Kontiolahdelle perustettiin 120-paikkainen, sittemmin 160-paikkaiseksi laajennettu vastaanottokeskus entisen Kontioniemen sairaalan tiloihin. Toiminta alkoi maaliskuun puolivälissä. Hanketta ajoi SPR:n Savo-Karjalan piiri ja Pohjois-Karjalan TE-keskus.
Kontiolahdella toimii jo kunnan omistama vastaanottokeskus, jossa on noin 250 paikkaa ja 40 työntekijää. Paiholan sairaalan yhteydessä toimiva keskus on perustettu 16 vuotta sitten.
Kontiolahden vastaanottokeskus Oy:n vuoden 2010 liikevaihdoksi on arvioitu noin 2,6 miljoonaa euroa.
Mielipiteet, keskustelut
www.kontioniemi.net - Vieraskirja
Karjalainen
Karjalainen: Mistä näitä skinipoikia oikein tulee? (4.9.2009)
Markku Liikamaa
Viime viikkoina meillä on nostanut päätään, jos ei suoranainen rasismi niin ainakin vahva maahanmuuttajavihamielisyys, etenkin tummaihoisia maahanmuuttajia kohtaan. Huippuna voidaan pitää Kontioniemen vastaanottokeskuksen asukkaiden liikkumisen rajoitusyrityksiä ja Nurmeksen pääkallotauluja, joilla joku on halunnut viestittää thaimaalaisille marjanpoimijoille, että teillä ei ole mitään oikeutta poimia meidän marjojamme.
Maahanmuuttajavastaisuus aktivoituu. Moni näyttää nyt olevan valmis jo lainvastaisiin liikkumisvapauden rajoituksiin. Onkin otettu melkoinen askel perinteisistä neekeri-huuteluista: nyt ovat liikkeelle aikuiset ihmiset, mikä on kokonaan eri asia kuin keskenkasvuiset skinipojat.
On turha väittää, että Kontioniemessä tai Nurmeksessa vaikuttimina olisi jotain muuta kuin rasismi. Erilaisuus koetaan uhkana, josta pitää päästä eroon, ja jos muu ei auta, niin pannaan pystyyn kieltoja ja oikein kirjaimellisesti kieltotauluja. Ihan puhtaan omavaltaisesti.
[…]
Vihreä Lanka: Metsä ei katso ihonväriä (4.9.2009)
[…]
Uusin kivi ennakkoluuloisten nipottajien kengässä ovat afrikkalaiset ja aasialaiset turvapaikanhakijat, joita on tänä vuonna pikasijoitettu maaseutupaikkakunnille.Keskustelu on huipentunut tällä viikolla, kun Kontiolahdessa yritettiin estää turvapaikanhakijoita käyttämästä jalkapallokenttää ja uimarantaa ja Nurmeksessa uhkailtiin ulkomaalaisia marjanpoimijoita pääkallokylteillä.
Järkyttävintä on, että yritykset rajoittaa jokamiehenoikeuksia ja vapaata liikkumista eivät kohdistu kaikkiin ulkomaalaisiin, vaan niiden kohteeksi valikoituvat meistä ulkonäöltään poikkeavat kansallisuudet. Se ei ole mitään muuta kuin rasismia, jollaista sivistynyt kansakunta ei saa sietää.
[…]
Elina Grundström
Helsingin Sanomat: Syrjäiset pakolaiskeskukset tukevat apartheidin logiikkaa (4.9.2009)
Kontiolahdella Pohjois-Karjalassa toimii aktiivinen kyläyhdistys, joka harjoittaa omaa pakolaispolitiikkaa.
Kontioniemen kyläyhdistyksen "pakolaisvastaava" haluaisi poistaa Kontioniemen vastaanottokeskuksen asukkaat kunnan jalkapallo- ja leikkikentältä, koska pakolaiset "roskaavat, liikkuvat ryhminä ja meluavat".
Kyläläiset saivat viime viikolla kyläyhdistyksen kirjeen, joissa heitä kehotettiin käännyttämään pakolaiset pois kentältä ja uimarannalta. Kun tällaisesta apartheidista nousi meteli, siitä irtisanoutuivat niin Kontiolahden kunta, Kontioniemen kyläyhdistyksen puheenjohtaja kuin vastaanottokeskuksen toiminnanjohtajakin. Vastaanottokeskuksen lähelle kaavaillaan tosin omaa jalkapallokenttää "vapaa-ajan toiminnan kehittämisen" nimissä.
Nyt syyteharkinnassa oleva asia on liian helppo tuomita vain yhden ihmisen rasistisen mielen tuotteeksi. Siinä näkyy oikeistopopulistinen muukalaisvihamielisyys, joka on juurruttanut arkipuheeseen rasistisen "kantasuomalaisuuden" käsitteen.
Ennen kaikkea tapaus paljastaa suomalaiseen maahanmuuttopolitiikkaan kätkeytyvän rasismin. Turvapaikanhakijoiden auttamista kannatetaan periaatteessa, mutta käytännössä vastaanottokeskusten ei haluta vaikuttavan "kantasuomalaisten" elämään.
Sama asenne selittää myös sitä, että vastaanottokeskukset eristetään kasvukeskusten ulkopuolelle pieniin, syrjäisiin ja vähäväkisiin kyliin.
Ilmiötä on turha selittää pelkästään turvapaikanhakijoita vastaanottaville kunnille tarjotuilla taloudellisilla kannustimilla.
Vastaanottokeskusten sijoittelupolitiikka vaikuttaa samoin kuin rasistinen ideologia: se vahvistaa mielikuvaa turvapaikanhakijoista ympäristöhaittoina, järjestyshäiriön aiheuttajina ja kutsumattomina vieraina.
ANNAMARI VÄNSKÄ
Kirjoittaja on visuaalisen kulttuurin tutkija Helsingin yliopistossa.
Karjalainen: AMK ei hyväksy syrjintää (3.9.2009)
Ilman koteja on turha puhua kotoutumisesta (14.6.2009)
Kontiolahden vastaanottokeskuksissa jonottaa asuinpaikkaa lähes 60 oleskeluluvan saanutta pakolaista. Vain viisi Pohjois-Karjalan kuntaa tarjoaa asuntoja pakolaisille, vaikka juuri heidän hädänalaisuutensa ja avuntarpeensa on tarkasti tutkittu. Kansalaiskeskusteluissa tämän ryhmän auttamiselle näyttävät vihreää valoa monet niistäkin, jotka muuten vastustavat paitsi turvapaikanhakijoita ehkä myös ulkomaalaisia yleensäkin.
Pohjois-Karjalassa on ”erittäin huutava” pula kuntapaikoista (Karjalainen, 11.6.). Viimeksi Liperi ja Outokumpu tekivät päätöksen olla vastaanottamatta pakolaisia. Tämä on lyhytnäköistä ja erikoisen itsekästä ja omahyväistä kunnallisdemokratiaa, sillä demokratiaan kuuluu olennaisena vastuunkanto itseä heikommista. Kuntapaikkoja on yksinkertaisesti löydyttävä, jos ei muuten, niin valtion mahtikäskyllä.
Kuntapaikan ja asunnon tarjoaminen pakolaisille on yhteisvastuuta, ei hyväntekeväisyyttä, sillä valtio maksaa kunnille pakolaisista aiheutuvat kulut. Kuntien saama korvaus on ollut alakantissa, sillä sitä ei ole korotettu vuosiin, mutta nyt asiaan on luvassa korjaus.
Lisäksi jokainen uusi asukas tuo paikkakunnalle vireyttä ja toimeliaisuutta. On realismia, että useimmat pakolaiset joutuvat odottamaan työhönpääsyä varsinkin nykyisessä taloudellisessa tilanteessa. Siitä huolimatta he elävät kuin kuka tahansa muukin kuntalainen: käyvät kaupassa, käyttävät palveluita ja osallistuvat paikkakunnan elämään. Suurin osa opiskelee vähintäänkin suomea.
Ruotsissa joissakin kunnissa on laskettu, mitä pakolaisten asuttaminen paikkakunnalle maksaa: hintalappu on ollut plus-merkkinen.
Suomen on sanottu olevan nyt vedenjakajalla, jossa esimerkiksi Ruotsin ongelmat voidaan välttää tai toistaa. Tällä menolla ne toistetaan. On turha puhua pakolaisten kotoutumisesta, jos heillä ei ole edes koteja. Vaikka he ovat välttyneet henkeä ja terveyttä uhkaavilta vaaroilta pääsemällä Suomeen turvaan, heidän ei voida edellyttää viettävän loppuelämäänsä leirioloissa vastaanottokeskuksissa.
Mikäli Suomessa halutaan minimoida ongelmat, reitti oleskelulupapäätöksestä kotioloihin on saatava lyhyeksi ja sujuvaksi. Suomenopinnot pitää saada käyntiin pikaisesti ja etenemään joustavasti tasolta toiselle ilman väliodotuksia sinne asti, että suomella tulee toimeen. Ammattikoulutus tai koulutuksen päivitys on myös tärkeää. Ilman näitä portaita kukaan ei pysty rakentamaan elämäänsä.
Peruskuntalaiset voivat valita kahdesta polusta: antaa uusien asukkaiden syrjäytyä omiin oloihinsa tai vetää heidät mukaan pohjoiskarjalaiseen arkeen ja juhlaan. Tässä ei kysymys ole rahasta. Tärkeä alku voi olla sanoa päivää.
Turvapaikanhakijoista.. (18.4.2009)
Maahanmuuttajien käytös Vesikossa (4.4.2009)
Kontioniemen keskustelu (1.4.2009)
Kontioniemen kyläyhdistyksen nettisivuilta onkin sitten näemmä poistettu vieraskirja jossa käytiin värikästäkin keskustelua pakolaisten vastaanottokeskuksesta puolesta ja vastaan. Ihmettelen suuresti miksi ko. yhdistys on halunnut rajoittaa mielipiteen ilmaisua asiasta? Siksikö etteivät mielipiteet olleet jonkun mielen mukaisia?
Seuraavassa nettisivulla asiasta julkaistu tiedote:"Kontioniemen kyläyhdistyksen vieraskirja korvataan idea- ja aloitelaatikolla,
johon asukkaat voivat laittaa palautetta ja ideoita.
Sähköpostit ohjautuvat suoraan puheenjohtajalle.Vieraskirja on jo poistettu käytöstä ja muu muutos/ohjaus tehdään tuota pikaa.
Hallituksen pöytäkirjoja ei enää laiteta julkiseen jakeluun, sillä se ei ole yhdistyslain
eikä kyläyhdistyksen omien sääntöjen mukaan tarpeellista.Vuosikokouspöytäkirjat, toimintakertomukset ja toimintasuunnitelmat löytyvät
sivuiltamme edelleen."
[…]
Ensimmäiset turvapaikanhakijat perillä (20.3.2009)
SPR:n päätöksellä Kontioniemeen pakolaisia? (14.3.2009)
Vastaanottokeskus sopii hyvin Kontioniemeen (14.3.2009)
Kauppalehti
Kontiolahden asukkaat raivoissaan mamukeskuksesta! (14.3.2009)
Uutiset
YLE: Päivi Räsänen: Vastaanottokeskukset suljetaan säästösyistä (1.12.2011)
YLE: Vastaanottokeskusten lakkautus yllätti kaikki (28.11.2011)
Karjalainen, pääkirjoitus: Kontiolahdelta ei saa sulkea molempia (25.11.2011)
Karjalainen: Kontiolahti pyytää koko maakunnan vahvaa tukea (25.11.2011)
YLE Kainuu: Turvapaikanhakijat hädissään keskuksissa (24.11.2011)
Sisäministeriö: Neljä turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusta lakkautetaan (23.11.2011)
YLE Pohjois-Karjala: Pohjois-Karjalan vastaanottokeskukset lopetusuhan alla (23.11.2011)
Karjalainen: Kontiolahden vastaanottokeskukset aiotaan sulkea kesällä (23.11.2011)
YLE Kainuu: Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus säilyy Kajaanissa (23.11.2011)
Karjalainen: Uusi johtaja aloitti Kontiolahden vastaanottokeskuksessa (21.10.2011)
Kontiolahden vastaanottokeskus oy:n uusi johtaja Harri Sarjanoja näkee vuorovaikutuksen avaimena maahanmuuttajien kotoutumiseen. Sarjanoja aloitti Kontiolahdella lokakuun alussa. Monikulttuurisuustyö on hänelle tuttua edellisistä työpaikoista, joten työpaikka maakunnan monikulttuurisuuden ytimessä on luonteva.
Sarjanoja oli mukana rakentamassa Itä-Afrikassa Tansanian vuoristoalueille kouluja. Rakennusaikana hän asui kylissä kolmesta neljään viikkoa kunkin koulun kohdalla.
– Se kokemus kantaa myös tässä työssä. Opin siellä valtavasti, Sarjanoja tiivistää.
Paiholassa sijaitsevan vastaanottokeskuksen asukkailla on vain vähän yhteyttä paikallisiin asukkaisiin. Yhteyksien rakentaminen voisi Sarjanojan mukaan olla tosi avartavaa puolin ja toisin.
– Normaali kanssakäyminen riittää, aina ei tarvita muuta. Toisaalta kotoutumista ei tapahdu, ellei yhteiskunta tule työllistämisessä vastaan. Kaikissa töissä ei tarvita kielitaitoa, ihmiset ovat kyllä luovia ja tulevat toimeen, Sarjanoja sanoo.
– Suomi on ja tulee olemaan monikulttuurinen maa. Minun on vaikeaa ymmärtää, miten kukaan voi asettua toisen yläpuolelle. Tasavertaisena kohtaamisessa ei ole mitään sen monimutkaisempaa.
Yle: Vastaanottokeskukset hiljenivät (26.4.2011)
Pohjois-Karjalan vastaanottokeskusten talvi on ollut tavanomaista hiljaisempi. Kontioniemen ja Paiholan vastaanottokeskuksissa Kontiolahdessa on yhteensä noin 170 turvapaikanhakijaa. Majoituspaikkoja vähennettiin tuntuvasti loppuvuodesta.
Lisäksi maakunnassa on nelisenkymmentä turvapaikkaa hakevaa lasta tai nuorta.
Kontioniemen vastaanottokeskuksesta kerrotaan, että Pohjois- ja Länsi-Afrikan kriisialueilta on tullut Suomeen hyvin vähän turvapaikanhakijoita. Lähinnä konfliktit ovat vaikuttaneet siten, että etelämpää Afrikasta tulevien turvapaikanhakijoiden tavanomaiset matkustusreitit ovat olleet tukossa.
Pohjois-Karjalassa olevista turvapaikanhakijoista valtaosa on tullut Afganistanista tai Somaliasta.
Svenska YLE: Flyktingmottagningen ska bli smidigare (13.10.2010)
Maahanmuuttovirasto esittää 2 000 vastaanottokeskusten valmiuspaikkaa, jotta turvapaikanhakijamäärän noustessa ei tarvitsisi avata uusia keskuksia.
Kontioniemen vastaanottokeskuksessa Joensuusta pohjoiseen ollaan tyytyväisiä kehitykseen. Vastaanottokeskuksen nopea perustaminen viime vuonna oli nimittäin alku ongelmien sarjalle, joka päättyi siihen, että turvapaikanhakijoiden vapaata liikkumista yritettiin rajoittaa.
- Se tapahtui hyvin, hyvin nopeasti. Se täytyy tunnustaa. Mutta meillä ei ollut valinnanvaraa, sanoo Veikko Pyykkönen Maahanmuuttovirastosta.On vaikea ennustaa, kuinka moni tulee hakemaan turvapaikkaa Suomesta, koska määrä vaihtelee voimakkaasti vuodesta toiseen. Turvapaikanhakijamäärä enemmän kuin tuplaantui vuodesta 2007 vuoteen 2008. Viime vuonna se nousi vieläkin 4 000:sta melkein 6 000:een. Siksi viimeisen viiden vuoden aikana on ensin suljettu viisi vastaanottokeskusta ja sitten avattu seitsemän uutta.
[…]
Hän on kuitenkin tyytyväinen uuteen järjestelmään, jonka Maahanmuuttovirasto on rakentamassa. Neuvottelut keskusten kanssa ovat meneillään ja Maahanmuuttovirasto määrittelee hätäpaikkojen määrän kaikkiin sopimuksiin.
- Se ei maksa meille yhtään ylimääräistä, koska meidän ei tarvitse avata uusia kalliita keskuksia, jos tulijoita on enemmän, sanoo Pyykkönen.
On tarkoitus, että Maahanmuuttoviraston ei tarvitse avata täysin uusia vastaanottokeskuksia, vaan se yksinkertaisesti lisää hakijoiden määrää olemassa olevissa keskuksissa. Yksi vastaanottokeskuspaikka maksaa 40 euroa päivässä. Tänä vuonna turvapaikanhakijoiden määrä väheni ja asiakaspaikkoja vähennetään yli tuhannella. Se vaikuttaa pakolaisten vastaanottoon myös Kontioniemessä.
- Me aiomme tyhjentää yhden rakennuksista, mutta meillä on suunnitelmissa jättää 100 paikkaa varalle, jos kysyntä kasvaa, sanoo paikan johtaja Ari Kuronen. (käännös)
Yle: Asukaspaikkoja karsitaan taas vastaanottokeskuksissa (29.9.2010)
Turvapaikanhakijoita vastaanottavien keskusten majoituspaikkoja karsitaan jälleen. Pohjois-Karjalassa vähennetään Kontiolahden ja Kontioniemen vastaanottokeskuksista yhteensä 110 paikkaa.
Kontiolahdelle jää tämän jälkeen 100 paikkaa ja Kontioniemeen saman verran. Vastaanottokeskuksista vähennetään koko maassa marraskuun loppuun mennessä 500 paikkaa, koska turvapaikanhakijoiden määrä on pudonnut.
Sisäministeriö on hyväksynyt Maahanmuuttoviraston esityksen lisäsupistuksista. Aiemmin tämän vuoden aikana vastaanottokeskuksista on karsittu 700 paikkaa. Vuoden lopussa pohditaan vielä lisäsupistuksia.
Yle: Monikulttuurinen jalkapallokenttä avataan virallisesti (25.9.2010)
Monikulttuuriset jalkapallo-ottelut saavat jatkoa Pohjois-Karjalassa. Kontioniemen vastaanottokeskuksen uusi jalkapallokenttä Kontiolahdella otetaan lauantaina virallisesti käyttöön pelaamalla.
Palloa potkivat monikulttuurisen toimintakeskus Vatakan ja Joensuun seudun monikulttuurisuuskeskuksen ihmiset sekä Kontioniemen ja Kontiolahden vastaanottokeskusten asukkaat. Ottelu perutaan, mikäli sää on sateinen.
Kontioniemen jalkapallokenttä on ollut kovassa käytössä tämän kesän. Vastaanottokeskuksen läheisyyteen Hyötiäisen rantaan on vastikään rakennettu myös laituri ja grillikatos.
Vastaavantyyppinen ystävyysottelu pelattiin kesällä Kontiolahden kunnan järjestämänä Lehmossa.
Kuntalehti: Työvoimaosasto auttaa pakolaisia eteenpäin (26.7.2010)
Pohjois-Karjalan TE-keskuksen työvoimaosasto on yksi tärkeimmistä vastaanottokeskuksen kumppaneista. Sen kautta kulkee koko toiminnan rahoitus.
Kontiolahden vastaanottokeskus Oy:n tämän vuoden liikevaihto on noin 2,6 miljoonaa euroa. Henkilöstömenot vievät kolmanneksen, asiakkaiden toimeentulotuki toisen kolmanneksen. Myös kiinteistökulut ovat mittavat.
Valtio maksaa vastaanottokeskuksen toiminnan kokonaan. Rahoituskanavana toimii TE-keskuksen työvoimaosasto.
– Työvoimahallinto ei ole mukana turvapaikanhakijoiden vastaanottotoiminnassa ennen kuin turvapaikanhakija saa A-oleskeluluvan. Siitä alkaa kolmivuotinen kotouttamisaika, jolloin käynnistyvät maahanmuuttajakoulutukset ja työnhaku, kehittämispäällikkö Ulla Mauranen ja suunnittelija Eija Ratinen kertovat.Työvoimahallinto järjestää suurimman osan koulutuksista, joissa kielen ja kulttuurin oppiminen painottuvat. Tarjolla on myös rinnasteisia koulutuksia eri opistoissa.
– Kun oleskeluluvan saanut on toimissa mukana, hänen toimeentulonsa on turvattu. Asiakas otetaan huomioon kokonaisuutena, mukaan lukien hänen perheensä ja muut hänen tarvitsemansa palvelut, Mauranen selvittää.Kaksikko kiittelee oleskeluluvan saaneiden työnhakuaktiivisuutta ja motivoituneisuutta opiskeluun. Eri asia on, saavatko he töitä.
Työvoimaosaston tehtävänä on myös sijoittaa oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat kuntiin. Sijoituksista neuvotellaan kuntien ja vastaanottokeskusten kanssa.
– Kysyimme viime vuonna kaikkien pohjoiskarjalaisten kuntien halukkuutta ottaa kiintiöpakolaisia tai vastaanottokeskuksen kautta tulevia oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita. Kiintiöpakolaisten vastaanottoon ei Pohjois-Karjalassa ollut halukkuutta, mutta kuitenkin viisi kuntaa on valmis vastaanottamaan turvapaikanhakijoita. Tämä kertoo päättäjien lisääntyneestä myönteisestä asennoitumisesta maahanmuuttajia kohtaan, Mauranen ja Ratinen kertovat.
– Olisi toivottavaa, että Pohjois-Karjalan kunnat sijoittaisivat myös kiintiöpakolaisia, jotta syntyisi sellaisia maahanmuuttajayhteisöjä, joihin uudet maahanmuuttajat voisivat entistä helpommin kotiutua. Kunnille korvataan pakolaisten vastaanotosta aiheutuvat kolmen vuoden kulut, Ratinen sanoo.
Helsingin Sanomat: Kontiolahdella potkittiin palloa rasismia vastaan (3.7.2010)
Kontiolahdella järjestettiin lauantaina rasismin vastainen jalkapalloturnaus vastavetona viimekesäiselle pelikenttäjupakalle, jossa turvapaikanhakijoita yritettiin kieltää pelaamasta jalkapalloa yleisillä urheilukentillä.
Joensuun kupeessa sijaitseva Kontiolahti tuo monelle mieleen vastaanottokeskukset ja rasismin. Paikkakunnalla tehdään töitä, että yhteiselo paikallisten ja monikulttuuristen asukkaiden kesken sujuisi.
Kontiolahdelle tuli viime vuonna uusi SPR:n Kontioniemen vastaanottokeskus vanhaan sairaalarakennukseen. Tämä lisäsi ulkomaisten turvapaikanhakijoiden määrää kunnan katukuvassa.
"Kyse oli yhden ihmisen organisoimasta kiellosta, joka synnytti kuntalaisissa valtavan vastareaktion", kunnanvaltuutettu Hanna Kirjavainen (vihr) sanoo.
Kirjavainen teki syksyllä valtuustoaloitteen kunnan organisoimasta jalkapalloturnauksesta, jossa ihmiset voisivat lähentyä toisiaan.
Nyt vajaa vuosi myöhemmin jalkapallokentällä Kontiolahdessa kirmasivat kaikki mahdolliset paikalliset tahot Joensuun kaupunginteatterista SPR:ään. Kontiolahden kahden vastaanottokeskuksen asukkaista oli koottu neljä joukkuetta. Tulijoita olisi ollut enemmänkin.
Rasistiset rikokset ovat olleet Joensuussa tänä vuonna kasvussa.
Kontiolahden kunta ja poliisi tekevät yhteistyötä monissa eri hankkeissa, jotta tilanne ei pääsisi kärjistymään 1990-luvun väkivaltakierteen tapaan.
Pelikieltotapauksen myötä Joensuun seudulle perustettiin monikulttuurisuusyhdistys, joka puhuu suvaitsevaisuuden puolesta.
Lisäksi ulkomaalaistaustaisten henkilöiden autojen renkaiden puhkomisesta suivaantuneet Joensuun yliopiston sosiologianopiskelijat ovat käynnistäneet Meille saa tulla -kampanjan. Se puhuu karjalaisen vieraanvaraisuuden puolesta ja kehottaa puuttumaan rasismiin.
Iskelmä Rex: Vastaanottokeskukselle lisää aluetta (28.5.2010)
Kontioniemen vastaanottokeskuksen vapaa-ajan aluetta laajennetaan. Tänä kesänä turvapaikkapäätöstä odottavien käyttöön saadaan jalkapallokenttä ja grillikatos. Seuraavaksi pakolaisten vapaa-ajan aluetta laajennetaan Höytiäisen rantaan saakka ja kesällä rantaan rakennetaan laituri. Samalla saadaan kaikille kontioniemeläisille lisää tilaa vapaa-ajan viettoon, perustellaan esitystä. Kontiolahden kunnanhallitus käsittelee asiaa maanantaina.
Yle: Kontiolahden vastaanottokeskuksen väkimäärä pienenee (18.5.2010)
Uusien turvapaikanhakijoiden määrän väheneminen heijastuu jo Kontiolahden vastaanottokeskukseen Paiholassa. Vastaanottokeskuksessa on ollut kaksisataa asukasta, mutta nyt määrä pienenee sataanviiteenkymmeneen.
Tästä johtuen Kontiolahden vastaanottokeskuksessa on käyty yt-neuvottelut henkilöstön kesken, mikä johtaa kolmen ihmisen työsuhteen päättymiseen. Henkilöstöä on Paiholassa yhteensä viitisenkymmentä.
Kontioniemen vastaanottokeskuksessa asukasmäärä sen sijaan pysyy ennallaan, eikä yt-neuvotteluja ole tiedossa.
Suomeen saapui viime vuonna 6 000 uutta turvapaikanhakijaa. Tänä vuonna määrä jäänee runsaaseen neljääntuhanteen. Suomen vastaanottokeskuksissa on tällä hetkellä turvapaikanhakijoiden lisäksi viitisensataa oleskeluluvan saanutta.
Maahanmuuttoviraston ylitarkastajan Veikko Pyykkösen mukaan syynä tähän on kuntien haluttomuus kotouttaa heitä.
Yle: Kontiolahti pyristelee maahanmuuttajavirran kanssa (2.2.2010)
Kontiolahden kunta etsii keinoja selvitäkseen kasvavasta maahanmuuttajaväestöstään. Kunta ja Kontiolahden vastaanottokeskus uusivat sopimuksensa alaikäisille, ilman huoltajaa maahan saapuneille pakolaisille tarkoitetuista palveluista.
Alaikäiset pakolaiset pääsevät Kontiolahdessa Lukkarilan ryhmä- ja perheryhmäkotiin. Alunperin koti oli tarkoitettu kuudelletoista lapselle ja nuorelle, nyttemmin paikkaluku on noussut päälle neljänkymmenen. Alaikäiset lapset hakevat perheiden yhdistämistä, ja perheen asuinkunta määräytyy lapsen mukaan.
Viime syksyn aikana Kontiolahteen tuli seitsemän perhettä, joissa on yhteensä liki viisikymmentä henkilöä. Lukkarilassa on tällä hetkellä kaksikymmentä kuntapaikan saanutta alaikäistä lasta. Kotouttamistoimien piirissä on tällä hetkellä yli sata maahanmuuttajaa.
Kontiolahden kunnanhallitus hyväksyi uuden sopimuksen, jossa Lukkarilan perheryhmäkodin koko määritellään alkuperäiseksi kuudeksitoista. Sopimus on tarkoitus allekirjoittaa vastaanottokeskuksen kanssa pian.
Karjalainen: Kontiolahti päätti maahanmuuttajien rajoittamisesta (1.2.2010)
Alaikäisten kuntapaikkojen mukana seurannut kymmeniä perheenjäseniä.
Kontiolahden kunnanhallitus hyväksyi maanantaina periaatteet, joilla alaikäisten pakolaisten kuntaan tuloa ja samalla maahanmuuttajien kokonaismäärää jatkossa rajoitetaan.
Kontiolahden vastaanottokeskuksessa olevien, oleskeluluvan saaneiden alaikäisten kuntapaikat rajataan kerrallaan korkeintaan 16:een.
Rajaamalla alaikäisten kuntapaikkoja kunta pystyy rajaamaan myös perheenyhdistämisten kautta tulevien maahanmuuttajien määrää. Perheenyhdistämispäätöksissä perhe tulee siihen kuntaan, jossa lapsella on kotipaikka.
Perheenyhdistämiset ovat parin viime vuoden aikana lisääntyneet huomattavasti. Viime syksyn aikana Kontiolahteen tuli perheenyhdistämisten kautta seitsemän uutta perhettä, noin 50 henkeä.
Poliisitiedote: Pohjois-Karjalan poliisilaitos (22.1.2010)
15-vuotiasta ulkomaalaista alkuperää olevaa kontiolahtelaista poikaa oli pahoinpidelty Joensuun keskustassa Niskakadulla torstaina kello 16.25 aikaan lyömällä nyrkillä kasvoihin useita kertoja seurauksella, että hänen kasvoihin oli tullut lievähköt vammat. Teosta epäillään ulkomaalaista alkuperää olevaa poikaa, jonka henkilöllisyys on poliisin tiedossa.
Karjalainen: Kontiolahti rajoittaisi lapsipakolaisten vastaanottoa (21.1.2010)
Viime syksynä Kontiolahteen tuli perheenyhdistämisten kautta 50 henkeä.
Kontiolahden perusturvalautakunta esittää kunnanhallitukselle, että alaikäisten pakolaisten kuntaan tuloa jatkossa rajoitetaan.
Esityksen mukaan Kontiolahden vastaanottokeskuksessa olevien, oleskeluluvan saaneiden alaikäisten kuntapaikat rajoitetaan kerrallaan korkeintaan 16:een. Uusia kuntapaikkoja annettaisiin vasta sen jälkeen kun kuntapaikan saaneiden määrä alittaa 16.
Kontiolahti on aiemmin antanut kotipaikkaoikeuden kaikille niille alaikäisille, jotka ovat saaneet oleskeluluvan. Vuonna 2005 kunnanhallitus rajasi vastaanottoa asuntotilanteen takia 35:een.
Käytännössä kuntaan tulevien maahanmuuttajien määrää ei ole perheiden yhdistämisen vuoksi voitu rajata. Yhdistämispäätöksissä perhe tulee aina siihen kuntaan, jossa lapsella on kotipaikka.
Viime syksyn aikana Kontiolahteen tuli perheenyhdistämisten kautta seitsemän perhettä, noin 50 henkeä. Kotouttamistoimien piirissä on tällä hetkellä yli sata maahanmuuttajaa.
Yle: Kontiolahti hakee sopua jalkapallo-ottelulla? (18.1.2010)
Kontiolahden kunta on järjestämässä yhteistä jalkapallo-ottelua kantaväestön ja maahanmuuttajien kesken. Asiaa koskeva valtuustoaloite on maanantaina kunnanhallituksen käsittelyssä. Aloitteen takana on 24 valtuutettua.
Jalkapallo-ottelua pohtinut vapaa-aikapäällikkö Veijo Sallinen toteaa, että kunta voi olla asiassa aloitteellinen. Kunta voisi kutsua tapahtumaan vastaanottokeskusten, maahanmuuttajahankkeiden, kylätoimikuntien ja urheilu- ja kulttuuriseurojen edustajia. Tapahtuman ajankohta on todennäköisesti toukokuu.
Lopullisesti jalkapallo-ottelun järjestämisestä päättää kunnanvaltuusto.
Jalkapallo-ottelun taustalla on syksyinen kiista maahanmuuttajien liikkumisen rajoittamisaikeista Kontiolahdella.
Karjalainen: Maahanmuuttajille ystävyysturnaus toukokuussa (15.1.2010)
Kontiolahden kunta suunnittelee järjestävänsä toukokuussa jalkapalloturnauksen, jolla yritetään yhdistää kantaväestöä ja maahanmuuttajia.
Viime syksynä Kontiolahdessa oli kärhämää siitä, saavatko Kontioniemen vastaanottokeskuksen turvapaikanhakijat käyttää kylän urheilukenttää. Asiassa päästiin sopuun, ja nyt halutaan ottaa askel eteenpäin.
Jalkapalloturnausta suunnitellaan aloitteen pohjalta. Aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja on Hanna Kirjavainen (vihr.). Aloitteen takana on yli 20 kunnanvaltuutettua.
Aloitteessa esitetään, että reilu peli -henkiseen turnaukseen kutsuttaisiin kantaväestön ja maahanmuuttajien sekajoukkueita Kontioniemestä ja Paiholasta sekä joukkueet esimerkiksi kaupunginteatterista, Joensuun Popmuusikoista ja Kontiolahden kunnanvaltuustosta.
Yle: Pelastuslaitoksella vilkas joulu (28.12.2009)
Joulun pyhät ovat olleet Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselle arkea ja viime joulua kiireisempiä. Palo- ja pelastustehtäviä koitui jouluaatolle, joulupäivälle ja tapaninpäivälle lähes 300, joista satakunta Joensuuhun. Tavallisesti Joensuussa suoritetaan viitisentoista pelastustehtävää päivässä.
Pelastajilla riitti kiireitä vielä eilenkin. Pelastuslaitosta työllistivät muun muassa Joensuun Sokoksen alakerrassa sattunut pieni vesivahinko sekä ilkivallasta johtunut palohälytys Kontiolahden vastaanottokeskuksessa.
Karjalainen: Kontiolahti haluaa rajata alaikäisten pakolaisten kuntapaikkoja (18.12.2009)
Tällä hetkellä Paiholan vastaanottokeskuksessa on sisällä 20 alaikäistä lasta ja nuorta, jotka ovat saaneet oleskeluluvan ja kuntapaikan Kontiolahdesta.
Kontiolahden kunta harkitsee alaikäisten, kuntapaikan saaneiden turvapaikanhakijoiden vastaanottamisen rajoittamista.
Perusturvalautakunta esittää kunnanhallitukselle, että kunta tekisi päätöksen, jonka mukaan Kontiolahdella ei ole mahdollisuutta myöntää kaikille alaikäisinä Paiholan vastaanottokeskukseen saapuneille lapsille ja nuorille kuntapaikkaa.
Määrä haluttaisiin jatkossa rajata kerrallaan 16:een lapseen ja nuoreen, sekä perheenyhdistämispäätöksen perusteella heidän perheisiinsä.
Perusteena rajaukselle on, että kunnan resurssit eivät riitä kovin isolle joukolle.
Esimerkiksi muutaman viime kuukauden kuluessa Kontiolahteen on tullut perheenyhdistämisten myötä seitsemän uutta perhettä, yhdestä on päätös ja hakemuksia on vireillä.
Tällä hetkellä Paiholan vastaanottokeskuksessa on sisällä 20 alaikäistä lasta ja nuorta, jotka ovat saaneet oleskeluluvan ja kuntapaikan Kontiolahdesta.
Lautakunta vastasi myös kunnanvaltuuston perussuomalaisten valtuutettujen perheidenyhdistämistä koskevaan aloitteeseen. Aloitteen mukaan perheidenyhdistäminen pitäisi muuttaa harkinnanvaraiseksi.
Lautakunta vastasi, että kunnalla ei ole perheenyhdistämisessä harkintavaltaa, vaan päätöksen tekee maahanmuuttovirasto.
Yle: Kontioniemen vastaanottokeskuksessa avoimet ovet (17.12.2009)
Kontioniemen vastaanottokeskus avaa ovensa tänään kaikille kuntalaisille. Kiinnostuneet ovat tervetulleita tutustumaan turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen toimintaan kello 12-18.
Kutsuja on lähetetty muun muassa kunnallisille vaikuttajille, kouluille ja järjestöille. Ohjelmassa on pientä tarjoilua ja asukkaiden musiikkiesityksiä. Lisäksi näytillä on vastaanottokeskuksesta kirjoitettuja lehtijuttuja.
Vastaanottokeskus aloitti toimintansa entisen Kontioniemen sairaalan tiloissa maaliskuun lopussa. Siellä asuu reilut 150 turvapaikanhakijaa, jotka edustavat noin 20:tä eri kansallisuutta.
Karjalainen: Kontioniemen pallokenttätiedote syyteharkinnassa (7.10.2009)
Poliisi kuulusteli syrjintärikoksesta epäiltynä kahta henkilöä, mutta syyteharkinnassa on enää turvapaikanhakijoiden liikkumista rajoittamaan pyrkineen tiedotteen laatija.
Joensuu
Markku LiikamaaElokuun lopulla Kontioniemen vastaanottokeskuksen turvanpaikanhakijoiden liikkumisvapauden rajoittamisyritys on saatu syyteharkintaan. Kihlakunnansyyttäjä Seppo Tiittanen Itä-Suomen syyttäjänvirastosta kertoo lukeneensa jo poliisitutkintapöytäkirjat.
Hän arvioi ratkaisevansa syytekysymyksen lähiaikoina.
– Minulla on kyllä olemassa asiasta näkemys, mutta en halua lähteä asiaa julkisesti repostelemaan. Annan perustellun ratkaisuni asiasta tämän kuun aikana, hän sanoo.
Poliisi on tutkinut Kontioniemen tapausta syrjintärikoksena. Asianosaisina esitutkinnassa on kuultu kahta henkilöä, Kontioniemen kyläyhdistyksen niin sanottuna pakolaisvastaavana toiminutta Antero Takalaa, joka on julkisuudessa jo myöntänyt laatineensa yksin kohun nostattaneen tiedotteen, ja SPR:n Suomen Savo-Karjalan piirin toiminnanjohtajaa Heikki Koistista.
Sen verran Tiittanen avaa esitutkintaa, että syyteharkinnassa on tällä hetkellä ainoastaan Takala.
Kohun juuret juontavat viime keväänä avatun Kontioniemen vastaanottokeskuksen ympärillä velloneeseen keskusteluun. Kesän mittaan yhdeksi pääongelmaksi näytti muodostuvan Kontioniemen Kintaistentien palloilukenttä ja sen käyttö. Joitakin kyläläisiä kun oli ärsyttänyt se, että turvapaikanhakijat kävivät kentällä pelailemassa.
Elokuun lopulla Antero Takala lähetti kyläyhdistyksen nimissä tiedotteen, jossa palloilukentän lähellä asuvia kyläläisiä jopa kehotettiin estämään vastaanottokeskuksen asukkaita pelaamasta kentällä. Takala itse totesi syyskuun alussa Karjalaisessa, että tiedotteen sanavalinnat olivat epäonnistuneita ja että hänen tarkoituksenaan ei ollut turvapaikanhakijoiden liikkumisen rajoittaminen.
Vihreä Lanka: Turvapaikkajonot kiristävät tunnelmaa kunnissa (4.9.2009)
[…]
Viime maaliskuussa SPR perusti uuden vastaanottokeskuksen Pohjois-Karjalassa sijaitsevaan Kontiolahden kuntaan muutaman päivän varoitusajalla, mikä nosti alkuperäisväestön niskakarvat pystyyn.Kontiolahdella on jo ennestään kunnan omistama vastaanottokeskus.
SPR:n Kontioniemen vastaanottokeskus herätti kohua viime viikolla, kun sen kerrottiin sopineen paikallisen kyläyhdistyksen kanssa, että turvapaikanhakijat luopuvat läheisen palloilukentän käytöstä.
Sittemmin ”sopimus” osoittautui kyläyhdistyksen pakolaisvastaavan omaksi tuotokseksi, josta sekä SPR että kyläyhdistys sanoutuivat irti.
Vastaanottokeskuksen johtajan Ari Kurosen mukaan kuntalaisten ja turvapaikanhakijoiden yhteiselo ei kuitenkaan ole sujunut ongelmitta. Muualta tulleiden erilaiset tavat, kuten roskaaminen, närästävät monia. Keskuksen työntekijät yrittävät kuitenkin opastaa asukkaita.
”Saatamme kertoa, että suomalaisilla on pidempi keskusteluetäisyys kuin mihin he ehkä ovat tottuneet. Tai että suomalaiset eivät aina aitaa tonttejaan, mutta se ei tarkoita, että niille saa mennä. Toki kerromme myös, että roskat pitää kerätä”, Kuronen sanoo.
[…]
Mediaseuranta: Tämä on pakolaisilta kielletty hiekkakenttä (uutiskooste 2.9.-27.8.)
Yle: Kontioniemeläiset kummaksuvat jaettua tiedotetta (2.9.2009)
Useimmat kontioniemeläiset pitivät kummallisina heille jaettua ohjeistusta turvapaikanhakijoiden liikkumisrajoituksista. Ihmetys, järkytys ja myötähäpeä tuntuvat olevan melko yleisiä tunteita.
Tarja Eiserbeck tunsi ensin häpeää.
-Kun luin meille jaetun kirjeen, niin ensireaktioni oli. että ”hävettää olla kontioniemeläinen”. Paperi sai minut toimimaan, soitin kyläyhdistyksen puheenjohtajalle ja kyselin, onko jotain tapahtunut, kun tällaisiin toimenpiteisiin muka ryhdytään. Ei kuulemma ollut. Itse pidän mukavana sitä, että jalkapallokentällä on paljon toimintaa ja ääntä. Aina kun olen ohi siitä ajanut, niin turvapaikanhakijoilta on leveä hymy irronnut minulle. Minulla ei ole minkäänlaisia ristiriitoja vieraiden kanssa ollut, sanoo Tarja Eiserbeck.
Arttu Vipuveräjä on kontioniemeläinen nuori, joka on pelannut jalkapalloa koko kesän ajan turvapaikanhakijoiden kanssa.
-Välillä meidän tien nuorten kanssa olemme pyytäneet heitä pelaamaan kanssamme, ja välillä he pyytävät meitä. Hyvin on pärjätty kehnonpuoleisella englannin kielen taidolla.
Jaana Laitisen ensireaktio jaettuun lappuun oli lievä järkytys.
-Näytin paperia perheelleni. Tekstin muoto oli jotensakin päällekäyvä. Poikani, joka hänkin on pelannut jalkapalloa turvapaikanhakijoiden kanssa, kysyi että täytyykö näin toimia? Sanoin, että ei tarvitse, pelatkaa niin kuin ennenkin. Nyt se paperi on jo poltettu!
Kontioniemeläisten mielestä suurin syy tapahtuneeseen on se, että turvapaikanhakijat tulivat paikkakunnalle niin yllättäen. Tieto heistä tulin todella myöhään. Jaana Laitinen ja Tarja Eiserbäck kuitenkin uskovat, että mitä enemmän ollaan puolin ja toisin tekemisissä, niin ennakkoluulot häviävät . Toki eri kulttuureissa on paljon erilaisia asioita, jotka ovat omiaan tuomaan ongelmia mutta yhteistyöllä ja tiedon levittämisellä varmasti päästään eteenpäin.
Maanantai-iltana 31.8.2009 pidettiin Kontioniemen koulun vanhempaintoimikunnan kokous. Paikalla olleista kaikki suhtautuivat myötämielisesti turvapaikanhakijoihin. Kokousväki päätti järjestää metsäretkiä ulkomaalaistaustaisten kontioniemeläisten kanssa.
Miten näin pääsi käymään, kenen syytä Kontioniemessä syntynyt kohu on? Jaana Laitinen ja Tarja Eiserbeck eivät osoittele sormella mihinkään suuntaan, vaan toivovat rakentavaa yhteistyötä ja ymmärrystä joka suuntaan. Lisätoiveena heillä on vielä roskiksia Kontioniemen koulutien varteen.
-Jospa tästä koko kohusta tulisi loppujen lopuksi jotain positiivista, tiivistää Jaana Laitinen.
Vihreä Lanka: Kontioniemen pakolaiset saivat jalkapalloja (31.8.2009)
Reilu peli, samat säännöt -kampanja lahjoittaa kymmenen reilun kaupan jalkapalloa Kontioniemen vastaanottokeskuksen asukkaille.
Lahjoituksellaan kampanja haluaa tukea jalkapalloilevien pakolaisten harrastusta. Sen mukaan pallot on tarkoitettu yhteisiin ja asukkaita yhdistäviin harrastuksiin kaikille avoimilla liikuntapaikoilla.
Kontioniemen kyläyhdistys saa Suomen Palloliiton Rasisti on reppana -kampanjan materiaaleja ja teepaitoja.
Yle kertoi viime viikolla, että vastaanottokeskusta pitävä Suomen punainen risti ja Kontioniemen kyläyhdistys ovat sopineet, että vastaanottokeskuksen asukkaita suositellaan pysymään poissa kunnan jalkapallokentältä.
Sopimuksen mukaan paikallisilla asukkailla on oikeus pyytää vastaanottokeskuksen asukkaita poistumaan jalkapallokentältä.
Reilu peli, samat säännöt -kampanjassa on mukana Suomen Palloliitto, Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus SASK ja Reilun kaupan puolesta.
Hämeen Sanomat/pääkirjoitus: Hallitus rokottaa kehitysmaan köyhää (30.8.2009)
Kontiolahdella turvapaikanhakijoille asetettiin osittainen ulkonaliikkumiskielto.
Kontioniemen kyläyhdistys vaati, etteivät vastaanottokeskuksen asukkaat saa tulla kylän jalkapallokentälle eivätkä uimarannalle, koska he häiritsevät alkuasukkaita.
Kaikesta päätellen pelkkä ulkomaalaisten näkeminen häiritsee Kontioniemien kylän asukkaita.
Kun asiasta nousi valtakunnallinen meteli, kaikki osapuolet ryhtyivät lieventelemään kantojaan ainakin julkisuudessa.
Mikseivät turvapaikakanhakijat saa futata Kontioniemen futiskentällä? Jos on ollut kiistaa vuoroista, eikö niistä pysty sopimaan?
Kontioniemeläisille futareille voisi olla päinvastoin iloa siitä, että saavat vahvistusta joukkueisiinsa.
Eikö voi järjestää futismatseja vaikkapa kontioniemeläisten ja vastaanottokeskuksen välillä, jos eivät samaan joukkueeseen mahdu? Ainakin väki tutustuisi. Tuttua on vaikeampi vihata kuin vierasta.
Kontioniemi ja Ronni ovat pieniä kyliä, joissa vastaanottokeskuksen väki näkyy ja erottuu. Ulkomaalaisia ei ehkä ole kohdattu muuta kuin Rhodoksen uimarannoilla.
Joukkoina liikkuvat ulkomaalaiset outoine tapoineen pelottavat.
[…]
Karjalainen: Kyläyhdistyksen epäillään syyllistyneen syrjintään (29.8.2009)
Suomen Punainen Risti irtisanoutuu ehdottomasti kyläyhdistyksen levittämästä tiedotteesta, jolla kontioniemeläisiä käskytetään rajoittamaan turvapaikanhakijoiden liikkumista.
Kontioniemen kyläyhdistyksen yritykset rajoittaa Kontioniemen vastaanottokeskuksen asukkaiden liikkumista johtavat rikostutkintaan. Poliisi on vastaanottanut tutkinnanpyynnön ja käynnistänyt asiassa esitutkinnan. Tässä vaiheessa asiaa tutkitaan syrjintärikoksena.
Tutkintapyynnön kyläyhdistyksen toiminnasta teki torstaina eläkeläistoimittaja Harri Ekholm.
Suomen Punaisen Ristin Savo-Karjalan piirin toiminnanjohtaja Heikki Koistinen puolestaan sanoutuu ehdottomasti irti kyläyhdistyksen tiedotteesta, jossa väitettiin SPR ja kyläyhdistyksen sopineen, että turvapaikanhakijat eivät enää käytä Kintaistentien jalkapallokenttää. Karjalainen sai alkuviikosta jaetun tiedotteen haltuunsa perjantai-iltana.
Koistisen mukaan tiedote on puhtaasti kyläyhdistyksen ”pakolaisvastaavan” Antero Takalan omia tulkintoja viime maanantaisen kokouksen keskusteluista.
– SPR sanoutuu ehdottomasti irti Kontioniemen kyläyhdistyksen jakamasta tiedotteesta koskien turvapaikanhakijoiden liikkumista Kontioniemen kylän alueella ja katsoo, että kyläyhdistys on toiminnallaan rajoittamassa kuntaan saapuneiden turvapaikanhakijoiden liikkumista. SPR:n puolelta ei ole ilmoitettu vastanottokeskuksen asukkaille, että he eivät voisi käyttää julkisia liikuntapaikkoja, toteaa Koistinen.
Karjalan Maa: Tunteet kuohuvat Kontioniemessä (28.8.2009)
Pakolaisten liikkumista pyritään rajoittamaan Kontioniemessä. Kontioniemen kyläyhdistys ja Kontioniemen vastaanottokeskusta ylläpitävä Suomen Punainen Risti ovat tehneet keskinäisen sopimuksen, jonka tarkoituksena on estää pakolaisten pääsy kylän jalkapallokentälle sekä Kontioniemen päässä sijaitsevalle näköalapaikalle.
Vastaanottokeskus on kuohuttanut tunteita Kontioniemessä aina siitä lähtien, kun keskus aloitti toimintansa maaliskuussa. Osa kyläläisistä on vastustanut vastaanottokeskusta alusta alkaen, ja kuluneen kesän aikana keskustelua ovat herättäneet erityisesti vastaanottokeskukseen sijoitettujen turvapaikanhakijoiden vapaa-ajanviettopaikat ja -ajat. Myös roskaaminen, metelöinti ja suurina ryhminä liikkuminen ovat herättäneet runsaasti närää.
- Omakotitaloalueen keskellä sijaitsevan pallokentän ja uimarannan valtaaminen lukeutuvat suurimpiin pakolaisten aiheuttamiin ongelmiin - pitäähän Kontioniemen kantaväestölläkin olla vapaa-ajanviettopaikkoja, toteaa Kontioniemen kyläyhdistyksen pakolaisvastaava Antero Takala.
- Pakolaisten käyttöön oli osoitettu koulun pallokenttä, joka sijaitsee noin kilometrin päässä vastaanottokeskuksesta. Ilmeisesti pakolaiset kokivat kentän sijaitsevan liian kaukana.
Kontioniemen vastaanottokeskuksen johtaja Ari Kuronen toteaa, että vastaanottokeskuksen asukkaat pyritään jatkossa ohjaamaan Kontioniemen sairaalan läheisyydessä sijaitsevalle pallokentälle.
- Vastaanottokeskuksen asukkaille tarjotaan liikuntatilaa aivan keskuksen läheisyydestä. Näin heille tarjoutuu lisää pelitilaa.
- Kylän jalkapallokenttä on ollut kokoonsa nähden liian kovasti kuormitettu. Lain mukaan pakolaisten pääsyä sillekään kentälle ei kuitenkaan voi estää, Kuronen muotoilee.
Valtaosa Kontioniemen kantaväestön ja pakolaisten välejä kiristäneistä ristiriidoista johtuu kulttuurieroista.
- Roskaaminen on tästä hyvä esimerkki. Kun ihminen tulee kulttuurista, jossa roskien heittäminen kadulle on maan tapa, ei toisenlaisiin sääntöihin ole vaivatonta sopeutua. Roskaamisen suhteen suunta on kuitenkin jo kääntynyt parempaan, Kuronen sanoo.
- Kulttuuriasioista keskustellaan vastaanottokeskuksessa säännöllisesti.Kunnan apua kaivataan
Kontioniemen entisessä sairaalarakennuksessa toimiva SPR:n vastaanottokeskus aloitti toimintansa maaliskuussa. Tuolloin vastaanottokeskuksessa oli tilaa 120 turvapaikanhakijalle. Toukokuussa toimintaa laajennettiin sisäasiainministeriön tekemällä toimeksiantopäätöksellä lisäämällä paikkaluku 160:een. Tällä hetkellä vastaanottokeskuksessa asuu 140 pakolaista 21 maasta.
Takala kertoo, että yhteisiä pelisääntöjä on pakolaisten kanssa pyritty luomaan alusta alkaen, vaikkakin heikolla menestyksellä.
- Vasta nyt yhteistyö on saatu alkuun.
Takala toteaa, ettei Kontiolahden kunnalta ole juurikaan herunut apua ristiriitojen ratkaisemiseksi.
- Paiholassa on toiminut vuosien ajan pakolaiskeskus, joten kunnalla on perspektiiviä asiaan. Kunta ei kuitenkaan ole vastannut kyläyhdistyksen avunpyyntöön, vaan sälyttänyt vastuun SPR:n ja kyläyhdistyksen niskoille.
Kuluvan viikon maanantaina Kontiolahden kunnanhallitus vastasi kyläyhdistyksen jättämään, turvapaikan hakijoita koskevaan kirjelmään. Hallituksen mukaan kyläyhdistyksen tulee käydä yhteistyöneuvotteluja vastaanottokeskusta hallinnoivan SPR:n kanssa. Kunnanhallitus totesi, että kyläläisten ja vastaanottokeskuksen välistä yhteistoimintaa tuetaan maahanmuuttajaprojektin kautta sekä kotouttamistyöryhmän tuella.Liian paljon, liian nopeasti
Rasismi on asia, mikä väistämättä nousee esiin pakolaiskeskustelussa. Takalan mukaan Kontioniemen kantaväestöä ei voi luokitella rasisteiksi.
- Kyläläisillä ei ole mitään pakolaisia vastaan. Närää aiheuttaa ainoastaan se tapa miten pakolaiset on kylälle siirretty.
- Suomi tarvitsee pakolaisia. Kontioniemeen on kuitenkin tullut pakolaisia kerralla niin paljon, ettei paikallisella väestöllä ole mitään mahdollisuutta tutustua heihin. Emme opi tuntemaan toinen toisiamme, Takala linjaa.Hanna-Leena Kunttu
Karjalainen: ”Käskekää turvapaikanhakijat pois” (28.8.2009)
SPR:n ja Kontioniemen kyläyhdistyksen kiistämä tiedote, jossa neuvottiin asukkaita häätämään turvapaikanhakijat pois palloilukentältä, oli olemassa ja jaettiin kyläläisille alkuviikosta.
Kontioniemen kyläyhdistys jakoi alkuviikosta Kintaisentien leikki- ja palloilukentän ympäristön asukkaille tiedotteen, jossa kerrotaan, että Suomen Punaisen Ristin päätöksen mukaan turvapaikanhakijat eivät enää käytä palloilukenttää millään tavalla. Tiedote on laadittu SPR:n ja Kontioniemen kyläyhdistyksen yhteisen maanantaina pidetyn kokouksen perusteella.
Tiedotteessa kerrotaan, että jos turvapaikanhakija ilmestyy kentälle, kyläläisen on käännytettävä hänet pois.
– On sanottava lyhyesti: Ei enää käytettävissä! tiedotteessa kehotetaan kyläläisiä.
Kontioniemen kyläyhdistys ja SPR irtisanoutuivat torstai-iltana kyläyhdistyksen varapuheenjohtajan Antero Takalan ja SPR:n Savo-Karjalan piirin toiminnanjohtajan Heikki Koistisen allekirjoittamalla tiedotteella uutisista, että turvapaikanhakijoiden liikkumista olisi Kontioniemen yleisillä ulkoilualueilla rajoitettu erityisellä sopimuksella.
– Mitään sopimusta turvapaikanhakijoiden liikkumisen kieltämisestä uutisissa mainituilla alueilla ei ole olemassa, Takala ja Koistinen väittivät.
Tiedote, jossa sopimuksen olemassaolo vahvistettiin, päätyi Karjalaisen haltuun perjantai-iltana.
Karjalainen: Tutkintapyyntö pakolaisten liikkumisrajoituksista (28.8.2009)
Eläkkeellä oleva toimittaja Harri Ekholm haluaa poliisin selvittävän onko Kontiolahdella jo rikottu lakia.
Joensuu
Markku LiikamaaLappeenrantalainen, nykyään eläkkeellä oleva toimittaja Harri Ekholm on jättänyt Pohjois-Karjalan poliisilaitokselle tutkintapyynnön Kontioniemen kyläyhdistyksen ja Suomen Punaisen Ristin mahdollisesta sopimuksesta, joilla on rajoitettu Kontioniemen pakolaiskeskukseen sijoitettujen turvapaikanhakijoiden vapaata liikkumista.
Ekholm perustaa tutkintapyyntönsä mediassa olleisiin uutisiin, joiden mukaan mukaan Kontiolahdella on rajoitettu tai pyritty rajoittamaan tiettyjä etnisiä alkuperiä olevien ihmisten vapaata liikkumista. Hän huomauttaa, että perustuslakimme 9 pykälä takaa liikkumisvapauden kaikille ilman poikkeuksia.
– Riittää että ihminen oleskelee laillisesti maassa. Pakolaisstatuksen hakija on maassa eittämättä laillisesti ainakin siihen asti, kun hänen asiansa on lainvoimaisesti ratkaistu, kirjoittaa Ekholm tutkintapyynnössään ja pyytää poliisia selvittämään, ”onko joku tai jotkut syyllistyneet näitä rajoitustoimia suunnitellessaan tai valmistellessaan lainvastaisiin tekoihin”.
Ekholm sanoo olevansa huolissaan, miten eri puolilla maata on virinnyt pyrkimyksiä rajoittaa ihmisten laillisia oikeuksia.
– Nyt on aiheellista, että poliisi selvittää, kuinka pitkälle tällaisten rajoitusten kanssa saa puuhastella rikkomatta lakia ja joko lakia rikottu, hän vielä perustelee tutkintapyyntöään.
Ekholm on tehnyt vastaavanlaisen tutkintapyynnön myös Lapin poliisilaitokselle aiemmin kesällä, kun jotkut kyläyhdistykset ja marjanostajat sopivat, etteivät ulkomaalaiset marjanpoimijat voisi poimia marjoja ja liikkua kahta kilometriä lähempänä kyliä.
– Olen saanut Lapin läänin poliisijohtajalta kirjallisen vakuutuksen, että asia tutkitaan, hän sanoo ja lisää:
– Kontiolahden tilanne on mielestäni vähintään yhtälailla tarpeen tutkia.
Osapuolet kiistävät
Kontioniemen kyläyhdistys ry ja Suomen Punainen Risti irtisanoutuivat eilen tuoreeltaan kyläyhdistyksen varapuheenjohtajan Antero Takalan ja SPR:n Savo-Karjalan Piirin toiminnanjohtajan Heikki Koistisen allekirjoittamalla tiedotteella turvapaikanhakijoiden liikkumisen rajoittamisesta Kontioniemen yleisillä ulkoilualueilla.
– Mitään sopimusta turvapaikanhakijoiden liikkumisen kieltämisestä uutisissa mainituilla alueilla ei ole olemassa.
Yleisradion torstaisessa uutisessa kerrotaan ”sopimuksen mukaan paikallisilla asukkailla on mahdollisuus pyytää vastaanottokeskuksen asukkaita poistumaan muun muassa jalkapallokentältä ja näköalapaikalta.
Ylen haastattelussa Takala painottaa, että ”pakolaiset voidaan ohjata pois ystävällisesti”.
Koistinen puolestaan sanoo, että ”kyseessä on suositus” ja että vastaanottokeskuksen asukkaita on informoitu, ”ettei noille alueille (muun muassa jalkapallokentälle) enää voi mennä”. Hän myöntää, että ”juridisestihan tämä sopimus ei ole pätevä”.
MTV3: Kontiolahdella roskaavat turvapaikanhakijat ajetaan pois (28.8.2009)
Joensuun pohjoispuolella sijaitsevan Kontiolahden kunnan Kontioniemen kylällä on syntynyt hankausta paikallisen SPR:n vastaanottokeskuksen asukkaiden ja paikallisten asukkaiden välille. Kontioniemen kyläyhdistys on valittanut turvapaikanhakijoiden roskaavan kylän lasten jalkapallokenttää, näköalapaikkaa, sekä uimarantaa.
Ongelmana tuntuvat olevan myös liian pienet resurssit. Kontioniemen kylällä on yksi jalkapallokenttä, jonka käyttäjiä olisi niin kylän lapsissa kuin vastaanottokeskuksen väessäkin. Molemmat eivät tunnu yhtä aikaa maaliväliltään kolmenkymmenen metrin kentälle mahtuvan.
Kyläyhdistyksen puheenjohtajan Arja Kauppisen mukaan SPR:n vastaanottokeskuksen kanssa on tehty sopimus, jonka mukaan vastaanottokeskuksen väkeä kehotetaan pysymään poissa kylän yhteiseltä jalkapallokentältä.
- Asiasta jaettiin kirjeet jalkapallokentän lähitaloihin. SPR:n kanssa on sovittu, että pallokentän naapurit voivat pyytää pakolaisia menemään pois lasten kentältä. Heitä on kehotettu menemään kunnan isommalle jalkapallokentälle, jonne on kolme kilometriä, Kauppinen kertoo.
Uimarannan suhteen kyläyhdistys on ehdottanut, että SPR perustaisi keskuksen väelle oman rannan.
- Roskaavat siellä rannalla. Metsäpalovaroituksen aikaan polttivat siellä nuotiota, Kauppinen kertoo.
SPR ja kunta kieltävät
Kontiolahden kunta sanoutuu moisista sopimuksista irti. Kunnanjohtaja Kari Käyhkön mukaan kunta ei voi rajoittaa tietyn julkisen alueen käyttöä esimerkiksi kansalaisuuteen vedoten.
SPR kertoo, ettei mitään sopimuksia kyläyhdistyksen kanssa ole tehty. SPR:n viestintäjohtaja Hannu-Pekka Laiho sanoo, että paikallisessa kyläyhdistyksessä on asiasta monenlaisia näkökantoja, joita sitten tuodaan eri tavoin esille
- Ei mitään kirjallisia sopimuksia ole tehty. Tässä on enemmänkin kyse siitä, että paikalliset asukkaat ovat havahtuneet uuden väen saavuttua ja pohtivat nyt kuinka yhteiselosta selvitään, viestintäjohtaja Laiho selvittää.
- Kylätoimikunnan varapuheenjohtaja oli jossain vaiheessa esittänyt jopa karttaa, johon merkittäisiin pelkästään kyläläisille varatut alueet, kuten pallokenttä. Tähän nyt ei tietenkään SPR:ssä lähdetty, saati kunnassa.
Laihon mukaan osa yhteiselämän sujumiseen liittyvistä ehdotuksista on tulkittu väärin. Rasistisia mielipiteitä ei hänen mukaansa asian taustalla ole.
Kansan Uutiset: Kontiolahdella askel kohti apartheidia (28.8.2009)
Kyläyhdistys kielsi turvapaikanhakijoilta jalkapallokentän käytön
Ihmisten liikkumista syntyperänsä perusteella rajoitetaan aitoon apartheid-tyyliin Pohjois-Karjalan Kontiolahdella. Kontioniemen kylässä turvapaikanhakijoiden ei haluta enää käyttävän kunnan jalkapallokenttää. SPR:n vastaanottokeskus perustettiin kylään maaliskuussa.
Ylen Pohjois-Karjalan radio kertoi eilen SPR:n ja kyläyhdistyksen tekemästä sopimuksesta, jonka mukaan kantaväestöllä on oikeus pyytää vastaanottokeskuksen asukkaita poistumaan kentältä.
Kontioniemen kyläyhdistyksen pakolaisvastaavana toimii kokoomuspoliitikko Antero Takala.
– Pakolaiset roskaavat, liikkuvat ryhminä, meluavat sekä käyttävät kylän jalkapallokenttää. Kunta on pessyt asiassa kätensä, joten olemme ryhtyneet luomaan oman pakolaispolitiikan perustaa, Takala sanoi radion haastattelussa.
Jalkapallokentän lisäksi turvapaikanhakijoita ei haluta paikalliselle näköalapaikalle eikä yleiselle uimarannalle.
Kontiolahden kunta on sanoutunut irti sopimuksesta. Kunnanjohtaja Kari Käyhkön mukaan kunta ei voi missään nimessä rajoittaa ihmisten liikkumista.
Yle kertoi, että SPR:n Savo-Karjalan piirin toiminnanjohtajan Heikki Koistisen mukaan sopimuksessa ei ole kyse varsinaisista kielloista, vaan suosituksesta alueista, joille ei voi enää voi mennä.
”Pöyristyttävä päätös SPR:ltä”
Vasemmistonuoret totesi torstaina pitävänsä pöyristyttävänä, että humanitäärinen järjestö SPR on suostunut yhdenvertaisuutta loukkaavaan sopimukseen.
– Edellisen kerran jalkapallokentillä luotiin omaa pakolaispolitiikkaa Helsingin Kontulassa vuonna 1997, kun bussilastillinen skinejä hyökkäsi aseistautuneina somalien kimppuun Sakaran kentällä. Haluaako Kontioniemen kyläyhdistys ”omalla pakolaispolitiikallaan” lietsoa vastakkainasettelua kantaväestön ja turvapaikanhakijoiden välillä, kysyy Vasemmistonuorten puheenjohtaja Dan Koivulaakso.
Koivulaakso vaati ministeriötä siirtämään vastaanottokeskukset suoraan kunnille, mikäli Punainen risti ei noudata itse asettamiaan pakolaistyönsä perusarvoja, joiden mukaan turvapaikanhakijoita on kohdeltava oikeudenmukaisesti ja inhimillisesti.
Tieto kontiolaisesta apartheidista tuli päivä sen jälkeen, kun Suomeen alettiin perustaa uutta maahanmuuttoa karsastavaa puoluetta Muutos 2011.
Karjalainen: Turvapaikanhakijoille puuhataan omia liikunta-alueita (27.8.2009)
Kontioniemen kyläyhdistys ja Suomen Punainen Risti suunnittelevat turvapaikanhakijoille omaa jalkapallokenttää.
Suunnitteilla on myös Höytiäisen ranta-alueen raivaaminen niin, että sinne tulisi lisää uimarantatilaa.
Turvapaikanhakijat ovat tähän asti viihtyneet hyvin kunnan yleisellä jalkapallokentällä. Pienikokoinen kenttä on leikkipuiston vieressä.
– He liikkuvat isoissa porukoissa ja ovat suomalaisia äänekkäämpiä. Tämä on säikäyttänyt kyläläisiä kentältä pois, arvelee vastaanottokeskuksen johtaja Ari Kuronen.
Uusi kenttä saataneen entisen viereen jo tänä syksynä.
Jatkossakaan turvapaikanhakijoita ei Kurosen mukaan kielletä pelaamasta kunnan yleisellä kentällä. Toki heille suositellaan uuden kentän käyttämistä.
Ranta-alueen raivaaminen isomman ihmisjoukon käyttöön koskee lähinnä ensi kesää. SPR alkaa neuvotella kunnan kanssa, josko nykyisellään 15 metrin pituista rantaa voisi laajentaa leveämmäksi.
Kevään ja kesän korvalla Kontioniemen kyläyhdistys on ollut kuntaan yhteydessä turvapaikanhakijoiden sopimattomasta käytöksestä. Roskaaminen ja metelöinti on herättänyt närkästystä.
Tällä hetkellä elämä sujuu alueella niin kyläyhdistyksen kuin SPR:n mielestä kohtalaisen hyvin.
– Yhteisiä pelisääntöjä on haettu, mutta nyt alueella on hyvä henki. Siihen auttaa, kun ihmisille keksitään jotain järkevää tekemistä, kertoo SPR:n Savo-Karjalan piirin toiminnanjohtaja Heikki Koistinen.
Myös kyläyhdistyksen pakolaisvastaava Antero Takala vakuuttaa, ettei isompia ongelmia ole.
Ilta-Sanomat: Kylätoimikunta ärsyyntyi pakolaisten uintireissuista (27.8.2009)
Kontiolahdella sijaitsevan Kontioniemen vastaanottokeskuksen asukkaiden vapaa liikkuminen on herättänyt närää paikkakunnalla.
Paikallinen kyläyhdistys katsoo, että turvapaikanhakijoiden vapaa-ajanvietto tiheästi asutulla alueella aiheuttaa haittoja muille asukkaille.
Vastaanottokeskuksen johtaja Ari Kuronen myöntää, että turvapaikanhakijoiden pelit yleisellä jalkapallokentällä ja käynti uimarannalla ovat närästäneet joitakin kyläläisiä.
Kontiolahden kunnanhallitukseen on tullut kyläyhdistykseltä kirje, jossa ilmaistiin huoli turvapaikanhakijoiden liikkumisesta asuinalueella. Kunta on ilmoittanut, ettei se voi rajoittaa ihmisten liikkumista alueellaan.
Kontioniemi on Suomen Punaisen Ristin hallinnoima vastaanottokeskus. Toiminnanjohtaja Heikki Koistinen SPR:stä sanoo, että turvapaikanhakijoita ei ole kielletty menemästä kentälle ja rannalle.
Kyläyhdistyksen kanssa on käyty keskusteluja ja niiden tuloksesta on kerrottu turvapaikanhakijoille.
Sekä kyläyhdistys että SPR kiistävät tiedot sellaisesta keskinäisestä sopimuksesta, jolla turvapaikanhakijoiden liikkumista rajoitettaisiin yleisillä ulkoilualueilla.
Vastaanottokeskuksen johtajan mukaan turvapaikanhakijoille on valmistumassa uusi jalkapallokenttä, ja hankkeella on kyläyhdistyksen tuki.
Kontioniemessä on noin 140 pakolaista, joista suurin osa tulee Somaliasta ja Irakista.
MTV3: Kontiolahdella haetaan turvapaikanhakijoille liikkumisrajoja (27.8.2009)
Helsingin Sanomat: Turvapaikanhakijoita ajetaan omiin oloihinsa Kontiolahdella (27.8.2009)
Kontioniemen vastaanottokeskuksessa asuvia turvapaikanhakijoita on suositeltu pysymään omissa oloissaan yleisten urheilupaikkojen sijaan.
Taustalla on kyläläisten tyytymättömyys heidän käyttäytymiseensä ja siihen, että ulkomaalaiset muuttivat kylään yllättäen. Keskusta ylläpitävä Suomen Punainen Risti ja paikallinen kyläyhdistys ovat neuvotteluissaan todenneet, että turvapaikanhakijat tarvitsevat omat virkistyspaikat.
Asiasta kertoi ensimmäisenä Yle Pohjois-Karjalan radio.
Vastaanottokeskus avattiin nopealla tahdilla viime maaliskuussa vanhaan sairaalarakennukseen. Siellä majoittuu 147 asukasta, joista suurin osa on somaleja, irakilaisia ja afgaaneja.
Kyläyhdistyksen mukaan he ovat muun muassa levittäneet roskia kylän urheilukentälle ja aiheuttaneet pahennusta liikenteessä puutteellisen liikennemerkkituntemuksensa vuoksi.
Yhdistyksen pakolaisvastaava Antero Takala kertoo, että kantaväestön ja turvapaikanhakijoiden luultiin virheellisesti tulevan keskenään toimeen nopeasti. Takalan mukaan turvapaikanhakijat kuitenkin tarvitsevat omat ulkoilupaikat, jotta kulttuurien kohtaaminen voidaan aloittaa puhtaalta pöydältä.
"Perusasiat pitää saada toimimaan, jotta kyläläisille tulisi sellainen tunne, että heitä voisi lähestyä. Suurin osa heistä on hienoja ihmisiä", hän toteaa.
Takala tyrmää väitteet, että keskuksen asukkaita olisi kielletty oleskelemasta yleisillä alueilla.
SPR:n Savo-Karjalan piirin toiminnanjohtaja Heikki Koistinen vahvistaa, ettei turvapaikanhakijoiden liikkumista ole rajoitettu. Heidän ohjaaminsensa omille virkistyspaikoille on "vapaa-ajan toiminnan kehittämistä", Koistinen muotoilee.
Sairaalarakennuksen viereen kaavaillaankin omaa jalkapallokenttää.
Sisäministeriön maahanmuutto-osaston ylitarkastaja Veikko Pyykkönen muistuttaa, ettei minkäänlaisia yleisten tilojen käyttökieltoja voi asettaa. Vääntö ei ole enää ministeriön käsissä, vaan ratkaisu löytyy Pyykkösen mukaan paikallisten yhteistoiminnasta.
Niin ikään kunta ei ole puuttunut asiaan, vaikka kyläyhdistys kirjelmöi ongelmista kunnanhallitukselle.
"Kunta ei ole suosituksia antanut, eikä tule antamaan", painottaa kunnanjohtaja Kari Käyhkö.
Hänen mukaansa kunta on pitänyt toista vastaanottokeskusta toisella puolella pitäjää jo 20 vuotta, mutta siitä ei ole huonoja kokemuksia.
"En siis käsitä miksi tämä on näin vaikeaa", hän jatkaa tuskastuneena.
SPR: Turvapaikanhakijoiden liikkumista ei rajoiteta (27.8.2009)
Suomen Punainen Risti kiistää, että se olisi rajoittanut turvapaikanhakijoiden liikkumista Kontioniemessä kylän yhteisillä alueilla. SPR pitää vastaanottokeskusta Kontioniemen vanhassa sairaalassa Pohjois-Karjalassa. YLE Pohjois-Karjala kertoi aiemmin, että liikkumisrajoituksista olisi sovittu alueen kyläyhdistyksen kanssa.
SPR kertoo illalla lähettämässään tiedotteessa, että sen sijaan Punainen Risti ja kyläyhdistys kehittävät parhaillaan vapaa-ajantoimintoja, jotka ovat avoimia kaikille kylässä asuville.
Punaisen Ristin Savo-Karjalan piirin toiminnanjohtaja Heikki Koistinen sanoo, että yhteistyö kyläläisten ja vastaanottokeskuksen välillä on edennyt pitkälle. Keskus avattiin maaliskuussa, ja toimintaa jatketaan ainakin ensi vuoden loppuun saakka.
Uudet suunnitelmat sisältävät lisää liikuntapaikkoja sekä ohjattua liikuntaa kylään, lisää liikuntavuoroja kunnan liikuntahalliin ja grillauspaikan.
Heikki Koistisen mukaan mediassa esiintyneet tiedot siitä, että Punainen Risti kieltäisi vastaanottokeskuksen asukkaita menemästä yhteisille liikuntapaikoille tai uimarannalle, eivät pidä paikkansa.
YLE Pohjois-Karjala uutisoi tänään, että SPR ja Kontioniemen kyläyhdistys ovat tehneet keskinäisen sopimuksen, jonka mukaan vastaanottokeskuksen asukkaita suositellaan pysymään poissa muun muassa kunnan yleiseltä jalkapallokentältä. Sopimuksen mukaan paikallisessa kantaväestöllä on oikeus pyytää vastaanottokeskuksen asukkaita poistumaan kentältä.
Kontiolahden kunta on sanoutunut irti sopimuksesta.
Yle: Kontioniemessä rajoitetaan turvapaikanhakijoiden ulkonaliikkumista (27.8.2009)
Kontiolahden Kontioniemessä vastaanottokeskusta pitävä Suomen Punainen Risti ja Kontioniemen kyläyhdistys ovat tehneet keskinäisen sopimuksen, jonka mukaan vastaanottokeskuksen asukkaita suositellaan pysymään poissa muun muassa kunnan yleiseltä jalkapallokentältä. Sopimuksen mukaan paikallisessa kantaväestöllä on oikeus pyytää vastaanottokeskuksen asukkaita poistumaan kentältä. Kontiolahden kunta sanoutuu sopimuksesta irti.
Osa kyläläisistä on vastustanut Kontioniemeen maaliskuussa perustettua SPR:n vastaanottokeskusta alusta alkaen. Kontiolahden kyläyhdistys on valittanut havaitsemistaan ongelmista Kontiolahden kunnanhallitukselle kirjelmällä. Kesällä ongelmaksi on muodostunut turvapaikanhakijoiden vapaa-ajanviettopaikat. Kontioniemen kylän julkiset uimarantojen sekä urheilukenttien käyttöaste on noussut huomattavasti vastaanottokeskuksen asukkaiden käytön myötä.
Kyläyhdistyksen pakolaisvastaava Antero Takalan mukaan kunta ei ole kuitenkaan ole ryhtynyt tarvittaviin toimiin ongelmien poistamiseksi.
- Pakolaiset roskaavat, liikkuvat ryhminä, meluavat sekä käyttävät kylän jalkapallokenttää. Kunta on pessyt asiassa kätensä, joten olemme ryhtyneet luomaan oman pakolaispolitiikan perustaa, Takala kertoo.
Rajoituksista sovittu paikallisesti
Kyläyhdistyksen painostuksen myötä SPR on myöntynyt tekemään Kontioniemen julkisten alueiden käyttörajoituksia koskevan sopimuksen, jotka koskevat vastaanottokeskuksen asukkaita. Turvapaikanhakijoita suositellaan pysymään poissa kylän jalkapallokentältä, sekä Kontioniemen päässä sijaitsevalta näköalapaikalta. Tämän lisäksi myös yleisen uimarannan käytöstä neuvotellaan.
SPR suunnittelee rakentavansa keskuksen viereen korvaavan jalkapallokentän sekä vuokraavan palan rantaviivaa oman uimapaikan perustamiseksi. Paikallisilla asukkailla on sopimuksen mukaan mahdollisuus pyytää vastaanottokeskuksen asukkaita poistumaan jalkapallokentältä sekä näköalapaikalta, jos heitä siellä tavataan.
- Pakolaiset voidaan ohjata pois ystävällisesti, sitä pyrimme erityisesti painottamaan, Takala sanoo.
SPR: Emme kiellä vaan suosittelemme
SPR:n Savo-Karjalan piirin toiminnanjohtaja Heikki Koistisen mukaan sopimuksessa ei ole kyse varsinaisista kielloista.
- Kyseessä on suositus. Olemme informoineet vastaanottokeskuksen asukkaita tilanteesta ja heille on kerrottu, ettei noille alueille enää voi mennä.
Koistinen ei osaa vastata kysymykseen siitä, miten julkisten paikkojen käyttöä voi tietyltä ihmisryhmältä rajoittaa.
- Juridisestihan tämä sopimus ei ole pätevä, mutta toimimme sekä turvapaikanhakijoiden että paikallisen kantaväestön parhaaksi.
Kunnanjohtaja ei ollut tietoinen sopimuksesta
Kontiolahden kunnanjohtaja Kari Käyhköä rajoituksista ei oltu tiedotettu. Hän sanoo, että Kontiolahden kunta sanoutuu sopimuksesta irti.
- Me emme hyväksy tällaisia paikallisten ihmisten keskenään tekemiä sopimuksia. Kunta ja kuntalaiset voivat rajoittaa tietyn julkisen alueen käyttöä esimerkiksi kansalaisuuteen vedoten. Emmehän me voi kieltää meidän uimarannan tai jalkapallokentän käyttöä juukalaiselta tai vaikkapa saksalaiselta ihmiseltä.
Käyhkön mukaan kontioniemeläisten tulee kääntyä ongelmissa ensin poliisin puoleen.
- Kyläyhdistyksen mukaanhan turvapaikanhakijoilla on ollut ymmärtämättömyyttä esimerkiksi liikennemerkkien tuntemuksen kanssa. Eiväthän kaikki suomalaisetkaan osaa liikennemerkkejä. Jos oikeita ongelmia on ollut, niin ainoa taho joka niihin voi puuttua on poliisi. Kunta ei voi missään nimessä rajoittaa ihmisten liikkumista.
- Asun itsekin Kontioniemessä, tosin hieman kauempana itse vastaanottokeskuksesta. En kuitenkaan ole nähnyt minkäänlaisia ongelmia siellä päin käydessäni. En myöskään usko, että kaikki kontioniemeläiset yhtyvät näihin kyläyhdistyksen lausuntoihin.
Karjalainen: Kontioniemen vastaanottokeskusta laajennetaan (18.5.2009)
Kontioniemessä toimivaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusta ollaan laajentamassa 40 paikalla. Maaliskuussa avatussa keskuksessa on tällä hetkellä 120 paikkaa.
Sisäasianministeriö on tehnyt toimeksiantopäätöksen, jolla lisätään vastaanottokeskuksen paikkoja. Laajennuksen ryhdytään, kun Pohjois-Karjalan TE-keskus ja Suomen Punainen Risti ovat allekirjoittaneet sopimuksen.
Jo keskusta perustettaessa varauduttiin laajennukseen.
Kontioniemen vanhassa sairaalakiinteistössä olevat tilat antavat myöten laajennukselle. Vastaanottokeskuksen johtajan Ari Kurosen mukaan laajennus ei vaadi suuria toimia, lähinnä tilajärjestelyjä ja kalustamista.
Laajennusta tarvitaan, sillä turvapaikanhakijoita saapuu Suomeen noin 400 kuukausittain. Tulijoiden määriä seurataan jatkuvasti, ja sen perusteella ratkaistaan, milloin Kontioniemen laajennus otetaan käyttöön.
Karjalainen: Tyytymättämyyttä Kontioniemessä (17.4.2009)
Uudessa vastaanottokeskuksessa on erimielisyyksiä.
Ainakin osa Kontioniemen maaliskuussa avatun vastaanottokeskuksen asiakkaista kokee, ettei keskus toimi riittävän hyvin.
Hussein Mahmoud totesi, että muun muassa Paiholan vastaanottokeskuksessa ihmisiä kohdellaan paremmin. Hän sanoi puhuvansa kaikkien Kontioniemen asiakkaiden puolesta.
[…]
Mahmoudin mukaan asukkaat kaipaavat paremmat liikenneyhteydet kaupunkiin. Esimerkiksi ainoa paikka, missä on riittävä valikoima muslimeille sopivia elintarvikkeita, on Joensuun Prisma. Bussilla Kontioniemestä Prismaan menevän on käveltävä ostoskassien kanssa pitkä matka.
[…]
Yle: Vapaaehtoistyö vastaanottokeskuksessa vetää puoleensa (15.4.2009)
Kontioniemen vastaanottokeskuksen vapaaehtoistyö herättää kiinnostusta. Ensimmäisessä ideointipalaverissa on löytynyt vetäjät kokkikoululle, naisten käsityökerholle ja jalkapalloilulle.
Myös suomenkielen opetukseen on löytymässä vapaaehtoistyöntekijä. Lisäksi ystävyystoiminta vetää puoleensa, ja SPR järjestää ensimmäisen ystävätoiminnan peruskurssin kesäkuun alussa.
Kontioniemen vastaanottokeskuksen vapaaehtoistyön iltaan on osallistunut viisitoista henkilöä; mukana oli mm. Lehmon Pallon ja Marttojen edustajia.
Vapaaehtoisen työn tarkoituksena on käynnistää turvapaikanhakijoiden vapaa-ajantoiminta mahdollisimman pikaisesti tuomaan vaihtelua laitosasumiseen ja helpottamaan kontaktien luomista ympäristöön.
Karjalainen: Vastaanottokeskus tarvitsee vapaaehtoisia vetäjiä (14.4.2009)
Karjalainen: Kontioniemen vastaanottokeskus etsii vapaaehtoisia (8.4.2009)
Kontioniemen vastaanottokeskus etsii vapaaehtoisia vetämään ja ohjaamaan erilaista toimintaa.
Vetäjiä ja ohjaajia tarvitaan esimerkiksi seuraaviin toimintoihin: kokkikerho, naistenryhmä, suomen kielen opetus, liikuntaryhmät, retket lähiympäristöön, tapahtumiin ja talkoisiin osallistuminen ja kaveritoiminta.
Pyrkimys on käynnistää toimintaa kevään ja kesän aikana. Siksi keskus kutsuu kaikki kiinnostuneet vapaaehtoisiltaan Kontiolinnan kahvilaan tiistaina 14.4. kello 18.
Karjalainen: ”Mitkään pelot eivät toteutuneet” (26.3.2009)
Paiholan kyläyhdistyksen puheenjohtaja sanoo, että Kontioniemen vastaanottokeskuksen naapureilla ei ole syytä huoleen.
Kontioniemeen viime viikolla avattu turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus on herättänyt alueen asukkaissa huolta. Kontiolahden Paiholassa on ollut vastaanottokeskus vuodesta 1992 alkaen.
Paiholan kyläyhdistyksen puheenjohtajan Helka Karttusen mielestä Kontioniemen asukkaiden pelkoihin muun muassa alueen muuttumisesta rauhattomaksi ei ole syytä.
– Mitkään Paiholassa keskuksen alkuaikoina esitetyt pelot eivät ole käyneet toteen. Välillä lenkillä tulee vastaan ulkomaalainen, ei sen kummempaa.
Karttunen kertoo kyläyhdistyksen tehneen vuosien varrella monenlaista kylän arkea rikastuttavaa yhteistyötä.
SPR: Kontiolinnan ovet ovat auki turvapaikanhakijoille (23.3.2009)
[…]
Tieto vastaanottokeskuksen tulosta herätti alueen asukkaissa vahvoja reaktioita. Etenkin, kun kaikki tapahtui niin nopeasti, ja vastaanottokeskus avattiin samaan rakennukseen koulun ja vanhainkodin kanssa. Torstaina pidetyn tiedotustilaisuuden tunnelma oli läsnä olleiden kuvauksen mukaan kireä.
[…]
Kysymykseen vastaanottokeskuksen avaamisesta juuri ennen ensimmäisten asukkaiden saapumista [vastaanottokeskuksen johtaja Ari] Kuronen vastaa napakasti.– Ei tämä viime tippaan mennyt, tässä toimitaan nopeasti.
[…]
Pielisjokiseutu: Vastaanottokeskus herättää tunteita (23.3.2009)
Kontioniemeen nopealla aikataululla perustettava vastaanottokeskus kiinnostaa kyläläisiä. Tämän osoitti ääriään myöten täyttynyt Kontiolinnan ruokala, jossa järjestettiin viime torstaina vastaanottokeskuksen toimintaa esittelevä tiedotustilaisuus. Yleisön kysymyksiin vastasivat sisäasiainministeriön ylitarkastaja Veikko Pyykkönen, vastaanottokeskuksen johtaja Ari Kuronen sekä Suomen Punaisen Ristin edustajat Leena-Kaisa Åberg ja Suvi Hirvonen.
Sisäministeriöön tuli vinkki Kontiolinnan olemassaolosta kaksi viikkoa sitten. Saman tien ministeriön edustajat matkasivat tarkastamaan ja hyväksymään tilat vastaanottokeskuksen käyttöön. Keskusta ylläpitää SPR, jolla on vankka kokemus nopeasta toiminnasta.
- Tarkoitus oli pitää tämä tiedotustilaisuus jo viikko sitten, mutta palo- ja muiden kiinteistölle tehtävien tarkastusten vuoksi tilaisuus lykkääntyi, kertoi ylitarkastaja Veikko Pyykkönen.
Karjalainen: Ensimmäiset turvapaikanhakijat perillä (20.3.2009)
Suomen Punaisen Ristin uudessa Kontioniemen vastaanottokeskuksessa vastaanotettiin ensimmäiset turvapaikanhalijat perjantaina puolilta päivin.
Tulijat ovat Somaliasta, Irakista, Afganistanista, Nigeriasta ja Turkista. Ensimmäiset 21 turvapaikanhakijaa ovat iältään 20–30-vuotiaita. Heistä valtaosa on miehiä. Joukossa on kaksi naista ja yksi perhe, jossa on perjantaina vuoden täyttänyt lapsi.
Turvapaikanhakijat tulivat Kontioniemeen Kuhmon puhuttelu- eli transit-keskuksesta linja-autolla. Seuraavat 30 turvapaikahakijaa saapuvat maanantaina.
Kontioniemen vastaanottokeskuksessa on tilat 120 turvapaikanhakijalle. Entisen sairaalan neljännen ja viidennen kerroksen tilat ovat tarkoituksenmukaiset, mutta eivät ehtineet kaikilta osin valmiiksi ensimmäisiä asukkaita varten.
Turvapaikanhakijat sijoittuvat näillä näkymin Kontioniemeen vuoden 2009 loppuun. Keskus työllistää 14 uutta työntekijää.
MTV3: Suomeen tarvitaan kymmeniä uusia vastaanottokeskuksia (19.3.2009)
[…]
Toimittaja Keimo Lehtiniemi:
Kontiolahden vanha keuhkotautiparantola saa uusia asukkaita jo huomenna. Massiivisen rakennuksen kaksi ylintä kerrosta täyttyy lähipäivinä turvapaikanhakijoista. Puitteet ovat maisemaa myöten kunnossa, mutta kyläläiset ovat äkäisiä.
[…]
Kontioniemeläiset tulivat suurella joukolla tenttaamaan viranomaisia pakolaispolitiikasta. Sairaalarakennuksessa toimii ennestään hoitokoti ja onpä siellä koulukin evakossa. Hekin saavat nyt yllättäen ja pyytämättä uusia naapureita.
[…]
Sisäministeriö vakuutti asukkaille, että valmistelua ei tehdä salassa, mutta nyt on vain turkasen kova kiire löytää tiloja. Suora toiminta lisää maahanmuuttajavastaisuutta, mutta se riski joudutaan nyt ottamaan.
[…]
Karjalainen: Kontioniemen kyläyhdistys moittii tiedottamista (18.3.2009)
Vastaanottokeskuksessa tiedotustilaisuus torstaina kello 18.30.
Kontioniemen kyläyhdistyksen hallitus moittii tapaa, jolla Kontioniemeen perustettavasta turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskushankkeesta on alueen asukkaita informoitu.
Kyläyhdistyksen hallituksen näkemyksen mukaan asukkaita olisi tullut kuulla etukäteen hallintolain mukaisesti, sillä hankkeessa on toimijoina muun muassa valtion organisaatioita.
Näiden olisi kyläläisten mielestä tullut toimia hallintolain mukaisesti, sillä vastaanottokeskus vaikuttaa merkittävällä tavalla kylän elämään.
Kuulemismenettelyssä asukasnäkemykset olisi voitu tuoda esille etukäteen.
Vastaanottokeskuksesta järjestetään kiinnostuneille tiedotustilaisuus torstai-iltana kello 18.30 alkaen Kontioniemen entisen sairaalan ruokalassa.
Karjalainen: Vastaanottokeskuksesta yleisöesittely (13.3.2009)
Suomen Punainen Risti perustaa maaliskuussa vastaanottokeskuksen Kontioniemen entiseen sairaalaan.
SPR järjestää uuden yksikön toiminnasta tiedotustilaisuuden Kontiolahden asukkaille torstaina 19. maaliskuuta kello 18.30 alkaen Kontioniemen entisen sairaalan ruokalassa.
Tilaisuudessa kerrotaan SPR:n pakolaistyöstä ja tulevasta toiminnasta vastaanottokeskuksessa.
Asukkaat voivat esittää kysymyksiä sisäministeriön ja SPR:n edustajille.
Kontioniemeen tulee paikat noin 120 turvapaikanhakijaa varten. Keskus tulee työllistämään noin 12 uutta kokopäiväistä työntekijää.
Kontioniemen vastaanottokeskus on kolmas Punaisen Ristin ylläpitämä. Muut ovat Turku-Punkalaidun ja Rovaniemi-Kemi.
Karjalainen: Kontioniemi äänesti vastaanottokeskuksesta (16.3.2009)
Lippuäänestyksessä jätettiin 63 ääntä, joista 42 vastusti vastaanottokeskuksen tuloa.
Kontioniemen asukkaat pitivät sunnuntaina kyläkokouksen Kontioniemen entiseen sairaalaan suunnitellusta turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksesta. Koolla oli 60 – 70 henkeä.
Asukasmielipiteen selvittämiseksi järjestettiin äänestys
Lippuäänestyksessä jätettiin 63 ääntä, joista 42 vastustaa vastaanottokeskuksen tuloa kylälle, 16 on valmis keskuksen kylälle ottamaan ja viisi jätti tyhjän äänestyslipun.
Kontioniemen kyläyhdistyksen hallitus kokoontuu miettimään kantaansa asiaan tiistai-iltana.
Noin 120 turvapaikanhakijaa varten suunniteltu vastaanottokeskus on SPR:n hanke. Keskuksen toiminta on määrä aloittaa mahdollisimman pian, mahdollisesti jo tällä viikolla.
YLE: Vastaanottokeskus huolestuttaa asukkaita Kontioniemessä (16.3.2009)
Kontioniemen vastaanottokeskus herättää huolta lähiseudun asukkaissa. Kontioniemen asukkaat kokoontuivat eilen keskustelemaan naapuriin tulevasta turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksesta.
Tilaisuuteen osallistui noin 70 kontioniemeläistä. Asukkaissa erityistä huolta herätti naisten ja lasten turvallisuus sekä kiinteistöjen arvon laskeminen. Kontioniemen kyläyhdistyksen hallitus kokoontuu huomenna ylimääräiseen kokoukseen, jossa mietitään jatkotoimenpiteitä. Kyläyhdistys aikoo mm. laatia kirjallisen valituksen vastaanottokeskukseen liittyvästä puuttellisesta tiedotuksesta.
YLE: Kyläläiset pohtivat vastaanottokeskusta (14.3.2009)
Kontioniemen asukkaat Kontiolahdella kokoontuvat keskustelemaan alueelleen tulevasta turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksesta. Kyläyhdistyksen hallitus piti asiasta ylimääräisen kokouksen perjantaina.
Yhdistyksen puheenjohtaja Arja Kauppinen kertoo, että hallituksen kanta keskuksen tuloon on kielteinen. Kauppinen korostaa, että asiaa on valmistelu asukkailta salassa.
Kontioniemen koululla sunnuntai-iltana klo 18 pidettävässä kokouksessa halutaan kuulla asukkaiden mielipiteitä ja muodostaa niiden pohjalta kunnalle luovutettava vetoomus.
SPR on avaamassa 120-paikkaisen turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen entisessä Kontioniemen sairaalassa jo tässä kuussa.
YLE: Vastaanottokeskus herättää tyrmistystä (13.3.2009)
Kontiolahden Kontioniemen asukkaat ovat tyrmistyneitä alueelleen tulevasta vastaanottokeskuksesta. Kontioniemen kyläyhdistyksen hallitus kokoontuu illalla ylimääräiseen kokoukseen, jossa valmistellaan asiaa koskeva julkilausuma.
Kyläläiset on myös kutsuttu sunnuntaiksi yhteiseen kokoukseen. Asukkaat haluavat ennen kaikkea julkituoda protestillaan närkästyksensä sen johdosta, että asia on valmistelu salassa asukkaita kuulematta.- Päätöstä turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen sijoittamisesta entiseen Kontioniemen sairaalaan tuskin saadaan kumottua, sanoo kyläyhdistyksen puheenjohtaja Anneli Kauppinen.
Suomen Punainen Risti perustaa Kontioniemen sairaalaan noin 120-paikkaisen vastaanottokeskuksen turvapaikanhakijoille. Keskus aloittaa toimintansa ensi kuussa. SPR kertoi hankkeesta julkisuuteen torstaina.
Asukkaille pakolaistyöstä ja vastaanottokeskuksen toiminnasta kerrotaan ensi viikon torstaina.
Sisäasiainministeriön maahanmuutto-osaston toimeksiannosta Pohjois-Karjalan TE-keskus on neuvotellut Suomen Punaisen Ristin Savo-Karjalan piirin kanssa turvapaikan hakijoiden vastaanottotoiminnan aloittamisesta Kontiolahdella entisen Kontioniemen sairaalan tiloissa. Vastaanottotoiminta alkaa arviolta vielä maaliskuun aikana. SPR:n ylläpitämässä vastaanottokeskuksessa tulee olemaan noin 120 paikkaa ja tiloihin majoitetaan aikuisia ja perheellisiä turvapaikanhakijoita.
[…]
Vastaanottojärjestelmässä on tällä hetkellä kirjoilla kaikkiaan 4600 turvapaikanhakijaa, joista alaikäisiä, ilman huoltajaa saapuneita on 790. Uusia tulijoita arvioidaan saapuvan noin 500 kuukaudessa, mikä edellyttää vastaanottopaikkojen lisäämistä edelleen kuluvan vuoden aikana.Tällä hetkellä vastaanottokeskuksissa ei ole vapaita paikkoja majoituskapasiteetin ollessa jo nyt ylikäytössä. Vastaanottokeskuksissa odottaa tällä hetkellä kuntasijoituspaikkaa 250 oleskeluluvan saanutta pakolaista.
YLE: Kontiolahdelle uusi vastaanottokeskus (12.3.2009)
Turvapaikanhakijoiden vastaanottotoiminta laajenee Kontiolahdella. Pohjois-Karjalan TE-keskus on neuvotellut SPR:n Savo-Karjalan piirin kanssa vastaanottotoiminnan aloittamisesta entisen Kontioniemen sairaalan tiloissa.
Toiminta alkaa arviolta vielä maaliskuun aikana. SPR:n ylläpitämässä vastaanottokeskuksessa tulee olemaan noin 120 paikkaa ja tiloihin majoitetaan aikuisia ja perheellisiä turvapaikanhakijoita.
Kontiolahdella toimii jo kunnan omistama vastaanottokeskus, jossa on noin 250 paikkaa ja 40 työntekijää. Paiholan sairaalan yhteydessä toimiva keskus on perustettu 16 vuotta sitten.
Uusia tulijoita saapuu maahan noin 500 kuukaudessa, mikä edellyttää vastaanottopaikkojen lisäämistä. Vastaanottojärjestelmässä on tällä hetkellä kirjoilla kaikkiaan 4600 turvapaikanhakijaa, joista alaikäisiä, ilman huoltajaa saapuneita on 790.
Uusia tulijoita arvioidaan saapuvan noin 500 kuukaudessa, mikä edellyttää vastaanottopaikkojen lisäämistä edelleen kuluvan vuoden aikana.
