Lieksa

Lieksan Märäjälahteen oli suunnitteilla Kontioniemen vastaanottokeskuksen sivupiste 240 turvapaikanhakijalle. Lisäksi kaupunki aikoi ottaa vastaan vuosittain 30 oleskeluluvan saanutta pakolaista. Kaupunginhallitus kieltäytyi vastaanottokeskuksesta yksimielisesti.

Keskustelut, mielipiteet

Kansan Uutiset/Pertti Stranius: ROKUMENTTI ja rasismi (19.11.2011)

Kansan Uutiset/Pertti Stranius: KRISTALLIYÖ.Lieksa 9.11.2011 (10.11.2011)

Savonmaa, pääkirjoitus: Lieksa-ilmiö ei saa levitä (9.11.2011)

Radio Rex: Merja Mäkisalo-Ropponen: Maahanmuuttokeskustelua (31.10.2011)

Suomenmaa: Antti Kurvinen: Rohkeasti päin Kauhajokea ja Lieksaa! (31.10.2011)

Ylijohtaja Elli Aaltonen: Pohjois-Karjala saamassa jälleen rasistin maineen (19.10.2011)

Suomi24

Avoin kirje Lieksan valtuutetuille (21.9.2009)

Valtio on kuulemma suuressä hyvyydessään päättänyt siunata Lieksaa antamalla teille vastaanottokeskuksen, jonka turvapaikanhakijat tuovat alueelle toimeliaisuutta ja ostovoimaa yli miljoonalla eurolla vuodessa. Kuulostaa hienolta. Tehän voisitte valtiolta kysyä, miksi se ei pienemmällä vaivalla lisäisi alueen ostovoimaa lyömällä joka vuosi jokaisen 12 910 lieksalaisen käteen 80 euron ostokortin, joka on käytettävä vuoden loppuun mennessä alueen yrityksissä. Ostovoiman lisäys jäisi näin taatusti omalle seudulle.

Jos kyse on siitä, että tärkeintä onkin saada vuokralaisia kaupungin omistamalle Lieksan Vuokrataloille (144 000 €/v), niin miksi niihin tyhjillään oleviin vuokra-asuntoihin ei kärrätä asunnottomia pääkaupunkiseudulta? Siellä on tuhansia asunnottomia, joista monet varmasti mielellään palaisivat kotiseudulle Pohjois-Karjalaan. Eikö valtio voisi maksaa tätä?

Jos tarkoituksena on Lieksan pitkäaikaistyöttömien aktivoiminen kotoutustoimintaan, niin eikö sitä voitaisi tehdä siten, että puolet pitkäaikaistyöttömistä esittää vuoroviikoin kotoutettavaa ja toinen puoli keksii heille kivaa tekemistä ja auttaa täyttelemään sossun kaavakkeita. Seuraavalla viikolla vaihdetaan rooleja. Ja valtio maksaa.

Tai jos kaikkein tärkeintä on se, että kotoutettavan on oltava eri värinen kuin kotouttaja, niin ylläolevan ehdotuksen voisi toteuttaa siten, että kotouttamisvuorossa olevat pitkäaikaistyöttömät pistävät purkista väriä naamaansa ja jonkun hassun hatun päähänsä, jolloin roolijakokin selkeytyy. Tämä loisi suurta toimeliaisuutta kemikalio- ja hattualalle.

Mutta jos valtion edustajat vastaavat, että itse asiassa he eivät välitä lieksalaisten hyvinvoinnista tai taloudellisesta menestyksestä pätkääkään, silloin te olette kuulleet totuuden. Suomen ”kansainvälisen maineen” takia on tärkeää jakaa rahaa näille ulkomaalaisille, jotka on varta vasten houkuteltu tänne sillä, että Suomeen turvapaikanhakijaksi tulijalle annetaan käteen 10 kertaa enemmän rahaa kuin esimerkiksi Saksassa. Mutta Lieksan kannalta tämä ei ole hyvä kauppa.

Euroopassa aletaan vähitellen myöntää, että tänne turvapaikanhakijoina tulvivat laittomat siirtolaiset eivät edusta mitään muuta kuin taloudellista ja sosiaalista taakkaa. Ja sitä taakkaa ei kukaan oikein enää halua. Suomessa monen pikkukunnan pakolaispolitiikka on perustunut siihen, että kun valtionosuus loppuu, pakolaisetkin ymmärtävät siirtyä pääkaupunkiseudulle. Mutta nyt sielläkään ei ole enää tilaa.

Lieksan päättäjät ovat keksineet ikiliikkujan. Ottamalla 30 pakolaista saadaan 60 000 € valtion avustusta, jolla palkataan 20 pitkäaikaistyötöntä palkkatuella kotouttamaan pakolaisia. Mutta kun valtion tuki 3 vuoden jälkeen loppuu, Lieksalla onkin 30 pitkäaikaistyötöntä enemmän kuin alussa, joten sitten pitääkin ottaa 75 pakolaista lisää. Sillä mitkä ovat ihmisen työllistymismahdollisuudet Lieksassa, jos luku- ja kirjoitustaito on huono tai olematon tai jos häneltä puuttuu peruskoulutus ja työkokemus? Siis vaikka hän osaisi suomea.

Pakolaiset eivät myöskään ole ratkaisu sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimapulaan. Päinvastoin. Hehän kuluttavat jo entisestäänkin vähiä resursseja. Uuteen vastaanottokeskukseen ei tulla palkkaamaan yhtään pitkäaikaistyötöntä, koska työntekijöillä on oltava sosiaali- ja terveydenhoitoalan pätevyys. Jos teillä on päteviä sosiaali- ja terveydenhoitoalan ihmisiä työttöminä, miksi te ette palkkaa heitä esimerkiksi vanhustenhuoltoon? Soittakaapa vaikka Lammin äskettäin avattuun vastaanottokeskukseen ja kysykää, kuinka moni siellä töissä oleva palkattiin omalta paikkakunnalta. Tai pitkäaikaistyöttömien joukosta. Miettikää sen jälkeen uudelleen.

Jos miettimisen jälkeenkin pakolaisten ottaminen tuntuu hyvältä ajatukselta, haluaisin mielelläni esitellä teille omistamani konsulttiyrityksen edelläkävijäratkaisua, jonka avulla Lieksa voisi säästää valaistuskuluissa kehittämällä aivan uudenlaisia toimintamalleja, eli kantamalla säkillä valoa tupaan.

Uutiset

Yle: Lieksan loukkaukset siirtyvät syyttäjälle (9.11.2011)

Solvaavat puheet Lieksan maahanmuuttajakeskustelussa ovat siirtyneet syyttäjän harkittaviksi. Poliisi epäilee paikkakuntalaisen eläkeläismiehen syyllistyneen kiihottamiseen kansanryhmää vastaan.

Mies oli käyttänyt lokakuisessa yleisötilaisuudessa sellaista kieltä, että poliisi alkoi tutkia asiaa.

Kiihottamisesta kansanryhmää vastaan voi saada sakkoja tai enintään kaksi vuotta vankeutta.

Karjalainen: Jaakko Pikkarainen: Hiljainen enemmistö astui areenalle (27.10.2011)

MTV3: Lieksassa maahanmuuttajien toimeentulon käytäntöjä oiottu (26.10.2011)

Karjalainen: Asiallisesti maahanmuutosta (26.10.2011)

Karjalainen: Maahanmuuttokeskustelu kiinnosti lieksalaisia (26.10.2011)

Yle: Poliisi tutkii lieksalaismiehen puheet maahanmuuttajista (19.10.2011)

Yle: Etnisten suhteiden neuvottelukunta pureutuu Lieksan rasismiin (18.10.2011)

Karjalainen: Rikosilmoitus maahanmuuttajia koskeneesta keskustelusta (17.10.2011)

Helsingin Sanomat, pääkirjoitus: Lieksaa uhkaa rasismin tauti (14.10.2011)

Yle: Lieksa haluaa sanoutua irti rasismista (14.10.2011)

Rasisminvastainen keskusteluilta herätti paljon mielipiteitä Lieksassa. Keskustelijat pohtivat muun muassa maahanmuuttajavastaisuuden syitä. Paikalla olleet myös korostivat, että on tärkeää tutustua maahanmuuttajiin.

Yhdistyspohjalta toimiva Lieksan tukipiste järjesti torstai-iltana suvaitsevaisuutta puolustaneen tilaisuuden paikallisille sekä maahanmuuttajille ensimmäistä kertaa.

- Lieksassa halutaan kuuluviin nekin äänet, jotka toimivat rasismia vastaan, kertoo Irma Nykänen tukipisteestä.

Taustalla on huoli kaupungin näkymisestä ulkopuolisille pelkästään rasistisena. Keskustelutilaisuuden ideana oli, kuinka suvaitsevaisuutta voi edistää ja mitä sen eteen on jo tehty.

Nykäsen mukaan tilaisuus antoi uskoa sille, että rasisimin vastaista työtä voidaan voimistaa Lieksassa.

Lieksassa asuu tällä hetkellä noin 190 oleskeluluvan saanutta ihmistä, jotka ovat muun muassa somaleita, kurdeja ja afgaaneja. Nykänen laskee, että Lieksassa asuu yli 20 erilaista kieltä puhuvaa.

Uusi Suomi: Perussuomalainen ilahtui somalialaisen sanoista (13.10.2011)

Helsingin Sanomat: Jopa puolet Pohjois-Karjalan rasismirikoksista tehdään Lieksassa (13.10.2011)

Karjalainen: Markku Liikamaa: Rasistinen rikos on suuri häpeä (11.10.2011)

Uusi Suomi: Lieksan veitsikahakka: yksi sairaalaan, poliisi pysyy ihan hiljaa (10.10.2011)

Helsingin Sanomat: Somalit ja paikalliset ottivat teräasein yhteen Lieksassa (9.10.2011)
Iltalehti: Raju puukkotappelu - motiivi rasistinen? (9.10.2011)
Karjalainen: Lieksassa raju puukkotappelu – somalimiehelle pahimmat vammat (9.10.2011)

Poliisitiedote: Törkeä pahoinpitely Lieksassa (9.10.2011)

Sunnuntaina aamuyöllä, noin kello neljän aikaan, sattui Lieksan keskustassa Siltakadulla kahakka, jossa kaksi miestä sai haavoja teräaseesta. Osapuolina oli kolmen somalimiestä sekä joukko lieksalaisia miehiä.

Pahimpia vammoja sai yksi somalimiehistä ja hän on Lieksan terveyskeskuksessa tarkkailussa. Hänen vammansa ei vaadi vaativampaa sairaalahoitoa. Lieksalaismiehistä yhdellä on jonkinlaisia viiltohaavoja vartalossaan. Vammat eivät ole vaatineet lääkärin hoitoa. Mahdollisista muiden vammoista ei ole selvyyttä.

Tapahtumaan johtaneet syyt ovat vielä hämärän peitossa, mutta poliisin tiedon mukaan useammilla henkilöillä on ollut teräaseita. Yksi noin 20-vuotias lieksalaismies on pidätettynä epäilyntä pahoinpitely-rikokseen.

Tapausta tutkitaan törkeänä pahoinpitelynä ja pahoinpitelynä.

Karjalainen: Veikko Huotari: Oletko puolellamme vai meitä vastaan? (1.10.2011)

Karjalainen: Lieksan rasismi äimistyttää poliisipäällikköä (1.10.2011)

Karjalainen: Markku Liikamaa: Ei vain halla-aholaispersujen synti (23.9.2011)

Karjalainen: Maahanmuuttajia tarvitaan työmarkkinoille (1.9.2011)

YLE Pohjois-Karjala: Lieksalaispäättäjät saivat maahanmuutto-oppia kiristyneessä ilmapiirissä (30.8.2011)

Karjalainen: Maahanmuuton kulut puhuttivat Lieksassa (30.8.2011)

Karjalainen: Tukea muun muassa kodinkoneisiin (30.8.2011)

Karjalainen: Poliisi siellä missä ihmisetkin (27.08.2011)

Uusi Suomi: ”Kuka pelkää mustaa miestä” – Poliisi kiinnostui (24.8.2011)

Karjalainen: Poliisi esti kymmenien nuorten rasistisen yhteenoton Lieksassa (24.8.2011)

Karjalainen: Lieksan demarit: Maahanmuutosta keskusteltava avoimesti (23.8.2011)

YLE Pohjois-Karjala: Lieksan demarit: Lisärahaa maahanmuuttajien palveluihin (23.8.2011)

YLE Pohjois-Karjala: Lieksa joutuu lisäämään opetustarjontaa (2.8.2011)

Karjalainen: Jouko Kempas: Näinä päivinä Lieksa muuttuu edukseen (22.7.2011)

Radio Rex: Pakolaistulva yllätti Lieksan (18.7.2011)

Karjalainen: Väärät syytökset oikaistava (01.07.2011)

YLE Pohjois-Karjala: Vapaa-ajattelijat kantelivat Lieksan moskeijasta (6.6.2011)

Karjalainen: Maahanmuuton kuluista selvitys Lieksassa (24.5.2011)

Karjalainen: Hyviä uutisia ruohonjuuritasolta (21.05.2011)

Karjalainen: Maahanmuuttajaviha laantumassa Lieksassa (19.5.2011)

Karjalainen: Huhulla on pitkät jäljet (8.5.2011)

Karjalainen: ”Ajokorteissa on sama laki kaikille” (4.5.2011)

YLE Pohjois-Karjala: Lieksalaiset saavat oman moskeijan (3.5.2011)

Karjalainen: Moskeija Lieksaan Pielisentien varrelle (03.05.2011)

Yle: Pakolaisten peruskoulutusta lisätään Lieksassa? (11.4.2011)

Pakolaisille tarjottavaa perusopetusta halutaan lisätä tuntuvasti Lieksassa. Pielisen Karjalassa perusopetusta tarjoaa aikuisille Lieksan kristillinen opisto, joka hakee opetusministeriöltä lupaa lisätä perusopetuspaikkoja 40:stä 60:een.

Rehtori Helena Ahosen mukaan kysyntä aikuisten perusopetukseen on kova. Lisäksi valtaosa suorittaa koulutuksen kahdessa vuodessa, ja aloituspaikkojen lisääminen helpottaisi täysien kurssien aloittamista joka vuosi.

Aikuisopiskelijat ovat olleet pääosin Somaliasta ja Irakista. Lieksaan on kahden vuoden aikana muuttanut 150 pakolaista. Kaupungissa tehdyn selvityksen mukaan monet pakolaiset kokevat tarvitsevansa kielikoulutuksen lisäksi perusopetusta.

Lieksan kristillinen opisto on kouluttanut maahanmuuttajia vuodesta 1995. Aikuisperuskoulun peruskoululuokka aloitti vuonna 2009. Lieksan varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnalle esitetään opiston hakemuksen puoltamista.

Rehtori Ahosen mukaan eduskuntavaalit saattavat vielä hankaloittaa opetuspaikkojen lisäämistä. Mikäli luvan myöntäminen lykkääntyy hallitusneuvotteluiden ajaksi, syksyn koulutuksen ajakohtaa saatetaan joutua siirtämään.

Kristillinen opisto aikoo hakea lupaa järjestää maahanmuuttajille myös ala-asteen perusopetusta. Tällä hetkellä alkuopetusta annetaan vain Mäkelänrinteen lukiossa Helsingissä.

Yle: Lieksassa ristiriitoja maahanmuuttajista (10.1.2011)

Maahanmuuttajien oma-aloitteinen muutto pohjoiskarjalaiseen Lieksaan herättää ristiriitoja. Kaupungin laskelmien mukaan Lieksa on hyötynyt pakolaisista jopa 200 000 euroa, kun taas arvostelijoiden mielestä maahanmuuttajat ovat vieneet paikkakunnan nuorilta jopa asunnot.

Maahanmuuttajien neuvontaa tekevään Koto-toimistoon riittää Lieksassa jatkuvasti kävijöitä, sillä vajaan 13 000 asukkaan kaupunkiin on runsaan vuoden aikana muuttanut jo 130 pakolaista.

Maahanmuuttajat ovat sananmukaisesti työllistäneet lieksalaisia, sillä pelkästään Koto-toimistoon on palkattu neuvontatöihin kaksi työttömänä ollutta kaupunkilaista.

Toinen asiointiavustajan tehtävän saaneista on kaksi vuotta työttömänä ollut Kari Virtanen.

- Olin vuoden päivät kuusituntisena, mutta nyt työskentelen täysipäiväisenä, Virtanen hymyilee.

Kieliopinnot houkuttavat

Suurin osa kaupunkiin muuttaneista pakolaisista on irakilaisia ja somaleita, jotka kaikki ovat tulleet Lieksaan oma-aloitteisesti. Yhtenä houkuttimena on ollut kieliopetus.

- Lieksassa oli paljon vapaita asuntoja ja hyvä mahdollisuus opiskella suomen kieltä, kertoo Muktar Nuur, joka itse pääsi Koto-toimistoon töihin tulkiksi ja asiointiavustajaksi.

Nariman Aziz Muhammad ja Betel Mekonnen puolestaan haaveilevat autonasentajan ja kampaajan ammateista. Pariskunta tietää, että sitä ennen on osattava kieltä.

- Haluan puhua samaa kieltä kuin suomalaiset puhuvat, koska minä asun täällä. Minun elämäni on täällä Suomessa, Aziz Muhammad selittää.

Pakolaiset pelastivat vuokra-asuntoyhtiön

Kieliopintoja enemmän tulijoita on kuitenkin houkutellut Lieksan vuokra-asuntotarjonta.

Vielä kaksi vuotta sitten kaupungin vuokrataloyhtiöllä oli tyhjillään 110 asuntoa, joista valtaosa oli ollut tyhjänä jopa 10 - 15 vuotta. Nyt tilanne on toinen, sillä käytännössä maahanmuuttajat pelastivat yhtiön.

- Reilun puolentoista vuoden aikana maahanmuuttajille on vuokrattu noin 100 asuntoa. Yhtiön talouden kannalta kyseessä on hyvin merkittävästä asiasta, tunnustaa Lieksan Vuokra-asuntojen toimitusjohtaja Jari Penttinen.

Oman osansa maahanmuuttajien asuntotarpeesta ovat saaneet myös yksityiset vuokranantajat.

- Se on ihan sama, mistä se euro tulee, nauraa Ilpo Tuupainen, joka on vuokrannut omistamansa asunnon maahanmuuttajalle.

Vaatimus: kulut julkisiksi

Syntynyt tilanne ei miellytä kaikkia lieksalaisia. Lieksan kaupunginvaltuustolle on muun muassa tehty aloite, jossa vaaditaan pakolaisten aiheuttamia kuluja julkisiksi. Maahanmuuttajien on myös epäilty vievän kaupungista niin työt kuin asunnotkin.

- Meitä, jotka olemme alkaneet kysellä näiden rahojen perään, syytetään rasisteiksi, puuskahtaa asiassa aktiivisesti esiintynyt keskustalainen kaupunginvaltuutettu Veijo Ikonen.

Hänen mukaansa siitä ei kuitenkaan ole kyse.

- Kysymys on siitä, että veronmaksajat haluavat tietää, mihin heidän rahansa käytetään.

Kaupunki: 200 000 euroa voittoa

Lieksan sosiaalitoimen mukaan kaupungille aiheutui pakolaisista vuonna 2010 noin 1,5 miljoonan euron kustannukset. Kaupunki kuitenkin laskee tekevänsä pakolaisilla jopa voittoa, sillä valtio korvaa pakolaisista aiheutuvat kustannukset kolmen vuoden ajalta.

- Se netto on noin 200 000 euroa, myöntää Lieksan vt. sosiaalijohtaja Soile Syrjäläinen.

Hän arvioi, että samaan tulokseen päästään kaupungissa myös kuluvana vuonna.

- Jos maahanmuuttajien määrä ei tästä olennaisesti muutu.

Karjalainen: Yksi kiinni epäiltynä rasistisesta iskusta Lieksassa (29.12.2010)

Karjalainen: Lieksan autopalo todennäköisesti viharikos (8.12.2010)

Karjalainen: Poliisi epäilee Lieksan autopaloa rasistiseksi rikokseksi (22.11.2010)

Karjalainen: Lieksassa mietittyä: Onko maahanmuuttajille ostettu autoja? (8.11.2010)

Karjalainen: Viharikosten määrä kasvanut (3.11.2010)

Karjalainen: Rasistinen katutappelu syyttäjälle Lieksassa (7.10.2010)

Karjalainen: Seksuaalista häirintää tutkitaan Lieksassa (24.6.2010)

Karjalainen: Hakaristejä talojen seiniin Lieksassa – katso kuvat (10.5.2010)

Yle: Oleskeluluvan saaneiden nuorten tukikoti siirtyy Lieksalle? (14.4.2010)

Oleskeluluvan Suomeen saaneiden nuorten tukikoti siirtynee Lieksassa kaupungin alaisuuteen. Tukikoti Tuikkua hallinnoi tällä hetkellä Kontiolahden vastaanottokeskus. Sopimus päättyy kesäkuun lopussa, ja nyt Tuikku on siirtymässä Lieksan kaupungille. Tukikodin kustannukset maksettaisiin kuitenkin edelleen valtion rahoista ELY-keskuksen kautta.

Lieksan kaupunginvaltuusto käsittelee tukikotiasiaa maanantaina.

Tukikoti Tuikku tarjoaa kodin kymmenelle oleskeluluvan saaneelle asukkaalle, jotka ovat iältään 16-18 -vuotiaita. Vuonna 2008 aloittaneen tukikodin kotoutustoiminta on onnistunut vastaavan ohjaajan Niina Ljungkvistin mukaan hyvin. Kymmenkunta entistä asukasta asuu jo itsenäisesti Lieksassa.

Tuikun tavoitteena on perehdyttää asukkaansa suomalaiseen kulttuuriin ja tapoihin ja kannustaa ammatillisiin opintoihin.

Karjalainen: Raukkamaiset rikokset ”kritiikin” päämäärityksinä (7.4.2010)

Helsingin Sanomat: Meri-Rastila-ilmiö ravistelee Lieksaa (18.3.2010)

Pakolaiset muuttavat tuttavien ja tyhjien asuntojen perässä itärajan pikkukaupunkiin.

Lieksan keskustan liepeillä on unelias tunnelma. Laatikkomaiset kerrostalot tököttävät metrisen hangen keskellä. Autoja kulkee harvakseltaan.

Yhden kerrostalon alakerran ikkunassa lukee "Koto-toimisto". Keskiviikkoiltapäivänä toimiston ovi käy koko ajan. Kaikki tulijat ovat mustaihoisia.

"Pojilla oli lääkäriasioita. Parhaimmillaan täällä on 30 ihmistä. Tämä on matalan kynnyksen paikka – jos vaikka posti tuo oudon kirjeen, täältä voi kysyä neuvoa. Meillä on täällä pieni moskeijakin", selostaa toimiston vetäjä Anja Sarasoja.

Koto-toimisto on polkaistu pystyyn äkkiä. Kaikki alkoi runsas vuosi sitten.

"Luvattiin kuntapaikka kymmenelle pakolaiselle, mutta nyt heitä onkin sata."

Ilmiö perustuu kaupungin tyhjiin vuokra-asuntoihin. Pohjois-Karjalan raskaimmasta väestötappiosta kärsivä erämaakaupunki on menettänyt 1970-luvun jälkeen puolet asukkaistaan, joten tilaa riittää.

Ensimmäiset tulijat ovat houkutelleet tuttavansa seuraamaan perässä.

Lieksassa on koettu pienimuotoisena sama ilmiö kuin Helsingin Meri-Rastilan kaltaisissa lähiöissä, joissa maahanmuuttajat tahtovat asua lähellä toisiaan. Pakolaisaalto käänsi talvella jopa kaupungin väestökehityksen hetkeksi plussalle.

"Paineet Kontiolahden vastaanottokeskuksessa ovat kovat, kun pakolaiset etsivät asuntoja. Jos heillä on oleskelulupa, heillä on myös oikeus asuntoon", Sarasoja toteaa.

Kaupunki ei ole jäänyt ihmettelemään ilmiön edessä. Koto-toimiston lisäksi vuoden sisällä on saatu käyntiin suomen kielen kurssit kristillisellä opistolla ja aikuiskoulutuskeskuksessa. Niille, jotka eivät mahdu kursseille, järjestetään "Lieksa-startti".

"Aika monessa paikassa starttilaiset käyvät tutustumassa. Tänään olivat ala-asteella ja päiväkodissa, ensi viikolla teollisuuskylässä."

Maahanmuuttajia avustamaan on palkattu neljä pitkäaikaistyötöntä. Kari Virtasen pesti alkoi yllättäen.

"Perjantaina soitettiin, että aloitatko maanantaina hommat. Kysyin, mitä työ pitää sisällään. He vastasivat: katsotaan."

Työ onkin vaihdellut lomakkeiden täyttämisestä pesukoneen käytön opetteluun. "Tänään on kalustettu yksi asunto. Kirpputoreilta haeskeltiin kalusteita."

Somalialainen Ismail Abdullah on asunut Lieksassa nyt puolitoista kuukautta. "Kuulin tutuilta, että täällä on hieno paikka. Asunto on hyvä. Olen viihtynyt hyvin."

Abdullah ei myönnä kohdanneensa rasismia. Hänellä ei ole poismuuttosuunnitelmia. "Haluaisin löytää täältä työpaikan", nuori mies haaveilee.

Anja Sarasoja huomauttaa, että maahanmuuttajat vain kehuvat kaikkea koko ajan. "On vaikeaa saada heidät kertomaan, jos heillä on ongelmia."

Kaupunkilaisten keskuudessa pakolaiset herättävät monenlaisia ajatuksia.

"Ihmisiähän me kaikki olemme", kiteyttävät toriostoksille tulleet Marjatta ja Mauno Talvivaara suhtautumisensa maahanmuuttajiin.

Talvivaarojen asennoitumiseen vaikuttaa se, että he ovat itsekin olleet maahanmuuttajia. 1960- ja 1970-luvuilla Lieksasta lähti joukoittain nuoria työn perässä Ruotsiin. Talvivaaratkin viettivät kuusi vuotta Södertäljessä.

Senja Saarela on kriittisempi. Nuori kahden lapsen äiti ei kaipaa ulkomaalaisia kotikaupunkiinsa.

"Tuntuu, että ne elävät meidän rahoillamme ja vievät kaikki pienet yksiöt. Kaverit eivät löydä kämppää, kun kaupungin asunnot ovat täynnä pakolaisia. Ainakaan minun ikäiseni eivät tykkää hirveästi."

Sampsa Oinaala

Karjalainen: Mies joutui kolmen pahoinpitelemäksi Lieksassa (16.3.2010)

Ilta-Sanomat: Miesjoukko pahoinpiteli nuorukaisen Lieksassa (16.3.2010)

Pohjois-Karjalassa Lieksassa tapahtui lauantai-iltana pahoinpitely, jossa on useita epäiltyjä.

24-vuotias mies joutui väkivallan uhriksi Lieksan Kaarisillalla. Kolme miestä hyökkäsi hänen kimppuunsa lyöden ja potkien.

Miehet pääsivät poistumaan paikalta, ja uhri kävi tarkistuttamassa vammansa terveyskeskuksessa.

Poliisin mukaan kaikilla henkilöillä on pakolaistausta. Uhri ja epäillyt ovat eri kansallisuutta.

Pohjois-Karjalan poliisi tutkii asiaa pahoinpitelynä.

Yle: Lieksa nimeää työryhmän maahanmuuttoasioihin (12.3.2010)

Lieksan kaupunki kiinnittää entistä enemmän huomiota maahanmuuttoasioihin. Kaupunkiin ollaan perustamassa maahanmuuttoasioita käsittelevää työryhmää, jonka tarkoituksena on pohtia muun muassa vastaanottokykyä sekä vuokra-asuntojen riittävyyttä.

Vapaana olevien vuokra-asuntojen määrä on vähentynyt ja kotouttamisen järjestämisessä on ongelmia, koska maahanmuuttajien määrä on kasvanut nopeasti.

Lieksan kaupunkiin on muuttanut viimeisen vuoden aikana muualta Suomesta yli 100 maahanmuuttajaa. Lisäksi Lieksaan on tullut maahanmuuttajia eri puolilta maailmaa.

Lieksan kaupunginhallitus nimeää työryhmän ensi viikolla.

Karjalainen: Veikko Huotari: Kuka majoittaisi mustan miehen? (8.12.2009)

YLE: Lieksa torjui pakolaiskeskuksen (24.11.2009)

Lieksan kaupunginhallitus on päättänyt, että kaupunkiin ei perusteta pakolaiskeskusta. Kaupunginhallitus päätti asiasta yksimielisesti kokouksessaan maanantai-iltana

Kunnanjohtaja Esko Lehdon mukaan kotouttamisasia on kuitenkin tärkeä ja maahanmuuttajalinjauksia on tarkoitus päivittää edelleen.

Lieksa aikoo hoitaa kaupungissa olevien ja sinne tulevien maahanmuuttajien kotouttamisen asianmukaisesti, mutta se ottaa samalla huomioon siitä valtiolta saatavat korvaukset.

Lieksan 13 000 asukkaasta noin 230 on ulkomaalaistaustaisia. Kaupungin väkilukuun suhteutettuna ulkomaalaisten osuus väestöstä on suomalaisittainkin alhainen.

Karjalainen: Vastaanottokeskuksesta tehtiin päätös Lieksassa (23.11.2009)

Kaupunginhallitus oli yksimielinen.

Lieksaan suunniteltu turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus menee jäihin.

Kaupunginjohtaja Esko Lehdon mukaan Lieksa ei päätöksellä sulje ovia maahanmuuttajilta, vaan kotouttamista halutaan edelleen kehittää.

– Esimerkiksi tämän vuoden aikana Lieksaan on jo tullut noin 50 maahanmuuttajaa Lieksan kristillisen opiston myötä, ja pidämme kotouttamisasioita tärkeinä myös jatkossa.

Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnan esityslista (18.11.2009)

Karjalainen: Pakolaiskeskuksen menoista huolta Lieksassa (18.11.2009)

Lieksan sivistystoimi suhtautuu varovaisuudella kaupunkiin suunniteltuun turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskukseen.

Omaa lausuntoaan asiasta keskiviikkona käsitelleen varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnan puheenjohtaja Kari Pippola (sd.) toteaa lautakunnan olevan huolissaan erityisesti talouskysymyksistä, sillä sivistyspuolella valtion maksamat korvaukset ei nykyisessä muodossaan kata menoja täysimääräisesti.

– Kannamme erityishuolta siitä, ettei meidän toimintoihimme saa syntyä väliinputoajia. Meidän on pystyttävä myös huolehtimaan heistä, jos pakolaiskeskus lopulta tänne perustetaan, Pippola toteaa.

Myös vastaanottokeskuksen vaikutuksia sivistystoimeen selvittänyt sivistysjohtaja Jarkko Määttänen kiinnitti lautakunnan nyt hyväksymässä selvityksessään erityishuomiota resurssien riittävyyteen.

Turvapaikanhakijalasten koulutuksen järjestäminen olisi hänen mukaansa varsin haasteellista ja vaatisi myös henkilökunnan koulutusta.

Karjalainen: Pakolaiskeskustelu roihahti Lieksassa (19.10.2009)

”Muuallakin heiluttu puukoilla jo ensimmäisenä päivänä.”

Keskustelu Lieksaan kaavaillusta turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksesta sai maanantai-iltana jo etukäteenkin ennakoitua kielteistä lisäväriä, kun Lieksan kaupunginvaltuutetut pohtivat maahanmuuttoasioita valtuuston iltakoulussa.

Osa valtuutetuista näki pakolaiskeskuksen Lieksalle myönteiseksi, mutta maanantain tilaisuudessa kuului erityisesti vastustajien ääni.

– Vastaanottokeskuksen perustaminen ei ole millään tavalla lieksalaisten edun mukaista. Uskon, että tämä tulisi maksamaan kaupungille kymmenkertaisesti sen, minkä vaikka jäähallin remontti, Mika Tirkkonen (sd.) linjasi.

– Olen kuullut puheita, että esimerkiksi Pohjanmaalla maahanmuuttajilla ja paikallisilla väestöllä puukot heiluivat jo ensimmäisenä iltana, Veijo Ikonen (kesk.) maalaili turvallisuuden heikentymistä maahanmuuttajien myötä.

Valtuuston on määrä käsitellä pakolaisasiaa vielä loppuvuoden aikana. Mikäli kunnan kanta muovautuu positiiviseksi, Lieksan vastaanottokeskus voisi tämänhetkisen aikataulun mukaan käynnistyä alkuvuodesta.

Radio Rex: Pakolaiskeskustelu Lieksassa (19.10.2009)

Pakolaiskysymyksestä keskustellaan tänään Lieksassa. Tilaisuuteen keskuskoulun auditorioon on kutsuttu kaikki Lieksan kaupunginvaltuutetut. Mukana on myös Kontioniemen vastaanottokeskuksen johtaja Ari Kuronen. Lieksassa suunnitellaan pakolaisten vastaanottokeskuksen perustamista entisen Märäjälahden emäntäkoulun tiloihin.

Yle: Vastaanottokeskuksesta järjestetään iltakoulu (13.10.2009)

Lieksan päättäjät kokoontuvat maanantaina ylimääräiseen neuvonpitoon pohtimaan kaupunkiin kaavailtua turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusta. Kokouksen on kutsunut koolle kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Lauri Kähkönen.

- Lisätieto tulee päättäjille tarpeeseen riippumatta siitä, perustetaanko vastaanottokeskusta Lieksaan vai ei, sanoo Kähkönen.

Hänen mukaansa tarkoituksena on keskustella avoimesti keskuksen hyvistä ja huonoista puolista sekä ainakin keskuksen sijoituspaikasta.

Neuvonpitoon osallistuvat Lieksan kaupunginvaltuutetut sekä lautakuntien puheenjohtajat. Lisäksi tilaisuuteen on kutsuttu Kontioniemen vastaanottokeskuksen johtaja Ari Kuronen.

Karjalainen: Kulut puhuttivat pakolaiskeskustelussa (1.10.2009)

Lieksalaisten mielipiteitä voimakkaasti jakava vastaanottokeskus synnytti tiukkaa keskustelua keskuksen kustannuksista

Keskiviikkoiltaiseen paneelikeskusteluun osallistunut Kontioniemen vastaanottokeskuksen johtaja Ari Kuronen saikin kiteyttää useaan kertaan, että vastaanottokeskusaikana sijaintikunnille ei tule kustannuksia turvapaikanhakijoista.

– Poikkeuksen tekevät ainoastaan harvinaiset lasten huostaanottopäätökset, joihin keskus tarvitsee kunnan apua, Kuronen toteaa.

Lieksan kaupunginvaltuuston on määrä ratkaista vastaanottokeskuksen tulo Lieksaan lokakuun lopulla.

Lue lisää torstain Karjalaisesta.

Yle: Lieksassa aktiivinen pakolaisviikko (28.9.2009)

Lieksassa käydään alkavalla viikolla tiivistä keskustelua pakolaiskeskuksen perustamisesta Märäjälahteen. Asiaa käsitellään yleisötilaisuudessa Lieksan Tukipisteellä keskiviikkona.

Maanantaina kaupunginvaltuutetut syventyvät pakolaiskysymykseen Lieksan Kristillisellä opistolla, jolla on aiheeseen liittyvää monivuotista kokemusta.

Lieksan kaupunginhallitus uusi pakolaisten vastaanottosopimuksensa turvapaikanhakijoiden osalta jo neljä vuotta sitten.

Asia oli esillä helmikuussa sosiaali- ja terveyslautakunnassa, jossa pohdittiin noin kymmenen pakolaisen vastaanottamiseen liittyviä kysymyksiä.

Radio Rex: Pakolaiskeskuksesta yleisötilaisuus (24.9.2009)

Lieksassa järjestetään yleisötilaisuus pakolaiskeskuksesta. Vastaanottokeskuksen perustaminen Märäjälahteen on ollut julkisessa keskustelussa ja ensi viikon keskiviikkona pohditaan kaikille avoimessa tilaisuudessa mm. pakolaiskeskuksen merkitystä Lieksalle. Mukana keskustelussa ovat mm. kaupunginjohtaja Esko Lehto, sosiaalitoimen osastopäällikkö Soile Syrjäläinen ja Kontioniemen vastaanottokeskuksen johtaja Ari Kuronen.

Lieksan Lehti

[…]
"Pakolaisten tuleminen mahdollistaisi aivan uudenlaisen toimintamallien ja -tapojen kehittämisen paikallisen väestön ja muuttajien osallisuuden edistämiseksi. Esimerkiksi monet pitkään työttömänä olleet kaipaavat mielekästä tekemistä. Mielekästä tekemistä löytyisi vaikkapa pakolaisten kotouttamisen edistämisessä", [kaupunginjohtaja Esko] Lehto ja [sosiaali-ja terveysviraston osastopäällikkö Soile] Syrjäläinen toteavat.

"Tällä hetkellä Lieksassa ulkomaalaisperäisten osuus on tavattoman pieni eli suuruusluokkaa 200. Kun maailmaa katsellaan jonkun vuosikymmenen päästä taaksepäin, niin katselijat eivät oikein voi ymmärtää näin pieniä lukuja", Lehto ja Syrjäläinen uskovat. Lehto ja Syrjäläinen muistuttuvat elinkeinoelämän osalta, että lähes kaikki Lieksan suurimmat teollisuusyritykset vievät valtaosan tuotteistaan maailmalle: "Niinpä voi sanoa,että lieksalaisten hyvinvointi on ulkomaalaisten varassa. Työttömyyden huomioon ottaen saisi olla enemmänkin."
[…]

Radio Rex: Valtuusto pohtii vastaanottokeskusta (16.9.2009)

Lieksassa pohditaan vastaanottokeskuksen vaikutuksia. Sosiaali- ja terveyslautakunta näytti elokuun kokouksessaan vastaanottokeskukselle vihreää valoa, mutta perustaminen vaatii vielä valtuuston myönteisen päätöksen. Lautakunnan mukaan vastaanottokeskus toisi Lieksaan merkittäviä työllisyysvaikutuksia sekä välittömästi että välillisesti mm. työ- ja opintotoiminnan kautta. Lieksassa kuntapaikka olisi mahdollista antaa noin 30 pakolaiselle vuodessa. Naapurikaupunki Nurmeksessa on puolestaan päätetty edistää työperäistä maahanmuuttoa siten, että kaupunki on valmis vastaanottamaan 100 maahanmuuttajaa vuodessa.

LIEKSA POHTII VASTAANOTTOKESKUKSEN VAIKUTUKSIA

Lieksan kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta näytti kokouksessaan 20.8.2009
vihreää valoa vastaanottokeskuksen perustamiselle. Lautakunta arvioi keskuksen
tuovan merkittäviä välittömiä ja välillisiä työllisyysvaikutuksia. Lautakunta
arvioi samalla kaupungin voivan antaa kuntapaikan noin 30 pakolaiselle vuodessa.

Afganistan, Irak ja Somalia ovat maita, joista Suomeen tulee eniten
turvapaikanhakijoita. Suomen Punainen Risti on sopinut sisäasiainministeriön
kanssa valmiudesta perustaa vastaanottokeskuksia eri puolille Suomea. Valtio
maksaa vastaanoton kustannukset. Punaisen Ristin tehtävänä on käynnistää ja
pyörittää vastanottotoimintaa. Sisäasiainminiteriö on nyt pyytänyt, että
Punainen risti perustaisi ja huolehtisi noin 2000 uudesta vastaanottopaikasta.

Lieksa on ollut julkisuudessa esillä mahdollisena yhtenä vastaanottokeskuksen
sijaintipaikkana. Jos SPR perustaa turvapaikanhakijoille vastaanottokeskuksen
Lieksaan, SPR vastaa kokonaisuudessaan yksikön kustannuksista
sisäasiainministeriön rahoituksen turvin.

Vastaanottokeskukset järjestävät työ- ja opintotoimintaa. Asukkaan ja keskuksen
laatiman toimintaohjelman mukaisesti turvapaikanhakija osallistuu työ- ja
opintotoimintaan. Työtoiminta voi olla vastaanottokeskuksen siivousta,
kunnostusta tai pihatöitä, kerhon tai harrastusryhmän ohjausta ja erilaisia
avustavia tehtäviä jne. Opintotoiminta voi olla suomen kielen opiskelua,
suomalaisen yhteiskunnan toimintaan ja tapoihin tutustumista. Vastaanottokeskus
järjestää tulkki- ja käännöspalveluja turvapaikanhakijoille.
turvapaikanhakijavoi hakea toimeentulotukea vastaanottokeskuksesta. Tuki on
pienempi kuin pysyvästi Suomessa asuvien vähimmäistoimeentulotuki.

Sosiaalipalvelut yksikkö tuottaa itse

Terveydenhoitoon liittyvät palvelut
vastaanottokeskus ostaa joko julkiselta- tai yksityiseltä sektorilta. Lieksan
kaupungille kustannuksia muodostuisi peruskoulun opetuksen järjestämisestä
kouluikäisille, mikäli alaikäisiä turvapaikan hakijoita yksikköön tulisi.
Näihin kustannuksiin saataisiin normaalit valtionosuudet. Valmistavaa opetusta
ja erityisopetusta valtio tukee erillisellä määrärahalla. SPR:n Kontioniemen
yksikössä on 160 asukkaasta vain kolme kouluikäistä.

Vastaanottokeskuksen arvioidaan tuovan 16-20 pysyvämmän työpaikan ohella
merkittäviä välillisiä työllistäviä vaikutuksia. Esimerkiksi turvapaikan
hakijoiden tuoma ostovoiman lisäys alueelle on yli miljoona euroa vuodessa.
Välillisesti keskus lisäisi toimeliaisuutta mm. kuljetus-, opetus- ja
palvelualoilla.

Pakolaiskeskuksesta pakolaiset sijoittuvat oleskeluluvan saatuaan kuntiin eri
puolille Suomea. Jos Lieksan kaupunki tarjoaa kuntapaikan tietylle määrälle
pakolaisstatuksen saaneista, valtio korvaa kolmen vuoden ajan heidän
kustannuksensa. Terveydenhuollon kuluja voidaan korvata maksimissaan 10 vuoden
ajalta. Lisäksi valtio maksaa laskennallista avustusta aikuisesta n. 2000
euroa/vuosi ja alle 7-vuotiaasta n. 6000 euroa/vuosi.

Ostovoimaa kolmenkymmenen pakolaisen vastaanottamisen arvioidaan lisäävän
reilulla sadalla tuhannella vuodessa. Vuokratuloja kaupungin omistamalle
Lieksan Vuokrataloille kertyy 144 000 €/v. Lisäksi valtion maksama
laskennallinen avustus on 60 000 € vuodessa.

Valtion maksamaa laskennallista avustusta voidaan käyttää esimerkiksi
pitkäaikaistyöttömien palkkaamiseen. Mikäli valtion maksamalla avustuksella (60
000 €) palkattaisiin pitkäaikaistyöttömiä palkkatuella, niin kaupunki voisi
työllistää 20 henkilöä. Nämä 20 henkilöä pienentäisivät kaupungin valtiolle
maksamaa työmarkkinatuen sakkomaksua ( vuonna 2009 arvio n. 1 milj. euroa) 64
000 €/vuosi. Lisäksi vaikutukset näkyisivät pienenevinä toimeentulotukimenoina.

Koulutuspalvelujen järjestäminen toisi merkittävää toimeliaisuutta useille
paikallisille oppilaitoksille. Koulutuspalvelujen hankinnoista vastaa
TE-toimisto. Esimerkiksi 30 pakolaisen suomen kielen koulutuspaketin
hankintahinta on n. 95 000 € (kolme kurssia). Kurssit työllistävät paikallisia
opetusalan työntekijöitä. On varsin todennäköistä, että TE-toimiston maksamien
erilaisten kurssien tarve kasvaa.

Lieksan kaupunki on tehnyt 90-luvun puolivälissä päätöksen, jonka mukaan
kaupunkiin voidaan ottaa kymmenkunta pakolaista vuodessa. Mahdollisen
pakolaiskeskuksen perustaminen Lieksaan edellyttää nyt valtuuston myönteistä
päätöstä. Myös kaupunkiin otettavien pakolaisten määrästä on tarkoitus tehdä
valtuustotasoinen päätös.

Karjalainen: Vastaanottokeskuksesta päätös lähiaikoina (4.9.2009)

Lieksan Märäjälahteen voi muodostua jopa noin 200 pakolaisen turvapaikka, jos uutta vastaanottokeskusta pohtiva Suomen Punainen Risti päätyy valinnoissaan Lieksaan.

Asiassa on määrä tehdä päätöksiä jo syyskuun loppuun mennessä.

Vastaanottokeskuksia kartoittava koordinaattori Ari Haaranen SPR:ltä vahvistaa, että Lieksasta on tarjottu tiloja sisäasianministeriölle.

Asian valmistelu on edelleen pahasti kesken, eikä esimerkiksi SPR:n Savo-Karjalan piiri ole vielä vielä käsitellyt asiaa. Myös Lieksan kaupungin taholta tilanne on yhä auki, vaikka kaupungilta onkin alustavasti näytetty hankkeelle vihreää.

– Näkisin Lieksan hyvin potentiaaliseksi uuden vastaanottokeskuksen paikaksi. Kaupungin hyvän suhtautumisen ohella myös tilat olisivat toimivat, Haaranen toteaa.

SPR kartoittaa samaan aikaan Lieksan ohella puoltakymmentä mahdollista kohdetta eri puolilla maata. Keskus sijoittuisi Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän entisiin tiloihin Lieksan Märäjälahteen.

Karjalainen: Pekka Mervola: Miksi maahanmuuttaja raiskaa ja ryöstää itsensä rikolliseksi? (13.2.2008)

Dokumentit

MAAHANMUUTON KOORDINAATIOTYÖRYHMÄN MUISTION 3/2011 KÄSITTELY (19.9.2011)

KOORDINAATIOTYÖRYHMÄN MUISTIO (6.9.2011)

Lieksan kaupungissa olevien pakolaisten määrä ja määrän kehittyminen tulevaisuudessa

TE-toimistossa on 170 maahanmuuttajaa työnhakijoina. Tällä hetkellä pakolaisten kokonaismäärä on noin 200.

Myönteisen perheenyhdistämispäätöksen on jo saanut 3 perhettä (2 kymmenhenkistä perhettä) ja 5 päätöstä on valmistumassa syyskuussa.

Päätöksiä tehdään mm. Somalian vaikean tilanteen takia nopeutetulla aikataululla. Vuonna 2012 luvassa on enimmillään hieman yli sata perheenyhdistämispäätöstä.

Vuosittain keskimäärin n. 5 pakolaista on lähtenyt paikkakunnalta, tänä vuonna jo kymmenkunta henkeä; tilanne elää. Lieksan Vuokratalo Oy:llä on ilmoittanut, että heillä on tällä hetkellä 25 vuokra-asuntoa vapaana.

Lapsia on paljon ja määrä kasvaa, Lieksaan on tulossa nyt ”toinen aalto”: 1 aallossa tuli täysi-ikäisiä, joiden perheiden yhdistämisen kautta 2. aallossa tulee nyt lapsia ja nuoria, mikä tuo painetta erityisesti päivähoitoon ja kouluun. Kesällä päivähoidossa oli 12–16 lasta, peruskoulussa yhteensä 27 lasta.

Lieksassa syntyneitä vauvoja on jo 5 ja 4 naista on äitiysneuvolan asiakkaina.

Lastenneuvolassa on kirjoilla 14 lasta ja kouluterveydenhuollossa 15 lasta ja nuorta. Syyskuussa perheiden yhdistämisen kautta tulevat lapset aloittavat koulun syysloman jälkeen, lapset ja perheet ehtivät hieman asettua ja terveystarkastukset ehditään tehdä ennen koulun alkua.

Asuntotilanne on tällä hetkellä riittävä. Isotkin perheet mahtuvat tilaviin kolmioihin, perheet tyytyvät suomalaisista ehkä pienehköiltä tuntuviin asuntoihin. Uusia tiloja ei ole tarkoitus rakentaa.

Teollisuuskylän entiseen päiväkotiin sijoitettiin iso perhe Jokikadulta naapurien valitusten takia Sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksellä 30.8.2011 88§.

Kaupunginhallitus: SELVITYSTÄ PAKOLAISTEN JA MAAHANMUUTTAJIEN SIJOITTAMISTA LIEKSAAN KOSKEVISTA PÄÄTÖKSISTÄ YM. (23.11.2009)

Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnan esityslista: Pakolaiskeskus (18.11.2009)

Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta
Esityslista 18.11.2009 / Asia 7

PAKOLAISKESKUS

VARKOULA
Taustaa

Kaupunginjohtaja on pyytänyt varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnalta lausuntoa mahdollisen pakolaiskeskuksen perustamisesta Lieksaan. Alustavasti pakolaiskeskuksen perustamispaikaksi on suunniteltu Märäjälahden kiinteistöä. SPR on arvioinut, että Lieksan Märäjälahteen olisi kannattavaa avata 240 henkilön vastaanottokeskus. Sosiaali- ja terveyslautakunta on käsitellyt asiaa 20.8.2009 § 151. Lautakunta on todennut suhtautuvansa asiaan myönteisesti. Lisäksi lautakunta on todennut, että Lieksa voisi antaa kuntapaikan 30 pakolaiselle vuosittain. Lieksan kaupunginhallitus on käsitellyt asiaa 19.10.2009 § 408. Kaupunginhallituksen esittelytekstissä on selvitetty pakolaisia ja maahanmuuttajia koskevia päätöksiä Lieksassa.

Turvapaikan hakijoiden vastaanotosta, pakolaisten kuntiin sijoittumisesta ja maahanmuuttajien kotouttamisesta säädetään kotouttamislaissa. Kustannusten korvaamisesta kunnille säädetään valtioneuvoston päätöksessä VNp 512/1999.

Turvapaikanhakija = henkilö, joka pyytää suojaa ja oleskelulupaa vieraasta maasta. Turvapaikan hakija saa pakolaisaseman, jos hänelle myönnetään turvapaikka.

Pakolainen = ulkomaalainen, jolla on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen vuoksi. Pakolaisaseman saa henkilö, jolle jokin valtio antaa turvapaikan tai jonka UNHCR toteaa olevan pakolainen.

Turvapaikanhakijoiden määrä on viime vuonna kasvanut paljon ja näyttää edelleen kasvavan. Vuonna 2008 turvapaikanhakijoita oli Suomessa 4036, kun määrä vielä 2007 oli 1505. Erityisesti yksin tulevien alaikäisten turvapaikanhakijoiden määrä on huomattavasti noussut (v. 2007 96, v. 2008 706). Kuluvana vuonna arvioidaan saapuvan noin 5500 - 6000 turvapaikanhakijaa; heistä alaikäisiä 1000. Alaikäiset saavat yleensä oleskeluluvan ja heidät sijoitetaan kuntiin. Oleskeluluvan saaneilla on yleensä oikeus perheen yhdistämiseen. Perheenjäsenten myötä kuntaan tulevien pakolaisten määrä saattaa nousta ennalta suunnitellusta. Soile Syrjäläisen ilmoituksen mukaan Lieksassa asuu tällä hetkellä 24 Suomeen pakolaisena tullutta ja oleskeluluvan saanutta henkilöä. Kaupunki on tarjonnut 10 henkilölle ns. kuntapaikan ja 14 henkilöä on saanut opiskelupaikan Lieksasta. Lieksassa asuu 31.12.2008 tilaston mukaan 113 ulkomaalaista, mikä on 0,88 % koko asukasmäärästä. Tämän lisäksi kaupungissa lienee noin 100 ulkomaalaista vaihtelevien syiden takia, jotka eivät näy tilastossa. Suomessa ulkomaalaisia on keskimäärin 2,7 % koko väestöstä ja Pohjois-Karjalassa noin 1,54 % asukkaista.

Vastaanottokeskus

Vastaanottokeskuksen ylläpitäjänä voivat olla valtio, kunnat ja järjestöt (yleensä SPR). Myös yksityisillä palveluntuottajilla on mahdollisuus sellainen perustaa. Tällä hetkellä valtion ylläpitämiä keskuksia on 2, kuntien ylläpitämiä 9 ja SPR:n 4.

Vastaanottotoiminnan tavoitteena on ylläpitää turvapaikanhakijan oman elämän hallintaa ja aktiivisuutta, ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja luoda turvapaikanhakijalle kotouttamisen välineitä (suomen kieli ja työnteko), joilla hänen mahdollista kotoutumistaan suomalaiseen yhteiskuntaan vahvistetaan.

Vastaanottokeskuksen palvelut ovat seuraavat:

-väliaikainen majoitus

-välttämätön sosiaaliturva (toimeentulotuki)

-akuutti välttämätön sairaanhoito (sairaanhoitaja vastaanottokeskuksessa, lääkäri-, neuvola- ja hammashoito sekä erikoissairaanhoito ostopalveluina)

-tulkkipalvelut ja oikeusapu; vastaanottokeskus järjestää

-lapsille koulu (oppivelvollisuusikäiset alueen kouluissa)

-työ- ja opiskelutoiminta; vastaanottokeskus järjestää

Tilojen kunnostuksesta tarkoitukseen on mahdollisuus saada korvaus. TE-keskus korvaa hyväksytyn talousarvion puitteissa myös kohtuulliset kustannukset vastaanottokeskuksen kalustuksesta (irtaimisto) ja tarvikkeista.

Vastaanottokeskuksen ylläpitäjälle korvataan toiminnasta aiheutuvat palkka-, sosiaali-, matka-, työterveyshuolto ym. henkilöstökustannukset sekä koulutuskustannukset hyväksytyn talousarvion mukaisesti.

Taloudelliset korvaukset

Pääperiaate kustannusten jaosta ja korvaamisesta kunnille on seuraava: Valtio maksaa turvapaikanhakijoiden vastaanotosta koko turvapaikkaprosessin ajan ja maksaa vastaanottokeskuksen kulut täysimääräisesti. Poikkeuksen muodostavat turvapaikanhakijalasten koulunkäynnin kustannukset, jotka jäävät kunnalle. Kun turvapaikanhakija saa oleskeluluvan, voivat kunnat tehdä TE-keskuksen kanssa sopimuksen pakolaisten vastaanotosta ja vastaanoton kustannusten korvaamisesta kotouttamislain mukaan.

Valtio maksaa työvoima- ja elinkeinokeskuksen kanssa sopimuksen tehneelle kunnalle kustakin oleskeluluvan saaneesta turvapaikanhakijasta valtioneuvoston vahvistaman korvauksen. Valtio maksaa laskennallista korvausta yli 7-vuotiaasta pakolaisesta 1900 euroa ja sitä nuoremmasta 6223 euroa vuodessa kolmen vuoden ajan. Lisäksi kunnalle korvataan mm. tulkkipalvelun kustannuksia ja pitkäaikaisen sairauden kustannuksia, jos henkilö on ollut hoidon tarpeessa Suomeen tullessaan.

Kustannusten korvaukset ovat pysyneet samoina vuodesta 1993, eivätkä enää kata kustannuksia. Lisäksi korvausaika, 3 vuotta, on osoittautunut liian lyhyeksi. Vuonna 2010 pakolaisten vastaanoton laskennallisia kustannuksia nostetaan 10 prosentilla. Esimerkiksi yli 7-vuotiaan henkilön osalta laskennallinen korvaus on jatkossa 2090,5 euroa/vuosi ja alle 7-vuotiaista maksettava korvaus 6845 euroa/vuosi. Kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset ovat kuitenkin nousseet vuodesta 1993 45,6 %, joten korotus ei kata kustannusten nousua kokonaisuudessaan.

Kaikki pakolaiset eivät hyvin erilaisten taustojensa vuoksi työllisty, vaan saattavat tarvita yhteiskunnan tukea selviytymiseensä pitkään. Kotouttamisohjelman laatiminen on edellytys sille, että kunta voi saada valtiolta korvausta pakolaisten vastaanottamisesta aiheutuviin kustannuksiin.

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestäminen

Kunnan velvollisuus on järjestää jokaiselle kunnassa asuvalle oppivelvollisuusikäiselle lapselle perusopetusta. Turvapaikanhakijalapset ovat oppivelvollisia ja käyvät koulua turvapaikkaprosessin aikana. Turvapaikanhakijalasten koulunkäynnin kustannukset jäävät kunnan vastuulle, niitä valtio ei korvaa erikseen.

Varhaiskasvatus, esiopetus ja perusopetus ovat osa kunnan normaalia palvelua, joka rahoitetaan yleisen valtionosuuden kautta. Vuoden 2006 alusta perusopetuksen valtionosuudessa on huomioitu vieraskieliset oppilaat. Valtionosuuden perusteena olevia yksikköhintoja korotetaan vieraskielisten oppilaiden osalta määrällä, joka on 20 % perusopetuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta. Lisäksi kunnat voivat järjestää maahanmuuttajalapsille perusopetukseen valmistavaa opetusta, johon suoritetaan valtion määrärahoista valtionosuutta, nykyään puolen vuoden ajalta, mutta se on esitetty nostettavaksi vuoteen. Epäkohtana on maahanmuuttajan asuinkunnan vaihtuessa valmistavan opetuksen valtionosuuden menetys kummankin kunnan osalta, koska opetusministeriön tulkinnan mukaan valtionosuus myönnetään vain siinä tapauksessa, että koko oppimäärä on suoritettu yhdessä ja samassa kunnassa. Omaa uskonnonopetusta on järjestettävä maahanmuuttajakoululaisille kolmen oppilaan järjestämisvelvollisuuden mukaan, mikä lisää opetuksen järjestämiskustannuksia. Hangossa on arvioitu, että maahanmuuttajille annettavan tukiopetuksen ja erilaisten ryhmien kieltenopetuksen valtionosuus on noin 80 % todellisista kustannuksista.

Sivistyspalveluiden näkökulmasta maahanmuuttajien koulutustarpeen selvittäminen ja valmistavan opetuksen yleisten edellytysten järjestäminen on mahdollista joskin haasteellista. Lieksa joutuu järjestämään koulunkäyntimahdollisuuden kaikille kouluikäisille, joita voi olla n. 50 - 60, jos koko pakolaiskeskuksen asiakkaiden määrä on yhteensä 240 turvapaikanhakijaa ja pakolaista. Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta on hyväksynyt Lieksan kaupungin perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman 18.2.2009 § 36, jonka mukaisesti opetusta voidaan perusopetusikäisille lapsille järjestää.

Punkalaitumella toiminnassa on erikoistuttu alaikäisten lasten ja nuorten sekä perheiden vastaanottoon. Punkalaitumen pakolaiskeskuksen asiakkaiden opetuksesta vastaavan koulun johtaja Kai Lindvall toteaa, että pakolaiskeskuksen perustaminen vaikuttaa perusopetuksen järjestämiseen paikkakunnalla. Erityisiä ponnisteluja vaatii aloitusvaihe, kun kerralla on tulossa suuri joukko oppilaita valmistavaan opetukseen. Valmistavan opetuksen järjestämisen kannalta pakolaiskeskuksen lasten jatkuva vaihtuvuus on ongelma, jos valmistavaa opetusta varten perustetaan oma luokkansa. Aloitusvaiheeseen kannattaa kuitenkin panostaa. Esimerkiksi Punkalaitumella parhaiten on onnistuttu silloin, kun lapset on integroitu mahdollisimman paljon suomalaisten lasten koulun toimintaan ja arkeen.

Kai Lindvallin mukaan perusperiaate on, että valmistavan opetuksen ryhmässä ei voi olla yli kymmentä oppilasta ja ala- ja yläkoululaisia ei voi opettaa samassa ryhmässä. Opetushallitus suosittaa, että ryhmissä olisi enintään kahdeksasta kymmeneen oppilasta. Integrointia kannattaa aloittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa taito- ja taideaineissa, muissa aineissa vasta sitten, kun riittävä alkeiskielitaito on saavutettu eli noin vuoden valmistavan opetuksen jälkeen. Noin 60 oppilaan opetuksen järjestäminen vaatisi arviolta seitsemän opettajan työpanoksen.

Opetuksen järjestämisen kannalta haasteena voidaan nähdä oppilaiden siirtäminen perusopetukseen valmistavan opetuksen tuntien täyttyessä. Erityisen haastava tilanne on 10-16 vuotiaiden lasten kohdalla, joilla ei ole aiempaa koulutaustaa.

Valmistavan opetuksen ryhmissä kielten opetuksen järjestäminen on haasteellista. Punkalaitumella somalin ja kurdin kielet opetetaan etäopetuksena. Opetus ostetaan Tampereen kaupungilta. Henkilökunnan koulutusta on ostettu OPEKO:sta, TE-keskuksesta ja SPR:stä.

Positiivisena asiana voidaan pitää sitä, että suomalaiset lapset oppivat suhtautumaan luontevasti maahanmuuttajiin ja oppivat jo peruskoulussa monikulttuurisuustaitoja. Kansainvälisyyskasvatuksesta tulee osa koulun tavallista toimintaa. Todennäköisesti opittuja monikulttuurisuustaitoja tarvitaan myöhemmin työelämässä.

Ammatillinen koulutus ja lukio

Mahdollisen pakolaiskeskuksen toiminnan vaikutuksista ammatilliseen koulutukseen on keskusteltu Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän Lieksan ammattiopiston rehtorin Jari Jolkkosen kanssa 20.10.2009. Keskustelussa todettiin, että pakolaiskeskuksen sijoittuminen Lieksaan voisi olla ammattiopiston ja aikuisopiston kannalta taloudellisesti hyvä asia, jos keskuksen asiakkaat saadaan ohjattua nopeasti koulutukseen. Esimerkiksi 30 uutta opiskelijaa tuottaisi 270 000 € vuodessa lisää tulorahoitusta vuoden 2009 yksikköhinnoilla. Tutkintoperusteiseen ammatilliseen koulutukseen pääseminen edellyttää kielitestin läpäisemistä, minkä takia suomen kielen opetuksen tehokas alkaminen välittömästi turvapaikan hakijan saavuttua on ensiarvoisen tärkeää. Myös valmistava koulutus pitäisi aloittaa mahdollisimman pian. Kun kielitaito on saavutettu, tulisi pakolaiskeskuksen asiakkaiden ja kuntaan sijoitettujen pakolaisten hakeutuminen koulutukseen varmistaa. Ellei koulutukseen sijoittuminen onnistu, on työpaikan saaminen tulevaisuudessa erittäin haasteellista. Tämä voi johtaa maahanmuuttajien syrjäytymiseen, josta seuraa kustannuksia erityisesti kunnan sosiaalitoimelle.

Pakolaisten osallistuminen lukiokoulutukseen on mahdollista. Esimerkiksi Kemissä maahanmuuttajat voivat suorittaa lukio-opintoja ja saada lukiosta päästötodistuksen sekä ylioppilastutkinnon. Lukiokoulutukseen osallistuvan henkilön valtionosuus vuonna 2009 on 5395 euroa/opiskelija. Lukiokoulutukseen osallistuminen edellyttää hyvää kielitaitoa kuten ammatillinen kouluttautuminenkin.

Sivistyspalvelukeskuksen ohjaus- ja neuvontapalvelut sekä koulutustarpeet

Maahanmuuttajien tukipalveluiden kehittämisen tarve tulee lisääntymään lähitulevaisuudessa Lieksassa. Maahanmuuttopalveluiden keskittäminen osaksi kaupungin palvelua on tarkoituksenmukaista. Maahanmuuttajien erilaiset kieli- ja kulttuuritaustat asettavat hallinnolle uuden haasteen. Näin ollen pakolaiskeskuksen tulevien turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten ohjaus- ja neuvontapalvelujen toteuttamista mietittäessä olisi syytä huomioida myös muut maahanmuuttajat kuten esimerkiksi työperäiset maahanmuuttajat. Ohjaus- ja neuvontapalvelut voisivat palvella kaikkia maahanmuuttajia.

Sivistyspalvelujen näkökulmasta maahanmuuttokoordinaattori tulisi palkata maahanmuuttajien koulutustarpeen selvittämistä ja valmistavan opetuksen yleisten edellytysten järjestämistä varten. Tehtävä olisi eri kieli- ja uskontoryhmien opettajarenkaan kokoaminen ja ylläpito. Koordinaattorin tehtäväkenttään kuuluisi koulujen tulkkipalvelujen järjestäminen ja yhteistyö koulun moniammatillisten ryhmien kanssa.

Sivistyspalvelukeskuksen talousarvio vuodelle 2010 ei mahdollista osallistumista koordinaattorin palkkauksesta aiheutuviin kustannuksiin. Kai Lindvallin mielestä haasteellisena asiana voidaan pitää ensi vaiheessa sopivan henkilökunnan rekrytoimista maahanmuuttajien opettamiseen ja ohjaamiseen. Tarvitaan ihmisiä, jotka eivät pelkää uusia outoja tilanteita ja jotka pystyvät löytämään luovia ratkaisuja ongelmatilanteissa.

Lieksalaisten ja pakolaiskeskuksen asiakkaiden mahdollisten ristiriitatilanteiden ennaltaehkäiseminen ja selvittäminen vaatii osaavaa työvoimaa sekä molempien osapuolten suvaitsevaisuutta ja joustavuutta.

Nuorisotoimen painopistealueena on monimuotoisen nuorisotyön vahvistaminen. Se tarkoittaa muun muassa panostusta maahanmuuttajataustaisten nuorten kanssa tehtävään työhön. Lieksan kaupungin nuorisotoimen näkökulmasta haasteeksi nousee monikulttuuristen kohtaamispaikkojen luominen lieksalaisten ja Lieksaan sijoitettujen nuorten kohtaamisille. Nuorisotyöntekijöille ja nuorten parissa työskenteleville on järjestettävä em. nuorten kanssa monikulttuurisen toiminnan koulutusta. Vapaa-ajantoiminnalla on suuri merkitys nuoren persoonallisuuden ja ystävyyssuhteiden muodostumiselle. Liikunta- ja kulttuuriseurojen toimintaan osallistuminen helpottaa ja nopeuttaa maahanmuuttajien kotoutumista. Aikuisille kansalaisopiston kurssit ja niiden tarjoamat harrastusmahdollisuudet sekä kontaktit luovat mahdollisuuksia mielekkäälle asumiselle uudessa kotikunnassa.

Turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten ollessa sivistyspalvelukeskuksen asiakkaina muun muassa kansalaisopiston, kirjaston, nuorisotoimen ja uimahallin palveluissa palveluiden käyttäjien määrä lisääntyy. Tämä on myönteinen asia palvelun järjestäjälle. Haasteena asiakaspalveluissa ovat kieleen ja kulttuuriin liittyvät asiat sekä ohjaus- ja neuvontapalveluiden järjestäminen. Asiakkaiden palvelu vie aikaa 1,5 - 2 kertaa enemmän kuin suomenkielisen asiakkaan palvelu, mikä johtanee lisähenkilöstöresurssitarpeisiin, jos kielitaidottomien asiakkaiden määrä merkittävästi lisääntyy.

Yhteenveto taloudellisista seikoista

Pakolaisten vastaanottokeskuksen kulut korvataan sopimuksen mukaan täysimääräisesti, kunhan keskuksen toiminnan kustannusarvio on etukäteen hyväksytetty valtionviranomaisella. Turvapaikanhakijalasten koulunkäynnin kustannukset jäävät kunnan vastuulle.

Kun turvapaikkaprosessi on ohi, ja turvapaikka myönnetty, vastaanottokeskuksesta muutetaan TE-keskuksen kanssa sopimuksen tehneisiin kuntiin. Sosiaali- ja terveyslautakunnan esittää 30 pakolaisen ottamisesta Lieksaan vuosittain. Kun pakolainen on muuttanut kuntaan, valtio maksaa kolmen vuoden ajan laskennallista korvausta yli 7-vuotiaasta 1900 euroa ja sitä nuoremmasta 6223 euroa vuodessa, mikä on Kuntaliiton laskelmien mukaan vajaat 50 % todellisista kustannuksista. Tämän lisäksi valtio maksaa kolmelta vuodelta pakolaisten toimeentulotukimenot sekä rajoittamattomalta ajalta pitkäaikaisen sairauden kustannuksia, mikäli henkilö on ollut hoidon tarpeessa jo Suomeen tullessaan. Lisäksi maksetaan tarpeelliset tulkkikustannukset. On huomattava, että kotikuntaoikeuden saaneiden korvausten maksun päätyttyä kustannukset jäävät kokonaisuudessaan kaupungin maksettaviksi.

Tämä tullee kuormittamaan ja aiheuttamaan kustannuksia erityisesti sosiaali- ja terveystoimelle, jos kotouttamisessa, koulutukseen ohjaamisessa ja työllistämisessä ei onnistuta.

Oppivelvollisuusikäisten osalta valtionosuuden perusteena olevia yksikköhintoja korotetaan vieraskielisten oppilaiden osalta määrällä, joka on 20 % perusopetuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta.

Vastaanottokeskus tuo paikkakunnalle noin 20 uutta työpaikkaa. Jos työntekijät ovat Lieksan kaupungin asukkaita, olisi verotulokertymä kaupungille noin 78 000 euroa. Lieksan kaupunki hyötyisi myös siitä, että pakolaiskeskuksen asiakkaille toimeentulotukena maksettu raha jäisi paikkakunnan palveluntuottajille ja liikkeisiin. Kristiinankaupungissa on arvioitu, että 150 paikan pakolaiskeskus toisi paikkakunnalle noin 840 000 euroa vuodessa (kh 22.06. § 255). Kontioniemen vastaanottokeskuksen johtaja Ari Kuronen arvioi 19.10.2009 järjestetyssä pakolaiskeskustelussa, että 240 pakolaisen keskuksen budjetti on noin 3 miljoonaa euroa, josta noin 80 % jäisi paikkakunnalle.

Kaupunginjohtaja Esko Lehto esitti 19.10.2009 mahdollisuutta selvittää pakolaisten sijoittamista Lieksan keskustan alueella sijaitseviin kiinteistöihin, jotka ovat Lieksan kaupungin omistamia ja nykyisin vajaakäytössä. Näin pakolaiskeskuksen toiminnasta saatavat vuokratulot tulisivat suoraan Lieksan kaupungille. Kiinteistöjen kunnostamiseen voitaisiin käyttää valtion rahoitusta, mikä nostaa huoneistojen arvoa. Kristiinankaupungissa pakolaiskeskuksen vuokratuloiksi on arvioitu 162 000 euroa vuodessa.

Sivistystoimeen tulisi palkata maahanmuuttokoordinaattori selvittämään maahanmuuttajien koulutustarpeita sekä valmistavan opetuksen yleisten edellytysten luomista varten. Palkkauskustannus on noin 30 000 - 40 000 euroa vuodessa. Jos oletetaan, että perusopetuksen asiakkaiksi tulee 60 lasta, joudutaan palkkaamaan seitsemän opettajaa lisää. Tällöin opetushenkilöstön palkkakustannukset olisivat noin 280 000 euroa vuodessa. Yhteensä lisäkustannuksia tulisi opetustoimelle 320 000 euroa vuodessa. Huomattava osa kustannuksista saataisiin valtiolta korvauksena kahden vuoden kuluttua pakolaiskeskuksen toiminnan aloittamisesta. Valmistavan opetuksen ja perusopetuksen kustannukset on huomioitava sivistystoimen talousarviota laadittaessa, jos pakolaiskeskus sijoittuu Lieksaan.

Lieksan väestörakenteen kannalta olisi hyvä, että kuntaan sijoitettaisiin ensisijaisesti lapsiperheitä. Jos lapsiperheitä sijoitetaan Lieksaan, lapsiperhepalvelujen tarve tulee lisääntymään pakolaisstatuksen saaneiden siirtyessä asumaan kuntaan. Sivistyspalvelukeskuksen toiminnoista tällä on vaikutusta päivähoitopalvelujen kysyntään ja kustannuksiin.

Muiden sivistystoimen palvelujen lisääntyvä ohjaus- ja neuvontatarve tulee ottaa huomioon palvelujen resurssoinnissa.

Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus sekä valtion viranomaiset arvioinevat mahdollisen vastaanottokeskuksen vaikutuksia toimintaansa ja talouteensa erikseen.

Sivistysjohtaja:
Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta päättää lausuntonaan todeta, että

-pakolaiskeskuksen toiminnasta sivistystoimelle aiheutuvat lisäkustannukset otetaan huomioon sivistyspalvelukeskuksen talousarviota laadittaessa, jos pakolaiskeskus sijoittuu Lieksaan

-hyväksyä sivistysjohtajan lausunnon pakolaiskeskusasiassa

-maahanmuuttajien perusopetuksesta aiheutuvien kustannusten korvaukset valtiolta ovat liian pienet. Valtion tulisi korottaa korvaukset vastaamaan todellisia kustannuksia.

Päätös:

Jakelu:
Kaupunginjohtaja Esko Lehto

Lisätietoja:
Sivistysjohtaja Jarkko Määttänen, p. 013-689 4101,

sähköposti if.askeil|nenattaam.okkraj#if.askeil|nenattaam.okkraj

Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnan pöytäkirjanpitäjä Eeva Saarelainen, p. 013-689 4103, sähköposti if.askeil|nenialeraas.avee#if.askeil|nenialeraas.avee

Kaupunginhallitus Pöytäkirja 21.09.2009

"KAIKKIEN KUNTA" - MAAHANMUUTTOKYSYMYKSIÄ KUNTIEN NÄKÖKULMASTA KÄSITTELEVÄ SEMINAARI

KH § 380
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ja TE-keskus järjestävät maanantaina 12.10.2009 klo 9.00 - 13.00 Joensuun tiedepuiston Louhela-salissa "Kaikkien kunta" - maahanmuuttokysymyksiä kuntien näkökulmasta käsittelevän seminaarin.

Ohjelma liitteenä, liite 9 (ei liitetä pöytäkirjaan).

Kj. Esko Lehto:
Nimetään osallistujat.

Päätös:
Päätettiin, että kaupunginjohtaja nimeää virkamiesosallistujat.

Luottamushenkilöedustajiksi nimettiin Reijo Kortelainen, Maija Riikonen, Raimo Orava ja Lauri Kähkönen.

Lisätietoja:
Kaupunginsihteeri Matti Taponen, puh. 013-689 4004 tai 0400-577 879, sähköposti if.askeil|nenopat.ittam#if.askeil|nenopat.ittam

Toimistonhoitaja Mirja Turunen, puh. 013-689 4005, sähköposti if.askeil|nenurut.ajrim#if.askeil|nenurut.ajrim

Kaupunginvaltuusto 07.09.2009

RAAMIBUDJETTI VUODELLE 2010
[…]

Kaupungin on myös varauduttava mahdolliseen Kontioniemen vastaanottokeskuksen sivupisteen perustamiseen Lieksan Märäjälahteen. Asia ratkeaa syksyn 2009 aikana.

Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.08.2009

KANNANOTTO PAKOLAISTEN VASTAANOTTOKESKUS -ASIAAN

SOSTERLA § 151
Kaupunginjohtaja pyysi 12.8.09 sosiaali- ja terveyslautakunnan kannanottoa asiaan, joka ilmenee LIITTEESTÄ 4. Eli asia koskee mahdollisen pakolaisten vastaanottokeskuksen perustamista Lieksaan ja siihen liittyviä seikkoja. SPR on ollut yhteydessä kaupungin johtoon. Asia on menossa kaupunginhallitukseen ja -valtuustoon.

Lautakunnan tulisi ottaa kantaa asiaan ylipäätään ja siihen, miten Lieksa soveltaisi pakolaissopimusta. Toisin sanoen, mikä olisi vuosittain otettavien pakolaisten määrä, jolle Lieksa voisi antaa kuntapaikan.

Asiaa on käsitelty kaupungin johtoryhmässä ja sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmässä. Molemmissa asiaan suhtauduttiin myönteisesti. Keskusteluissa lähdettiin siitä, että vuosittain otettavien pakolaisten määrä on kohtuullinen ja sellainen, että asiat hoituvat hyvin ja ovat hallinnassa. Vuosittain otettavien pakolaisten määrä voisi olla noin 30.

Sj. Hannu Ijäs/Jl vs.Ilpo Olsonen:

Sosiaali- ja terveyslautakunta yhtyy johtoryhmien kantaan ja suhtautuu asiaan myönteisesti. Hankkeella on mm. suoria ja välillisiä työllisyysvaikutuksia.

Mikäli keskus perustetaan, Lieksa voisi antaa kuntapaikan vuosittain noin 30 pakolaiselle.

Päätös:
Hyväksyttiin.

Unless otherwise stated, the content of this page is licensed under Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 License