Oulun vastaanottokeskus on valtion ylläpitämä.
Johtaja Katja Kolehmainen (Oulu)
Johtaja Sirpa Kansanaho (Pudasjärvi)
Oulun vastaanottokeskus on tällä haavaa 150-petinen ja alaikäisille paikkoja on 57. (Kaleva 25.8.2008)
Oulun vastaanottokeskus toimii Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen työvoimaosaston ohjauksessa.
Oulun vastaanottokeskuksen sivutoimipisteenä toimintansa käynnistää Pudasjärven vastaanottokeskus. Pudasjärven vastaanottokeskuksen toiminnassa keskitytään alaikäisten ilman huoltajaa saapuneiden turvapaikanhakijoiden vastaanottamiseen, mihin paikkoja on varattu nelisenkymmentä.
Uutiset
Ylen uutishaku: Oulun vastaanottokeskukseen liittyvät Ylen uutiset
Pohjolan Työ: Pakolaisnuoret otettu hyvin vastaan Pudasjärvellä (15.3.2011)
Pakolaisten vastaanottaminen aloitettiin Pudasjärvellä kaksi vuotta sitten, jolloin kaupunkiin saapui suuri joukko 16-18-vuotiaita nuoria.
- Aluksi tilanne jännitti, mutta hyvän pohjan antoi poliittisen päätöksenteon yksimielisyys asiassa. Myös eri kansalaisjärjestöt ja harrastusryhmät ottivat nuorten kotiutumisen sydämen asiakseen. Saimme luotua hyvän ilmapiirin, mikä lievensi vastustusta ja on kantanut tähän saakka, kertoo kaupunginjohtaja Kaarina Daavittila.
Aikuisuuden kynnyksellä olevia, ilman vanhempiaan saapuvia pakolaisnuoria pidetään usein ”vaikeana” ryhmänä. Daavittilan mukaan osalla saattaa olla lukiotausta, mutta suuri osa on omalla kielelläänkin lukutaidottomia ja heille täytyy järjestää opetusta.
- Lähdimme siitä, että nuoret kotiutuisivat helposti Pudasjärvelle. Humanitääriset syyt ovat tietysti etusijalla, mutta tärkeää on huomata myös se, että ikäluokat pienenevät ja tarvitsemme lisää nuoria opiskelemaan lukioon ja ammattikouluun.
Nuorista 30-40 asuu edelleen Pudasjärvellä.Kieli, työ, harrastukset
Daavittila kertoo, että Pudasjärvi on mukana Osallisena Suomessa -hankkeessa, joka alkoi vuoden vaihteessa.
Pudasjärvi on Oulun läänissä ainoa kunta, joka on otettu mukaan hankkeeseen. Meidän tehtävämme on löytää uusia tapoja kotouttaa ja järjestää opetusta. Nuorille rakennetaan henkilökohtaisia, yhteiskuntaan valmentautumisen oppimispolkuja.
Samalla, kun nuoret oppivat kieltä, he oppivat suomalaisesta yhteiskunnasta.- Ei yksin riitä, että nuori käy istumassa koulun penkillä pari tuntia viikossa opettelemassa suomen kieltä, vaan hänen täytyy myös oppia, miten suomalainen yhteiskunta toimii.
- Nuori saattaa esimerkiksi sanoa, että ”Suomi on vankila”, koska meillä on sääntöjä, joita he eivät pysty hahmottamaan. Meidän täytyy opettaa sääntöjä.
Daavittila mainitsee esimerkkinä VPK-toiminnan, jonka kautta nuoret saavat tuntumaa siihen, mitä on turvallinen arki.
Kotiutuminen tapahtuu myös työn kautta.- Meillä on suuri pula esimerkiksi maatalouslomittajista, eikä koulutukseen ollut paljon hakijoita. Siinä voisi olla yksi mahdollisuus. Samoin työtä on kylätyöntekijöinä ja hoiva-alalla.
Työn ja harrastustoiminnan, kuten vaikkapa urheilun avulla nuori pääsee yhteiskuntaan kiinni.
Pudasjärvi tekee Osallisena Suomessa -hankkeessa yhteistyötä Tampereen kanssa.
Nuoret otettu hyvin vastaan
Daavittilan mukaan pakolaisnuoret on otettu Pudasjärvellä hyvin vastaan.
- Muutamia vaikeita tilanteita on ollut. Silloin kyse on ollut henkilöistä, jotka ovat itse tuen varassa olevia ja kokevat tulijat jollain tavalla uhaksi.
- Totta kai katseet viipyvät pitempään ihmisissä, joiden ihonväri on eri tai jotka pukeutuvat eri tavalla. Varsinkin aluksi.
Daavittila vertaa, että jos sata 16-18-vuotiasta suomalaisnuorta ilman vanhempiaan tulisi yhtäkkiä kaupunkiin, sekin voisi herättää hämmennystä.
Seuraavaksi Pudasjärvi on sitoutunut ottamaan vastaan kiintiöpakolaisia, jotka ovat ehkä joutuneet vuosia odottamaan sijoitusta pakolaisleireillä.
Suvaitsevaisuudestakin voisi palkita
- Koko ajan on sellainen jännä riittämättömyyden tunne, että pitäisi tehdä enemmän, niin kuin tietysti pitääkin. Kuitenkin, kun meitä on kutsuttu eri paikkoihin ja tilaisuuksiin, Pudasjärveä pidetään usein esimerkkinä siitä, miten pitäisi toimia, Daavittila kertoo.
- Hämmästelen, kuinka alkutekijöissään kotouttaminen Suomessa on, vaikka pakolaisia ja maahanmuuttajia on tullut tänne jo kymmeniä vuosia, hän pohtii.
- Meissä suomalaisissa on se vika, että herkästi ajatellaan, että kun toinen näyttää erilaiselta, hän on henkisestikin erilainen.
Daavittilan mukaan kotouttamistaitoja olisi lisättävä eri ammattiryhmien koulutuksessa.
- Samalla tavalla, kun työntekijöitä palkitaan hyvästä tuloksesta, heitä pitäisi palkita myös suvaitsevaisuudesta, monikulttuurisuudesta ja työyhteisön kehittämisestä.
VEERA VISURI
Yle: Pudasjärven vastaanottoyksikön työntekijämäärä pienenee (26.11.2010)
Pudasjärven vastaanottoyksikön alaikäiset siirretään lähiviikkoina Oulun vastaanottokeskukseen. Samalla kun alaikäisten tukiasumisyksikkö lakkaa, pienenee Pudasjärven vastaanottoyksikön henkilöstömäärä lähes puoleen.
Alaikäisten turvapaikanhakijoiden määrän romahtaminen johtaa Pudasjärven vastaanottoyksikön alaikäisten tukiasumisyksikön lakkauttamiseen vuodenvaihteessa. Osa alaikäisistä siirretään Oulun vastaanottokeskukseen ja osa saa kuntapaikan Pudasjärven kaupungin tukiasumisyksiköstä, kertoo Oulun vastaanottokeskuksen johtaja Sirpa Kansanaho.
Pudasjärven vastaanottoyksikön paikkamäärä säilyy kuitenkin ennallaan, sillä parikymmentä nuorten tukiasumisyksikön paikkaa siirretään turvapaikkaa hakeville aikuisille ja perheille. Sijoituspaikkoja Pudasjärven yksikössä on 130.
Liki puolet työpaikoista katoaa
Alaikäisten tukiasumisyksiön lakkautus vie mennessään lähes puolet Pudasjärven vastaanottoyksikön työpaikoista.
- Nuorten tukiasumisyksikössä on noin kolme työntekijää kymmentä nuorta kohti ja aikuisyksiköt on mitoitettu siten, että siellä yksi työntekijä 20-25 asiakasta kohti. Toki se vaikuttaa ohjaajien ja työntekijöiden määrään. Sanotaanko että sieltä lähtee melkein puolet vakansseista. Noin 11 henkilöä jatkaa vuodenvaihteen jälkeen, Sirpa Kansanaho toteaa.
Pudasjärven vastaanottoyksikön käyttöaste on ollut viime vuonna alhainen, mutta toistaiseksi maahanmuuttovirasto on halunnut pitää keskuksen toiminnassa.
Vastaanottokeskusten paikkamääriä tarkastellaan maahanmuuttovirastossa seuraavan kerran ensi vuoden alkupuolella.
Yle: Pudasjärven vastaanottokeskus keskittyy perheisiin (8.10.2010)
Pudasjärven vastaanottoyksikön alaikäiset ollaan siirtämässä Ouluun. Pudasjärvelle jäisi maahanmuuttajien aikuis- ja perheyksikkö, jossa paikkoja olisi hieman yli sata.
Alaikäisiä maahanmuuttajia on ollut pudasjärvellä kaksikymmentä. Järjestelyistä päätettiin alustavasti torstaina, kun maahanmuuttoviraston edustaat vierailivat Pudasjärvellä.
Vastaanottokeskusten paikkoja on vähennetty selvästi tänä vuonna, ja maahanmuuttoviranomaiset pohtivat loppuvuoden aikana, mitä jäljellä oleville yksiköille tehdään. Maahanmuuttajien tulo Suomeen on vähentynyt, ja iso osa Pudasjärven paikoista on tällä hetkellä tyhjillään.
Yle: Lasten vastaanottoyksikön kohtalo avoin (30.9.2010)
Pudasjärven vastaanottoyksikön jatko on epävarma. Oulun vastaanottokeskuksen johtaja Sirpa Kansanaho esittää, että Pudasjärvi muuttuisi kokonaan aikuis- ja perheyksiköksi ja alaikäiset siirrettäisiin Ouluun.
Vastaanottokeskusten paikkoja on vähennetty selvästi tänä vuonna, ja maahanmuuttoviranomaiset pohtivat loppuvuoden aikana, mitä jäljellä oleville yksiköille tehdään. Maahanmuuttajien tulo Suomeen on vähentynyt, ja iso osa Pudasjärven paikoista on tällä hetkellä tyhjillään.
- Kaikki vaihtoehdot ovat ainakin minun mielessäni tällä hetkellä auki, koska näistä asioista käydään neuvotteluja Helsingin päähän. Ja siellä taas katsotaan koko valtakunnan kokonaisuutta, kertoo Oulun vastaanottokeskuksen johtaja Sirpa Kansanaho.
Kansanahon mielestä Pudasjärven yksikkö on hoitanut asiat hyvin. Tästä syystä hän esittää toiminnan jatkumista.
- Jotakin muutoksia on tehtävä, mutta katsotaan mihin tämä nyt kääntyy, pohtii Oulun vastaanottokeskuksen johtaja Sirpa Kansanaho.
Kaleva: Jalkapallo loi yhteisen kielen Heikinharjussa (19.9.2010)
Kannustushuudot kajahtivat lukuisilla eri kielillä Heikinharjussa viikonloppuna, kun Oulun vastaanottokeskuksen pihalla käytiin jalkapallon suvaitsevaisuusturnaus.
Mukana oli yhteensä 12 joukkueellista pelaajia kymmenistä eri kulttuureista.
Voiton turnauksessa vei Oulussa asuvien maahanmuuttajien joukkue FC Basra. Vastaanottokeskuksen alaikäisten joukkue ylsi kolmannelle sijalle.
Afganistanista kotoisin oleva Tahir Shirzad pelasi vastaanottokeskuksen nuorten joukkueessa keskikentällä. "Jalkapallo on hyvää urheilua. Olemme voittaneet jo neljä peliä."
Vastaanottokeskuksen aikuisten joukkueessa turnaukseen osallistui somalialainen Haji Abdalkade. "Olen pelannut neljä vuotiaasta asti. Silloin ei ollut oikeaa jalkapalloa, vaan myttäsimme sukan palloksi", hän kertoi.
Heikinharjussa jalkapallo on urheilulajien ykkönen. Siitä kertovat myös pihan jalkapallokentät, jotka eivät kovan käytön vuoksi ehdi kasvaa kunnon ruohoa. Sunnuntain vesisateessa peli meinasikin muuttua mutafutikseksi.
Oulu-lehti: Pallo on kaikille yhtä pyöreä (19.9.2010)
Hassan Jeston arkipäivät rullaavat samantapaisina: aikuislukioon opiskelemaan, jalkapallotreeneihin, telkkarin katselua ja tietokoneella olemista.
Tänä viikonloppuna Jeston ja Heikinharjun vastaanottokeskuksen arkeen on kuitenkin luvassa kohokohta, Kulttuurit kohtaavat -suvaitsevaisuusturnaus, jossa kohtaavat erilaiset joukkueet eri kansallisuuksista ja taustoista.
Jalkapallon sukuisen futsalin tiimellyksessä ovat mukana maahanmuuttajajoukkueiden lisäksi esimerkiksi ulkomaalaispoliisin porukka, kaveripoppoo ja jalkapallon tyttöjoukkue.
Vuosi sitten teini-ikäinen Jesto tuli Suomeen Somaliasta, pois sodan jaloista. Perhe jäi.
Mutta poika ei ikävöi takaisin, sillä:
– Suomessa on parempi.
Jalkapalloa Jesto pelasi jo Somaliassa. Harrastus on halpa, ja pallotella voi melkein missä vain. Heikinharjun vastaanottokeskuksessa jalkapallo on suosikki. Tosin tytöt eivät kuulemma pelaa.
Ties vaikka futsal-turnauksesta saisi suomalaisia ystäviä. Tätä nykyä Jestolla on ystäviä, jotka ovat tulleet Somaliasta, Afganistanista ja Irakista, mutta suomalaisia kavereita on vaikea saada.
Suvaitsevaisuusturnauksella voi olla aivan oikeasti merkitystä, uskoo vastaava ohjaaja Pontus Hällfors. Turnaus osuu vastaanottokeskuksen kipeimpään ongelmaan: keskus on väistämättä eristyksissä, ja kotoutuminen on hankalaa. Miten saada alulle integroituminen Suomeen, kun asuu yhdessä muiden pakolaisten kanssa keskellä metsää?
Jesto on kohtelias. Hänen mielestään Suomessa on parasta kaikki eikä hän sano mitään pahaa maastamme. Silti joskus on ikävä Somaliaa. Silloin hän soittaa tai meilaa kotiin.
– Perheellä on kaikki hyvin.
Hyvin menee myös Jeston koulu. Hän pitää eniten suomen opiskelusta ja on vuodessa edistynyt mukavasti. Matematiikkaa hän osaa ”normaalisti”.
Haaveitaan tai tulevaa ammattia hän ei osaa vielä sanoa. Jalkapallo voisi viedä mukanaan.
Voisitko alkaa vaikka seuraavaksi jarilitmaseksi?
– Joo, Jesto hymyilee. Tällä haavaa hän pelaa OUJK:n joukkueessa ja käy bussilla treeneissä Heinäpäässä ja Lintulassa.
Kukaan ei ole huudellut rumia Jestolle. Hän sanoo, ettei ole kohdannut rasismia muutenkaan.
Hällfors sen sijaan on kuullut jos jonkinlaista. Usein alkaa tulla tuutin täydeltä, kun juttelukaveri saa tietoonsa, missä Hällfors työskentelee.
– Olen oppinut suodattamaan, hän sanoo.
Jesto asuu Heikinharjussa yksikössä, joka on myös muiden ilman perhettään tulleiden alaikäisten koti. Kaikkiaan Oulun vastaanottokeskuksessa asuu nyt vajaat kolmesataa ihmistä. Rapistunut rakennus on joidenkuiden koti useiden vuosien ajan, mutta tavallisesti täällä asutaan noin vuosi-puolitoista.
Koillissanomat: Jo liki kuusikymmentä pakolaista Pudasjärvellä (6.8.2010)
Pudasjärven pakolaiskeskukseen on majoittunut jo 58 alaikäistä maahantulijaa. Oulun pakolaiskeskuksen alaisuudessa toimivan yksikön tulo on Pudasjärvellä otettu hyvin vastaan ja nuoret ovat löytäneet tiensä muun muassa nuorisotiloihin, kirjastoon ja harrastuksiin. Pakolaiset ovat myös innolla mukana muun muassa paikallisen FC Kurenpoikien jalkapalloharjoituksissa.
Oulun pakolaiskeskuksen johtaja Katja Kolehmainen kertoo toiminnan Pudasjärvellä käynnistyneen tosi hyvin.
–Vaikka Pudasjärvi on kokonaan uusi yksikkö ja uudet työntekijät, on siellä töissä hyvä porukka ja kaikki näyttää hyvältä. Myös kunnan suhtautuminen on myönteistä, jopa yllättävän hyvää ja olenkin iloinen Pudasjärven kaupungista yhteistyökumppanina, ylistää Kolehmainen.
Kaupungin eri hallintokunnat ovat mukana toiminnassa ja Pudasjärvellä on jo mietitty miten pakolaisten kotouttamista jatketaan kun he saavat oleskeluluvat.
Pudasjärven Rimminkankaalle koulujen yhteyteen tehtyyn pakolaiskeskukseen on otettu nuoria, jotka ovat tulleet lähinnä Helsingin ja Kotkan yksiköiden kautta.
–He ovat lähtöisin Irakista, Somaliasta ja Afganistanista.
Kolehmainen kertoo, että aikaa oleskeluluvan saamiseen voi mennä 5-6 kuukautta. Käsittelyajat ovat pidentyneet kasvaneiden pakolaismäärien takia.
–Kun he ovat saaneet oleskeluluvan, alkaa kuntiin siirtäminen. Ainakin kesään saakka nämä turvapaikkaa hakeneet ovat Pudasjärven vastaanottokeskuksessa.
Jäävätkö pakolaiskeskuksessa nyt odottavat Pudasjärvelle, on vaikea sanoa. –Yleensä he hakeutuvat aika paljon suuriin kaupunkeihin. Mutta esimerkiksi Ruukki on hyvä esimerkki siitä, että jos vastaanottava kunta integroi heidät hyvin, he jäävät asumaan.
Pudasjärvellä kaupunki toivoo pakolaisia jäävän Pudasjärvelle.
–Jos nuoret löytävät ammattikouluun ja harrastusmahdollisuuksia, niin he voivat jäädä. Pudasjärvellä heistä halutaan uusia asukkaita, jatkaa Kolehmainen.
Pakolaisnuorten päivä käynnistyy Rimminkankalla normaalilla aamupalalla.
–Sitten heillä alkaa koulu ja ohjattu toiminta. He tekevät normaaleita kotirutiineja kuten siivousta. Pudasjärvellä he osallistuvat kaupungissa normaalisti järjestettävään toimintaan muun muassa käymällä kuntosalilla ja osallistumalla urheiluseurojen toimintaan. Kirjasto, nuorisotilat sekä kansalaisopisto tarjoavat myös heille toimintaa.
Yksi pakolaisnuoret mukaan ottaneista on jalkapalloseura FC Kurenpojat, joiden harjoituksissa on nyt kansainvälinen meininki. –He ovat mukana joukkueen harjoituksissa ja heidät on otettu aika hyvillä mielin vastaan, kertoo Marko Taivalkoski Kurenpojista.
Poikia kiinnosta jalkapallo ja sen kautta pakolaisia myös saadaan tekemisiin paikallisten kanssa.
–Ongelma on, ettemme voi ottaa kaikkia halukkaita mukaan. Tulijoita on enemmän kuin on tilaa.
Seura hankki pakolaisille jo muun muassa pelikamppeita.
Pudasjärven keskus alkaa Katja Kolehmaisen mukaan olla nyt täynnä. Kolmiosaisen rakennuksen viimeinen osa tosin on täyttämättä.
–Sekin voidaan ottaa käyttöön, eikä kunnalla ole mitään sitä vastaan. Luvan mukaan Pudasjärvelle saatiin 40-90 paikkainen yksikkö.
Yle: Oulun ja Ruukin turvapaikkoja vähennetty (26.7.2010)
Turvapaikanhakijoiden määrän väheneminen näkyy myös Oulun ja Ruukin vastaanottokeskuksissa. Paikkamäärää molemmissa yksiköissä on tänä vuonna pienennetty.
Oulussa aikuispaikkoja on tällä hetkellä 260, kun niitä viime vuonna oli 350. Ruukissa paikkamäärää pudotettiin kesällä kolmellakymmenellä. Paikkamäärä on nyt 150. Kumpikaan vastaanottokeskuksista ei ole täynnä.
Oulun vastaanottokeskuksen johtajan Sirpa Kansanahon mukaan alaikäisten maahantulomäärät ovat pudoneet selvästi. Alaikäisten paikkoja Pudasjärven yksikössä on tällä hetkellä 20 kun enimmillään niitä on ollut 80.
Viime vuonna Suomeen tuli 6000 turvapaikanhakijaa. Tänä vuonna määrän arvioidaan jäävän 4000:een.
Ilta-Sanomat: Pahoinpitely vastaanottokeskuksessa johti isompaan kahakkaan (23.5.2010)
Pudasjärven vastaanottokeskuksessa tapahtui perjantaina alkuillasta pahoinpitely, jossa turvapaikahakija löi toista turvapaikanhakijaa nyrkillä kasvoihin.
Tapahtuma johti yleiseen levottomuuteen keskuksessa.
Poliisi otti kiinni kaksi henkilöä poliisilain perusteella.
Yle: Pudasjärvi havittelee rahoitusta maahanmuuttajien opetukseen (11.2.2010)
Pudasjärvellä suunnitellaan maahanmuuttajanuorten valmistavan opetuksen aloittamista jo kevään aikana.
Pudasjärven kaupunki hakee opetusministeriöltä rahoitusta kaupungissa asuvien maahanmuuttajien valmistavan opetuksen käynnistämiseen. Opetus alkaisi vielä kuluvan kevään aikana. Pudasjärvellä on toiminut vastaanottokeskus vuoden 2008 lopusta lähtien. Osa maahanmuuttajista on saanut oleskeluluvan. Kaikki Pudasjärvelle saapuneet turvapaikanhakijat ovat oppivelvollisuusiässä
.
Avoimien ovien päivä Pudasjärven vastaanottokeskuksessa
Avoimien ovien päivä Pudasjärven vastaanottokeskuksessa
torstaina 17.12.2009 klo 17-19 välisenä aikana.
Avoimien ovien aikana Sinulla on mahdollisuus keskustella turvapaikanhakijanuorten, henkilökunnan sekä turvapaikkahakijanuorten edustajien kanssa.
* Tilaisuudessa kerrotaan turvapaikanhakuprosesseista sekä pakolaisuuteen liittyvistä asioista.
* Nuoren turvapaikanhakijan polku Pudasjärvellä –hanke esittäytyy ja antaa lisätietoa vuonna 2010 alkavasta ystävätoiminnasta.
* Irakilainen kulttuurinvälittäjä Akil Abdulrahim kertoo pakolaisuudesta ja sopeutumisesta suomalaiseen elämään
* Glögi- ja piparitarjoilutTilaisuus on kaikille avoin. TERVETULOA!
Lisätietoja antaa
Euroopan pakolaisrahaston ”Nuoren turvapaikanhakijan polku Pudasjärvellä” –hankkeen
projektipäällikkö Maria Karppinen
maria.karppinen(ät)oulunsetlementti.fi
044 786 88 95
Yle: Vastaanottokeskuksen toiminta laajenee Pudasjärvellä (4.12.2009)
Pudasjärven kaupunki vuokraa vanhusten laitosyksikkönä toimineen Helmikodin Oulun vastaanottokeskukselle ensi vuoden alusta alkaen. Kaupunginhallitus päätti asiasta keskiviikkona.
Helmikodin tilojen käyttöönotolla mahdollistetaan nykyistä joustavampi ja laajempi turvapaikanhakijoiden vastaanottotoiminta. Tiloihin voidaan sijoittaa sekä aikuisia että ilman huoltajaa saapuvia alaikäisiä. Toimintaan voidaan sisällyttää myös tukiasumista ja ryhmäkotitoimintaa.
Toistaiseksi Pudasjärvelle ei ole sijoitettu aikuisia turvapaikanhakijoita.
Kaupunginjohtaja Kaarina Daavittila kertoo, että Rimminkankaan oppilasasuntolassa tällä hetkellä olevan vastaanottokeskuksen tilat toimivat jatkossa valmiustiloina, jotka voidaan ottaa käyttöön tilanteen niin vaatiessa.
Helmikodin vuokraamista Oulun vastaanottokeskukselle esitti sisäasianministeriön maahanmuutto-osasto. Vuokra tulee olemaan 22 000 euroa kuukaudessa.
Vastaanottotoiminta aloitettiin Pudasjärvellä Oulun vastaanottokeskuksen alaisuudessa vuosi sitten. Keskuksessa asuu nyt 50-60 alaikäistä turvapaikanhakijaa.
"Heistä muutamat ovat saaneet jo oleskeluluvan ja ovat jäämässä asumaan Pudasjärvelle, koska ovat tukiasumisaikanaan alkaneet kotiutua paikkakunnalle ja kokevat täällä olonsa turvalliseksi", Daavittila sanoo.
Rimminkankaan yksikön kuukausivuokra on 11 400 euroa. Tilojen ollessa tyhjinä valmiustiloina vuokra on kaupunginhallituksen päätöksen mukaan 1 300 euroa.
Vastaanottokeskus työllistää Pudasjärvellä nyt 19 henkilöä.
Yle: Pudasjärven vastaanottokeskus aikuisyksiköksi (6.10.2009)
Osa Pudasjärven vastaanottokeskuksesta muutetaan aikuisyksiköksi. Näin muun muassa maahanmuuttajien perheitä voitaisiin helpommin yhdistää.
Tiistaina kokoontuva kaupunginhallitus esittää, että vastaanottokeskuksen toimintaa kehitetään lisäksi nopealla aikataululla niin, että esimerkiksi perheiden yhdistämistoiminta voitaisiin käynnistää.
Pudasjärven vastaanottokeskuksessa asuu tällä hetkellä reilut 50 alaikäistä turvapaikanhakijaa. Vajaa vuosi sitten perustetun vastaanottokeskuksen asukkaista osa on jo saanut oleskeluluvan ja on jäämässä asumaan Pudasjärvelle.
Yle: Pudasjärven vastaanottokeskuksen toiminta jatkunee (18.9.2009)
Pudasjärven vastaanottokeskus saanee jatkoaikaa. Vastaanottokeskuksen jatko edellyttää, että jatkossa Pudasjärvelle otetaan vastaan myös aikuisia turvapaikanhakijoita.
Turvapaikanhakijoiden maahanmuuttokeskus Pudasjärvellä on saamassa jatkoajan, todetaan sisäministeriön maahanmuutto-osastolta. Maahanmuutto-osasto perustelee jatkoa Pudasjärven mahdollisuuksilla muuntua nykyisestä alaikäisten keskuksesta myös aikuisten keskukseksi.
Pudasjärven maahanmuuttokeskus perustettiin viime vuoden syksyllä ja sen oli tarkoitus toimia alustavasti kuluvan vuoden loppuun. Pudasjärvellä asuu tällä hetkellä lähes 60 turvapaikanhakijaa.
Yle: Pudasjärvellä odotetaan vastaanottokeskuksen jatkoa (15.9.2009)
Pudasjärven vastaanottokeskuksen toimilupa on katkolla vuodenvaihteessa. Keskukselle halutaan jatkoa.
Pudasjärvellä pian vuoden toimineen pakolaisten vastaanottokeskuksen toimilupa päättyy vuodenvaihteessa. Vastaanottokeskuksessa odotetaan nyt ministeriön päätöstä toiminnan jatkamisesta.
Pudasjärven kaupunginhallitus suunnittelee uuden aikuisyksikön perustamista pakolaiskeskukseen, sillä osa pakolaisista on täyttänyt kuluneen vuoden aikana 18 vuotta. Kaupunki aikoo perustaa myös nuorten tukiasumisyksikön oleskeluluvan saaneille pakolaisille. Pudasjärven vastaanottokeskuksessa on tällä hetkellä lähes 60 nuorta pakolaista.
Vastaanottokeskuksen johtaja Sirpa Kansanaho toivoisi vastaanottokeskuksen jatkavan Pudasjärvellä.
- Hyvää työtähän me olemme tehneet. Sen vuoksi toivoisin, että yksikön toiminta jatkuu, mutta en uskalla ryhtyä veikkailemaan. Toivottavasti menemme eteenpäin myös vuodenvaihteen jälkeenkin, Kansanaho toivoo.
Kaleva: Vastaanottokeskuksissa kahakoitu usein (27.6.2009)
Pakolaisten vastaanottokeskuksissa on viime aikoina ollut kahakointia asukkaiden kesken. Pudasjärven viimeisimmän kahakan vuoksi tilannetta on yritetty rauhoittaa siirtämällä muutama nuori muihin yksiköihin. Uusia nuoria sinne ei ole otettu muutamaan viikkoon. Pudasjärvellä ovat kahakoineet lähinnä irakilaiset ja somalit toisiaan vastaan. Oulun vastaanottokeskuksen johtajan Katja Kolehmaisen mukaan väkivaltaa ei keskuksissa siedetä yhtään.
Somalialainen Dabe Ahmed Yazin oli torstaina lähdössä Pudasjärven yksiköstä pyörällä keskustaan. ”En pidä riidoista ja tappeluista. Itse en ole tapellut. Olen paossa sotaa, miksi pitäisi tapella täällä”, hän sanoo.
Kahakoiden syistä hänellä ei ole tarkkaa tietoa. ”Ihmiset ovat olleet kauan yhdessä ahtaissa tiloissa. Sekin voi aiheuttaa riitoja.”
Poliisi kutsuttu kolmesti paikalle
Seitsemän kuukautta Pudasjärvellä ollut irakilainen Assan Bidaurd ei myös pidä tappeluista. Vieressä oleva yksikön vs. johtaja Hannele Huttu-Hiltunen sanoo, että sekä Yazin että Bidaurd ovat niitä, jotka eivät ole kahakoineet. Hänen mukaansa joillakin asukkailla tunteet kuohahtavat helposti. Lisäksi irakilaiset ja somalialaiset epäilevät, että toista osapuolta suositaan. ”Lisäksi syy löytyy aina muista, ei itsestä. Kaikki ovat kuitenkin aina jälkeenpäin nöyriä ja katuvaisia.
Poliisi on nyt joutunut rauhoittamaan tilannetta kolmesti. Ensimmäinen kerta oli keväällä, jolloin toisena osapuolena oli pieni joukko pudasjärveläisiä nuoria. Jo silloin siirrettiin joitakin nuoria muualle. Muutama viikko sitten irakilaisten ja somalialaisten välille syntyi suuri kahina, johon melkein kaikki osallistuivat. ”Se oli haastava tilanne, koska lähes kaikki nujakoivat. Mitään kättä pitempää ei onneksi käytetty. Poliisi vei muutaman nuoren rauhoittumaan putkaan”, Katja Kolehmainen kertoi.
Tilanne yritettiin saada rauhoittumaan sisäisellä työskentelyllä yksikössä, mutta riita leimahti taas keskiviikon vastaisena yönä. Tällöin kymmenkunta nuorta oli rannassa lähdössä kalastamaan. Kahakassa lyötiin, potkittiin ja heiteltiin kiviä. Poliisi kutsuttiin taas paikalle ja yksi nuori joutui käymään sairaalassa.
Yksikössä ei Kolehmaisen mukaan tulla jatkossakaan hyväksymään mitään väkivaltaa. Jos joku ei tule toimeen muiden kanssa, hänet siirretään muualle. Jos joku asukas joutuu toisen pahoinpitelemäksi, häntä kehotetaan tekemään rikosilmoitus.
Henkilökunta on saanut turvallisuuskoulutusta ja varautunut tilanteisiin Kolehmaisen mukaan hyvin. ”Meillä työntekijöillä ei ole lupa käydä kiinni asukkaisiin. Se onkin siinä mielessä hyvä, että omaa turvallisuutta ei vaaranneta”, Huttu-Hiltunen sanoo.
Kolehmainen uskoo, että valtaosaa yksikön nuorista tilanne harmittaa. ”Tällainen aiheuttaa paikallisissa ihmisissä ja muissakin kielteisiä asenteita pakolaisia kohtaan. Syyttömätkin joutuvat kärsimään muutamien takia. Kaikki yksikön 70 nuorta eivät missään nimessä ole riehujia.”
Pakolaisten odotusajan pitkittyessä on vastaavia kahakoita ollut muissakin keskuksissa. ”Emme hyväksy niitä emmekä ymmärrä. Mutta realismia tietysti on se, että ihmisten odottaessa pitkään epätietoisuudessa, tällaista voi tapahtua.”
Ensimmäiset nuoret tulivat Pudasjärvelle joulukuun alussa. Heistä pääosa on yhä siellä. Ensimmäiset päätökset oleskeluluvista saatiin viime viikolla. Somaleja siellä on 50 ja irakilaisia 15.
Koillismaan poliisilaitos: Pudasjärven vastaanottokeskuksessa "kahinointia" (23.6.2009)
Ulkomaalaiset vastaanottokeskuksen asukkaat kahinoivat toistamiseen kuukauden sisällä. Henkilökunnan näkemyksen mukaan osallisia olisi ollut noin 20 henkeä. Tilanteen rauhoittamiseksi poliisi laittoi säilöön neljä henkilöä poliisilain perusteella.
Yle: Pakolaisten määrä voi pienentyä Pudasjärvellä (22.6.2009)
Tällä hetkellä Pudasjärvellä on 72 turvapaikanhakijaa. Alaikäisten turvapaikanhakijoiden määrä on laskenut.
Pakolaisten määrä Pudasjärvellä saatetaan laskea kuluvan kesän aikana 60:een. Tukiasumisyksikön turvapaikkahakijoiden määrä nousi loppukevään aikana yli 70:n.
Alaikäisiä turvapaikan hakijoita on tullut Suomeen viime kuukausina vähän, jonka vuoksi Pudasjärvellä ei ole tarvetta nostaa pakolaisten määrää. Pudasjärvi on varautunut ottamaan vastaan alaikäisiä pakolaisia jopa 90.
Uusia asiakkaita ei Pudasjärvelle kuitenkaan tällä hetkellä oteta, sanoo Oulun vastaanottokeskuksen johtaja Katja Kolehmainen.
- Viimeisten kuukausien aikana alaikäisten turvapaikan hakijoiden määrä on lähtenyt selkeään laskuun Suomessa. Olemme päättäneet, että Pudasjärvi ei tällä hetkellä ota vastaan uusia asiakkaita, koska valtakunnassa on tilaa muuallakin. Määrä laskee hiljalleen takaisin kuuteenkymmeneen paikkaan, sanoo Kolehmainen.
YLE Uutiset:Pudasjärven vastaanottokeskuksessa öykkäröitiin (4.6.2009)
Poliisi joutui puuttumaan keskiviikkona Pudasjärven vastaanottokeskuksen asukkaiden kahinointiin. Pitkin iltapäivää jatkunut riitely johti yhdeksän henkilön säilöön ottamiseen.
Poliisi yritti rauhoitella tilannetta päivän kuluessa. Pahemman kahakan estämiseksi jouduttiin kuitenkin turvautumaan poliisilakiperusteiseen säilöönottoon. Mainittavampia vammoja ei ehtinyt syntyä.
Ilta-Sanomat: Pakolaiset hulinoivat putkareissun veroisesti (4.6.2009)
MTV3: Vastaanottokeskuksessa kahinaa: 9 putkaan (4.6.2009)
Kaleva: Yhdeksän putkaan vastaanottokeskuksen kahinasta (4.6.2009)
Yle: Oulun vastaanottokeskukselle rahaa (20.5.2009)
Valtioneuvosto on myöntänyt yhteensä 3,6 miljoonaa euroa valtion vastaanottokeskusten toiminnan laajentamiseen Oulussa ja Joutsenossa.
Tämän vuoden aikana valtion vastaanottokeskusten paikkaluku on kaksinkertaistettu Oulussa 210:een. Myös ryhmäkodin ja tukiasumisen paikkamääriä on lisätty. Oulussa lisäpaikkoja on tarvittu erityisesti alaikäisten ilman vanhempia maahan tulleiden hakijoiden majoittamiseen.
Syynä määrärahan korotukseen oli turvapaikanhakijoiden määrän kasvu viime kesästä alkaen.
Yle: Pudasjärvellä rasismirikos (19.5.2009)
Pudasjärvellä on tapahtunut rasistisena pidetty pahoinpitely. Kaksi paikkakuntalaista miestä pahoinpiteli sunnuntai-iltana vastaanottokeskuksessa asuvan irakilaissnuorukaisen Rajamaan uimarannalla.
Ilmeisesti samat nuorukaiset ahdistelivat tukiasumisyksikön nuoria myös paikallisen marketin pihalla. Koillismaan poliisi tutkii asiaa pahoinpitelynä ja rasismirikoksena.
Verkkouutiset: Irakilaismies pahoinpideltiin Pudasjärvellä (18.5.2009)
Sunnuntai-iltana noin kello 20 aikoihin kaksi paikkakuntalaista 1980-luvulla syntynyttä miestä pahoinpiteli irakilaisen nuorukaisen Pudasjärven Rajamaan uimarannalla.
Uhri asuu Oulun vastaanottokeskuksen Pudasjärven tukisasumisyksikössä. Hänen vammansa olivat mustelmia ja nirhautumia.
Ilmeisesti samat pudasjärveläisnuoret ahdistelivat tukiasumisyksikön nuoria paikallisen marketin pihalla. Pian tämän jälkeen poliisi tavoitti kyseiset "sankarit" ja he viettivät yönsä poliisin suojissa kuulusteluihin saakka.
Asiaa tutkitaan pahoinpitelynä ja poliisin mukaan tapaus on luokiteltavissa rasismirikokseksi.
Maahanmuuttajien kotouttamisseminaari 2.5.2009
Vuoden pakolaisnaiseksi 5.3.2009 valittu kosovolaissyntyinen Fatbardhe Hetemaj saapuu 2. toukokuuta olevaan maahanmuuttajien kotouttamisseminaariin Pudasjärvelle.
[…]
Pudasjärvellä toimii nuorten tukiasumisyksikköViime vuoden joulukuussa avattiin Oulun vastaanottokeskuksen alaisuuteen Pudasjärvelle tukiasumisyksikkö entiseen Rimmin oppilasasuntolaan, johon mahtuu 76 nuorta. Tällä hetkellä yksikössä asuu 64 nuorta, jotka ovat kotoisin pääasiassa Somaliasta ja Irakista. Nuoret ovat turvapaikanhakijoita, jotka ovat joutuneet jättämään kotimaansa sotatoimien ja rauhattomuuden vuoksi.
Pudasjärven tukiasumisyksikön toiminta on lähtenyt sosiaalityöntekijä Hannele Huttu-Hiltusen mukaan hyvin käyntiin. Yhteistyö esimerkiksi eri paikallistahojen kesken on sujunut hyvin. Sen takia Pudasjärvelle myönnettiin helmikuussa Suomen Punaisen Ristin Oulun piirin ensimmäinen Arvoteko -huomionosoitus. Pudasjärven yksikössä nuoret opiskelevat muun muassa suomea. He ovat jättäneet turvapaikkahakemuksensa ja odottelevat päätöstä oleskeluluvasta. Mikäli päätös on myönteinen, vasta sen jälkeen heille voidaan laatia ns. kotouttamissuunnitelma.
Pudasjärven yksikkö työllistää 15 ohjaajaa sekä jonkin verran muuta henkilökuntaa. Yksikön johtaja on Sirpa Kansanaho.
Yle: Pudasjärven vastaanottokeskus paisuu (22.4.2009)
Pudasjärviset ovat ottaneet turvapaikanhakijat myönteisesti vastaan. Kesän korvalla ulkomaalaisten määrä nousee.
Pakolaisten määrä Pudasjärvellä kasvaa nykyisestä 64:stä 90:een ensi kesään mennessä.
Tukiasumisyksikössä remontoidaan parhaillaan uusia tiloja turvapaikanhakijoille. Ensimmäiset turvapaikanhakijat tulivat vuoden 2008 joulukuussa.
Kaupungissa asuu pääasissa irakilais- ja somalialaisnuoria.
- Yhteistyö ulkomaalaisten ja pudasjärveläisten välillä on sujunut hyvin, yksikönjohtaja Sirpa Kansanaho kertoo
Kansanaho sanoo olevansa valtavan yllättynyt siitä, että asiat ovat sujuneet hyvin. Pudasjärviset ovat olleet uteliaan kiinnostuneita. Kaupunkilaiset ovat olleet valmiita ottamaan nuoria mukaan harrastus- ja nuorisotoimintaan. Uudet nuoret on todella otettu mukaan samoihin toimintoihin, missä pudasjärviset nuoretkin ovat.
- Toki nuorten kesken on ollut riitojakin, joita olemme joutuneet ratkomaan, Sirpa Kansanaho myöntää.
- Sellaisia riitoja on pudasjärvisten nuortenkin kesken, Kansanaho korostaa.
Vuoden pakolaisnainen vierailulla
Pudasjärvellä järjestetään Maahanmuuttajien kotouttaminen -seminaari 2.5. Tavoitteena on pakolaisten kotouttamisen onnistumisen varmistaminen Pudasjärvellä ja kokemukset Pudasjärven yksikön toiminnasta.
Tilaisuudessa vierailevat mm. vuoden pakolaisnaiseksi valittu Fatbarhe Hetemae ja sisäministeriöstä Ylitarkastaja Veikko Pyykkönen. Seminaari on luentojen ohella avoin keskustelutilaisuus kaikille halukkaille.
YLE: Pudasjärvi teki arvoteon (14.2.2009)
Suomen Punaisen Ristin Oulun piirin ensimmäinen Arvoteko -huomionosoitus myönnettiin ystävänpäivänä Pudasjärven kaupungille sen avattua alueelleen alaikäisille turvapaikanhakijoille tarkoitetun vastaanottokeskuksen.
- Pudasjärven kaupunki haluaa näin olla mukana Suomen kansainvälisen sopimusten mukaisessa humanitäärisessä toiminnassa. Toisaalta kaupunki omistaa runsaasti väljässä käytössä olevia toimitiloja, keskiasteen koulutuspaikat kaipaavat lisää opiskelijoita ja kaupungin alueella toimivat yrittäjät tarvitsevat jo lähitulevaisuudessa lisää uusia työntekijöitä. Maahanmuutto tukee näin osaltaan ponnistuksiamme säilyttää kaupunkimme elinvoima, kertoo kaupunginjohtaja Kaarina Daavittila.
Koillismaan poliisilaitos: Tiedote 2.-3.2.2009 yöltä (3.02.2009)
Pudasjärven vastaanottokeskuksessa kaksi nuorta ulkomaalaistaustaista miestä riitaantuivat keskenään 2.2. illalla klo 22 maissa siinä määrin, että toinen miehistä löi riitakumppaniaan putkenpätkällä pään seudulle. Vammat eivät ole mainittavia, mutta poliisi tutkii asiaa tekovälineestä johtuen alustavasti pahoinpitelynä.
YLE: Pudasjärveläisnuorten ja maahanmuuttajien välillä levotonta (31.12.2008)
Kaleva: Heikinharjun vastaanottokeskus ruuhkautunut (25.8.2008)
MTV3: Oulusta hävinneet kiinalaisnuoret taas kadoksissa (18.8.2006)
Asiakirjat, dokumentit
Pudasjärvi: Muutoksessa Mukana - monikulttuurisuuskoulutus valtaväestölle 2009
Muutoksessa Mukana - monikulttuurisuuskoulutuksen aikana syvennytään muuttuvan ja monimuotoistuvan yhteiskunnan asettamiin haasteisiin ja odotuksiin. Koulutuksen tavoitteena on ajatteluttaa osallistujia sekä painottaa moninaisuuden olevan voimavara ja mahdollisuus kehittyä ja uudistua. Koulutuksessa korostetaan erilaisuusosaamista, mikä tarkoittaa sitä, että erilaisten yksilöiden vahvuudet saadaan parhaaseen käyttöön.