Mäntyharju

Mielipiteet

Länsi-Savo: Pakolaiset eivät kaada Mäntyharjun taloutta (15.10.2010)

Keskustelu pakolaisten vastaanottamisesta Mäntyharjulle jatkuu edelleen ja hyvä niin. Tiedotusvälineet ovat tarjonneet palstatilaa auliisti mielipiteiden esille tuomiseksi.

Tasapuolisen tiedonvälityksen nimissä olisin kyllä odottanut, että asiaa esillä pitävät mediat olisivat myös tuoneet käytettävissä olevat faktatiedot esille.

Kunnanhallituksen esityksen mukaan kolmenkymmenen hengen kiintiöpakolaisten ryhmän asettuminen Mäntyharjulle tietää kustannuksia noin 175 000 euron edestä. Vastaavasti valtionosuudet tuottavat tuloja noin 166 000 euroa.

Kulut ovat suurimmillaan alkuvaiheissa kotoutumista tukevan toiminnan vuoksi. Valitettavasti valtion maksamat korvaukset ovat jämähtäneet 1990-luvun tasolle mutta vajaan kymmenen tuhannen euron kustannus ei kaada Mäntyharjun kunnan taloutta suuntaan eikä toiseen.

Valtio korvaa täysimääräisesti kolmen vuoden ajan muun muassa tulkkipalvelut, toimeentulotuen ja vamman tai sairauden edellyttämät pitkäaikaisen terveyden tai sosiaalihuollon kulut.

Kymmenen vuoden ajan valtio korvaa muut erityisestä syystä kunnalle aiheutuneet kustannukset, mitä se sitten tarkoittaakin. Suurin osa rahasta jää luonnollisesti paikkakunnalle erinäisen kulutuksen muodossa.

Pakolaisten osalta olettamus on, että työikäiset ja työkykyiset tulevat työllistymään lähivuosien aikana eivätkä siis tule tarvitsemaan yhteiskunnan kaikkia tukimuotoja.

Mitään erillisiä ja kalliimpia muotoja esimerkiksi toimeentulotuessa ei pakolaisille ole olemassa, vaan tuki myönnetään samoilla perusteilla kuin muillekin kunnan asukkaille.

Näillä tiedoilla valtuusto teki viime kokouksessaan päätöksen enintään kolmenkymmenen hengen pakolaisryhmän vastaanottamisesta tulevana vuonna. Sen jälkeen tilannetta tarkastetaan vuosittain.

Etukäteen sovitusta asiasta ei voi kyllä puhua silloin, kun valtuusto päätyy äänestysratkaisuun.

Uusien asukkaiden sopeutumisessa olemme me mäntyharjulaiset ratkaisevassa asemassa, eli millaisella asenteella ja suhtautumisella otamme heidät vastaan.

Jokainen heistä jäisi mieluummin kotimaahansa, mutta tällä hetkellä se ei ole mahdollista. Huolimatta taloutensa haasteista Mäntyharjun kunta kyllä pystyy valtion avustuksella näistä ihmisistä huolehtimaan.

Kunnanhallituksen tekemä valmistelutyö on saanut osakseen kritiikkiä, osittain syystäkin. Tietoa asiasta on kuitenkin ollut tarjolla. Kuluneen vuoden aikana on järjestetty asiasta kuntalaisille avoin keskustelutilaisuus ja sekä kunnanhallituksen että kunnanvaltuuston seminaareissa on pakolaiskysymys ollut esillä ja siitä on annettu informaatiota.

Mitään salatiedettä asiaan ei liity, vaan esimerkiksi sisäasiainministeriön nettisivuilta löytyy tietoa yllin kyllin. Jokaisen päättäjän omaan harkintaan tietysti jää kuinka paljon tarjolla olevasta tiedosta haluaa hyödyntää.

Mäntyharjulle ei ole otettu pakolaisia kuuteentoista vuoteen. Kunta on kehittynyt paljon sinä aikana, mutta paljon on jäänyt tekemättäkin.

Vaikka pakolaisia ei ole otettu, ei Mäntyharjulla ole edelleenkään uimahallia eikä torilla uutta esiintymislavaa. Kurkisalmessa ei ole siltaa ja rautatieasema rapistuu paikalleen. Vanhusten hoidossa on paljon parantamisen varaa ja vuokra-asuntojen hinnat ovat liian korkeita.

Tulevat pakolaiset eivät ole näitä ongelmia aiheuttaneet eivätkä myöskään estä niiden ratkaisemista.

Juha Vallin

varavaltuutettu (sit.)

Mäntyharju

Uutiset

Länsi-Savo: Maaseutu helpottaa pakolaisen kotoutumista (20.10.2011)

Pienillä paikkakunnilla pakolaisten asiat järjestyvät kaupunkia ripeämmin ja joustavammin.

– Pieneltä paikkakunnalta on hyvä aloittaa tutustuminen maan kulttuuriin, pakolaisohjaaja Paiman Karim vakuuttaa.

Irakilaissyntyinen Karim työskentelee Punkalaitumen vastaanottokeskuksessa, mutta hän puhuu myös omasta kokemuksestaan. Karim muutti Suomeen 20 vuotta sitten Irakin ja Kuwaitin sodan pakolaisena.

Karim kävi Mäntyharjussa antamassa vinkkejä siitä, kuinka pakolaiset kohdataan. Kunta vastaanottaa noin kuuukauden kuluttua kuusi irakilaista tai arabitaustaista pakolaisperhettä.

Länsi-Savo: Leffan kautta pakolaisaiheeseen (18.10.2011)

Mäntyharjun kunta järjestää pakolaisia koskevan keskustelun lukion salissa keskiviikkoiltana. Illan avaa kunnanjohtaja Jussi Teittisen puheenvuoro.

Mukana on myös irakilainen Paiman Karim, joka kertoo kokemuksistaan pakolaisena. Tilaisuus on kaikille avoin.

Aiheeseen johdattaa Aki Kaurismäen tuorein elokuva Le Havre. Se esitetään ennen keskustelua ja elokuviin on vapaa pääsy. Elokuvan tarjoaa Suomen Punaisen Ristin Mäntyharjun osasto.

Pakolaiskeskustelu lukiolla 19.10. kello 19.

Länsi-Savo: Mäntyharjun pakolaiset tulevat Irakista (23.09.2011)

Mäntyharjuun tulee marraskuussa kuusi pakolaisperhettä. Ryhmän koko on 25, ja he ovat kotoisin Irakista tai heillä on arabitausta.

Kunnanhallitus hyväksyy maanantaina Ely-keskuksen esityksen vastaanotettavasta ryhmästä.

Tulevat mäntyharjulaiset odottavat parhaillaan kuntapaikkaa pakolaisleireillä.

Suurin osa ryhmästä on lapsia ja nuoria. Mukana on 16 lasta, joista kolme alle kouluikäisiä. Miehiä ja naisia on neljä sekä yksi eläkeläinen.

Kuntalehti 11/2011: Mäntyharju avaa ovensa pakolaisille

Länsi-Savo: Mäntyharju halutaan valmiiksi pakolaisille (21.7.2011)

Mäntyharju hakee kuntaan pakolaistyön ohjaajaa. Sopivan työntekijän toivotaan löytyvän mahdollisimman pian, jotta työt pakolaisten vastaanottamiseksi saataisiin käyntiin.

Pakolaistyön ohjaajan on tarkoitus toimia yhdyshenkilönä ja koordinoijana.

– Syksyn kuluessa täällä pitäisi olla täysi valmius vastaanottaa pakolaisia, kertoo Mäntyharjun kunnanjohtaja Jussi Teittinen.

Mikkelin seudun kunnista myös Hirvensalmi päätti viime vuonna vastaanottaa pakolaisia.

Mäntyharju ja Hirvensalmi aikovat tehdä pakolaisasioissa yhteistyötä. Suunnitelmat ovat kunnissa kuitenkin vielä eri vaiheissa, joten käytännön kuvioista ei ole vielä sovittu.

Hirvensalmella voi mennä ensi vuoden puolelle, ennen kuin kaikki tarvittavat järjestelyt saadaan tehtyä.

Lue lisää perjantain Länsi-Savosta.

Kouvolan Sanomat: Mäntyharjun pakolaisvastaisuus osoittaa jo laantumisen merkkejä (4.4.2011)

Mäntyharju vastaanottaa pakolaisia aikaisintaan syksyllä. Kuntalaiset ovat vaitonaisia herkästä aiheesta.

Mäntyharjun rasistiset rikokset ovat edelleen selvittämättä. Viime lokakuinen autopaloasia liitettiin kansalaisten arvailuissa pakolaisvastaisuuteen. Asiaan ei ole kuitenkaan tullut uutta näyttöä, eikä se ole enää poliisin aktiivitutkinnassa.

Kuntalaisten keskuudessa maahanmuuttoaihe ei ole enää yhtä päivänpolttava kuin loppuvuodesta, jolloin päätös pakolaisten vastaanottamisesta tehtiin.

Lue lisää aiheesta maanantain Kouvolan Sanomista.

Länsi-Savo: Pakolaisten kotouttamista suunnitellaan Mäntyharjussa (17.12.2010)

Alkusysäykseksi perustettiin kuusi työryhmää, jotka pohtivat asumista, työasioita, sosiaali- ja terveyspalveluita, varhaiskasvatusta ja koulutusta, vapaa-aikaa sekä vertaistoimintaa.

– Kiintiöpakolaiset tulevat vaikeista oloista ja aloittavat nollasta. He eivät ole lomalaisia, jotka tulevat katsomaan, mikä Mäntyharjussa on kivaa ja kiinnostavaa, vertaisryhmään osallistunut Aini Ruhanen muistuttaa.

Johtava sosiaalityöntekijä Lea Saari-Kääriäinen kertoo, että ryhmät täydentävät esityksiään tammikuun loppuun saakka. Seuraava tilaisuus on 25. helmikuuta, jonka jälkeen alkaa kotouttamisohjelman kokoaminen.

Kouvolan Sanomat: Pakolaiset kuumentavat tunnelmaa Mäntyharjussa (8.11.2010)

Mäntyharjun kunnan päätös ottaa ensi vuonna enintään 30 kiintiöpakolaista kuumentaa paikallisten asukkaiden tunteita. Pakolaisvastaisuus on siirtynyt internetin keskustelupalstoilta jo käytännön tekoihin kuten uhkailuun ja ilkivaltaan.

Monille kuntalaisille pakolaiset ovat punainen vaate esimerkiksi siitä syystä, että kunnan vähille rahoille löytyisi tarvitsijoita omastakin takaa.
Pakolaisten vastaanotto on ollut vajaan 6 500 asukkaan maalaispitäjän ykköspuheenaiheena siitä lähtien, kun valmisteilla ollutta suunnitelmaa käsiteltiin kunnan yleisötilaisuudessa kesäkuussa.
Syyskuun lopulla kunnanvaltuusto hyväksyi äänestyksen jälkeen (16–11) kunnanhallituksen esityksen vastaanottaa pakolaisia.

Vastaanotto voi alkaa kesäkuun alussa 2011. Se edellyttää Mäntyharjulta vielä valmisteluja ja vastaanottosopimusta Etelä-Savon Ely-keskuksen kanssa.
Edellisen kerran pakolaisia otettiin kuntaan 16 vuotta sitten entisen Jugoslavian alueelta.

Lue lisää maanantain Kouvolan Sanomista.

Länsi-Savo: Mäntyharju ottaa pakolaisia (29.9.2010)

Mäntyharju ottaa ensi vuonna enintään 30 kiintiöpakolaista. Valtuusto päätyi kunnanhallituksen esityksen kannalle toista tuntia kestäneen keskustelun jälkeen.

Tanja Hartonen-Pulkka (sd.) ja Antti Häkkänen (kok.) esittivät, ettei pakolaisia otettaisi. Heitä kannatettiin useissa puheenvuoroissa, joissa vedottiin muun muassa kunnan pieniin resursseihin ja siihen, onnistuuko kotouttaminen Mäntyharjuun.

Valtuusto päättää kiintiöpakolaisten määrästa vuosittain. Ismo Partion (kesk.) esityksestä valtuusto taipui jokavuotisen tarkistuksen kannalle äänin 4–23.

Häkkänen piti Mäntyharjun hartioita liian kapeina hankkeeseen, jossa kustannukset voivat olla odottamattomia. Kokoomusryhmä nousi pakolaisten ottamisen suurimmaksi vastustajaksi, sillä ryhmän seitsemästä valtuutetusta neljä vastusti pakolaisten ottoa.

Länsi-Savo: Mäntyharju äänestää pakolaisista (28.9.2010)

Jos valtuusto päättää keskiviikkona ottaa pakolaisia, Mäntyharjun kunta pääsee vaikuttamaan siihen, mistä maasta ja minkä ikäisiä ihmisiä vastaanotetaan.

Asian valmistelussa on lähdetty siitä, että kiintiöpakolaisiksi otetaan perheitä todennäköisesti Myanmarista eli entisestä Burmasta.

Heidän kotoutumisestaan Suomen ja pienten paikkakuntien oloihin on saatu hyviä kokemuksia Savonlinnan seudulta.

Valtuuston kokouksessa ovat mukana Pia Boafo-Tulla Mikkelin kaupungin maahanmuuttoyksiköstä ja kehittämispäällikkö Irja Sokka Ely-keskuksesta.

Länsi-Savon kesäkuisessa kyselyssä vastaanottoa kannatti 13 valtuutettua 27:stä. Vastustajia oli 6 ja kannastaan epävarmoja 8.

Yle: Mäntyharju suunnittelee kiintiöpakolaisten vastaanottamista (23.9.2010)

Suunnitteilla on korkeintaan 30 pakolaisen vastaanottaminen. Mäntyharju on vastaanottanut pakolaisia 1990-luvun alussa entisen Jugoslavian alueelta.

Pakolaisia on Suomessa tähän mennessä sijoitettu noin 150 kuntaan. Etelä-Savossa Mikkeli ja Savonlinna vastaanottavat vuosittain pakolaisia kiintiöidensä mukaan.

Mäntyharju saisi valtiolta korvausta pakolaisten vastaanotosta aiheutuviin kustannuksiin. Näitä kustannuksia syntyy muun muassa työllistämistoimista, kieliopetuksesta sekä sosiaalitoimen palveluista.

Mäntyharjun kunnanhallitus käsittelee pakolaisten vastaanottamista tänään keskiviikkona.

Länsi-Savo: Mäntyharjun kunnanhallitus äänesti pakolaisista (22.9.2010)

Kunnanhallitus esittää ensi keskiviikkona kokoontuvalle valtuustolle pakolaisten ottamista kuntaan.

Hallituksen jäsen Tanja Hartonen-Pulkka (sd.) esitti, ettei pakolaisia otettaisi. Häntä kannatti Sari Lantta (kesk.).

Äänestyksessä he eivät saaneet muita jäseniä puolelleen, vaikka useat hallituksen jäsenet nuhtelivat virkamiehiä asian riittämättömästä valmistelusta.

Pakolaisten määräksi esitetään noin 30 vuosittain. Ismo Partio (kesk.) esitti Jukka Ollikaisen (kesk.) kannattama, että määrää tarkistetaan vuosittain, mutta esitys kaatui äänin 4–5.

Länsi-Savo: Pakolaisasia edistyi Mäntyharjussa (21.6.2010)

Mäntyharjun kunnanhallitus hyväksyi jatkovalmistelut pakolaisten vastaanotossa.

Pakolaisten vastaanotto edellyttää kunnalta sopimuksen tekoa Ely-keskuksen kanssa ja kotouttamisohjelman laatimista. Myös kolmannen sektorin toimijoita odotetaan mukaan kotouttamiseen.

Jatkovalmistelut käsittävät myös yhteistyökuvioiden sopimista Hirvensalmen ja Mikkelin kanssa sekä asian huomioimista talousarviossa.

Kunnanhallitus tekee syksyllä päätöksen, esittääkö se valtuustolle pakolaisten ottamista.

Länsi-Savo: Vihreää valoa pakolaisille (13.6.2010)

Niukka enemmistö Hirvensalmen ja Mäntyharjun valtuutetuista näyttää hyväksyvän kiintiöpakolaisten vastaanoton.

Länsi-Savon kyselyssä Hirvensalmen 21:stä valtuutetusta 12 ottaisi kuntaan pakolaisia. Mäntyharjussa kyllä-vastauksen puoleen on tällä hetkellä kääntynyt 13 valtuutettua 27:stä.

Mäntyharjussa on enemmän kannastaan epävarmoja päättäjiä, mutta asia otetaan esille kunnan elimissä vasta syksyllä.

Hirvensalmella vastaanottoa käsitellään valtuuston kokouksessa 28. kesäkuuta.

Länsi- Savo: Mäntyharju ei sulje ovia pakolaisilta (1.6.2010)

Mikkelin ja Savonlinnan lisäksi Etelä-Savon Ely-keskuksen alueella tarvitaan muitakin kuntia, joihin kiintiöpakolaisia pystytään sijoittamaan.

– Meidän keinomme on käydä kunnissa kertomassa, mikä tilanne on ja että tarvitsemme apua, maahanmuuttoasiantuntija Pauliina Jenu kertoi Mäntyharjussa.

Mäntyharju ei ole vielä käsitellyt asiaa kunnan elimissä, vaan aloitti aiheen käsittelyn yleisökeskustelulla tiistaina.

Hirvensalmen kunnanhallitus on tehnyt asiasta myönteisen päätöksen, ja kuntien viranhaltijat ovat miettineet malleja yhteistyöhön. Mäntyharjun valtuusto päättää pakolaisten ottamisesta syksyn aikana.

Mäntyharju: Yleisötilaisuus maahanmuuttajien ja pakolaisten vastaanottamisesta kuntaan (28.5.2010)

Mäntyharjun kunta järjestää ti 1.6.2010 klo 18.00 Lukion kulttuurisalissa yleisötilaisuuden

maahanmuuttajien / pakolaisten vastaanottamisesta kuntaan.

Tilaisuudessa paikalla:
Pauliina Jenu, asiantuntija, maahanmuutto, ELY
Leena Pekkanen, kunnanvaltuuston pj. Mäntyharjun kunta
Heikki Vaskelainen, kunnanhallituksen pj. Mäntyharjun kunta
Jussi Teittinen, kunnanjohtaja, Mäntyharjun kunta

Tervetuloa!

Länsi-Savo: Mäntyharju kuuntelee kuntalaisia pakolaisasiassa (4.5.2010)

Hirvensalmi ja Mäntyharju ovat suunnitelleet yhteisen koordinaattorin palkkaamista pakolaistyöhön. Mäntyharjussa on toiminut 90-luvun alkupuolella pakolaissihteeri, jolloin kunta otti vastaan bosnialaispakolaisia.

Mäntyharju avaa pakolaiskeskustelun osaltaan yleisötilaisuudessa, joka pidetään 1. kesäkuuta.

Hallintojohtaja Tuomo Penttinen kertoo, että kunnassa tehdään päätökset vasta yleisökeskustelun jälkeen. Kysymyksiin vastaa kuntapäättäjien lisäksi kolme alan asiantuntijaa.

Pakolaiskeskustelu Mäntyharjun lukiolla 1.6. kello 18.

Yle: Maahanmuutto mahdollisuus Etelä-Savolle (20.4.2010)

Eteläsavolaisilla kunnilla on vielä paljon epätietoisuutta maahanmuuton vaikutuksista. Kunnille on jaettu informaatiota kiintiöpakolaisten vastaanottamisen vaatimista järjestelyistä sekä valtion maksamista korvauksista.

Etelä-Savon ELY-keskuksen kehittämispäällikkö Irja Sokan on ilahtunut siitä, että myös pienet kunnat ovat kiinnostuneet pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta. Etelä-Savon pienistä kunnista Mäntyharju ja Hirvensalmi ovat selvitelleet mahdollisuuksia pakolaisten vastaanottamiseen.

- Tässä voitaisiin tukeutua tällaiseen Mikkeli-Mäntyharju-Hirvensalmi -yhteistyöhön, kunnat yhdessä voisivat järjestää tällaisia palveluita. Tästä hyötyisivät kaikki kolme kuntaa, kertoo Irja Sokka.

Vaikka asenteissa maahanmuuttajien vastaanottamista kohtaan on Etelä-Savon kunnissa runsaasti kehittämistä, niin ennemmin tai myöhemmin pakolaisten vastaan ottamisesta tulee arkipäivää myös Etelä-Savossa. Siitä pitää huolen maakunnan ikärakenne, arvelee Irja Sokka.

- Jos me halutaan uusia asukkaita ja työntekijöitä niin sodanaikaiset karjalaiset ei enää riitä. Me tarvitaan nyt rajojen ulkopuolelta tänne pysyviä asukkaita, Sokka jatkaa.

Tällä hetkellä kunnille jaetaan informaatiota siitä mitä pakolaisten vastaanottaminen tarkoittaa kunnalle. Tarkoitus on hälventää epäluuloja epätietoisuutta kunnan velvoitteita kohtaan.

- Päiväkotiin tulee uusia lapsia ja vanhemmat lähtee hakemaan töitä. Elikkä hyvin käytännön arjesta lähdetään liikkeelle, kertoo Irja Sokka. Sokka uskoo, että vastaavanlaista asennekasvatusta tarvitaan vielä vuosien ajan.

Pelko siitä, että kunnat joutuvat pakolaisia vastaanottaessa maksumiehiksi on taloudellisen ahdingon myötä nostanut päätään entistä pontevammin. Kustannukset eivät kuitenkaan lankea yksin kunnan ja sitä kautta kuntalaisten maksettavaksi, sillä valtio tukee pakolaisten vastaanottamista merkittävästi. Etelä-Savon ELY-keskusken kehittämispäällikkö Irja Sokka toivoo, että tulevaisuudessa maahanmuuttajat huomioitaisiin myös jaettaessa valtionosuuksia kunnille.

Suomi on koti ja Afganistan kotimaa

Nasima Razmyarin saapui vanhempiensa kanssa Suomeen vuonna 1992. Vaikka Suomi on hänelle koti, niin Afganistan on kotimaa. Oman ja perheensä kotouttamisen hän muistaa sujuneen hyvin luontevasti mutta hän ymmärtää jos se ei kaikkien maahanmuuttajien kohdalla mene yhtä kivuttomasti.

- Vaikka suomenkieli on nyt hyvä, niin täytyy muistaa ettei tämä ole minun äidinkieli ja olen aina joutunut koulumaailmassa sen tuplatyön tekemään. Vanhemmatkaan ei pysty pientä lasta tukemaan koulutyössä samalla tavalla, joten kyllä niitä haasteita löytyy myös pienelle lapselle ja nuorelle tytölle, miettii Razmyarin.

Vuoden pakolaisnaiseksi valittu Nasima Razmyarin työskentelee maahanmuuttajanaisia tukevassa Monika Naiset -liitto ry:ssä. Työnsä kautta hän näkee maahanmuuttajien kotouttamisen ongelmia.

- Työllistyminen on isoimpia haasteita. Maahanmuuttajataustaiset työllistyvät edelleenkin erittäin kehnosti, kertaa Razmyarin maahanmuuttajien haasteita.

Yle: Pakolaiset kiinnostavat pikkukuntia (25.3.2010)

Kiintiöpakolaisten vastaanottaminen on alkanut innostaa eteläsavolaisia maalaiskuntia.

Kiintiöpakolaisten vastaanottaminen on alkanut kiinnostaa Etelä-Savon pieniä kuntia. Muun muassa Hirvensalmi ja Mäntyharju harkitsevat pakolaisten vastaanottamista.

Hirvensalmi ja Mäntyharju pohtivat yhteistyön tekemistä niin, että kunnat voisivat ottaa yhteensä pari-kolmekymmentä pakolaista.

Myös Puumalassa on käyty keskusteluja kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta. Sisäministeriö on käynnistänyt uuden hankkeen, jolla tuetaan kuntia vastaanottotoiminnan käynnistämiseen. Myös Ely-keskus patistelee kuntia pakolaisten vastaanottoon.

Unless otherwise stated, the content of this page is licensed under Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 License