa voidaan käsitellä turvapaikanhakijoiden papereita. Hotellihuoneet on jätetty ennalleen.

Kunnallislehti: Paimion vastaanottokeskus avautui (17.11.2009)

Punaisen Ristin lippu nousi salkoon Paimion vastaanottokeskuksessa maanantaina iltapäivällä keskuksen avautumisen merkiksi. Paikalla olivat myös Punaisen Ristin Varsinais-Suomen piirin toiminnanjohtaja Pauli Heikkinen ja Turun vastaanottokeskuksen johtaja Jaana Sikiö.

Paimion keskusta ylläpitää SPR:n Varsinais-Suomen piiri, ja se on yksi Turun vastaanottokeskuksen yksiköistä, joten se ottaa vastaan Turkuun tulleita turvapaikanhakijoita.

Turku on yksi vilkkaimmista maahantuloreiteistä. Pansion yksikköön on otettu vuosittain satoja uusia turvapaikanhakijoita, ja nyt uudet hakijat ohjataan pääosin Paimioon.

– Yhtään turvapaikanhakijaa ei ole Paimioon vielä tullut, emmekä pysty arvaamaan milloin ensimmäiset tulevat, mutta nyt meillä on kaikki valmiudet ottaa heitä vastaan, Paimion vastaanottokeskuksen vastaava apulaisjohtaja Päivi Nikkola totesi eilen.

– Viime aikoina heitä on tullut etenkin Somalian ja Afganistanin sota-alueilta.

Paimion vastaanottokeskusta luonnehditaan "transit-keskukseksi", joka on tarkoitettu lyhytaikaiseen majoitukseen. Turvapaikanhakija on Paimion yksikössä vain poliisin haastatteluun asti ja siirtyy sitten toiseen vastaanottokeskukseen odottamaan maahanmuuttoviraston puhuttelua. Oleskelu voi kuitenkin pidentyä, mikäli muissa vastaanottokeskuksissa ei ole tilaa.

Poliisin haastatteluun pääseminen riippuu mm. poliisin resursseista. Turussa poliisin haastatteluun on päässyt yleensä 3–4 viikon kuluessa. Paimiossa ollessaan turvapaikanhakija käy terveystarkastuksessa, hoitaa asioitaan ja osallistuu työtoimintaan. Myös harrastuksia on suunnitteilla.

Suunnitteilla on niin ikään avoimien ovien päivä, kunhan toiminta on lähtenyt käyntiin. Päivi Nikkola kehottaa paimiolaisia ottamaan yhteyttä häneen, mikäli jokin vastaanottokeskusta koskeva asia askarruttaa.

YLE: Paimion vastaanottokeskuksessa ensimmäinen turvapaikanhakija (16.11.2009)

Paimion vastaanottokeskus avautui turvapaikanhakijoille maanantaina. Ensimmäinen asukas, albanialainen turvapaikanhakija, asettui taloksi illansuussa.

SPR:n pyörittämään keskukseen voidaan sijoittaa kaksisataa turvapaikanhakijaa.

Kyseessä on entinen Hotelli Valtatie 1. Paimion vastaanottokeskus on tarkoitettu lyhytaikaiseen majoitukseen. Turvapaikanhakija on siellä poliisin haastatteluun asti. Sitten hän siirtyy toiseen vastaanottokeskukseen odottamaan Maahanmuuttoviraston puhuttelua. Paimioon sijoitettavat turvapaikanhakijat ovat lähinnä niitä, jotka ovat tulleet maahan Turun kautta.

Uusi vastaanottokeskus on otettu käyttöön nopealla aikataululla. Vuokrasopimus alkoi vasta lokakuun puolivälissä. Sen jälkeen on palkattu keskuksen henkilökunta. Työntekijöitä on yhteensä noin 15. Hotellin päärakennukseen on remontoitu pari toimistoa, joissa voidaan käsitellä turvapaikanhakijoiden papereita. Hotellihuoneet on jätetty ennalleen.

Turvapaikanhakijat pyritään majoittamaan Paimioon mahdollisimman lyhyeksi ajaksi eli korkeintaan noin kolmeksi kuukaudeksi.

Salon Seudun Sanomat: Paimion vastaanottokeskukseen ensimmäiset työntekijät ensi viikolla (30.10.2009)

Ensimmäiset työntekijät tulevat Paimion vastaanottokeskukseen ensi viikolla. Muuten keskuksessa on vielä hiljaista.

Paimiolainen Hotelli Valtatie 1 siirtyi SPR:n hallintaan kaksi viikkoa sitten. Sen jälkeen siellä on tehty pieniä vastaanottokeskuksen toiminnan vaatimia muutoksia.

Ensimmäiset asukkaat voidaan ottaa Paimiossa vastaan marraskuun puolivälissä. Paimion keskus toimii SPR:n Turun vastaanottokeskuksen alaisuudessa.

YLE Uutiset: Paimion vastaanottokeskus herättää tunteita (14.10.2009)

Paimion Kunnallislehti: Vastustajat kiivaimmin äänessä vastaanottokeskuksen tiedotustilaisuudessa (9.10.2009)

Salon Seudun Sanomat: Vastaanottokeskus laukaisi kiivaan kysymystulvan Paimiossa (8.10.2009)

Marja-Liisa Kujanpään edessä on yli 30 kysymyksen lista. Hän on saapunut hyvissä ajoin Paimion Hotelli Valtatie 1:ssä eilisiltana järjestettyyn tiedotustilaisuuteen tulevasta vastaanottokeskuksesta.

- Tämä on laajempi yhteiskunnallinen kysymys kuin Paimion vastaanottokeskus. Olen huolissani, että islamilaisten kulttuurimaailma on niin erilainen kuin meidän ja naisten ja lasten asema toisenlainen, Kaarinassa asuva Kujanpää perusteli.

Hän ei ymmärrä miksi Suomeen pitää ottaa niin paljon ulkomaalaisia. Kujanpään kaltaisia mielipiteitä esitti moni muukin. Lisäksi turvapaikanhakijoiden pelätään ruuhkauttavan Paimion terveyskeskusta ja heidän arvellaan aiheuttavan häiriöitä.

Tänä vuonna Suomeen saapuu noin 5500 turvapaikanhakijaa. Maahanmuuttovirasto päättää, saako henkilö jäädä Suomeen vai ei. Asian käsittelyn ajan hän asuu vastaanottokeskuksessa, joita Suomessa on 21.

Vastaanottokeskuksen kulut maksetaan valtion budjetista, ei yksittäisen kunnan.

Kun turvapaikanhakija saapuu keskukseen, hänelle tarjotaan majoitus, välttämätön sosiaalinen turva, tulkkipalvelut, oikeusapu ja lapsille koulu.

- Miksi heille opetetaan olemista suomalaisessa yhteiskunnassa, jos he ovat vain lyhyen aikaa täällä, Kujanpää kummeksui.

- He saavat vapaasti liikkua, käyttää busseja, käydä kaupassa. Miksi tuhlata aikaa, kun osa jää Suomeen, Turun vastaanottokeskuksen apulaisjohtaja Heino Nurmi vastasi.

Paimiolaisen Tero Säterin mielipide on selkeä.

- Minä en pidä pakolaisista ja sillä siisti.

Häntä ärsyttää, kun valkoisiin pukuihin pukeutuneet somalinuorukaiset viettävät aikaansa keskellä päivää Turun kauppakeskuksissa. Hänestä Suomessa ei tarvita työttömiä, hyväkuntoisia ulkomaalaisia.

Miksi niin paljon nuoria miehiä?

Useampi kysymys kosketti nuoria miehiä, joita turvapaikanhakijoissa on paljon.

- Monet saapuvat Irakista, Somaliasta ja Afganista. ei siellä miehenä ole naista helpompaa olla, Kalle Myllymäki Te-keskuksesta totesi.

Hän rauhoitti keskustelua vetoamalla.

- Oleellisinta on, miten kohdataan tänne tulevia ihmisiä. Ei kannata pelätä, että teiltä viedään palveluja pois, vaan vastaanottokeskus tuo rahaa Paimion seudun talouteen.

- Entä onko tarkoitus, että alle 18-vuotiaista lapsista tulee ns. ankkurilapsia, jotka tuovat myöhemmin koko suvun mukana, Tapio Äyräväinen Salosta halusi tietää.

Viiden vuoden aikana Suomeen seuraa 2000–3000 perheenjäsentä.

- Jokainen voi miettiä, onko se paljon vai vähän viiden miljoonan ihmisen kansassa, Veikko Pyykkönen sisäasiainministeriön maahanmuutto-osastolta totesi.

Keskusta johtamaan saapuva, Suomusjärven vastaanottokeskuksessa aiemmin työskennellyt Päivi Nikkola rohkaisi ottamaan askarruttavissa asioissa yhteyttä häneen. Tavoitteena on, että elämä sujuisi mutkattomasti.

Toistakymmentä uutta työpaikkaa

- On mielenkiintoista saada kuntaan tällainen paikka. Minua kiinnostaa lasten kouluunmeno, Henna Jalonen sanoi.

Veikko Pyykkönen kertoi lasten koulukäynnin alkavan Paimiossa melko pian saapumisen jälkeen.

Myös Kimmo Jalonen näki tilanteessa valoa.

- Hienoa, että kuntaa tupsahtaa 15–17 työpaikkaa. Paimiolaisten pitäisi olla onnellisia!

Paimiolainen Jyrki Heikkilä oli huolestunut negatiivisista mielipiteistä.

- Varmasti on paljon henkilöitä, jotka ovat tukemassa tätä.

Turun Sanomat: Vastaanottokeskus nosti paimiolaiset kiihkeään vastarintaan (8.10.2009)

Paimion vastaanottokeskusta käsittelevästä tiedotustilaisuudesta muodostui keskiviikkoiltana kuntalaisista säkenöivän kiukun purkaus. Lähiseudun asukkaille tarkoitettu tilaisuus keräsi reippaasti yli sata kuulijaa hotelli Valtatie 1:n tiloihin. Koolle kutsujina toimivat keskusta puuhaavat sisäministeriö ja Varsinais-Suomen TE-keskus sekä tulevaa laitosta pyörittävä Punainen risti.

Nykyisen hotellin tilat on vuokrattu vastaanottokeskuksen käyttöön. Sen katon alle on tarkoitus sijoittaa kuun puolivälistä lähtien parisataa turvapaikanhakijaa. Hankkeen aikataulu on ollut varsin pikainen, sillä keskuksen sijoituspäätös varmistui vasta pari viikkoa sitten.

Asiaa valmisteltu hiljaisuudessa

Tiedotustilaisuus sähköistyi heti alkuunsa, kun paikalla ollut yleisö ei malttanut kuunnella sisäministeriön ylitarkastaja Veikko Pyykkösen esitystä loppuun. Yleisö tahtoi lopettaa ”turhanaikaiset kalvosulkeiset” ja pureutua oikeisiin ongelmiin.

Järjestäjät ja yleisö päätyivätkin kilvan maalailemaan uhka- ja kaunokuvia pakolaistilanteesta ja keskuksen merkityksestä Paimion kaupungille. Satapäiseltä yleisöltä ei herunut ainuttakaan hyväksyvää kommenttia keskuksen puolesta. Yhtä lailla järjestäjien pinna ei tahtonut riittää kuntalaisten epäluulojen hälventämiseen.

Erikoissuunnittelija Kalle Myllymäki Varsinais-Suomen TE-keskuksesta myönsi, että hanke on edennyt valitettavan kiireellä.

– Turvapaikanhakijoiden määrä on noussut nopeasti. Nyt tarvittaisiinkin positiivista suhtautumista tähän asiaan, hän pyysi.

Paimiolaisia kuitenkin raivostutti, että hanketta on valmisteltu piilossa.

– Asiaa on pidetty salassa, eikä asukkaita ole kuultu aikaisemmin, valitti lähistöllä asuva Johanna Suojanen .

Tilannetta ei parantanut, että puuhamiehet tunnustivat puhuneensa keskuksen perustamisesta jo toukokuussa kaupungin virkamiesten kanssa. Osan kiireestä aiheuttaa Suomusjärven vastaanottokeskuksen lakkauttaminen kuun vaihteessa. Paimion tilat korvaavat sen jättämää aukkoa. Sisäministeriön Pyykkönen kuitenkin vakuutti, että majoitustilanne ei muistuta katastrofia.

– Tällä hetkellä akuuttia liikkeelle lähtöä ei tarvita, mutta huomenna tilanne voi olla jo toinen, hän totesi ja muistutti, että pari vuotta sitten Suomessa jopa lakkautettiin useita keskuksia, kun hakijamäärät romahtivat.

Pakolaiset laskevat asuntojen arvoa

Paimion vastaanottokeskuksen myötä pitkäaikaisen hotellin toiminta loppuu. Sen mailla sijaitseva uimahalli jää kuitenkin paikallisten käyttöön.

Viranomaiset vakuuttivat huolestuneille veronmaksajille, että esimerkiksi turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto ei kaadu kunnallisen sosiaalitoimen maksettavaksi.

Myllymäki myös lupasi, että vaikka kaupungin katukuva muuttuu värikkäämmäksi, pakolaisinvaasiota ei tarvitse pelätä.

– Tulevaisuudessa Paimioon sijoitettavat pakolaiset voidaan laskea yhden käden sormilla, erikoissuunnittelija arvioi, vaikka oleskeluluvan saaneet saavatkin itse valita asuinkuntansa.

Verorahojensa menetyksen lisäksi paikalliset huusivat yhteen ääneen huoltaan siitä, että kulmille ilmestyvät ulkomaanihmiset ovat omiaan laskemaan kiinteistöjen arvoa.

– Monet pelkäävät järjestyshäiriöiden lisääntyvän ja lasten ja nuorten turvallisuuden heikentyvän, Johanna Suojanen muotoili maltillisesti.

Moni paikalla ollut ei kuitenkaan malttanut kätkeä avoimen rasistista suhtautumistaan koko hankkeeseen. Useissa puheenvuoroissa arvosteltiin kovin sanoin Suomen koko turvapaikkalinjaa ja vaadittiin muutoksia pakolaislakeihin.

Salon Seudun Sanomat: Vastaanottokeskus kiihdyttää paimiolaisia (7.10.2009)

Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen tulo Paimion Hotelli Valtatie 1:een nostattaa kuntalaisten tunteita. Hotellilla keskiviikkoiltana pidetyssä tiedotustilaisuudessa tunnelma oli kireä, ja puheenvuoroissa vastustettiin keskuksen tuloa ja arvosteltiin Suomen maahanmuuttopolitiikkaa.

Myönteiset puheenvuorot koskivat uusia työpaikkoja, joita tulee 15–17.

Erityisesti kuntalaisia ärsytti asioiden nopea eteneminen. Heidän mielestään asiasta ei oltu tiedotettu riittävän aikaisin ja laajasti.

- Huhti-toukokuussa asiasta on puhuttu kaupungin kanssa ja toukokuussa tiedotettiin kaupunginhallitukselle. Lähtökohta on, että minnekään kuntaan ei mennä vastentahtoisesti, SPR:n Varsinais-Suomen piirin toiminnanjohtaja Pauli Heikkinen vastasi.

Kireä ilmapiiri ei ollut hänelle uutta. Hän totesi keskustelun etukäteen olevan yleensä kiihkeää ja monipuolista. Silti hän uskoi kaiken menevän Paimiossakin hyvin.

Vastaanottokeskus avautuu lokakuun aikana. Työntekijöiden hakeminen on loppumetreillä, ja hotellilla tehdään pientä remonttia ennen kuin asukkaat voivat saapua.

Turun vastaanottokeskuksen alaisessa Paimion keskuksessa on 200 paikkaa. Turvapaikanhakijoita on odotettavissa ainakin Irakista, Somaliasta, Afganistanista ja Venäjältä.

Paimiosta uusi vastaanottokeskus (29.9.2009)

Paimioon avataan uusi vastaanottokeskus parin viikon sisällä. SPR on päässyt asiasta sopimukseen Valtatie 1:nä tunnetun hotellin omistajan kanssa.

Ensimmäiset asukkaat saapuvat keskukseen lokakuun puolivälissä, kertoo valmiusjohtaja Jukka Rantala. Kaikkiaan Paimioon voidaan sijoittaa 200 turvapaikanhakijaa. Rantalan mukaan tilat vaativat vain pientä kunnostusta.

SPR ryhtyy välittömästi etsimään Paimion keskukselle johtajaa ja 15 - 17 uutta työntekijää.

Suomusjärven vastaanottokeskus suljetaan lokakuun lopussa.

Salon Seudun Sanomat: Suomusjärven vastaanottokeskus suljettaneen (7.9.2009)

Suomusjärven vastaanottokeskus suljetaan todennäköisesti lokakuun lopussa. Koordinaattori Ari Haaranen Suomen Punaisesta Rististä kertoo, että Suomusjärvestä luovutaan, koska entisen motellin tilat eivät sovellu vastaanottokeskuskäyttöön.

SPR on käynyt eri puolilla Suomea neuvotteluja uudesta vastaanottokeskuksesta. Haarasen mukaan Hotelli Valtatie 1 Paimiossa on edelleen mahdollinen vaihtoehto.

Yle: Vastaanottokeskus ehkä Paimion Paipin viereen (5.5.2009)

Perinteikäs Hotelli Valtatie 1 on ehdolla uudeksi varsinaissuomalaiseksi vastaanottokeskukseksi. Ministeriö etsii kiireellä sijoituspaikkoja.

Suomeen odotetaan tänä vuonna mahdollisesti 6000 turvapaikanhakijaa. Yhtenä vastaanottokeskusten ylläpitäjänä kuntien ohella on SPR. Vuoden alussa saapuivat ensimmäiset turvapaikanhakijat Syvälammen motelliin Suomusjärvelle.

Tuorein vaihtoehto on Paimiossa sijaitsevaa Hotelli Valtatie1. SPR:n Varsinais-Suomen piirin valmiusjohtaja Jukka Rantalan mukaan alustavan tutustumisen perusteella sekä paikka, kiinteistö että omistajapari vaikuttavat erinomaisen sopivilta.

- SPR pystyy löytämään paikan korkeintaan 2000 turvapaikanhakijalle, joten kunnille jää kyllä aikamoinen osuus yhteisvastuusta. Turun Pansiossa on noin 250 paikkaa, Syvälammella noin 70 ja onpa vielä Punkalaitumellakin Turun hoitama vastaanottokeskus, luettelee Rantala.

Alkutunnustelut tekeillä

Paimion Hotellissa on tällä hetkellä vuodepaikkoja noin 200. Hotellin omistaja Timo Kantola kertoo, että mitään päätöksiä ei vielä ole tehty.

- Olemme tavanneet vasta kaksi kertaa, enkä halua nyt vielä kommentoida asiaa sen kummemmin kuin että tapaamiset ovat sujuneet hyvässä hengessä, toteaa Kantola.

Valmiusjohtaja Rantala kertoo, että nykyisin turvapaikanhakijoita pyritään heti luotsaamaan itsenäiseen toimintaan, joten sijainti palvleujen lähistöllä on tärkeää.

- He mm. valmistavat itse ruokansa, eli käyvät paikallisissa kaupoissa. Hiihtoputki Paippikin tulee tutuksi, mikäli vuokrasopimus syntyy. Tulevia asukkaitahan ohjataan myös paikallisten urheilu- ja muiden harrastusjärjestöjen pariin, selvittää valmiusjohtaja Rantala.

Paimion kaupunginjohtaja Jari Jussinmäki on tyytyväinen, että SPR on heti alussa informoinut myös kaupunkia asiasta.

Unless otherwise stated, the content of this page is licensed under Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 License