Kyyjärvi

Mielipiteet, keskustelut

Keskisuomalainen

Kyyjärven kunnanhallitus pakolaisten kannalla (22.4.2009)

Matti Muukkonen kirjoitti 22.04.2009 19:54

Aloitettuani Kyyjärven kunnanjohtajana 1.1.2009 olemme käynnistäneet useita työllisyyteen tähtääviä toimenpiteitä. Ensimmäinen on ollut työttömien haastatteluprojekti, jonka osalta olemme nyt käyneet läpi ensimmäisen kolmanneksen kyyjärveläisistä työttömistä tai kuten haluan puhua, työvoimareservin jäsenistä. Tällä hetkellä kehittämistoimisto analysoi heistä saatua aineistoa ja tekee esityksensä mitä näille ihmisille pitäisi tehdä. Tavoitteena on ainakin parin uuden yrityksen perustaminen ja ihmisten työllistäminen sitä kautta. Myös täsmäkouluttaminen tutkintoon on mahdollista. Haastatteluprojekti on edennyt toimenpiteeksi, jonka rahoituksesta keskustellaan ensi viikolla AMO-ohjelman ohjausryhmässä. Mikäli rahoitus myönnetään, valmistellaan Kyyjärvellä TE-toimiston käyttöön uusi työkalu, jolla työttömille pyritään löytämään paikka uusissa liiketoimintaketjuissa. Tällaisia onkin löytynyt jo muutamia.

Käynnistämme myös kesäkuun alussa ns. Kylätalkkari-hankkeen, joka aloittaessaan työllistää projektin vetäjän lisäksi 5 pitkäaikaistyötöntä. Lokakuussa projekti työllistää toisen mokoman. Kylätalkkaritoiminnan on suunniteltu olevan väline saattaa ihmiset jälleen työn makuun ja sitä kautta työmarkkinoille. Tämä on saanut kiinnostusta osakseen myös monilta paikallisilta yrityksiltä.

Me pyrimme nyt luomaan uutta työtä. Se tapahtuu synnyttämällä uusia yrityksiä ja valmentamalla ihmisiä vanhojen yritysten palvelukseen. Asia on oikeasti mietittynä ja siksi suuri tarve on jo etsiä lisätyövoimaa 3-5 vuoden päähän. Oma veikkaukseni on, että Kyyjärvellä näillä toimenpiteillä vallitsee rakenteellinen nollatyöttömyys noin kolmen vuoden kuluttua. Tähän voi toki joku sanoa, että ei siihen usko, mutta kaikki välineet ja tahto siihen on olemassa, joten en usko, etteikö tässä tavoitteessa onnistuttaisi. Tämä nyt vain vaatii sitä, että ihmiset ideoivat uutta ja ottavat oikeasti lusikan kauniiseen käteen.

Matti Muukkonen
kunnanjohtaja, Kyyjärven kunta

Matti Muukkonen kirjoitti 22.04.2009 22:22

Sen verran voisin edellistä kirjoittajaa kommentoida, että Kyyjärvelle ei ole suunniteltu vastaanotettavaksi pakolaisstatusta turvapaikanhaun myötä saaneita, vaan ns. kiintiöpakolaisia, jotka Suomeen pakolaisleiriltä käyvät valitsemassa Suomen viranomaiset, ei siis rikollisjengit. Siinä olen samaa mieltä, että he varmasti toivovat parempaa elintasoa, sillä tällä hetkellä he elävät poissa kotimaastaan, todella kurjissa oloissa.

TE-keskuksen kanssa on myös alustavasti keskusteltu siitä, että Kyyjärvelle tulisi nimenomaan perheitä. Mahdollisesti neljä lapsiperhettä. Eli näillä näkymin he, jotka tänne tulisivat, mikäli siis valtuusto hallituksen esityksen mukaisen päätöksen tekeen, eivät olisi jättäneet vaimojaan tai lapsiaan yhtään mihinkään, vaan tänne tulisi kokonaisia perheitä.

Vastaan mielelläni myös muihin kysymyksiin tähän aiheeseen liittyen.

Matti Muukkonen
kunnanjohtaja, Kyyjärven kunta

Matti Muukkonen kirjoitti 22.04.2009 23:20

Kyyjärven kunnanvaltuusto ja -hallitus ovat linjanneet erinäisissä yhteyksissä kuntakonsernin johdon keskittämisen kunnanjohtajan tehtäviin. Näin on menetelty. Kun aiemmin kuntakonsernin toimitusjohtajille maksettiin erillisiä korvauksia, on nyt tehtävät keskitetty kunnanjohtajalle. Näin kunnanvaltuusto ja -hallitus ovat yksimielisesti linjanneet tavoitellakseen säästöjä.

Kyyjärven tähänastiset hankkeet, jotka on tässä vaiheessa käynnistetty ovat maksaneet noin 8000 euroa. Käytännössä tämä summa sisältää kehittämistoimiston suunnittelun ja 1/3 työttömien haastattelun. Tämän hankkeen yhteydessä on kehitetty malli uusien liiketoimintaketjujen muodostamisesta, jonka osalta ensi viikolla AMO-ohjelman ohjausryhmä käsittelee toimenpide-ehdotustamme. Mikäli he hyväksyvät sen osaksi ohjelmaansa, saa Kyyjärven kunta noin 13000 euroa rahaa käyttöönsä. Tuosta mainitusta 8000 eurosta noin puolet on mennyt erään kyyjärvisen työllistämiseen Kyyjärven Kehitys oy:n piikkiin. Hän vastaa huhti-toukokuussa ns. Kylätalkkari-mallin kehittelystä, joka tulee tänä vuonna työllistämään noin 10 pitkäaikaistyötöntä Kyyjärvellä. Tätä varten tullemme ensi maanantaina Kyyjärven Kehitys oy:n hallituksen kokouksessa käyttämään 20 000 euroa hankkeen käynnistämiseen. Tämän hankkeen myötä kunta säästää noin 90 000 euroa vuodessa saadessaan 10 pitkäaikaistyötöntä töihin.

Mitä tulee kokemuksiin muualta, niin selvittelimme asiaa yhdessä yrittäjäjärjestön puheenjohtaja Jaakko Uusisalon kanssa. Hän oli yhteydessä kollegoihinsa niissä kunnissa, joissa pakolaisia on otettu. Esimerkiksi syntymäkunnassani Muuramessa ongelmia ei ole ollut, vaan asiat ovat sujuneet mallikkaasti.

Kunnan markkinointi Suomen sisäisesti ja pakolaisten vastaanottaminen eivät ole toisiaan poissulkevia asioita. Jotta pystymme 10 vuoden päästä rahoittamaan sosiaali- ja terveydenhuoltomenomme, tarvitsemme niin Suomen sisäistä muuttoa, muuttoa ulkomailta sekä nykyiset työttömät töihin. Varmasti on paljon tekemistä myös kuntamarkkinoinnin osalta. Tämän vuoksi kunnanhallitukseen on nimitetty erityinen kuntakuvavastaava, Johanna Humalajoki, jonka tehtäviin kuuluu muun muassa markkinoinnin, tiedottamisen yms. miettiminen. Myös Paletin kehittäminen on agendalla. Tässä yhteydessä ei kuitenkaan tulisi sulkea myöskään Nopola Newsin vaikutusta pois. Kyseessä on tuote, joka on hyvin kiinnostava, kuten esimerkiksi menestyminen EU komission kilpailussa osoittaa. Tuotteistamalla NN, saadaan taas paikkakunnalle lisää työpaikkoja.

Oma näkemykseni on se, että mitään asiaa ei pitäisi sulkea pois kunnan kehittämisessä, vaan meidän tulee edetä kaikilla rintamilla. On myös kuunneltava paikallisten yritysten näkemyksiä siitä, millainen työvoimapula heillä saattaa olla edessään muutaman vuoden päästä. Kyyjärvellä tehdään oikeasti työtä sen eteen, että kaikilla olisi hyvä olla ja kaikki töitä haluavat töihin pääsisivät. Tämän lisäksi tarvitaan kasvua, jotta voisimme pitää kaikista kuntalaisista huolta.

Olen myös istunut silloin tällöin Esson parlamentin kanssa ja olemme keskustelleet aiheesta monien ihmisten kanssa. Sitä olen myös pyrkinyt tekemään muuallakin kunnassa. Kuten huomasit kuntakokouksessa, lisäksesi vain muutama henkilö käytti kriittisen kommentin asiassa, kun taas suurin osa oli positiivista. Olen paljon miettinyt johtuiko se kameroista vai mistä, mutta en ole päässyt siitä vielä lopputulemaan. Onneksi minun ei tarvitsekaan tehdä päätöstä tässä asiassa, vaan päätösvalta on valtuustolla, jonka jäsenet ovat edelleen korvat höröllään kuuntelemassa kuntalaisten näkemyksiä. Sitä tässä asiassa on kerrankin yritetty tehdä ja siksi toivon, että edelleenkin kaikki kuntalaiset ovat yhteydessä valtuutettuihin, jotta heille syntyy oikeanlainen kuva siitä miten kunnassa ajatellaan.

Matti Muukkonen
Kyyjärven kunta, kunnanjohtaja

JKT kirjoitti 22.04.2009 23:27

Kunnanjohtajan esiintulo on hatunnoston arvoinen suoritus! Mutta, aiheeseen liittyen, entäpä jos:

1. tulijat eivät olekaan Myanmarista vaan vaikkapa Somaliasta (ks. aiempi linkki työllistymisestä)

2. miten koulutoimi on varautunut monikielisen opetuksen järjestämiseen? Onko perheidenyhdistämiseen varauduttu? Se voi moninkertaistaa tulijoiden määrän.

3. työvoimapulaan vetoaminen ei ole kovinkaan uskottavaa näinä aikoina, kun tulevana talvena jopa 50.000 rakennusmiestä jäänee työttömäksi. Sanonnan "yksi rakennusmies työllistää kolme muun alan työntekijää" mukaan työttömiä voi tulla kaikenkaikkiaan lisää jopa 200.000.

4. kunnan saamat valtionavut vaikuttavat kovin alamitoitetuilta:

Sirkku Päivärinteen, Sisäasiainministeriö, sanomia lukuja koskien vastaanottokeskusten kustannuksiin per pakolainen:

Alle 16v 57000 €/v
Alle 18v 30000 €/v
Aikuinen 17000 €/v

5. kotoutuminen, mikä tosiaan takaa etteivät tulijat hetikohta hakeudu Jyväskylän, Itä-Helsingin tai Turun Varissuon gettoihin?

6. ja 7. mikä takaa, että tulijat todella työllistyvät ja elättävät itsensä kolmen vuoden päästä, kun valtion maksamat tuet loppuvat? Mistä rahat, ellei näin käy? Mikä estää Kajaanin kohtalon?

http://octavius1.wordpress.com/2009/02/10/kajaani-moukarin-alla/

http://octavius1.wordpress.com/2009/04/08/erkki-vahamaa-rip/

Matti Muukkonen kirjoitti 23.04.2009 08:21

Kiitos JKT, nyt on selkeitä kysymyksiä, joihin mielelläni vastaan.

1. Eli Suomi on sitoutunut ottamaan tänä vuonna kiintiöpakolaisia Myanmarista, Irakista ja Afganistanista. Ei muualta. Me siis olemme tekemässä päätöstä vastaanottaa kiintiöpakolaisia, emme siis ns. venepakolaisia. Nämä kiintiöpakolaiset ovat siis jo saaneet pakolaisstatuksen. Ja tosiaan tästä on Keski-Suomen TE-keskuksen kanssa keskusteltu ja viesti on ollut se, että näillä näkymin nimenomaan myanmarilaisia perheitä tulisi Thaimaan pakolaisleiriltä.

2. Asiaa on valmisteltu yhdessä sivistystoimenjohtaja Maija-Liisa Immosen kanssa ja olemme vakuuttuneita, että asia järjestyy. Nykyinen äidinkielen opettaja on myös kiinnostunut hankkimaan S2-pätevyyden, joten asia on hallussa. Lähtökohtanahan on siis, että koululaisilla on mahdollisuus vuoden intensiivijakson jälkeen osallistua normaaliin luokkaopetukseen suomalaisten oppilaiden kanssa. Eri tutkimuksiin perustuva näkemyksemme on, että pikemminkin mahdollisuus työskennellä maahanmuuttajien kanssa on vetovoimatekijä, niin sosiaali- kuin sivistyspuolellakin. Yksi syy ylipäätänsä miksi olen esittänyt pakolaisten vastaanottoa on nimenomaan koulu. Meillä ei nykyisestä syntyvyydestä johtuen riitä tulevaisuudessa oppilaita riittävästi kouluun, jolloin sinne tarvitaan lisää. Vaje on vähän luokasta riippuen vähintään noin 3-6 oppilasta. Koululuokkamme kestäisivät jopa 6-10 oppilaan lisäyksen. Ja perheiden yhdistämisestä, kuten jo sanoin tänne olisi tulossa suoraan perheitä ja mikäli heihin vielä tarvitsisi yhdistää muita, niin tämä ei olisi ongelma.

3. Asioita ei voi katsoa pistemäisesti. Maassamme on toki tällä hetkellä kasvava työttömyys. Niin se on talven aikana ollut Kyyjärvelläkin. Marraskuun lopussa kunnassamme oli henkilökohtaisesti lomautettuja ja työttömiä työnhakijoita 61 kpl, joulukuun lopussa 83, tammikuun lopussa 95, helmikuun lopussa 89. Kuten edellisinäkin vuosina suurin työnantajamme Betset on joutunut kevään aikana lomauttamaan ihmisiä, mutta nyt näyttäisi siltä, että heillä aletaan purkaa lomautuksia ja ihmiset ovat palaamassa töihin. Viesti on ollut, että mikäli julkinen rakentaminen nyt lähtee käyntiin ja tilauksia myös Betsetille tulee, niin siellä tulee todellakin pula työvoimasta vuoden päästä. Kyyjärven työpaikkaomavaraisuusaste on jo tällä hetkellä 110 prosenttia, joten meillä on tarve nimenomaan työvoimalle. Toki tunnistamme esimerkiksi lapsiperheiden sijoittumisen osalta sen ongelman, ettei meillä ole tarjolla 2. asteen koulutusta, kuten Perhossa, Alajärvellä tai Karstulassa on. Tähänkin olemme kuitenkin puuttumassa ja pyrimme yhdessä POKE:n kanssa räätälöimaan 2. asteen ammatillista koulutusta tänne. Olen lisäksi keskustellut pari viikkoa sitten aiheesta opetusministerin kanssa ja esittänyt, että luotaisiin malli, jossa yhdisteltäisiin perinteistä ammattikoulua ja oppisopimuskoulutusta. Näin paikallisesti pystyttäisiin kouluttamaan tarpeellisia osaajia. Korostan edelleen, että meillä tehdään tällä hetkellä toimia kantaväestön työllisyyden parantamiseksi. Lisäksi nyt, mikäli valtuusto niin päättää, otettavien pakolaisten vaikutus työvoimaamme näkyy vasta muutaman vuoden kuluttua.

4. Nyt on tehtävä käsitteellinen erottelu turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten osalta. Eli nuo luvut koskevat vastaanottokeskuksissa olevia turvapaikanhakijoita, jolloin on tosiaan luonnollista, että kun he ovat laitoksissa niin siitä aiheutuu kuluja. Aivan samoin kuin vaikkapa sairaalassa olevista suomalaisista aiheutuu. Turvapaikanhakijat eivät myöskään saa työskennellä.

5. Tämähän on oikeastaan se oleellinen kysymys. Mitä osaisimme tehdä toisin? Siksi olemme halunneet, että asiasta käytäisiin keskustelua ja että kaikki olisivat mahdollisimman avoimesti ottamassa vastaan uusia kyyjärvisiä. Tämä olisi tutkimisen arvoinen asia, että onko itse asiassa niin, että kaupungeissa havaitut ongelmat olisi vältettävissä pienellä paikkakunnalla. Esimerkiksi palvelutasoltaan tämä on huomattavasti lähempänä pakolaisleiriä, kuin mitä kaupungit ovat. Se on kuitenkin aika shokki tulla vieraaseen maahan ja kulttuuriin, jolloin tällainen lievempi lasku voisi olla parempi.

6. ja 7. Kuten olemme huomanneet, ei sitä, että suomalainenkaan on töissä takaa mikään. Kysymys on paljon ihmisestä. Jos haluaa tehdä töitä, niin yleensä niitä löytyy. Jos taas ei halua, niin työnsaanti on vaikempaa. Aika paljon pistän tähän piakkoin lanseerattavaan Kylätalkkarihankkeeseen. Sen avulla työllistämme jo tänä vuonna 10 ihmistä eli noin kahdeksasosan nykyisistä työttömistämme. Myös maahanmuuttajien osalta ko. työkalun hyödyntämisestä on keskusteltu ja olemme luomassa tähän toimivaa mallia. Myös tässä yrityselämästä on tullut viestiä, että tänne vaan. Lisäksi eräskin maanviljelijä on suhtautunut positiivisesti josko rengin saisi tulokkaista.

Matti Muukkonen
Kyyjärven kunta, kunnanjohtaja

Matti Muukkonen kirjoitti 23.04.2009 16:21

Kunnan väkiluku ei tule räjähtämään ylöspäin. Se ei tässä ole edes tavoitteena. Tavoitteena on, että kunnan väkiluvun lasku saataisiin pysähtymään. Toki Kyyjärvellä on tehty toimenpiteitä sen edistämiseksi, että maansisäinen muutto lisääntyisi nimenomaan kuntaamme päin, mutta tässä ei ole onnistuttu. Kyyjärvellä on jo nykyisellään yli 100 prosentin työpaikkaomavaraisuus eli kunnassa on työtä enemmän kuin tekijöitä. Kunnassa on 1 euroa maksavia tontteja kaukolämpöalueella. Kunnan peruspalvelut ovat kunnossa. Tästä esimerkkinä se, että lääkärille käytännössä pääsee pääsääntöisesti samana päivänä, viimeistään seuraavana. Toisena esimerkkinä voidaan mainita laadukas perusopetus, jota tuotetaan vielä maan keskiarvoa pienemmillä oppilaskohtaisilla kustannuksilla.

Myös lapsiperheitä on yritetty kuntaan houkutella. Kunta on jopa julistautunut perheasuinpaikaksi, joka se todellakin on. Meillä on kuitenkin monia väestörakenteeseen liittyviä ongelmia, kuten se, että väestömme miesvaltaistuu ja vanhenee. Tämä johtaa tilanteeseen, jossa nykyinen väestö ei edes potentiaalisesti pysty tuottamaan tarpeeksi lapsia. Kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa tai väestö ei ole enää hedelmällisessä iässä. Tästä seuraa syntyvyyden pienuus, joka lopulta ennusteiden mukaan johtaa siihen, että koulua ei ole mahdollista ylläpitää. Jos mietitään vaikkapa Peuralinnan kylää, on alueella tasan yksi lapsi. Myös esimerkiksi Pölkissä väestörakenne on vääristymässä.

Toinen ongelma liittyy yleiseen suomalaisen sivilisaation kehitykseen. Monet tutkimukset osoittavat sen, että mitä huonompi yleissivistys ihmisillä on, sitä helpommin he sikiävät. Viime vuonna Sampopankki julkaisi tutkimuksen, joka osoittaa, että nykypäivänä lapset mieletään jopa ylellisyyshyödykkeisiin verrattavaksi kulueräksi. Henkilökohtaisesti pidän ajattelua outona, että lasten kasvattamista pidetään kulueränä, kun kysymys on jostain ihan muusta. Mutta tutkimus kuitenkin osoittaa sen, että mitä vauraammaksi Suomi tulee, sitä vähemmän on keskimääräinen syntyvyys. Meidän pienessä yhteisössä tämä näkyy nyt huomattavasti aiemmin.

Mutta kyllä, olen sitä mieltä, että Suomeen tulisi saada syntyvyysohjelma. Muistan joskus muutama vuosi sitten, kun pääministeri Matti Vanhanen esitti tätä ajatusta, niin se sai kovan vastustuksen. Tuolloin jopa laadittiin pilakuvia Vanhasesta alla teksti: "Baarit kiinni ja panemaan". Tavoite syntyvyyden kasvattamisesta on täysin oikea, mutta sen vaikutukset näkyvät aikaisintaan 20-25-vuoden päästä. Pakolaisilla päästään sentään typistämään aika 3-5-vuoteen. Jos nimittäin mietitään sitä, että jos tällainen pakolainen ei osaisi mitään, niin miten hänen kouluttamisensa eroaa siitä mitä yhteiskuntamme tekee syntyville lapsille. Heidäthän koulutetaan nimenomaan kansantaloutta kasvattaviksi työntekijöiksi. Kuulostaa sosialistiselta suunnitelmataloudelta, mutta niinhän asia oikeasti on.

Kansantalouden kehittäminen vaatii sijoituksia. Siksi panostamme esimerkiksi koulutukseen ja terveyspalveluihin. Näillä eurosijoituksilla pyrimme tilanteeseen, jossa ihmiset ovat terveitä osaajia, jotta he kerryttävät omaa ja yhteistä kassaamme. Aivan samalla tavalla kuin yhtiö tarvitsee pääomaa aloittaakseen yritystoimintansa tai yksittäinen ihminen tarvitsee henkistä tai fyysistä pääomaansa työpaikan saadakseen, on myös julkisen vallan, kansantalouden, kunnan, miksi sitä nyt halutaankaan sanoa sijoitettava resurssejaan, jotta sijoitetulle pääomalle, oli se sitten henkistä, fyysistä, taloudellista tai sosiaalista, saataisiin mahdollisimman hyvä tuotto.

Matti Muukkonen
kokematon kersa jne.

Kyyjärvi tärvelemässä mainettaan (3.4.2009)

Pakolaisten vastaanottoa selvitetään Kyyjärvellä (4.3.2009)

Uutiset

NopolaNews

Yle: Kyyjärvi: ei pakolaisia (15.6.2009)

Kyyjärvi ei ota vastaan pakolaisia. Kunnanvaltuusto päätti asiasta kokouksessaan lauantaina. Päätös syntyi tiukan äänestyksen jälkeen äänin 8-9.

Kunnanjohtaja Matti Muukkosen mukaan päätös ei jättänyt mitään hampaankoloon, vaan uusia ratkaisuja väestökadon pysäyttämiseen ryhdytään hakemaan saman tien.

Pakolaisten vastaanottamista kaavailtiin Kyyjärvellä keinoksi pysäyttää kunnan väestökato ja tasapainottaa taloutta.

Kunnanjohtaja Matti Muukkosen analyysin mukaan Kyyjärven väestö vähenee, ikääntyy ja miehistyy. Hänen mukaansa tämä tulee aiheuttamaan jopa 2,5 miljoonan euron paineen kunnan nykyiseen noin 9 miljoonan euron budjettiin.

Pakolaisten ottamisen puolesta äänestivät valtuutetut Humalajoki, Lahtinen, Lautanen, Paananen, Saukko, Tamminen O., Tamminen R. ja Uusisalo; ja vastaan Honkanen, Huumarkangas, Kainu, Lampila, Niskala, Peltola, Pölkki, Salama sekä Viiru.

Helsingin Sanomat: Kyyjärven kunta tyrmäsi lauantaina pakolaisten tulon (14.6.2009)

Kyyjärven kunta ei halua pakolaisia. Kyyjärven kunnanvaltuusto kokoontui käsittelemään asiaa lauantaina ja äänin 9–8, ettei kunta halua vastaanottaa pakolaisia. Sitä oli ehdottanut TE-keskus.

Myös Kyyjärven kunnanhallitus näytti viikko sitten vihreää valoa 20–30 hengen pakolaisryhmälle.

Kunnanjohtaja Matti Muukkosen mukaan pakolaisten vastaanotolla olisi voitu kääntää kunnan synkkenevä väestönkehitys. Muun muassa koululuokat ovat typistymässä kymmenen oppilaan luokiksi, jolloin koulun säilyttäminen on haaste muuttotappiosta kärsivälle 1 546 asukkaan kunnalle. Pakolaisia varten olisi kunnostettu vanhoja vuokra-asuntoja.

Yle: Kyyjärven hallitus ottaisi pakolaisia (28.5.2009)

Kyyjärvi haluaa edelleen pakolaisia kuntaan asukkaiksi. Eilisiltana Kyyjärven Keskiviikkoillan kokouksessaan kunnanhallitus päätti äänestyksen äänin 5-3 esittää valtuustolle myönteisen vastauksen antamista TE-keskuksen pakolaisten vastaanottoesitykseen.

Lopullisesti asiasta päätetään 13.6. pidettävässä valtuuston kokouksessa.

Kyyjärven valtuusto käsitteli pakolaisasiaa huhtikuun lopulla, ja päätti tuolloin äänin 8-9 palauttaa asian hallituksen käsittelyyn. Hallitus äänesti myös aiemmassa kokouksessaan, ja päätyi tuolloin äänin 6-3 esittämään valtuustolle pakolaisten vastaanottamista.

Valtuusto palautti pakolaiskysymyksen valmisteltavaksi Kyyjärvellä (27.4.2009)

Kyyjärven valtuusto ei maanantaina saanut aikaan päätöstä pakolaisten vastaanottamisesta, vaan palautti asian äänin 9-8 kunnanhallituksen valmisteltavaksi.

TE-keskus esitti kunnalle 20-30 hengen pakolaisryhmän vastaanottamista tämän tai ensi vuoden aikana. Asiasta äänestettiin jo kunnanhallituksessa, joka esitti valtuustolle myönteisen vastauksen antamista. Kunnanjohtaja Matti Muukkosen mielestä Kyyjärvelle ja koko seutukunnalle tarvitaan paljon lisää työikäisiä, koska paikallinen väki vähenee ja vanhenee.

Valtuustossa asian palauttamista valmisteluun esitti Lasse Kainu (kd.), jonka mielestä ennen päätöstä pitää selvittää, miten Kyyjärvi pystyisi vastaamaan pakolaisten sosiaalisiin sekä asumis- ja koulutustarpeisiin. Hän muistutti kunnan velkataakasta ja epäili, että noin 1 550 asukkaan Kyyjärvi on liian pieni yksikkö pakolaisten vastaanottamiseen. Tapio Niskala (kesk.) kannatti Viirua.

Valtuuston keskustelussa vastustajat epäilivät, pysyisivätkö pakolaiset pienellä paikkakunnalla ja kattaisivatko valtion maksavat korvaukset aiheutuvat kulut. Kannattajat muistuttivat hädänalaisten auttamisesta ja mahdollisuuksista, joita pakolaiset voisivat tuoda Kyyjärvelle.

Yle: Kyyjärvi äänesti pakolaisten puolesta (20.4.2009)

Kyyjärven kunnanhallitus hyväksyi eilen esityksen pakolaisten vastaanottamisesta. Asiasta äänestettiin, ja äänin 6-3 hallitus esittää valtuustolle ovien avaamista pakolaisille.

Keski-Suomen TE-keskus on pyytänyt Kyyjärveä vastaanottamaan noin 20 - 30 hengen pakolaisryhmän.Pakolaiset voisivat saapua kuntaan tämän tai ensi vuoden aikana.

Kyyjärvi paikkaisi pakolaisilla vähenevää ja ikääntyvää väestöään. Syntyvyyden nykyinen heikko taso johtaisi jatkossa oppilasmäärien romahdukseen.

Kyyjärvellä on myös työpaikkoja yli kunnan oman tarpeen.

Kuluihin tukea valtiolta

Pakolaisten vastaanottamisesta on järjestetty Kyyjärvellä valtuuston iltakoulu sekä kuntalaisille avoin keskustelutilaisuus. Asenne pakolaisryhmän vastaanottamiseen on kunnassa pääosin myönteinen.

Pakolaisten kuntapaikoista on valtakunnalisesti suuri pula. Valtio maksaa kunnille korvauksia pakolaisten vastaanottamisesta aiheutuvista kuluista. Korvauksia maksetaan kolmen vuoden ajan siitä hetkestä, kun pakolainen saapuu kuntaan asumaan. Yli 7-vuotiasta maksetaan vuosittain 1 900 euron korvaus ja alle 7-vuotiaista reilut 6 200 euroa.

Kyyjärven laskelmien mukaan esimerkiksi kahdeksan aikuisen, kuuden kouluikäisen ja kuuden alle kouluikäisen pakolaisen vastaanottamisesta tulisi kunnalle 63 000 euron vuosittainen yhteiskorvaus.

YLE: Pakolaisten vastaanottaminen puhuttaa Kyyjärvellä (1.4.2009)

Kunta järjestää kaikille avoimen keskusteluillan pakolaisisten mahdollisesta vastaanottamisesta ensi maanantaina. Kunnanjohtaja Matti Muukkosen mukaan kuntalaisilta on jo nyt tullut asiasta paljon palautetta.

Keski-Suomen TE-keskus on pyytänyt Kyyjärveä vastaanottamaan noin 20 - 30 hengen pakolaisryhmän. Pakolaiset voisivat saapua Kyyjärvelle joko tämän tai ensi vuoden aikana.

Kunnanjohtaja Matti Muukkosen mukaan aihe on herättänyt Kyyjärvellä paljon keskustelua jo ennen virallista keskusteluiltaa.

- Olen kuullut, että asiasta keskustellaan niin Esso-parlamentissa kuin kylätaloillakin, ja kyllä siitä varmasti on kylänraitillakin puhuttu.Sen näkee sitten aikanaan, mikä se suhtautuminen on. Minä olen saanut tosi paljon hyvää palautetta, ja on sitä tullut kritiikkiäkin, että mitä niitä pakolaisia tänne tuomaan, kun on omissakin tekemistä. Mutta kyllä se palaute on voittopuoleisesti ollut positiivista, Muukkonen sanoo.

Kuntalaisilta paljon kysymyksiä

Muukkosen mukaan Kyyjärvi tarvitsee pakolaisia muun muassa lisätyövoiman saamiseksi. Muukkosen mukaan kunnan suurin haaste on asukasluvun pieneneminen ja ikääntyminen.

- Ehkä se, mistä olen ollut kaikkein ylpein meidän kuntalaisista, on se, että sieltä on tullut paljon kysymyksiä. On kysytty, että oletteko nyt ajatelleet tätä ja tätä asiaa. On siellä sitten ollut muutamia asioita, jotka ovat sitten herättäneet miettimään tarkemmin, että tästähän pitää ottaa selvää.

Päätöksiä asiasta tehdään kevään aikana.

YLE: Kyyjärvi keskustelee pakolaisista (30.3.2009)

Kyyjärven kunnanhallitus keskustelee tänään pakolaisten vastaanottamisesta kuntaan. Varsinaista päätöstä hallitus ei ole tekemässä.

Keski-Suomen TE-keskus on esittänyt Kyyjärvelle kahdenkymmenen - kolmenkymmenen pakolaisen vastaanottamista tämän tai ensi vuoden aikana. Kyyjärvi paikkaisi pakolaisilla vähenevää ja ikääntyvää väestöään.

Työpaikkoja Kyyjärvellä on yli kunnan oman tarpeen.

Päätöksiä pakolaisasiassa Kyyjärvellä tehdään näillä näkymin ensi tai seuraavassa kuussa.

NopolaNews: Kyyjärvellä järjestetään ”kuntakokous” (23.3.2009)

Tervetuloa keskustelemaan ja kyselemään maahanmuutosta

Kyyjärven kunta järjestää maanantaina 6.4. klo 19 alkaen keskusteluillan kuntalaisille koskien TE-keskukselta tullutta pyyntöä vastaanottaa noin 20–30 hengen pakolaisryhmä joko vuoden 2009 tai 2010 aikana. Tilaisuus järjestetään Iso-Nopolan koululla, liikuntasalissa, johon kaikki kiinnostuneet voivat saapua. Tavoitteena on, että keskusteluillan jälkeen kaikkiin kysymyksiin on pystytty antamaan vastaus. Kunnanjohtajan talous-/väestökehityskatsauksen lisäksi paikalla on myös maahanmuuttoasioiden kanssa työskenteleviä viranomaisia sekä Suomessa asuvia maahanmuuttajia.

Keskusteluillan tarkoituksena on antaa pohjaa valtuuston tulevalle päätöksenteolle asiassa.

Maija Uusisalo Matti Muukkonen
Kunnanvaltuuston puheenjohtaja kunnanjohtaja

Lisätietoja: Matti Muukkonen, if.ivrajyyk|nenokkuum.ittam#if.ivrajyyk|nenokkuum.ittam, 050-3522394

YLE: Kyyjärvellä pohditaan pakolaisasioita (23.3.2009)

Kyyjärvi alkaa pohtia, ottaako kunta vastaan pakolaisia tämän tai ensi vuoden aikana. Keski-Suomen TE-keskus on pyytänyt kuntaa vastaanottamaan 20-30 hengen pakolaisryhmän.

Kyyjärvellä järjestetään kuntalaisille asian tiimoilta avoin keskustelutilaisuus kahden viikon kuluttua. Paikalla on muun muassa maahanmuuttoasioiden kanssa työskenteleviä viranomaisia sekä Suomessa asuvia maahanmuuttajia. Keskusteluillan tarkoituksena on antaa pohjaa valtuuston tulevalle päätöksenteolle asiassa.

Tilaisuus järjestetään 6. huhtikuuta kello 19 Iso-Nopolan koulun liikuntasalissa.

YLE: Kyyjärvi selvittää pakolaisten vastaanottoa (5.3.2009)

Kyyjärvi selvittää mahdollisuutta vastaanottaa pakolaisia. Kunnanvaltuuston iltakoulu antoi kunnanjohtaja Matti Muukkoselle valtuudet pakolaisten vastaanottamisen jatkoselvittelyyn.

Asian taustalla on Kyyjärven asukasluvun pieneneminen ja väestön ikääntyminen.

Muukkonen kertoo, että pakolaisten vastaanottamista on jo taustoitettu kunnan johtavien virkamiesten ja TE-keskuksen maahanmuuttoasiantuntijoitten kanssa. Ensimmäiset pakolaiset voisivat tulla kuntaan jo ensi kesänä.

Suomessa on tällä hetkellä pulaa turvapaikanhakijoiden ja paikan jo saaneiden sijoituspaikoista, ja Kyyjärven valtuusto on iltakoulussa suhtautunut pakolaisten vastaanottamiseen myönteisesti. Todennäköisesti valtuusto hyväksyy pakolaiset myös virallisessa päätöksenteossa.

- Toivon, että ennen kuin virallisia päätöksiä tehdään, meillä käydään laaja keskustelu siitä onko yhteisömme valmis ottamaan vastaan muualtatulijoita. Kyse olisi koko Kyyjärven yhteisestä projektista, ja tavoitteena on että kaikki seisovat sen takana, sanoo kunnanjohtaja Matti Muukkonen.

Liitos tai pakolaiset

Kunnanjohtaja Muukkosen mukaan Kyyjärven hyvinvoinnin turvaamiseksi tarvitaan joko kuntaliitos tai lisää väkeä. Kunnan väkiluku on hitaasti laskeva. Jos ennusteet pitävät paikkansa, kunnan väkiluku putoaa nykyisestä 1550 asukkaasta 1100 vuoteen 2040 mennessä. Lisäksi väestö on ikärakenteeltaan nykyistä vanhempaa, jolloin huoltosuhdekin on epäedullinen.

- Työajan pidentäminen ei olisi järkevää, eikä laillistakaan. Tuottavuutta ei voi kasvattaa rajattomasti. Eläkeiän nostaminen on yksi tekijä, mutta tärkeintä on saada tänne lisää työikäisiä ihmisiä. Vain sitä kautta saamme hyvinvointia lisää, sanoo Muukkonen.

Pakolaisten ottaminen ja kouluttaminen ei ole mikään pikakonsti. Muukkosen mukaan ensimmäiset pakolaiset voisivat tulla Kyyjärvelle jo kesällä, ja olla työmarkkinoilla kolmen vuoden kuluttua.

- Jos täällä ruvettaisiin aktiivisesti lastentekotalkoisiin, niin sehän näkyy vasta yli 20 vuoden kuluttua. Ongelmat syntyivät jo omien vanhempieni sukupolvessa, eli siellä jätettiin tekemättä tarpeeksi lapsia, Muukkonen analysoi.

Työperäisesta maahanmuutosta ei apua

Työperäinen maahanmuutto taas ei ole suuntautumassa Kyyjärvelle. Suomeen ei ylipäätään tällä hetkellä saada. Siispä on tuotava työvoimaa, joka koulutetaan paikan päällä.

- Totta kai tässä on riskejä meille. Mahdollisesti henkilöt eivät kotoudu sen kolmen vuoden aikana. Tai mahdollisesti he lähtevät muualle. Mutta tämä on yksi niitä viimeisiä oljenkorsia mitä pienillä paikkakunnilla on jäljellä, sanoo Muukkonen.

Pakolaisten vastaanottamisen toteutuessa ensimmäinen noin 20 pakolaisen ryhmä toimii samalla kokeiluna sille, onko pakolaisista ratkomaan Kyyjärven ja muiden pienempien kuntien ongelmia.

Keskisuomalainen: Pakolaisten vastaanottoa selvitetään Kyyjärvellä (4.3.2009)

Kyyjärven kunnanvaltuusto valtuutti maanantain iltakoulussaan kunnanjohtaja Matti Muukkosen selvittämään, voisiko Kyyjärvi vastaanottaa pakolaisia. Muukkonen esitteli asiaa itse yhtenä keinona kunnan väkiluvun lisäämiseen.

Asia edennee päätöksentekoon kevään kuluessa.

Kunnanjohtaja sai valtuudet myös selvittää yhteistyökuvioita naapurikuntien kanssa. Valtuusto kannattaa seudun yhteisen elinkeinoyhtiön perustamista ja ainakin ympäristönsuojelun ja rakennustarkastusten yhdistämistä seudullisesti.

Kunnanjohtaja Matti Muukkonen: Kunnanvaltuuston ja iltakoulun antia (4.3.2009)

Kunnanjohtaja toivoo kansalaiskeskustelua siitä, olisiko Kyyjärvi valmis ottamaan pakolaisia vastaan torjuakseen väestökadon

Kyyjärven kunnanvaltuusto kokoontui tiistaina 3.3.2009 vuoden toiseen ja historiallisesti ensimmäiseen videoituun kokoukseensa. Kokouksessa korjailtiin edellisen kokouksen päätöksiä tilintarkastuslautakunnan (sekä vanhan että uuden osalta) ja sivistyslautakunnan valinnan osalta, jonka lisäksi päätettiin osallistumisesta Suomen kuntarahoitus oyj:n osakeantiin. Myös kunnan jäsenten ja valtuutettujen tekemät aloitteet merkittiin tiedoksi, samoin kuin kunnanvaltuustolle osoitettu kirje koskien kunnanvaltuuston juhlakokouksessa 6.12. tekemää päätöstä järjestää veteraaneille, heidän puolisoilleen ja leskilleen viikoittainen viriketapahtuma.

Kunnanvaltuuston kokouksen jälkeen kunnanvaltuusto aloitti myös historialliseksi luonnehdittavan, ensimmäisen avoimen iltakoulun. Iltakoulun aluksi kunnanjohtaja Matti Muukkonen esitteli näkemyksensä kunnan taloudellisesta tilanteesta ja tulevaisuuden visioista. Kunnanjohtajan mukaan tulevaisuudessa kunnan suurin haaste on asukasluvun pieneneminen ja ikääntyminen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, ettei tulevaisuudessa ole mahdollista saavuttaa vastaavaa hyvinvoinnin määrää aiempaa pienemmällä työvoimalla. Näin ollen kunnan on ryhdyttävä toimenpiteisiin. Käytännössä tämä tarkoittaa joko kuntaliitosta, joka kunnanjohtajan mukaan on aina poliittinen ja poliittisten päätöksentekijöiden tekemä ratkaisu, tai väestömäärän kehitykseen vaikuttamista.

Väestömäärään vaikuttaminen voidaan tehdä joko luonnollisesti (hankkimalla valtionsisäistä kuntaan muuttoa tai työperäistä maahanmuuttoa) tai vastaanottamalla pakolaisia, joita koulutetaan työvoimaksi. Kunnanvaltuustossa pidettyjen puheenvuorojen mukaan luonnollista kuntaan muuttoa on yritetty edistää jo vuosia, joskin edelleen on tarpeen kehittää erilaisia porkkanapaketteja. Toinen vaihtoehto on kunnanjohtajan esittämä pakolaisten vastaanotto, johon valtuusto suhtautui myönteisesti. Niinpä kunnanjohtajalle annettiin mandaatti jatkoselvityksiin ennen varsinaisen vastaanottopäätöksen tekemistä mahdollisesti myöhemmin keväällä.

Kunnanjohtajalle annettiin mandaatti myös selvittää mahdollisia yhteistyökuvioita naapurikuntien kanssa. Kunnanvaltuusto kannattaa yhteisen elinkeinoyhtiön perustamista seutukunnalle, jonka lisäksi suhtautuminen teknisen puolen, erityisesti ympäristönsuojelun ja rakennustarkastuksen yhdistämiseen oli positiivinen. Tulevaisuudessa on tarpeen keskustella myös sivistyspalvelujen yhteisestä järjestämisestä seutukunnalla. Sosiaali- ja terveyspalveluthan (ml. ympäristöterveydenhuolto, pl. päivähoito) on vuoden alusta jo toteutettu SoTe-kuntayhtymän ja perusturvaliikelaitos Saarikan toimesta seudullisena. Vuokra-asuntojen seudullisesta yhteistyöstä sen sijaan on linjattu jo kunnan talousarviossa. Kuntaliitoksen osalta kunnanvaltuuston kanta näyttäisi olevan edelleen aiemman valtuuston linjauksen mukainen, joskaan sitä ei pidetä ajankohtaisena.

Iltakoulun anti oli siis varsin runsas ja se antoi suuntaviivoja kunnanhallituksen ja kunnanjohtajan työhön. Varsinaisia päätöksiä ei kokoontumisessa tehty.

Asiakirjat, dokumentit

Kyyjärven hallinto - Pöytäkirjat / esityslistat

Unless otherwise stated, the content of this page is licensed under Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 License