Mielipiteet, keskustelut
Kouvolan Sanomat
Järki jäi vähemmistöön (4.6.2009)
Kari Soininen soveltaa kunnialla professori Kari Suomalaisen periaatetta ”Parempi olla yksin oikeassa kuin joukolla väärässä”.
Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus Kouvolaan voi kuulostaa ”kansainväliseltä” ja ylevältä. Todellisuus on toista, kuten Soininen aiheesta totesi viitatessaan muiden perusteluidensa ohella turvapaikanhakijoiden aiheuttamaan turvattomuuteen. Mitä väkeä ovat turvattomuutta aiheuttavat turvan hakijat?
Huomenta Suomi -ohjelmassa haastatellun poliisitarkastaja Ehrsténin mukaan 80-90 prosenttia turvapaikanhakijoista ilmoittautuu ilman minkäänlaisia henkilöpapereita. Poliisi pystyy selvittämään omilla keinoillaan vain osan henkilöllisyyden.
Maahanmuuttoviraston Esko Repo on kertonut (16.1.2009), että Suomessa on myönnetty oleskelulupa jo 3 000 turvapaikanhakijalle, joiden henkilöllisyyttä ei ole voitu varmistaa lainkaan. Nykyisin näitä varmistamattomia tapauksia on myönnetyistä oleskeluluvista suurin osa.
Ymmärrän hyvin, että Soininen ei halua olla tällaisen viranomaisten huijaamisen, valehenkilöllisyyksien ja epätotuuden kanssa tekemisissä. Miksi Kouvola haluaa? Miksi SPR haluaa?
Nuiva
Vanha ministerinohje (20.5.2009)
Holtittoman maahanmuuttopolitiikan ja ihmisjärjellä käsittämättömän uuden ulkomaalaislain 2/09 seurauksena Kouvolan seudullakin kiistellään turvapaikkaa hakevien vastaanottokeskuksen sijoittamisesta ja siitä, kuka saa rahastaa asialla. Kääriikö rahat SPR vai annetaanko valtaa, vastuuta ja rahaa vastaanottokeskusaktivisti Satu Kurrille ja Kouvolan kaupungille? Yleensä näin kärjistyneissä asetelmissa on kysymys propagandasta ja mielipiteiden ohjailusta, jolloin se kolmas ja järkevin vaihtoehto jätetään tarkoituksellisesti sivuun. Se kolmas vaihtoehto ei pääsäännön mukaan maksa veronmaksajille mitään, mutta kukaan ei voi siitä ammentaakaan omaan taskuunsa.
Voinen esittää sen vaihtoehdon vapaassa mediassa: Kouvolan kaupungin ei pidä tehdä yhtään mitään tässä asiassa eikä nyt, kun normaaliin rahastustilanteeseen sopien on mukamas kiire. Pitää antaa asian raueta ja odottaa sitä valtakunnan tason ulkomaalaispolitiikan muutosta, joka on kokoomuksessakin vireillä. Kouvolalainen kansanedustaja Jari Larikka kirjoitti joulukuussa blogissaan, että mitään maahantulo-ongelmaa ei ole tulossa. Oli tulossa ja tuli. Larikka on ollut nyt asiasta ihan hiljaa, koska veikkasi väärää hevosta. Kouvolan kaupungin ei pidä maksaa Larikan uhkapelivelkoja.
Älkää siis tehkö mitään, että ei tule virkavirheitä!
Nuiva
Vastaanottokeskuksen kustannuksista (15.4.2009)
”Keskustelu turvapaikanhakijoiden saamista toimeentulotuesta on ohjautunut väärille raiteille keskuksesta laaditussa selvityksessä olleen laskuvirheen vuoksi” (KS 10.4.)Tällä viitataan viime keskiviikon pääkirjoitukseen, jossa kirjoitettiin, että 150-paikkaisen keskuksen toimeentulotuet ovat 400 000 euroa kuukaudessa. Kirjoituksessa tarkoitettiin kuitenkin edellä mainittua summaa per vuosi. Nyt kulut on laskettu uudestaan; aikuisen turvapaikanhakijan toimeentulotuki on 376 euroa kuussa, pariskunnat saavat 320 euroa kumpikin ja ensimmäinen lapsi 250 euroa. Jos lasketaan näiden kolmen ”maksuluokan” keskiarvo, saadaan summaksi noin 315 euroa kuussa eli 315 euroa x 150 asukasta x 12 kuukautta on 567 000 euroa.
Vaikka laskisimme pienimmän summan eli ensimmäisen lapsen saaman tuen mukaan, päästään silti euromäärään 450 000. Huomionarvoista näissä toimeentulotuissa on se, että niillä ei kateta esimerkiksi keskuksen työntekijöiden palkkoja tai muita keskuksesta aiheutuvia kuluja. Mikä tulee loppujen lopuksi olemaan vastaanottokeskuksen hintalappu? Näin kustannusten maksuun osallistuvana se todella kiinnostaa.
Rauno Juutinen
Vastaanottokeskus tuo myös mahdollisuuksia
Kolikon toinen puoli (10.4.2009)
Kouvolalainen kansanedustaja Jari Larikka kirjoitti joulukuussa ulkomaalaislain uudistamisesta näin: "Muutoksien jälkeen se [laki] ei ole enää Euroopan liberaalein ja näin ollen meidän ei tarvitse pelätä hallitsematonta muuttovirtaa Suomeen. Mikäli sitä nyt olisi tarvinnut pelätä muutenkaan".
Laki muuttui ja miten kävi: hallitsematon ns. humanitaarinen maahantulo eli turvapaikkaturismi kasvoi heti ennen näkemättömiin mittoihin, ja vastaanottokeskuksia tarvitaan sisäministeriön virkamiehen mukaan lisää "useita kymmeniä". Larikka ja kaikki muut lain puolesta äänestäneet Kymen kansanedustajat! Kiitos oikein paljon!
Yksi vastaanottokeskuksista on suunnitteilla Kouvolaan. Kouvolan Sanomat hehkutti pääkirjoituksessaan hankkeen hyötyjä, mutta laitetaanpa nyt ne haitatkin esille ikään kuin tasapuolisuuden hengessä. Haitta yksi on se, että keskus vie Kouvolasta kuusi poliisia ja yhden sihteerin pois yleisen järjestyksen ja turvallisuuden töistä turvapaikkatutkintaan. Vakansseja ei korvata mitenkään. Muistakaa kansanedustajaanne, kun poliisin tulo viivästyy eikä rikoksia ehditä tutkia.
Haitta kaksi on se, että muutenkin tiukoilla oleva opetustoimi joutuu keskellä taloustaantumaa palkkaamaan "koordinaattorin" tutkimaan, miten alaikäisten tulijoiden opetus saadaan aikaiseksi - opetus kun kuuluu kunnan järjestettäväksi. Sosiaalitoimi palkannee niin ikään koordinaattorin ja etuuskäsittelijöitä, ja koko kaupunki joutuu lisäksi epäedulliseen kilpailuasetelmaan henkilöstön saamisesta kaupungin muihin tehtäviin, kun vastaanottokeskus alkaa rekrytoida.
Mikään muu hanke ei saisi laman aikana palkata uutta väkeä, mutta jostakin syystä moista kehdataan esittää ulkomaalaispalveluihin - vapaaehtoisesti!
Se, mitä kansanedustaja larikat tammikuussa päättivät maahanmuuttopolitiikasta, näkyy jo nyt pitkin Suomea kalliiksi käyvänä ja hyvinvointipalveluita rapauttavana hätäisenä ja ennakoimattomana touhuiluna, jonka seurauksia makselemme velkarahalla. On erittäin viisasta, että Kouvolan kaupunginhallitus ei heti ostanut kauniita lupauksia. Mitään velvoitetta saati pakkoa perustaa Kouvolaan vastaanottokeskusta ei ole olemassa, eikä hanke lisää kouvolalaisen palveluita tai muuta etua.
Pikemminkin hanke näyttäisi olevan muita palveluita heikentävä. Muuten: vaikka valtio maksaa suurimman osan suunnitellun keskuksen kustannuksista, kuten asiaa ajavat mielellään muistavat mainita, niin me sen siltikin maksamme - valtio kun kerää veroja myös kouvolalaisilta.
Nuiva
Rusinaton pulla (24.3.2009)
Näkökulmia maahanmuutosta (23.3.2009)
Kuka haluaa lisää maahanmuuttajia? (18.3.2009)
Uutiset
Yle: Kouvolaan ei pakolaiskeskusta lähiaikoina (6.11.2009)
Kaupungista ei löytynyt sopivaa tilaa, eikä keskukselle ole juuri nyt akuuttia tarvettakaan.
Suomen Punainen Risti etsi tiloja, joista saisi vastaanottokeskuksen pienin korjauksin. Tila olisi voinut olla myös asuntolatyyppinen.
Uusien vastaanottokeskusten perustamiselle ei SPR:n Kaakkois-Suomen piirin toiminnanjohtajan Arja Vainion mukaan näytä olevan kovaa tarvetta. Helsinkiin avattiin tällä viikolla uusi keskus. SPR pitää kuitenkin linjat auki sisäministeriöön, joka päättää mahdollisista uusista keskuksista.
Yle: "Kouvolan päättäjät asennekoulutukseen" (19.8.2009)
Maahanmuuttokoordinaattorin mielestä erityisesti mielipidejohtajien pitäisi olla tarkkoja lausunnoistaan.
Kouvolan maahanmuutto-ohjelma ehdottaa asennekoulutusta kaupungin päättäjille ja virkamiehille.
Maahanmuuttokoordinaattori Satu Kurri viittaa keväällä käytyyn keskusteluun vastaanottokeskuksen sijoittamisesta Valkealaan.
- Kattava ja myös muutamille asuinalueille suunnattu koulutus voisi alkaa jo ensi vuonna, Kurri ehdottaa.
Kouvola esittelee uusitun maahanmuutto-ohjelmansa keskiviikkona. Ohjelmassa on myös esitys monikulttuurisen keskuksen perustamisesta Kouvolaan.
Kouvolassa on maahanmuuttajia ja pakolaisia selvästi vähemmän kuin esimerkiksi Kotkassa tai Lappeenrannassa.
SPR etsii parhaillaan Kouvolan alueelta sijoituspaikkaa pakolaisten vastaanottokeskukselle.
Kouvolan Sanomat: Turvapaikanhakijoiden määrä lisääntyy merkittävästi (5.8.2009)
Suomen Punainen Risti pitää taas yllä valmiutta vastaanottokeskuksen perustamiseksi Kouvolaan.
KOUVOLA. Sisäministeriön mukaan Kouvola on edelleen mahdollinen vastaanottokeskuksen paikka, jos turvapaikanhakijoiden määrän kasvu jatkuu nykyisellä tasolla.
Ministeriön tilaratkaisuna Kouvolassa on pysynyt entinen Valkealan sairaala. Kouvolan kaupungilta vetovastuun vastaanottokeskuksen perustamisesta saanut Suomen Punaisen Ristin (SPR) Kaakkois-Suomen piiri etsii kuitenkin sopivaa paikkaa muualtakin.
Turvapaikanhakijoita on pyrkinyt Suomeen entistä enemmän. Määrä on ollut 300-400 tulijan kuukausitasolla. Jos se jatkuu, turvapaikanhakijoita tulee maahan vuoden loppuun mennessä yli 5 500. Viime vuonna luku oli 4 035.
Sisäministeriön ylitarkastajan Veikko Pyykkösen mukaan uudelle vastaanottokeskukselle saattaa syntyä tilaus, jos toiminnassa olevien keskusten ja tilapäismajoituksen paikat täyttyvät.
- Kouvola on mukana suunnitelmassa, vahvistaa Pyykkönen.
Pyykkönen kävi keväällä katsomassa entisen Valkealan sairaalan kiinteistöä, joka täyttää vastaanottokeskukselle olevat vaatimukset.
- Vastaanottokeskuksien on toimittava lähes täydellä käyttöasteella. Helsinkiin avataan syksyllä uusi yksikkö. Lisätarpeelle ei voida sanoa mitään ajankohtaa.
Tilannetta on helpottanut alaikäisten turvapaikanhakijoiden määrän väheneminen. Tammikuussa yksin tulleita alaikäisiä turvapaikanhakijoita oli 111, mutta nyt noin 30-40 kuukaudessa.
- 300 turvapaikan jo saanutta on kuitenkin yhä vastaanottokeskuksissa. Lisäksi kapasiteettia vievät prosessissa olevat Dublin-tapaukset, sanoo Pyykkönen.
Dublin-sopimus sisältää mahdollisuuden palauttaa turvapaikanhakija EU:n jäsenvaltioon, johon tämä ensimmäisenä saapui.
SPR:n Kaakkois-Suomen piiri etsii toiminnanjohtajansa Arja Vainion mukaan sopivaa paikkaa Kouvolasta väljästi.
- Asia on vireillä. Paikan ei kuitenkaan tarvitse olla niin laitosmainen kuin Valkealassa, jonne ratkaisua ei ole naulattu. Useampi pieni perheille inhimillinen yksikkö toimisi hyvin.
Vainion mukaan tilaa on tarjolla, jos sitä haettaisiin kauempaa Kouvolan keskustasta, sanoo Vainio.
SPR:n ratkaisuun vaikuttaa kuitenkin esimerkiksi tärkeiden terveydenhuollon ja koulutoimen palvelujen saaminen.
Jos ministeriö päättää perustaa keskuksen Kouvolaan, pitää sen olla toiminnassa puolentoista kuukauden kuluessa.
- Kiinteistöjen omistajat ovat suhtautuneet kyselyihimme hyvin. Hehän saisivat tilansa vuokralle. Ympäristön reaktiot ovat sitten luku sinänsä, jos jotain tiedotettavaa tulee, Vainio mainitsee.
YLE: Kouvolassa suunnitellaan taas vastaanottokeskusta (4.8.2009)
Tällä kertaa tarvetta olisi perhemajoitusyksiköille. Vastaanottokeskuksen perustamisesta vastaa SPR.
Kouvolassa etsitään jälleen sopivaa paikkaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskukselle.
Turvapaikanhakijoiden määrä on alkukesästä lisääntynyt, ja Helsinkiin syyskuussa valmistuva vastaanottokeskus saattaa jäädä pieneksi. Kouvolan keskus on yksi mahdollisesti perustettavista keskuksista.
Vastaanottokeskuksien kapasiteettia kuormittavat myös noin 300 turvapaikan jo saanutta, joita ei ole saatu kotoutettua kuntiin.
Kouvolan kaupunki antoi vetovastuun vastaanottokeskuksen perustamisesta SPR:lle joka parhaillaan etsii sopivia tiloja Kouvolasta. Entinen Valkealan sairaala ei ole SPR:n Kaakkois-Suomen piirin toiminnanjohtajan Arja Vainion mukaan enää ykkösvaihtoehto, vaan nyt etsitään joko pienempiä perhemajoitusyksiköitä, eli esimerkiksi osittain tyhjillään olevia vuokrataloja, tai vapautuvia koulurakennuksia.
Yle: Kouvolassa ei olekaan tarvetta vastaanottokeskukselle (2.6.2009)
Kouvolaan ollaan perustamassa vastaanottokeskusta 150 turvapaikanhakijalle. Tulijoita ei kuitenkaan tällä hetkellä ole.
Kouvolassa ei ole enää tarvetta turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskukselle.
Keskuksen toiminnasta vastaavan SPR:n Kaakkois-Suomen piirin kannalta päätös tuli liian myöhään, sillä alkuvuoden turvapaikanhakijaruuhkat ovat helpottaneet. Lisäksi Helsinkiin on tulossa 500-paikkainen keskus. Suunnitelmat vastaanottokeskuksen perustamiseksi ovat Kouvolaa pidemmällä myös muutamalla muulla paikkakunnalla.
- Näillä näkymin saattaa olla niin, että Kouvola ei välttämättä ole ihan kärkipäässä näiden uusien keskusten perustamisessa, sanoo SPR:n Kaakkois-Suomen piirin toiminnanjohtaja Arja Vainio.
Kouvolan kaupunginhallitus näytti 150-paikkaisen keskuksen perustamiselle vihreää valoa maanantaina kuukausien pähkäilyn jälkeen.
- Herkkä asia herättää keskustelua. Päättäjät halusivat lisäselvityksiä asiasta liittyen lähinnä taloudellisiin vaikutuksiin, vastuun jakoihin ja toimitilakysymyksiin, kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki kertaa vastaanottokeskuksen vaiheita.
Sijoituspaikka haussa
Lamminmäki on nyt erityisen iloinen siitä, että se sälytti vastuut keskuksen pyörittämisestä ja kustannuksista muualle.
- Jos tämä olisi järjestetty kaupungin toimesta ja meiltä olisi rekrytoitu oman organisaation väkeä tähän, niin tämähän olisi vallan mielenkiintoinen tilanne, hän tuumaa.
SPR etsii parhaillaan tiloja jonakin päivänä käyttöön tulevalle vastaanottokeskukselle. Sijoituspaikaksi on esitetty Valkealan vanhaa sairaalaa, mutta selvityksen alla on myös muita vaihtoehtoja.
- Yhdistelmäratkaisuja on tarjolla. Pienempiä kiinteistöjä, joihin voitaisiin järjestää varsin helposti hyvä kokonaisuus, kertoo SPR:n Kaakkois-Suomen piirin toiminnanjohtaja Arja Vainio.
Kouvolan Sanomat: Kouvola kansainvälistyy 150 turvapaikanhakijalla (2.6.2009)
Kaupunginhallituksen kolmas yritys turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustamiseksi onnistui. Yksituumaisuutta ei tosin löytynyt. Esitys yritettiin saada nurin ja viedä kaupunginvaltuustoon.
Kouvolaan perustetaan turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus. Kaupunginhallitus sinetöi illalla keskuksen perustamisen käsitellessään sitä jo kolmannen kerran. Nytkin vaadittiin vt. kaupunginjohtajan Lauri Lamminmäen esityksen kaatamista ja muuttamista.
Tiina Saavalainen (vas.) esitti Anssi Tähtistä tuuranneen Eliisa Timosen (ps.) kannattamana, että asia viedään kaupunginvaltuustoon. Saavalainen perusteli esitystään sillä, että keskuksen yhteisölliset ja taloudelliset vaikutukset tulisivat mahdollisimman avoimesti käsitellyiksi.
- Luottamushenkilöt ja kuntalaiset eivät ole saaneet vastaanottokeskuksen toiminnan rahoituksesta asiallista ja todenmukaista faktaa. Kaikenlaista huhua on ollut liikkeellä runsain mitoin, Saavalainen perusteli.
Kaupungin oma maahanmuutto-organisaatio olisi Saavalaisen ja Timosen mielestä oikea isäntä keskukselle.
- Hyvin vähäisin argumentein ollaan antamassa vastaanottokeskuksen toimintaa SPR:lle tuntematta kaupungin oman maahanmuuttotoimiston asiantuntemusta, Saavalainen esitti.
Vastaanottokeskusta vastustanut Kari Soininen (sit.) jäi ilman tukea, mutta jätti päätöksestä eriävän kannan.
- Omien seniorikansalaisten hoito ja palvelut eivät ole tällä hetkellä kohdallaan. Viikoittain esimerkiksi Kuusankosken aluesairaalassa loppuvat päivystysaikana sängyt kesken, ja jatkohoitopaikoista on huutava pula, Soininen taustoitti.
Hänen mielestään hallitukselle annetusta selvityksestä uupuvat vastaanottokeskusten vaikutukset rikollisuuteen, järjestyshäiriöihin ja talouteen.
- Näitä tietoja on olemassa esimerkiksi Tiurun vastaanottokeskuksen toiminnasta, poliisilta ja Etelä-Karjalan terveyspiiriltä, Soininen selvitti.
Kaupunginhallitus äänesti luvuin 12-2 (1 tyhjä) vastaanottokeskuksen perustamisen puolesta. Keskuksen synnyttäminen on ollut melko kivuliasta jo ennen synnytyssaliin pääsemistä.
Kaupunki valitsi keskuksen pyörittäjäksi SPR:n ohittamalla oman maahanmuuttotoimistonsa. Maahanmuuttokoordinaattori Satu Kurri on puhunut Kouvolan Sanomissa voimakkaasti kunnallisen mallin puolesta. Kaupungin keuliminen keskuksen sijoittumisessa on saanut myös kielen kannat laulamaan. Monen mielestä sauna on poltettu jo ennen kuin on päästy lyömään löylyjä.
Yle: SPR valmiudessa vastaanottokeskuksen perustamiseen (26.5.2009)
Suomen Punainen Risti on valmiudessa vastaanottokeskuksen perustamiseksi Kouvolaan. Keskus saadaan toimimaan muutamassa viikossa.
Suomen Punainen Risti on valmiudessa vastaanottokeskuksen perustamiseksi Kouvolaan. SPR on ollut mukana yleisessä suunnittelussa, mutta yksityiskohtia ei ole vielä selvitelty, kertoo Kaakkois-Suomen piirin toiminnanjohtaja Arja Vainio.
TE-keskus on esittänyt 150-paikkaisen pakolaiskeskuksen perustamista Kouvolan ja Iitin alueelle. Kouvola on lykännyt päätöstä keskuksen perustamisesta jo kahdesti. Kaupunki on aiemmin sälyttänyt projektin vetovastuuta SPR:lle.
-SPR odottaa tällä hetkellä toimeksiantoa keskuksen perustamisesta TE-keskukselta sekä Kouvolan kaupungin päätöstä. TE-keskus voi päättää keskuksen perustamisesta kaupungin päätöksestä riippumatta, toteaa toiminnanjohtaja Vainio.
Kaupungin myönteista asennetta vastaanottokeskuksen suhteen Vainio pitää silti tärkeänä yhteistyön kannalta. Vastaanottokeskus työllistäisi 12-15 ihmistä.
SPR pystyy perustamaan vastaanottokeskuksen nopeimmillaan muutamassa viikossa. SPR on perustanut Suomessa kymmenkunta uutta vastaanottokeskusta syksystä lähtien.
Yle: Vastaanottokeskuksen päätös saa odottaa Kouvolassa (19.5.2009)
Kouvolan kaupunginhallitus lykkäsi toistamiseen päätöstä turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustamisesta. Vastaanottokeskusta on alustavasti kaavailtu Valkealan entiseen sairaalaan.
Kaupunginhallitus päätti eilisessä kokouksessa siirtää käsittelyn kesäkuulle, koska asiassa ei ollut vielä käytettävissä kaikkien valtuustoryhmien mielipidettä.
Te-keskus on esittänyt 150-paikkaisen pakolaiskeskuksen perustamisesta Kouvolan ja Iitin alueelle. Kaupunki on aiemmin sälyttänyt projektin vetovastuuta Suomen Punaiselle Ristille.
Kaakkois-Suomen TE-Keskus on esittänyt 150 paikkaisen pakolaiskeskuksen perustamista Valkealaan.
SPR auttaa turvapaikanhakijoiden vastaanottamisessa
Suomessa on tällä hetkellä aikuisille tarkoitettuja vastaanottokeskusyksiköitä lähes 20 ja sen lisäksi alaikäisille ja lapsille tarkoitettuja perheryhmä- ja tukikoteja lähes 40. Paikkoja näissä yksiköissä on 4220 ja asukkaita tällä hetkellä on noin 4000. Merkittävä osa turvapaikanhakijoista asuu lisäksi yksityismajoituksissa ja on vain kirjoilla vastaanottokeskuksissa.
SPR:llä on ollut turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksia jo 90-luvulta asti, jolloin turvapaikanhakijoita alkoi tulla Suomeen enenevässä määrin. Sillon SPR laittoi pystyyn koko vastaanottojärjestelmän, sillä viranomaisilla tällaiseen ei ollut valmiuksia.
- Sen jälkeen tilanne on muuttunut niin, että osa näistä keskuksista on kuntien ylläpitämiä. Lisäksi meillä on valmiuissopimus sisäministeriön kanssa, eli me pyrimme auttamaan viranomaisia laittamaan pystyyn nopeallakin aikataululla tällaisia vastaanottokeskuksia, jos pakolaismäärät yhtäkkiä kasvavat nopeasti, sanoo SPR:n pakolais- ja maahanmuuttotyön päällikkö Leena-Kaisa Åberg
Vastaanottokeskuksia tarvitaan jatkuvasti lisää. Olemassa olevien vastaanottokeskusten käyttöaste on tällä hetkellä liki sata prosenttia. Turvapaikanhakijoiden määrä lähti kasvuun viime syksynä ja edelleen kuukausittain Suomeen on saapunut noin 500 turvapaikanhakijaa.
- Onneksi hakijamäärät ovat nyt hieman tasaantuneet ja tulijoita on tällä hetkellä noin 400. Viranomaisten turvapaikkahakemusten käsittely on tällä hetkellä hyvin hidasta, joten senkin vuoksi hakijoiden majoitusajat ovat pidentyneet ja tarvetta uusille yksiköille on, kertoo Leena-Kaisa Åberg.
Vastaanottokeskuksille vaikea löytää paikkaa
Näillä turvapaikanhakijamäärillä vastaanottokeskuksia tarvittaisiin lisää 1 per kuukausi. Leena-Kaisa Åbergin mukaan vastaanottokeskuksille on ollut suhteellisen vaikea löytää paikkaa.
- Onneksi ihmisten vastustus on alkanut pikkuhiljaa laantua, kun on saatu tietoa lisää ja on ymmärretty mistä tässä on oikein kysymys, toteaa Åberg
Uudet asiat herättävät monissa pelkoja ja epäluuloja, kun asioista ei tiedä tarpeeksi. Joissakin paikoissa on jouduttu käymään paljonkin keskusteluja paikallisten asukkaiden kanssa, mutta toisenlaisiakin kokemuksia on.
- Esimerkiksi paikalliset asukkaat ovat ryhtyneet toimimaan yhdessä vastaanottokeskusten kanssa ja järjestäneet esimerkiksi vapaaehtoistoimintaa viemällä nuoria vaikkapa urheiluharrastuksiin, sanoo Åberg
Käynnistäminen ei ole yksinkertaista
Ihan hetkessä ei vastaanottokeskusta laiteta käyntiin, vaan alkuun käynnistys vaatii paljon hallinnollisia toimia mm. budjettiasioita ja toimintasuunnitelmia. Lisäksi kiinteistöjä täytyy mahdollisesti muokata, jos niitä ei alunperin ole tarkoitettu tällaiseen toimintaan.
- Yksi hyvin tärkeä asia on luoda turvapaikanhakijalle mahdollisuus valmistaa itse omat ruokansa, joten joissain kiinteistöissä joudutaan rakentamaan mahdollisesti keittiöitä. Lisäksi on tietysti henkilökunnan rekrytointi. Tällaiseen 100-150 paikkaiseen keskukseen täytyy palkata 10-15 työntekijää, jotka yleensä pyritään rekrytoimaan lähialueilta, luettelee Leena-Kaisa Åberg
- Tällainen turvapaikanhakukeskus tuo myös resursseja paikkakunnalle. Kunnostus ja remontointi työllistää ihmisiä ja tavarahankinnat pyritään tietysti tekemään aina lähialueilta, lisää Åberg
Lisäpaikkoja tarvitaan kipeästi
Uusia vastaanottokeskuksia tarvitaan Suomessa tällä hetkellä todella kipeästi. Jotkut vastaanottokeskuset ovat olleet viime aikoina ääriään myöden täynnä ja se aiheuttaa stressiä niin asukkaille, kuin henkilökunnallekin.
- Valkealan suuruinen keskus toisi kaivattuja lisäpaikkoja niin, että voimme siirtää nopeasti maahan tulevia asukkaita näihin keskuksiin, eikä synny "tukoksia", sanoo Åberg
Viranomaiset Suomessa päättävät mihin näitä vastaanottokeskuksia perustetaan ja missä tahdissa. SPR on viranomaisten tukena auttamassa näiden vastaanottokeskusten perustamisessa, jos viranomaisilta ei löydy resursseja.
Yle: Päätöstä vastaanottokeskuksesta lykättiin taas Kouvolassa (19.5.2009)
Kouvolan kaupunginhallitus lykkäsi toistamiseen päätöstä turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustamisesta. Vastaanottokeskusta on alustavasti kaavailtu Valkealan entiseen sairaalaan.
Kaupunginhallitus päätti eilisessä kokouskessa siirtää käsittely kesäkuulle, koska asiassa ei ollut vielä käytettävissä kaikkien valtuustoryhmien mielipidettä.
Te-keskus on esittänyt 150-paikkaisen pakolaiskeskuksen perustamisesta Kouvolan ja Iitin alueelle. Kaupunki on aiemmin sälyttänyt projektin vetovastuuta Suomen Punaiselle Ristille.
Yle: Kouvolan vastaanottokeskus lievässä myötätuulessa (18.5.2009)
Kouvola sälyttäisi pakolaisten vastaanottokeskuksen hoidon SPR:lle. Vt. kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäen mukaan Punaisella Ristillä olisi ylivoimainen kokemus pakolaisten vastaanotosta.
Kaupunginhallitus käsittelee tänään toistamiseen TE-keskuksen esitystä 150-paikkaisen pakolaiskeskuksen perustamisesta Kouvolan ja Iitin alueelle.
Kaupungille keskus toisi jonkin verran lisäkustannuksia lähinnä opetukseen ja päivähoitoon. Pakolaiskeskuksen kustannukset maksaa valtio.
Kouvolan kaupunginhallitus lähetti vastaanottokeskusasian uudelleen vamisteluun joitakin viikkoja sitten. Silloin se halusi lisää tietoa muun muassa kaupungille aiheutuvista kustannuksista.
Vastaanottokeskuksta on alustavasti kaavailtu Valkealan entiseen sairaalaan. Keskus työllistäisi 15-20 ihmistä.
Kouvolan Sanomat: Vastaanottokeskus tuo myös mahdollisuuksia (8.4.2009)
Suomi on sitoutunut ottamaan vastaan tietyn määrän kiintiöpakolaisia vuosittain. Kansainväliset sopimukset velvoittavat meidät avaamaan ovet myös täältä turvapaikkaa hakeville.
Koska turvapaikanhakijoiden määrä kasvaa vuosi vuodelta, on selvää, ettei Kouvolan seutukaan voi loputtomiin pakoilla yhteisiä humanitäärisiä talkoita. Selvää on sekin, että Kouvolan kokoisesta kaupungista löytyy vastaanottokeskukselle sopiva paikka, jos niin halutaan.
On luonnollista, ettei kaupunki halua sitoutua keskuksen avaamiseen ennen kuin asia on perusteellisesti selvitetty. Selvittelyssä on kuitenkin nähtävä mahdollisten riskien ohella myös ne mahdollisuudet, jotka seudulle suunniteltu vastaanottokeskus tuo tullessaan.
Konkreettisin hyöty ovat vastaanottokeskuksessa avautuvat työpaikat. Keskus asukkaineen tietää työtä ja uusia asiakkaita myös lähialueen yrittäjille. Keskuksessa pyörivä rahasumma on merkittävä, sillä 150-paikkaisen keskuksen pelkät toimeentulotuet ovat yli 400 000 euroa kuukaudessa.
Kouvolassa jo asuvat turvapaikan saaneet ja tänne asettuneet pakolaiset kaipaavat lisää tukea pärjäämiselleen. Jos sitä on vastaanottokeskuksen myötä mahdollista saada, tilaisuus on käytettävä hyväksi ja pantava koulutusta ja tukitoimia entistä ehompaan kuosiin.
Sitäkään ei voi pitää kuin etuna, että vastaanottokeskus tuo hitusen lisää kansainvälisyyttä kaupunkiin, jolla itsellään on kova hinku maailmalle. Tällä hetkellä 80 000 kaupunkilaisesta vain noin 1 600:lla on ulkomaalaistausta.
Yle: Kouvolan vastaanottokeskus otti takapakkia (7.4.2009)
Kouvolaan suunniteltu vastaanottokeskus on ottanut takapakkia.
Kaupunginhallitus päätti palauttaa asian uudelleen valmisteluun maanantaina. Se kaipaa lisää tietoa vastaanottokeskuksen kokonaiskustannuksista, sijoituspaikasta ja pakolaisten määrästä. Kaupunginhallitus haluaa myös selvityksen siitä, mitä kaupungilta vaaditaan, jos vastaanottokeskuksen vetovastuu annetaan SPR:lle.
Kouvolan maahanmuuttokoordinaattorin Satu Kurrin mukaan vastaanottokeskuksesta olisi kaupungille selvää rahallista hyötyä, sillä kustannuksista vastaisi valtio.
- Kulut maksetaan täysimääräisesti, joten kaupungille ei tule kuluja. Lisäksi siitä tulee ns. hallintorahaa, joka tässä tilanteessa olisi Kouvolalle ihan tervetullutta rahaa.
Kurrin mukaan vastaanottokeskuksella olisi myös huomattava työllistämisvaikutus.
- Se työllistää alkuvaiheessa suoraan 12-15 henkilöä. Lisäksi tulee muuta työllistämisvaikutusta.
Kouvolaan on puuhattu 150-paikkaista turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusta. Kaakkois-Suomen TE-keskus on lähestynyt kirjeellä Kouvolaa ja Iittiä, jotta ne selvittäisivät vastaanottokeskuksen mahdollisuutta alueellaan.
Kurrin mukaan keskus tulisi tarpeeseen, sillä turvapaikanhakijoiden määrä on kasvanut voimakkaasti.
Vastaanottokeskus olisi ainakin aluksi tarkoitettu täysi-ikäisille turvapaikanhakijoille.
Sijaintivaihtoehtona on mainittu ainakin Valkealan vanha sairaala.
Kouvolan Sanomat: Vastaanottokeskuksesta laadittu selvitys ei riittänyt hallitukselle (7.4.2009)
Satu Kurri hymähtää, että paljon ei ole maailma kouvolalaisittain katsottuna muuttunut, sillä keskustelu vastaanottokeskuksesta on nostattanut samanlaisen äläkän kuin parikymmentä vuotta sitten.
Maahanmuuttokoordinaattori Satu Kurri toivoo, että kaupunki päättää kaukaa viisaana ottaa vastaanottokeskuksen osaksi omaa hallintoaan.
Kouvolan kaupunki on TE-keskuksen aloitteesta selvitellyt mahdollisuuksia avata turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus alueellaan. Asiaa maanantai-iltana käsitellyt kaupunginhallitus ei ollut tyytyväinen tehtyyn selvitykseen, vaan palautti asian uudelleen valmisteluun.
Hallitus kaipaa lisää tietoa vastaanottokeskuksen kokonaiskustannuksista, tarkempaa tietoa sen sijoituspaikasta sekä pakolaisten määrästä. Hallitus haluaa myös selvityksen siitä, mitä kaupungilta vaaditaan, jos vastaanottokeskusta ei toteutetakaan kunnallisena toimintona, vaan vetovastuu annetaan SPR:lle.
Kouvolan lisäksi TE-keskus lähestyi asiassa myös Iitin kuntaa. Taustalla on tieto siitä, että Suomesta turvapaikkaa hakevien määrä kasvaa kaiken aikaa. Jo olemassa olevat vastaanottokeskukset ovat tupaten täynnä ja uusia kaivataan kipeästi.
- Kouvolan seudulle avataan lähitulevaisuudessa vastaanottokeskus. Kysymys on vain siitä, kuka sitä hallinnoi, maahanmuuttokoordinaattori Satu Kurri sanoo.
Kouvolaan on suunniteltu 150-paikkaista vastaanottokeskusta. Kaupunki menettelee Kurrin mielestä kaukaa viisaasti, jos se ottaa vastaanottokeskuksen osaksi omaa maahanmuuttopalveluaan, niin kuin Kotkan kaupunki on tehnyt. Toisena vaihtoehtona on, että vastaanottokeskuksen perustaa joku muu.
Rahallisestikin kaupungin hallinnoima vastaanottokeskus olisi Kurrin mielestä Kouvolalle viisas valinta. Se antaa kaupungille mahdollisuuden siirtää osan maahanmuuttopalveluiden hallinnollisista kustannuksista vastaanottokeskuksen budjettiin.
Ylimääräisiä kuluja vastaanottokeskuksesta ei kaupungille koidu, vaan tilojen remontointi ja keskuksen toiminta korvataan valtion varoista TE-keskuksen etukäteen hyväksymän budjetin mukaisesti. Vain lasten koulunkäynnin kustannukset jäävät kunnan vastuulle.
- Eikä minusta kannata väheksyä sitäkään, että vastaanottokeskus tuo tullessaan 12-15 uutta työpaikkaa.
Vastaanottokeskukseen tarvitaan sosiaali- ja terveyspuolen ammattilaisten lisäksi henkilöitä, jotka pystyvät ohjaamaan siellä asuvien työtoimintaa.
Turvapaikkaa hakeneet joutuvat odottamaan päätöstä keskimäärin vuoden. Kun turvapaikkaprosessi on ohi turvapaikan saanut muuttaa vastaanottokeskuksesta kuntaan. Kuntapaikkoja tarvitaan lisää sekä turvapaikan saaneille että kiintiöpakolaisille, mutta kunnat ovat availleet oviaan varsin nihkeästi.
Kouvolassa maahanmuutto-ohjelman päivitys on parhaillaan käynnissä. Kurri pitää tavoitteena, että Kouvolan tarjoamien sijoituspaikkojen vuosikiintiö nousee ainakin 50:een.
Valtio maksaa kunnalle sijoituspaikan saaneesta kolmen vuoden ajan korvausta sekä muun muassa tämän toimeentulotukimenot. Kurri torjuu väitteet, joiden mukaan kolme vuotta ei riitä omille jaloille nousemiseen.
- On monia, joille se riittää, jos tukitoimet ovat tarpeeksi tehokkaita. Jos ihminen on pahasti rikki, aikaa uuden aloittamiseen tarvitaan tietenkin enemmän.
YLE: Kouvolaan puuhataan turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusta (4.4.2009)
Kouvolaan puuhataan 150-paikkaista turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusta. Kaakkois-Suomen TE-keskus on lähestynyt kirjeellä Kouvolaa ja Iittiä, jotta ne selvittäisivät vastaanottokeskuksen mahdollisuutta alueellaan.
Kouvolan maahanmuuttokoordinaattori Satu Kurri sanoo keskuksen tulevan tarpeeseen, sillä turvapaikanhakijoiden määrä on kasvanut voimakkaasti. Vastaanottokeskus olisi ainakin aluksi tarkoitettu täysi-ikäisille turvapaikanhakijoille.
Sijaintivaihtoehtona on mainittu ainakin Valkealan vanha sairaala. Vastaanottokeskus työllistäisi 12-15 ihmistä.
Vastaanottokeskuksen kustannuksista vastaisi valtio. Kouvolan kaupunginhallitus käy asiasta periaatteellisen keskustelun maanantaina.
YLE: Pakolaiset eivät pääse vastaanottokeskuksista kuntiin (10.3.2009)
Turvapaikan tai oleskeluluvan saaneet pakolaiset eivät pääse vastaanottokeskuksesta kuntiin esimerkiksi Joutsenon vastaanottokeskuksesta. Muun muassa Kouvolalla on paineita kasvattaa nykyistä pakolaiskiintiötään.
[…]
Kouvolalla vain 30 pakolaisen kiintiö
Kaikki kaupungit eivät ole innostuneita ottamaan pakolaisia taloussyistä. Valtio maksaa monen kunnan mielestä pakolaisten sijoittamisesta niukasti.
Kymenlaaksossa entinen Kouvolan kaupunki on perinteisesti ottanut pakolaisia vähän. Nykyisessä maahanmuutto-ohjelmassa Kouvola on sitoutunut ottamaan vuodessa 30 pakolaista. Maahanmuuttokoordinaattori Satu Kurrin mielestä se on 90 000 asukkaan kaupungille liian vähän.
Kaupunki valmistelee parhaillaan uutta maahanmuutto-ohjelmaa, johon koordinaattori haluaa suuremman kiintiön.
Viime vuosina Kouvolaan on tullut pakolaisia muun muassa Irakista, Eritreasta ja Somaliasta. Heitä asuu muun muassa Inkeroisissa, Kuusankoskella sekä Kouvolan lähiöissä Lehtomäessä ja Eskolanmäessä. Jatkossa heitä voitaisiin Kurrin mielestä ohjata asumaan myös muille alueille.
Asiakirjat, dokumentit
Kaupunginhallituksen esityslista: Turvapaikanhakijoiden vastaanottotoiminta (6.4.2009)
[…]
Kuntaliitto:
Maahanmuuttajien palveleminen vie kunnissa työntekijän työaikaa varsinkin asumisen alkuvaiheessa 1,5 – 2-kertaisen määrän muuhun väestöön verrattuna.
[…]
Maahanmuuttokoordinaattori:
Kaupungin hallinnoima vastaanottokeskus toisi kaupungille suoraa taloudellista hyötyä (hallintomaksut) ja tämän lisäksi alueelle luotaisiin uusia työpaikkoja. Myös seutu hyötyisi, koska toimeentulotukena, terveyskuluina ym. maksuina maksettu raha jäisi paikkakunnalle. Esim.150-paikkaisen vastaanottokeskuksen toimeentulotuet ovat yli 400 000 euroa kuukaudessa. Valtio korvaa vastanottokeskuksen perustamis- ja käyttökulut täysimääräisesti.
[…]
Sosiaalipalvelut:
Vastaanottokeskuksen perustamisen edellytyksenä on kaupungin maahanmuuttotoimiston sekä maahanmuuttokoordinaattorin vakanssin vakinaistaminen. Lisäksi toimistoa tulee vahvistaa sosiaaliohjaajan ja kahden etuuskäsittelijän työpanoksella, koska pakolaisten palvelutoiminta on tarkoituksenmukaista keskittää maahanmuuttotoimistoon.
[…]
Poliisi:
Aiemman kokemuksen perusteella poliisilaitos arvioi selviävänsä vastaanottokeskuksen 150 paikan aiheuttamasta lisävelvoitteesta panostamalla siihen kuuden tutkijan ja yhden tutkintasihteerin työpanoksen.
[…]
Haasteet:Kymenlaakson poliisilaitos tarvitsisi kuusi (6) uutta tutkijaa sekä yhden tutkinnanjohtajan työpanoksen, mikä on irrotettava nykyisestä työvoimasta, ellei valtio anna lisäresursseja. Tämä tulee vaikuttamaan perusturvallisuuteen poliisilaitoksen alueella.
Sivistystoimeen tulisi palkata maahanmuuttokoordinaattori selvittämään maahanmuuttajien koulutustarpeita sekä valmistavan opetuksen yleisten edellytysten luomista varten.
Sosiaalipalveluihin tulisi vakinaistaa maahanmuuttokoordinaattorin virka ja lisätä siinä vaiheessa, kun Kouvola alkaa ottaa uusia pakolaisia, yksi sosiaaliohjaaja ja kaksi etuuskäsittelijää maahanmuuttotoimistoon.
Vanhuspalveluiden tarve tulee lisääntymään perheiden yhdistämisen myötä. Myös lapsiperhepalvelujen tarve tulee lisääntymään pakolaisstatuksen saaneiden siirtyessä asumaan kuntaan.
Kaupunki joutunee kilpailemaan vastaanottokeskukseen rekrytoitavasta henkilöstöstä ko. yksikön kanssa, koska sosiaali- ja terveysalan henkilöstöstä on jo nykyisellään pulaa.
