Mielipiteet, keskustelut
Turun Sanomat
Jan Lindström (kok): Pakolaisia Naantaliin? (29.8.2009)
Pakolainen on henkilö, joka joutuu pelkäämään joutuvansa kotimaassaan vainotuksi rodun, uskonnon, kansalaisuuden, sosiaalisen aseman tai poliittisen mielipiteen johdosta. Pakolaisuutta koskee ja määrittelee Geneven pakolaissopimus vuodelta 1951.
Naantalissa on viime aikoina keskusteltu pakolaisten vastaanottamisesta. Ratkaisu pakolaisten vastaanottamisesta Naantaliin ei ole yksinomaan solidaarisuuskysymys tai osoitus naantalilaisesta ihmisystävällisyydestä tai sen puuttumisesta. Kyse on ensisijaisesti ammattitaidosta ja erityisosaamisesta.
Vaikeista olosuhteista tulevat pakolaiset tarvitsevat turvallisen asuinpaikan ja ruuan lisäksi paljon apua, jota vain ammattilaiset osaavat antaa. Tarvitaan tulkkeja, lääkäreitä, sairaanhoitajia, psykologeja, työvoimakouluttajia, kielenopettajia ja lukuisia muita ammattihenkilöitä, joiden avulla sopeuttaminen suomalaiseen yhteiskuntaan onnistuu.
Onnistunut ja vastuullinen pakolaisten vastaanottaminen edellyttää, että vastaanottavassa kunnassa on olemassa ja käytettävissä kyseiset resurssit, mitä seikkaa ei Naantalissa ole tämän asian virkamiesvalmistelussa mielestämme riittävästi huomioitu.
Varsinaissuomalaisten kuntien sosiaali- ja terveystoimessa on viime vuosina jouduttu tekemään paljon karsintaa ja keskittämistä, joiden tavoitteena on ollut palvelujen tason yhdenmukaistaminen, parantaminen ja kustannusten pitäminen kurissa. Valtio on kannustanut ja osin pakottanut kunnat tekemään kuntarajat ylittävää yhteistyötä erityisesti tärkeällä peruspalvelusektorilla.
Naantalin kaupunginhallituksen kokoomuslaisina jäseninä emme voi ymmärtää sosiaalidemokraattien ja keskustapuolueen halua pakolaisille suunnattujen ammattipalvelujen kalliiseen ja voimavaroja vievään hajasijoittamiseen. Mielestämme Turun seudun kuntien tulisi yhdessä kehittää pakolaisten vastaanottotoimintaa sinne missä erityisosaamista on muutenkin eniten. Luonnollisesti kaikkien kuntien on kannettava yhteiskunnallinen vastuunsa osallistumalla pakolaisten vastaanottamisen, hoitamisen ja sopeuttamisen kustannuksiin väestöosuutensa suhteessa.
Erityisesti pakolaisten itsensä näkökulmasta on tärkeää, että apua ja osaamista on riittävästi tarjolla. Naantalin sosialidemokraatit ja keskustapuolue ovat puhuneet erityisesti nuorten pakolaisten vastaanottamisen puolesta. Eivätkö juuri nuoret uuteen kulttuuriympäristöön sysätyt henkilöt ole eniten auttavien aikuisten läheisyyden tarpeessa?
Turussa järjestetyssä Kunta ja Terveys 2013 -seminaarissa Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin johtaja Aki Linden korosti, ettei kaikkien tarvitse tehdä kaikkea vaan toimintoja kannattaa keskittää myös potilasturvallisuuden takaamiseksi. Eikö sama asia koske myös pakolaisten vastaanottamista?
”Ja kaiken päälle tulevat rahahuolet” sanoo Linden Turun Sanomien artikkelissa. Veronkorotuksia pelätään lähes jokaisessa kunnassa ja erityisesti sosiaali- ja terveyssektori on kovien taloudellisten paineiden edessä. Samoin Turun talousjohtaja Ari Mäkinen ihmettelee samaisessa artikkelissa, miten järjetöntä on, että 15 sairaanhoitopiiriä tekee samat asiat lyhyiden etäisyyksien Suomessa. Samaa taloudellista järjenkäyttöä, jolla pyritään sekä suomalaisen sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvitsijan sekä pakolaisen parhaaseen, tarvitaan koko maakunnassa.
Naantalin kokoomuspoliitikot haluavat, että keskustelu pakolaisten vastaanottamisesta käydään juuri käynnistyvän vuoden 2010 talousarviokeskustelun yhteydessä ja jo sitä ennen selvitetään mahdollisuudet järkevään kuntien väliseen yhteistyöhön.
Naantalin kaupunginhallituksen kokoomusryhmän puolesta Jan Lindström
Rannikkoseutu
Vastaanottokeskus Naantaliin? (11.3.2009)
Iltalehti
Naantalin pakolaisten vastaanottokeskus (10.3.2009)
Blogit
Ville Vuorio: Pakolaisten vastaanottokeskus Naantaliin? (11.3.2009)
Uutiset
Yle: Naantali pohtii pakolaisten tuloa (10.8.2009)
Naantalin kaupunginjohtaja Timo Kvist ehdottaa pakolaisten vastaanottosopimuksen tekemistä. Naantali ottaisi vuosittain vastaan 5-10 henkilöä vuodessa.
Kaupungilta edellytetään muun muassa asuntojen varaamista ja tukipalvelujen ostamista.
Valtio myöntää kunnille korvauksia jokaisesta vastaanotetusta pakolaisesta.
Naantali on pohtinut jo useamman vuoden ajan pakolaisten tuloa. Päätöstä ei ole saatu aikaiseksi osin kuntien yhteistyöhön liittyvien ongelmien vuoksi.
Kaupunginhallitus käsittelee sopimusta maanantaina.
Rannikkoseutu: Unikeon kiinteistö ei kelpaa Naantalille (27.4.2009)
Asiaa valmistelleen Timo Kvistin mukaan vastaanottokeskuksen sijainti keskellä kaupunkia aiheuttaisi ongelmia. Kiinteistössä ei myös ole tarkoituksenmukaisia piha-alueita.
Pitkään tyhjillään olleen rakennuksen soveltuvuutta vastaanottokeskukseksi ei voi kaupungin mukaan arvioida ennen viranomaistarkistuksia. Viranomaiset ovat vuosien varrella antaneet lukuisia korjauskehotuksia rakennuksen kosteus- ja muista vaurioista.
Muodollisesti Naantalin lupaa ei vastaanottokeskuksen perustamiseen tarvita, mutta TE-keskus on luvannut kuunnella Naantalin kantaa asiaan ennen toiminnan käynnistämistä. Naantalin kaupunginhallitus antaa maanantaina vastaukset TE-keskuksen esittämiin kysymyksiin.
Kaupungilla ei Kvistin mukaan ole valmiuksia pyörittää vastaanottokeskuksta omana toimintanaan. Kaupungin mielestä Luolalassa sijaitseva entinen karjatalouskoulu sopisi paremmin vastaanottokeskukseksi.
Varsinais-Suomeen tarvitaan kaksi tai kolme uutta vastaanottokeskusta tämän vuoden aikana, jollei turvapaikanhakijoiden määrä käänny laskuun. Naantalin vastaanottokeskuksen toiminnan käynnistämistä on suunniteltu elo-syyskuulle. Mikäli vastaanottokeskuksen tarpeisiin ei pystytä vuokraamaan tavallisia asuinhuoneistoja eri puolilta Turun seutua, on mahdollista, että toiminta käynnistyisi jo ennen kesää.
Naantaliin perustettava keskus olisi kooltaan 100-paikkainen ja olisi tarkoitettu lähinnä lapsiperheille ja aikuisille. Henkilökuntaa tarvitaan viidestä kymmeneen.
Rannikkoseutu: Yllätys kaupungille (13.3.2009)
Varsinais-Suomen TE-keskus on kartoittanut sisäministeriön pyynnöstä kiinteistöjä, jotka sopisivat vastaanottokeskuksiksi. Ministeriö päätti viime perjantaina, että neuvottelut aloitetaan Naantalissa sijaitsevan hotelli Unikeon osalta.
– Unikeko on hyvin tehokkaasti rakennettu. Rahoittajan ei tarvitse maksaa hukkaneliöistä, perustelee erikoissuunnittelija Kalle Myllymäki TE-keskuksesta valintaa.
Kiinteistöjen omistajat tarjosivat Myllymäen mukaan tilojaan aktiivisesti. Niiden haitari ulottui Velkualla olevasta majatalosta Turun keskustassa sijaitsevaan uudehkoon hotelliin. Lähempään tarkasteluun valikoitui kymmenkunta kiinteistöä.
Unikeon vuokraamisesta ei vielä ole allekirjoitettu sopimusta kiinteistön omistajan Raimo Puolimatkan kanssa. Myllymäen mukaan kiinteistö ei vaadi suuria muutostöitä, sillä kaikissa huoneissa on wc-tilat. Keittiötilojen rakentamista on suunniteltu.
Naantalin kaupungille Unikeon valinta vastaanottokeskukseksi tuli yllätyksenä. Perusturvajohtaja Juhani Kylämäkilä kertoo kyllä kuulleensa ohimennen tällaisista suunnitelmista, mutta hän jäi siihen käsitykseen, että asia olisi rauennut. Mitään neuvotteluja kaupunki ei ole käynyt.
Vastaanottokeskuksen sijoittaminen ei vaadi kunnan hyväksyntää. Riittää, että kiinteistön kaava mahdollistaa toiminnan ja näin on asia hotellikiinteistön kohdalla.
Vastaanottokeskuksen vetämisestä vastaa mahdollisesti Punainen Risti, joka pyörittää Turun vastaanottokeskusta. Kuntakin voisi periaatteessa toimia vastaanottokeskuksen ylläpitäjänä, mutta tähän Naantalilla tuskin on haluja.
Kunnan palveluja eivät turvapaikanhakijat kovin paljon käytä. Kalle Myllymäki kertoo, että Naantalin terveyskeskuksen palvelujen ostamisesta ollaan kiinnostuneita, mutta lääkäripalvelut voidaan ostaa myös yksityisiltä yrityksiltä. Koulupaikka pitäisi löytää arviolta 10-15 lapselle.
– Huonolla pohjalla ollaan, jos Naantalin kanta on erittäin kielteinen. Ihan Naantalista välittämättä ei olla tulossa, Myllymäki vakuuttaa.
Vastaanottokeskuksista on tällä hetkellä huutava pula, sillä turvapaikanhakijoiden määrän arvioidaan kasvavan tänä vuonna 6 000:een. Joka kuukausi uusia keskuksia tarvitaan kolme eri puolilla maata. Viime vuoden lopulta Varsinais-Suomen TE-keskus löysi tilat maakunnan ulkopuolelta, Punkalaitumelta Pirkanmaalta.
Turvapaikkahakemusten käsittely on tähän asti sujunut joutuisasti, mutta käsittelyaikojen ennakoidaan venyvän yli vuoteen, mikä lisää tarvetta vastaanottokeskuksille.
On arvioitu, että noin puolet turvapaikanhakijoista saa oleskeluluvan. Turvapaikanhakijoiden lisäksi Suomi ottaa vastaan vuosittain 750 kiintiöpakolaista.
Rannikkoseutu: Pääkirjoitus: Unikeko herää (12.3.2009)
Monelta naantalilaiselta meni pulla väärään kurkkuun ministeriön päätöksestä kelpuuttaa entinen Hotelli Unikeko kaupungin keskustassa pakolaisten vastaanottokeskukseksi. Suunnitelmien mukaan kiinteistöön voidaan sijoittaa noin sata turvapaikanhakijaa.
Vaikka suunnitelmat ovat vielä keskeneräiset ja vuokrasopimukset allekirjoittamatta, hankkeen toteutuminen vaikuttaa varsin todennäköiseltä. Unikeon rakennus ei kelpaa suomalaisille hotellivieraille, mutta sopii pakolaisten vastaanottokeskukseksi. Hotellista saadaan kelvollinen kohtuullisella remonttikustannuksella.
Vastaanottokeskusten perustamiseen ei tarvita kaupungin suostumusta. Sisäministeriö ei ole vielä neuvotellut asiasta Naantalin kaupungin kanssa.
Päättäjiä ei ole pidetty sivussa tarkoituksella. Hankkeella on kiire, sillä 40-50 uutta vastaanottokeskusta on määrä perustaa tämän vuoden aikana.
Uusien asukkaiden kannalta keskuksen paikka on paras mahdollinen. Keskus pienessä kaupungissa, tavallisten ihmisten ja palveluiden äärellä.
Voisiko sopeutuminen vieraan maan kansalaisen kannalta sen paremmin alkaa?
Kulttuurin muutokseen joutuvat sopeutumaan naantalilaisetkin. Matkailukaupungille sen uskoisi olevan ylivoimaista. Vieraisiin ihmisiin ja vieraisiin kieliin on jo osin totuttu.
Turvapaikanhakijat sijoitetaan hakemuksen käsittelyn ajaksi vastaanottokeskuksiin. Naantalin vastaanottokeskuksesta luvan saaneet on tarkoitus sijoittaa Varsinais-Suomeen.
Naantalille maahanmuuttajien sijoittaminen on ollut ennenkin vaikea asia. Aikaisemmin kaupunki on itse saanut muotoilla päätöksensä. Nyt se näyttää vain joutuneen tosiasioiden eteen.
Raisio on hoitanut kohtuullisella menestyksellä ison määrän maahanmuuttajia vuosittain. Vastaanottokeskus tulee vaikuttamaan näkyvästi Naantalin kaupunkikuvaan, mutta siihen ne vaikutukset sitten jäävätkin.
Naantalin on kannettava oma kortensa koko maata koskevan ongelman edessä. Jos vanha hotelli ei ole kaupungin ja kaupunkilaisten mielestä hyvä paikka pakolaiskeskukseksi, aina voi ehdottaa mikä toinen olisi vielä parempi.
Tosin oma aktiivisuus voi nyt jo olla myöhäistä.
Päätoimittaja Juha Haapakoski
Turun Sanomat: Naantalin keskustaan tulossa pakolaisten vastaanottokeskus (10.3.2009)
Turun satamaan tilat 40 pakolaiselle
Sisäasiainministeriö tekee lähiaikoina päätöksen turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen sijoittamisesta Naantalin ydinkeskustaan.
Entisen hotelli Unikeon tiloihin Luostarinkadulle majoitettaisiin noin 100 turvapaikanhakijaa. Vuokrasopimuksesta neuvotellaan parhaillaan omistaja Raimo Puolimatkan kanssa. Jos sopimus syntyy, keskus otetaan käyttöön kesään mennessä.
Myös Turun satamaan perustetaan uusi keskus, johon tulee tilat noin 40 turvapaikanhakijalle. Rakennus on entinen merimieskirkko, ja se sijaitsee Satamakadulla lähellä Turun linnaa.
Kunnat yhä penseinä hakijoille
Uusia pakolaiskeskuksia tarvitaan, koska turvapaikanhakijoiden määrä on rajussa kasvussa myös Turun seudulla. Nykyinen vastaanottokeskus Pansiossa jatkaa toimintaansa entiseen tapaan.
Varsinais-Suomen TE-keskuksen erikoissuunnittelijan Kalle Myllymäen mukaan uudet tilat ovat välttävässä kunnossa.
- Turun tila kelpaa kuitenkin sellaisenaan. Naantalissa joudutaan rakentamaan ainakin lisää keittiötilaa, Myllymäki sanoo.
Turun satamaan tuleva keskus on tarkoitettu niin sanotuille transit-pakolaisille, jotka jatkavat matkaansa Turusta muualle Suomeen. Naantalin keskukseen majoitettavat turvapaikanhakijat on tarkoitus sijoittaa Varsinais-Suomeen sen jälkeen, kun he saavat oleskeluluvan.
Koko vastuu kuntiin sijoittamisesta uhkaa jatkossakin kaatua Turun, Raision ja Salon niskaan.
- Seutukunnassa ei olla onnistuttu tekemään yhteistyötä pakolaisten vastaanoton jakamisessa. Tässä tilanteessa pakolaisten sijoittamista kuntiin ei pystytä hoitamaan riittävän nopeasti ja suunnitellusti, Myllymäki sanoo.
Laki ei velvoita kuntia ottamaan vastaan pakolaisia, vaan valtio tekee kuntien kanssa sopimuksia heidän vastaanottamisestaan. Varsinais-Suomessa pakolaisia ottaa käytännössä vastaan vain Turku, Raisio ja Salo.
Tämän takia moni pakolainen joutuu odottamaan kuntapaikkaa useita kuukausia, jopa vuosia.
- Tästä voi seurata hallitsematon tilanne, jossa oleskeluluvan saaneet muuttavat oma-aloitteisesti pois vastaanottokeskuksista, Myllymäki varoittaa.
Tällöin pakolaiset muuttaisivat ensisijaisesti kuntiin, joissa heillä jo ennestään on sukulaisia ja tuttavia.
- Ei ole kenenkään etu, että esimerkiksi Turku joutuu kantamaan tästä yksin vastuun. Seurauksena voi olla palveluiden ruuhkautuminen ja kotoutumisen vaikeutuminen.
Kunnalta ei tarvitse kysyä
Sisäministeriö neuvottelee parhaillaan Naantalin kaupungin kanssa keskuksen perustamisesta.
Periaatteessa kunnalta ei tarvitsisi asiasta kysyä, kun tilat vuokrataan yksityiseltä osakkeenomistajalta.
Keskuksen perustaminen ei tarkoita sitä, että Naantali jatkossa ottaisi vastaan oleskeluluvan saaneita pakolaisia.
Myllymäki arvioi, että Turun seudulle pitää sijoittaa tulevaisuudessa ehkä jopa 150 pakolaista vuodessa. Kuntapaikkoja on noin sata.
