Naantali

Mielipiteet, keskustelut

Turun Sanomat

Jan Lindström (kok): Pakolaisia Naantaliin? (29.8.2009)

Pakolainen on henkilö, joka joutuu pelkäämään joutuvansa kotimaassaan vainotuksi rodun, uskonnon, kansalaisuuden, sosiaalisen aseman tai poliittisen mielipiteen johdosta. Pakolaisuutta koskee ja määrittelee Geneven pakolaissopimus vuodelta 1951.

Naantalissa on viime aikoina keskusteltu pakolaisten vastaanottamisesta. Ratkaisu pakolaisten vastaanottamisesta Naantaliin ei ole yksinomaan solidaarisuuskysymys tai osoitus naantalilaisesta ihmisystävällisyydestä tai sen puuttumisesta. Kyse on ensisijaisesti ammattitaidosta ja erityisosaamisesta.

Vaikeista olosuhteista tulevat pakolaiset tarvitsevat turvallisen asuinpaikan ja ruuan lisäksi paljon apua, jota vain ammattilaiset osaavat antaa. Tarvitaan tulkkeja, lääkäreitä, sairaanhoitajia, psykologeja, työvoimakouluttajia, kielenopettajia ja lukuisia muita ammattihenkilöitä, joiden avulla sopeuttaminen suomalaiseen yhteiskuntaan onnistuu.

Onnistunut ja vastuullinen pakolaisten vastaanottaminen edellyttää, että vastaanottavassa kunnassa on olemassa ja käytettävissä kyseiset resurssit, mitä seikkaa ei Naantalissa ole tämän asian virkamiesvalmistelussa mielestämme riittävästi huomioitu.

Varsinaissuomalaisten kuntien sosiaali- ja terveystoimessa on viime vuosina jouduttu tekemään paljon karsintaa ja keskittämistä, joiden tavoitteena on ollut palvelujen tason yhdenmukaistaminen, parantaminen ja kustannusten pitäminen kurissa. Valtio on kannustanut ja osin pakottanut kunnat tekemään kuntarajat ylittävää yhteistyötä erityisesti tärkeällä peruspalvelusektorilla.

Naantalin kaupunginhallituksen kokoomuslaisina jäseninä emme voi ymmärtää sosiaalidemokraattien ja keskustapuolueen halua pakolaisille suunnattujen ammattipalvelujen kalliiseen ja voimavaroja vievään hajasijoittamiseen. Mielestämme Turun seudun kuntien tulisi yhdessä kehittää pakolaisten vastaanottotoimintaa sinne missä erityisosaamista on muutenkin eniten. Luonnollisesti kaikkien kuntien on kannettava yhteiskunnallinen vastuunsa osallistumalla pakolaisten vastaanottamisen, hoitamisen ja sopeuttamisen kustannuksiin väestöosuutensa suhteessa.

Erityisesti pakolaisten itsensä näkökulmasta on tärkeää, että apua ja osaamista on riittävästi tarjolla. Naantalin sosialidemokraatit ja keskustapuolue ovat puhuneet erityisesti nuorten pakolaisten vastaanottamisen puolesta. Eivätkö juuri nuoret uuteen kulttuuriympäristöön sysätyt henkilöt ole eniten auttavien aikuisten läheisyyden tarpeessa?

Turussa järjestetyssä Kunta ja Terveys 2013 -seminaarissa Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin johtaja Aki Linden korosti, ettei kaikkien tarvitse tehdä kaikkea vaan toimintoja kannattaa keskittää myös potilasturvallisuuden takaamiseksi. Eikö sama asia koske myös pakolaisten vastaanottamista?

”Ja kaiken päälle tulevat rahahuolet” sanoo Linden Turun Sanomien artikkelissa. Veronkorotuksia pelätään lähes jokaisessa kunnassa ja erityisesti sosiaali- ja terveyssektori on kovien taloudellisten paineiden edessä. Samoin Turun talousjohtaja Ari Mäkinen ihmettelee samaisessa artikkelissa, miten järjetöntä on, että 15 sairaanhoitopiiriä tekee samat asiat lyhyiden etäisyyksien Suomessa. Samaa taloudellista järjenkäyttöä, jolla pyritään sekä suomalaisen sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvitsijan sekä pakolaisen parhaaseen, tarvitaan koko maakunnassa.

Naantalin kokoomuspoliitikot haluavat, että keskustelu pakolaisten vastaanottamisesta käydään juuri käynnistyvän vuoden 2010 talousarviokeskustelun yhteydessä ja jo sitä ennen selvitetään mahdollisuudet järkevään kuntien väliseen yhteistyöhön.

Naantalin kaupunginhallituksen kokoomusryhmän puolesta Jan Lindström

Rannikkoseutu

Vastaanottokeskus Naantaliin? (11.3.2009)

Iltalehti

Naantalin pakolaisten vastaanottokeskus (10.3.2009)

Blogit

Ville Vuorio: Pakolaisten vastaanottokeskus Naantaliin? (11.3.2009)

Uutiset

Rannikkoseutu: Naantali saa ensimmäiset pakolaisensa pian (5.10.2010)

Pakolaisten vastaanotto on aiempaa leveämmillä hartioilla Turun seudulla.

Tänä vuonna Naantaliin sijoitetaan neljä pakolaista. Syksyllä niin sanotun kuntapaikan sai kaksi etiopialaista, joista toinen jäi Naantaliin ja toinen muutti muualle.

Tällä hetkellä vastaanottokeskuksessa odottaa kolme kuntapaikan saanutta nuorta aikuista. Somaliasta ja Irakista kotoisin olevat pakolaiset yritetään sijoittaa Naantaliin mahdollisimman pian.

Vastaanotto pääsi vauhtiin syksyllä, jolloin Turun seudulle palkattiin vastaanoton seutuohjaaja.

Naantalin perusturvajohtaja Juhani Kylämäkilä kertoo, että kaupungin organisaatiossa on vastaanottoon liittyviin tehtäviin valjastettu useita henkilöitä.

Uuden sopimuksen myötä Kaarina vastaanottaa tänä vuonna kymmenen pakolaista ja Lieto viisi. Nämä kunnat ovat tehneet ELY-keskuksen kanssa toistaiseksi voimassa olevan vastaanottosopimuksen toisin kuin Naantali, jolla on kolmivuotinen sopimus. Kolmen uuden kunnan lisäksi vastaanottoa jatkavat Raisio ja Turku.

Rannikkoseutu: Pakolaisten vastaanotto viivästyy (30.3.2010)

Naantalin kaupungin pitäisi ottaa kaksi nuorta pakolaista vastaan tämän kevään aikana. Nämä nuoret joutuvat kuitenkin vielä asumaan vähän aikaa vastaanottokeskuksessa, sillä byrokratia on edennyt jähmeästi.

– Aikaa menee hiukan pidempään, mitä toivoin. Tässä on odotettava, että maahanmuuttajatyön seutuohjaaja saadaan palkattua, Ely-keskuksen maahanmuuttoasiantuntija Kalle Myllymäki kertoo.

Naantali, Raisio, Lieto, Kaarina ja mahdollisesti Paimio palkkaavat seutuohjaajan auttamaan pakolaisten kanssa. Kuntien välinen yhteistyö on ollut yksi ehto vastaanoton laajentamiselle seudulla.

Seutuohjaajaa ja vastaanottoa koskevien päätösten tekemiseen on kuitenkin tärvääntynyt aiottua enemmän aikaa. Eteenpäin aiotaan päästä kuitenkin mahdollisimman pian.

– Valmistelu on ollut jo kohtuutonta. Talvi oli niin runsasluminen, että kevät tulee myöhässä, Myllymäki toteaa.

Naantalissa viimeisiä yksityiskohtia hiottiin kuntoon eilen, kun kaupunginhallitus käsitteli vastaanottoa ja siitä aiheutuvien kustannusten korvausta.

– Valmiudet ovat olemassa. Neuvottelut pakolaisten vastaanottamisesta jatkuvat seuraavaksi, Naantalin perusturvajohtaja Juhani Kylämäkilä sanoo.

Kaupunki saa itse päättää tapauskohtaisesti, ottaako se Ely-keskuksen osoittaman pakolaisen vastaan.

– Automaattisesti emme kaikkia ota. Katsomme tapaus kerrallaan, mitä voimme tehdä, Kylämäkilä toteaa.

Ely-keskus ei kuitenkaan odota kaupungin tekevän ihmeitä ainakaan aluksi. Itse asiassa asunnon etsiminen uusnaantalilaisille on yksi harvoista asioista, jonka kaupungin odotetaan tekevän.

– Olisi tärkeätä, että asunto järjestyy nopeasti. Vastaanottokeskuksissa on tarvetta saada ihmisiä pian pois. Naantalilta ei odoteta suuria konkreettisia toimia, Myllymäki selvittää.

Ensimmäiset Naantalin pakolaiset ovat näillä näkymin noin 18-vuotiaita nuoria, jotka käyvät koulua Turussa.

– Heidän arkeaan avustaisi Ehjä ry, jolta Naantali ostaisi palvelua. Kaupungin henkilökunta toimisi yhdyshenkilöinä. Luotan siihen, että Naantalin työntekijät osaavat toimia eri kulttuureista tulevien ihmisten kanssa. Ei sinne marsilaisia ole tulossa.

Valtio maksaa Naantalille korvausta pakolaisten kotoutumisen järjestämisestä. Alle 7-vuotiaan henkilön osalta korvaus on 6 800 euroa yli 7-vuotiaan henkilön osalta 2 090 euroa vuodessa.

Rannikkoseutu: Ensimmäiset pakolaiset Naantaliin keväällä (26.1.2010)

Naantalin kaupunginhallitus päätti viime elokuussa tiukan äänestyksen jälkeen allekirjoittaa TE-keskuksen kanssa pakolaisten vastaanottosopimuksen. Ajatuksena tuolloin oli, että viime vuoden puolella Naantaliin tulisi neljä täysi-iän kynnyksellä olevaa nuorta, jotka osaavat suomea jonkin verran.

Pakolaisia ei vielä ole Naantalissa näkynyt, sillä sopimusta nykyisen ELY-keskuksen kanssa ei ole allekirjoitettu.

Asiaa on viivästyttänyt Raision, Naantalin, Kaarinan, Liedon ja mahdollisesti Paimion yhteisen pakolaisten seutuohjaajan palkkaaminen.

Turku päätti pitkän harkinnan jälkeen, että työntekijä sijoittuu Turkuun, vaikka palkan maksavatkin ympäristökunnat. Sijoittumisessa on monta etua, sillä seutuohjaaja saa näin tukea Turun kokeneelta työyhteisöltä.

Naantalin sosiaali- ja terveyslautakunta käsittelee tällä viikolla seutuohjaajan palkkaamista. Sosiaalijohtaja Riitta Ylipelkonen arvioi, että Naantali allekirjoittaa sopimuksen pakolaisten vastaanotosta sen jälkeen kun kunnat ovat hyväksyneet seutuohjaajan palkkaamisen.

– Emme halunneet ottaa pakolaisia vastaan ennen kuin käytössä on yhteinen resurssi.

– Kun pakolaisia tulee vain muutamia, olisi kohtuutonta, että joka kunnassa henkilökunnan pitäisi perehtyä asiaan ja lähteä hakemaan tietoa, Ylipelkonen sanoo.

Maahanmuuttoasiantuntija Kalle Myllymäki ELY-keskuksesta pitää lopputulosta hyvänä. Hänen mielestään ei ole kovin suuri vahinko, että vastaanottosopimuksen allekirjoittaminen viivästyy tälle vuodelle seutuohjaajan palkkauskuvion takia.

– Lopputulos on paljon parempi siihen verrattuna, että olisimme aloittaneet nopealla aikataululla. Nyt kunnissa ollaan valmiimpia vastaanottoon henkisesti ja fyysisestikin.

– Enää ei kuitenkaan ole mitään syytä odotella. Pakolaisten vastaanottotarve on tänä aikana lisääntynyt, ja ensimmäisiä sijoituksia pitäisi tehdä talven aikana, Myllymäki sanoo.

Naantaliin tulisi Myllymäen mukaan ensimmäisessä vaiheessa kaksi nuorta pakolaista. Vuosittain heitä tulee 5–10. Raisio on viime vuosina ottanut vastaan 20–30 pakolaista .

– En usko, että muutaman ihmisen sijoittaminen tulee näkymään Naantalissa millään tavalla, eikä se tunnu taloudellisestikaan, sillä valtio maksaa alkuvaiheessa ison osan kustannuksista, Myllymäki sanoo.

Punainen risti on kehitellyt projektia, jossa paikalliset yhdistykset tulisivat tukemaan kuntia pakolaisten vastaanottotyössä.

Raisiossa on saatu hyviä kokemuksia mm. maahanmuuttajanuoria tukevan Ehjä ry:n toiminnasta.

Yle: Naantali pohtii pakolaisten tuloa (10.8.2009)

Naantalin kaupunginjohtaja Timo Kvist ehdottaa pakolaisten vastaanottosopimuksen tekemistä. Naantali ottaisi vuosittain vastaan 5-10 henkilöä vuodessa.

Kaupungilta edellytetään muun muassa asuntojen varaamista ja tukipalvelujen ostamista.

Valtio myöntää kunnille korvauksia jokaisesta vastaanotetusta pakolaisesta.

Naantali on pohtinut jo useamman vuoden ajan pakolaisten tuloa. Päätöstä ei ole saatu aikaiseksi osin kuntien yhteistyöhön liittyvien ongelmien vuoksi.

Kaupunginhallitus käsittelee sopimusta maanantaina.

Rannikkoseutu: Unikeon kiinteistö ei kelpaa Naantalille (27.4.2009)

Asiaa valmistelleen Timo Kvistin mukaan vastaanottokeskuksen sijainti keskellä kaupunkia aiheuttaisi ongelmia. Kiinteistössä ei myös ole tarkoituksenmukaisia piha-alueita.

Pitkään tyhjillään olleen rakennuksen soveltuvuutta vastaanottokeskukseksi ei voi kaupungin mukaan arvioida ennen viranomaistarkistuksia. Viranomaiset ovat vuosien varrella antaneet lukuisia korjauskehotuksia rakennuksen kosteus- ja muista vaurioista.

Muodollisesti Naantalin lupaa ei vastaanottokeskuksen perustamiseen tarvita, mutta TE-keskus on luvannut kuunnella Naantalin kantaa asiaan ennen toiminnan käynnistämistä. Naantalin kaupunginhallitus antaa maanantaina vastaukset TE-keskuksen esittämiin kysymyksiin.

Kaupungilla ei Kvistin mukaan ole valmiuksia pyörittää vastaanottokeskuksta omana toimintanaan. Kaupungin mielestä Luolalassa sijaitseva entinen karjatalouskoulu sopisi paremmin vastaanottokeskukseksi.

Varsinais-Suomeen tarvitaan kaksi tai kolme uutta vastaanottokeskusta tämän vuoden aikana, jollei turvapaikanhakijoiden määrä käänny laskuun. Naantalin vastaanottokeskuksen toiminnan käynnistämistä on suunniteltu elo-syyskuulle. Mikäli vastaanottokeskuksen tarpeisiin ei pystytä vuokraamaan tavallisia asuinhuoneistoja eri puolilta Turun seutua, on mahdollista, että toiminta käynnistyisi jo ennen kesää.

Naantaliin perustettava keskus olisi kooltaan 100-paikkainen ja olisi tarkoitettu lähinnä lapsiperheille ja aikuisille. Henkilökuntaa tarvitaan viidestä kymmeneen.

Rannikkoseutu: Yllätys kaupungille (13.3.2009)

Varsinais-Suomen TE-keskus on kartoittanut sisäministeriön pyynnöstä kiinteistöjä, jotka sopisivat vastaanottokeskuksiksi. Ministeriö päätti viime perjantaina, että neuvottelut aloitetaan Naantalissa sijaitsevan hotelli Unikeon osalta.

– Unikeko on hyvin tehokkaasti rakennettu. Rahoittajan ei tarvitse maksaa hukkaneliöistä, perustelee erikoissuunnittelija Kalle Myllymäki TE-keskuksesta valintaa.

Kiinteistöjen omistajat tarjosivat Myllymäen mukaan tilojaan aktiivisesti. Niiden haitari ulottui Velkualla olevasta majatalosta Turun keskustassa sijaitsevaan uudehkoon hotelliin. Lähempään tarkasteluun valikoitui kymmenkunta kiinteistöä.

Unikeon vuokraamisesta ei vielä ole allekirjoitettu sopimusta kiinteistön omistajan Raimo Puolimatkan kanssa. Myllymäen mukaan kiinteistö ei vaadi suuria muutostöitä, sillä kaikissa huoneissa on wc-tilat. Keittiötilojen rakentamista on suunniteltu.

Naantalin kaupungille Unikeon valinta vastaanottokeskukseksi tuli yllätyksenä. Perusturvajohtaja Juhani Kylämäkilä kertoo kyllä kuulleensa ohimennen tällaisista suunnitelmista, mutta hän jäi siihen käsitykseen, että asia olisi rauennut. Mitään neuvotteluja kaupunki ei ole käynyt.

Vastaanottokeskuksen sijoittaminen ei vaadi kunnan hyväksyntää. Riittää, että kiinteistön kaava mahdollistaa toiminnan ja näin on asia hotellikiinteistön kohdalla.

Vastaanottokeskuksen vetämisestä vastaa mahdollisesti Punainen Risti, joka pyörittää Turun vastaanottokeskusta. Kuntakin voisi periaatteessa toimia vastaanottokeskuksen ylläpitäjänä, mutta tähän Naantalilla tuskin on haluja.

Kunnan palveluja eivät turvapaikanhakijat kovin paljon käytä. Kalle Myllymäki kertoo, että Naantalin terveyskeskuksen palvelujen ostamisesta ollaan kiinnostuneita, mutta lääkäripalvelut voidaan ostaa myös yksityisiltä yrityksiltä. Koulupaikka pitäisi löytää arviolta 10-15 lapselle.

– Huonolla pohjalla ollaan, jos Naantalin kanta on erittäin kielteinen. Ihan Naantalista välittämättä ei olla tulossa, Myllymäki vakuuttaa.

Vastaanottokeskuksista on tällä hetkellä huutava pula, sillä turvapaikanhakijoiden määrän arvioidaan kasvavan tänä vuonna 6 000:een. Joka kuukausi uusia keskuksia tarvitaan kolme eri puolilla maata. Viime vuoden lopulta Varsinais-Suomen TE-keskus löysi tilat maakunnan ulkopuolelta, Punkalaitumelta Pirkanmaalta.

Turvapaikkahakemusten käsittely on tähän asti sujunut joutuisasti, mutta käsittelyaikojen ennakoidaan venyvän yli vuoteen, mikä lisää tarvetta vastaanottokeskuksille.

On arvioitu, että noin puolet turvapaikanhakijoista saa oleskeluluvan. Turvapaikanhakijoiden lisäksi Suomi ottaa vastaan vuosittain 750 kiintiöpakolaista.

Rannikkoseutu: Pääkirjoitus: Unikeko herää (12.3.2009)

Monelta naantalilaiselta meni pulla väärään kurkkuun ministeriön päätöksestä kelpuuttaa entinen Hotelli Unikeko kaupungin keskustassa pakolaisten vastaanottokeskukseksi. Suunnitelmien mukaan kiinteistöön voidaan sijoittaa noin sata turvapaikanhakijaa.

Vaikka suunnitelmat ovat vielä keskeneräiset ja vuokrasopimukset allekirjoittamatta, hankkeen toteutuminen vaikuttaa varsin todennäköiseltä. Unikeon rakennus ei kelpaa suomalaisille hotellivieraille, mutta sopii pakolaisten vastaanottokeskukseksi. Hotellista saadaan kelvollinen kohtuullisella remonttikustannuksella.

Vastaanottokeskusten perustamiseen ei tarvita kaupungin suostumusta. Sisäministeriö ei ole vielä neuvotellut asiasta Naantalin kaupungin kanssa.

Päättäjiä ei ole pidetty sivussa tarkoituksella. Hankkeella on kiire, sillä 40-50 uutta vastaanottokeskusta on määrä perustaa tämän vuoden aikana.

Uusien asukkaiden kannalta keskuksen paikka on paras mahdollinen. Keskus pienessä kaupungissa, tavallisten ihmisten ja palveluiden äärellä.

Voisiko sopeutuminen vieraan maan kansalaisen kannalta sen paremmin alkaa?

Kulttuurin muutokseen joutuvat sopeutumaan naantalilaisetkin. Matkailukaupungille sen uskoisi olevan ylivoimaista. Vieraisiin ihmisiin ja vieraisiin kieliin on jo osin totuttu.

Turvapaikanhakijat sijoitetaan hakemuksen käsittelyn ajaksi vastaanottokeskuksiin. Naantalin vastaanottokeskuksesta luvan saaneet on tarkoitus sijoittaa Varsinais-Suomeen.

Naantalille maahanmuuttajien sijoittaminen on ollut ennenkin vaikea asia. Aikaisemmin kaupunki on itse saanut muotoilla päätöksensä. Nyt se näyttää vain joutuneen tosiasioiden eteen.

Raisio on hoitanut kohtuullisella menestyksellä ison määrän maahanmuuttajia vuosittain. Vastaanottokeskus tulee vaikuttamaan näkyvästi Naantalin kaupunkikuvaan, mutta siihen ne vaikutukset sitten jäävätkin.

Naantalin on kannettava oma kortensa koko maata koskevan ongelman edessä. Jos vanha hotelli ei ole kaupungin ja kaupunkilaisten mielestä hyvä paikka pakolaiskeskukseksi, aina voi ehdottaa mikä toinen olisi vielä parempi.

Tosin oma aktiivisuus voi nyt jo olla myöhäistä.

Päätoimittaja Juha Haapakoski

Turun Sanomat: Naantalin keskustaan tulossa pakolaisten vastaanottokeskus (10.3.2009)

Turun satamaan tilat 40 pakolaiselle

Sisäasiainministeriö tekee lähiaikoina päätöksen turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen sijoittamisesta Naantalin ydinkeskustaan.

Entisen hotelli Unikeon tiloihin Luostarinkadulle majoitettaisiin noin 100 turvapaikanhakijaa. Vuokrasopimuksesta neuvotellaan parhaillaan omistaja Raimo Puolimatkan kanssa. Jos sopimus syntyy, keskus otetaan käyttöön kesään mennessä.

Myös Turun satamaan perustetaan uusi keskus, johon tulee tilat noin 40 turvapaikanhakijalle. Rakennus on entinen merimieskirkko, ja se sijaitsee Satamakadulla lähellä Turun linnaa.

Kunnat yhä penseinä hakijoille

Uusia pakolaiskeskuksia tarvitaan, koska turvapaikanhakijoiden määrä on rajussa kasvussa myös Turun seudulla. Nykyinen vastaanottokeskus Pansiossa jatkaa toimintaansa entiseen tapaan.

Varsinais-Suomen TE-keskuksen erikoissuunnittelijan Kalle Myllymäen mukaan uudet tilat ovat välttävässä kunnossa.

- Turun tila kelpaa kuitenkin sellaisenaan. Naantalissa joudutaan rakentamaan ainakin lisää keittiötilaa, Myllymäki sanoo.

Turun satamaan tuleva keskus on tarkoitettu niin sanotuille transit-pakolaisille, jotka jatkavat matkaansa Turusta muualle Suomeen. Naantalin keskukseen majoitettavat turvapaikanhakijat on tarkoitus sijoittaa Varsinais-Suomeen sen jälkeen, kun he saavat oleskeluluvan.

Koko vastuu kuntiin sijoittamisesta uhkaa jatkossakin kaatua Turun, Raision ja Salon niskaan.

- Seutukunnassa ei olla onnistuttu tekemään yhteistyötä pakolaisten vastaanoton jakamisessa. Tässä tilanteessa pakolaisten sijoittamista kuntiin ei pystytä hoitamaan riittävän nopeasti ja suunnitellusti, Myllymäki sanoo.

Laki ei velvoita kuntia ottamaan vastaan pakolaisia, vaan valtio tekee kuntien kanssa sopimuksia heidän vastaanottamisestaan. Varsinais-Suomessa pakolaisia ottaa käytännössä vastaan vain Turku, Raisio ja Salo.

Tämän takia moni pakolainen joutuu odottamaan kuntapaikkaa useita kuukausia, jopa vuosia.

- Tästä voi seurata hallitsematon tilanne, jossa oleskeluluvan saaneet muuttavat oma-aloitteisesti pois vastaanottokeskuksista, Myllymäki varoittaa.

Tällöin pakolaiset muuttaisivat ensisijaisesti kuntiin, joissa heillä jo ennestään on sukulaisia ja tuttavia.

- Ei ole kenenkään etu, että esimerkiksi Turku joutuu kantamaan tästä yksin vastuun. Seurauksena voi olla palveluiden ruuhkautuminen ja kotoutumisen vaikeutuminen.

Kunnalta ei tarvitse kysyä

Sisäministeriö neuvottelee parhaillaan Naantalin kaupungin kanssa keskuksen perustamisesta.

Periaatteessa kunnalta ei tarvitsisi asiasta kysyä, kun tilat vuokrataan yksityiseltä osakkeenomistajalta.

Keskuksen perustaminen ei tarkoita sitä, että Naantali jatkossa ottaisi vastaan oleskeluluvan saaneita pakolaisia.

Myllymäki arvioi, että Turun seudulle pitää sijoittaa tulevaisuudessa ehkä jopa 150 pakolaista vuodessa. Kuntapaikkoja on noin sata.

Asiakirjat, dokumentit

Naantalin verkkosivut

Esityslistat ja pöytäkirjat

Unless otherwise stated, the content of this page is licensed under Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 License