Kinnula

Mielipiteet, keskustelut

Kotiseudun Sanomat: Pakolaisten ottaminen ja Muholan koulun jatko ovat kaksi erillistä asiaa (29.9.2010)

Kinnulan luottamushenkilöille tiedoksi, että suunnitelmissa oleva pakolaisten ottaminen kuntaan ja Muholan elinvoimaisen kyläkoulun tilanne ovat toisistaan erillisiä ja erikseen päätettäviä asioita.

Muholan koululla ei myöskään ole oppilaspulaa, kuten kunnanjohtajamme on Radio Keski-Suomen haastattelussa kertonut.

Ottakaa asioiden oikeat taustat selville.

Kinnulalaisten lasten puolesta

Keskisuomalainen: Kinnula tiennäyttäjänä (23.9.2010)

Kinnulassa pohditaan pakolaisten vastaanottamista kuntaan (Ksml 22.9.). Uutisoinnista päätellen valmistelutyötä on tehty jo pidempään ja suunnitelmat ovat valmiina. Onnistumisen edellytykset näyttävät hyviltä.

Muholan koulun säilyminen on mahdollista pakolaislasten avulla. Muholan koulu onkin monessa suhteessa ihanteellinen kasvu- ja oppimisympäristö näille lapsille, mutta samalla myös kaikille muillekin lapsille, nuorille ja kyläläisille.

Kinnula avaa uusia uria ajatellen koko Suomen tulevaisuutta, mikä perustuu muun muassa kansainvälistymiseen ja jatkuvaan osaamisen kehittämiseen.

Kyläkoulu on ihanteellinen paikka uusien ajatusten ja toimintatapojen kehittämiselle. Olen vakuuttunut, että Muholan kyläkoulu, kylä ja Kinnulan kunta profiloituvat myönteisellä tavalla tässä yhteydessä. Saamme elää todeksi niitä strategisia linjauksia, mitä "sivistykseen perustuva osaamisyhteiskunta" konkreettisesti ja käytännössä merkitsee.

EIRA KORPINEN kasvatustieteen, erityisesti opettajankoulutuksen, professori Jyväskylä

Kotiseudun Sanomat: Pakolaisasian valmistelussa kiristyksen makua? (22.9.2010)

Kinnulan kunnassa viranhaltijat ovat valmistelleet tämän vuoden alusta alkaen pakolaisten vastaanottamista.

Poliittinen päätös asiasta kuitenkin vielä puuttuu. Päätös kielteisenä tai myönteisenä tehtäneen lähiviikkojen aikana.

Keski-Suomen alueuutisissa kerrottiin ylimmän johdon mielipiteenä, että Muholan alakoulu joudutaan lakkauttamaan, mikäli kuntaamme ei oteta pakolaisia.

On todella ikävää, että kyläkoulun lakkauttaminen ja pakolaisten vastaanottaminen esitetään vaihtoehtoisina toimenpiteinä laadittaessa tulevan vuoden talousarviota.

Muholan koulu on toimiva ja siellä on tällä hetkellä viisikymmentäneljä oppilasta mukaan lukien esikoululaiset.

Mielestämme on siis liian aikaista keskustella koulun lakkauttamisesta ja vielä esittää sitä vaihtoehtona pakolaisten vastaanottamiselle.

Kuntamme ensivuoden budjetin raamin hyväksyminen tulee tapahtua irrallaan pakolaiskeskustelusta.

Pakolaisten vastaanottamista varten valtiolta tulevat avustukset on tarkoitettu käytettäväksi täysimääräisesti heidän kotouttamiseen.

Kuntaliiton selvityksen mukaan kuntien saamat avustukset kotouttamistoimintaan eivät ole olleet edes riittävät. Tämän vuoksi tuntuukin ihmeelliseltä, että meillä niitä arvioidaan riittävän talousarvion alijäämän paikkaamiseen.

Mikäli poliittiset ryhmät tekevät myönteisen päätöksen pakolaisasiassa, on huolehdittava siitä, että vastaanottaminen tehdään huolella. Onnistuneessa kotoutumisessa maahanmuuttaja saavuttaa muun väestön kanssa tasavertaisen aseman yhteiskunnassa niin oikeuksien kuin velvollisuuksienkin osalta. Kotoutumisen tärkeimmät edellytykset ovat kielitaito ja työllistyminen. Keskustelussa pakolaisten vastaanottamisesta ei siis saa olla vastakkain kuntalaisille tarjottavat palvelut.

Anitta Hakkarainen, Ilkka Leppänen

Helsingin Sanomat, mielipide/Arja Ylhävaara-Perendi: Voisiko pieni kunta onnistua kotouttamisessa? (29.3.2010)

Kinnulan kunta (1 800 asukasta) aikoo vastaanottaa 20–30 kiintiöpakolaista kevään aikana.

Valmistelujen kanssa tulee kiire. Pakolaisten kotoutumisen näkökulmasta kiire ei ole hyväksi. Pakolainen tarvitsee paljon tukea heti tultuaan ja kauan sen jälkeen.

Kenties pieni kunta voisi onnistua kotouttamisessa paremmin kuin konsanaan Suomen valtio on tehnyt? Kenties pienessä kunnassa kantaväestö ja pakolaiset voisivat elää ja toimia yhdessä?

Suomen kielen oppiminen on kotoutumisen a ja o. Pakolaiselle pitäisi opettaa ripaus suomea heti ensimmäisenä päivänä. Kielioppia ei tarvita alkuun ollenkaan, mutta puhetta ja puheen ymmärtämistä tarvitaan heti.

Meidän täytyisi huolehtia siitä, että pakolaiset oppivat suomen nopeasti ja monipuolisesti. Kieli auttaa suhteiden luomisessa, lasten koulun seuraamisessa, täysivertaiseksi kuntalaiseksi ja kansalaiseksi kasvamisessa, ammattikoulutuksen hankkimisessa ja veronmaksukyvyn saavuttamisessa.

Kunnan tulisi kouluttaa luottamushenkilöt ja kaikki työntekijät pakolaisten tuloon. Kun kunta vastaa pakolaisten ottamisesta, olisi luontevaa, että sen työntekijät olisi valmennettu ikään kuin airuiksi kertomaan kaikesta pakolaisiin liittyvästä kenelle tahansa, joka kysyy.

Myös kunnan asukkaat tarvitsisivat kurssin pakolaisen kohtaamisesta. Tavallinen ihminen auttaa maahanmuuttajaa erinomaisesti, kunhan hän vain saa sysäyksen siihen. Mitä pakolaisen kanssa voi tehdä? Mitä hänelle voi sanoa ensimmäiseksi? Voiko mustaihoista pakolaista katsoa, ettei vain osoittaudu rasistiksi? Mitä hänelle voi tarjota, jos kutsun hänet kotiini? Miten minä selviydyn, kun en osaa hänen kieltään?

Kuntalaiset tarvitsevat myös luvan kertoa sekä pelkonsa että kiinnostuksensa, montakin kertaa. Samoin pakolaisten pitäisi saada kertoa toiveensa ja pelkonsa.

Voisiko pakolainen saada ystävän kotoutumisen pehmentämiseksi niin, että jokaista aikuista pakolaista odottaisi vähintään yksi aikuinen?

Kunta voisi järjestää tapahtumia kuntalaisille ja pakolaisille. Kaikki kunnan toimijat voisivat tehdä sen yhdessä: kunta, seurakunta, uskonnolliset yhteisöt, yrittäjät, kansalaisjärjestöt. Ei istuta ja kuunnella vaan tehdään jotakin: keitetään kahvia, laitetaan ruokaa, kävellään metsässä, vieraillaan maatiloilla ja yrityksissä, järjestetään talkoita.

Pakolaiset voisivat esitellä myös omaa kulttuuriaan. Kotouttamisessa pakolaiset eivät ole pelkkiä kohteita, vaan koko prosessi on kaksisuuntainen.

Arja Ylhävaara-Perendi
äidinkielen lehtori
Kinnula

Demari/Keski-Suomen Viikko Jarmo Jääskeläinen (30.6.2010)

Kinnulassa etsitään oljenkorsia. Sinne suunnitellaan pakolaisia valtion avustusten toivossa. Ihan toinen asia on pakolaisten työllistyminen ja viihtyminen kyläraitilla. Onko oppia otettu rannikon pienistä ruotsinkielisistä kunnista? Ne rekisteröivät pakolaiset ruotsinkielisiksi säilyttäen kuntansa edelleen yksikielisenä ja saavat lisäksi valtion avun. Eikö pakolaisten oikeampi sijoituspaikka olisi isoissa keskuksissa edes jonkinlaisen reaalisen työllistymisen ja viihtymisen kannalta? Vai onko mukavampi jatkuvasti ihmetellä periferiaan sijoitettujen kotoutumisongelmia?

Uutiset

MTV3: Kunnat nihkeitä ottamaan pakolaisia vastaan (6.2.2011)

Pakolaisten sijoittaminen kuntiin kangertelee. Viime vuonna kunnat vastaanottivat vain vajaat 1100 pakolaista ja turvapaikanhakijaa. Sisäministeriön tavoite oli kaksinkertainen.

Jyväskylästä luoteeseen sijaitsevassa Kinnulan kunnassa on jo toista vuotta keskusteltu pakolaisten vastaanottamisesta. Nyt valtuusto sanoi ei 25 kongolaiselle pakolaiselle.

Valtuuston päätös olla ottamatta pakolaisia on monen kuntalaisen mieleen.

- Hyvä päätös. Meillä on kyllä vielä korjattavaa ensin täällä Kinnulassa, niin korjataan ne asiat ensin, sanoo kinnulalainen Eeva Muhonen MTV3:n Uutisille.

- Tämmöisessä alle 3 000 asukkaan kunnassa ei ole varaa ryhtyä semmoseen, vaikka valtio antaa niitä avustuksia, mutta ne loppuu ne avustukset, Liisa Nikkilä kommentoi päätöstä.

Viime vuonna kunnat vastaanottivat vain vajaat 1100 pakolaista ja turvapaikanhakijaa. Sisäministeriön tavoite oli kaksinkertainen. Kinnulan valtuustossa kielteistä pakolaispäätöstä perusteltiin muun muassa syrjäisellä sijainnilla.

- Me ollaan liian pieni kunta, meillä ei resurssit riitä ja tavallaan voimavarat, ja sitten toinen oli, että kuinka se vaikuttaa meidän veroäyriin, Kinnulan kunnanvaltuuston toinen varapuheenjohtaja Olavi Tukiainen (sd.) miettii.

Kokonaan ajatusta pakolaisten vastaanottamisesta ei Kinnulassa kuitenkaan hylätä.

- Tällä valtuustokaudella ei varmaan lähdetä käsittelemään tätä asiaa uudestaan, mutta katsotaan, jos ne tuulet ovat sitten uudella valtuustokaudella muuttuneet, Tukiainen sanoo.

Katso Meeri Ylä-Tuuhosen juttu Kinnulasta (Seitsemän uutiset 6.2.2011)

Keskisuomalainen: Kinnula sulki ovet kongolaisilta (2.2.2011)

Yli vuoden vellonut keskustelu pakolaisten vastaanottamisesta Kinnulaan sai maanantaina päätöksensä, kun kunnanvaltuusto päätti äänin 12-5, ettei Kinnulaan oteta haavoittuvassa asemassa olevia kiintiöpakolaisia Kongosta. Kunnanhallitus oli yksimielisesti esittänyt, ettei pakolaisia oteta.

Kinnula päätti lähteä pohjustamaan tulevaa pakolaispäätöstöstään vuosi sitten. Pakolaisten asiaa ajoi varsinkin kunnanjohtaja Juha Urpilainen. Sisäministeriön rahoituspäätös pakolaishankkeelle oli myönteinen, joten pakolaiset olisivat tuoneet kunnalle valtiolta merkittävän tukipaketin. Kunnanjohtajan mielestä Kinnula tarvitsee uusia asukkaita, ja pakolaisetkin olisivat tuoneet kunnan kehittämiseen oman panoksensa sosiaalisilla verkostoillaan ja uusina työpaikkoina.

Päätöksessä painoivat kunnanhallituksen perustelut: kunnan pieni koko, syrjäinen sijainti ja taloudelliset edellytykset. Lisäksi moitittiin kuntalaisten sivuuttamista asian valmistelussa. Muodollista valmistelua olisikin ollut vaikea moittia, kun rahoituspäätökset olivat kunnossa.

Kinnulan päätös syntyi kunnallisdemokratian mukaisesti ja selkein numeroin. Silti taustalla lienee vaikuttanut myös se, että käsillä on vaalikevät ja maahanmuuttovastaiset äänenpainot ovat yleistyneet koko maassa.

Kotiseudun Sanomat: Kunnanvaltuusto ei ottanut kiintiöpakolaisia Kinnulaan (1.2.2011)

Kinnulan kunta ei ota vastaan kongolaisia kiintiöpakolaisia. Asia ratkesi kunnanvaltuustossa äänin 12-5. Tulos oli odotettu, sillä kunnanhallitus oli yksimielisesti esittänyt valtuustolle pakolaishankkeen kaatamista. Paljon kohua herättänyt pakolaisasia veti valtuustosaliin ennätysmäärän yleisöä.

Pentti Peltonen (sd.) esitti valtuustossa, että Kinnulaan otettaisiin pakolaisia. Hänen ryhmätoverinsa Virpi Piispanen kannatti esitystä.

Äänestyksessä pakolaisten ottamisen kannalle asettuivat myös kunnanvaltuuston puheenjohtaja Ilpo Leppänen (kesk.), Aulis Hämäläinen (kesk.) ja Olavi Tuikkanen (sd.). Muut valtuutetut vastustivat asiaa.

Pakolaisasian ratkeaminen kieltävään kannanottoon tuntui etukäteen selvältä. Niinpä valtuusto keskustelikin pakolaisista vain vajaat puoli tuntia.

Tyrmäysisku kuntastrategialle

Pentti Peltonen aavisteli jo tulevaa ja sanoi heti avauspuheenvuorossaan, että kielteinen päätös tulee tyrmäämään Kinnulan kuntastrategian, jonka mukaan kunta säilytetään itsenäisenä, elinkeinorakennetta monipuolistetaan ja hoiva-alaa pidetään painopistealueena.

Peltonen piti pakolaisten ottamista luovimpana hankkeena, mitä Kinnulassa on aikoihin esitetty. Hän huomautti, ettei kunnan imago ole huonontunut missään kunnassa, jonne on otettu pakolaisia, eikä missään ole menty myöskään taloudessa miinukselle pakolaisten takia.

— Valtuuston tehtävänä ei ole vahvistaa kuntalaisten ennakkoluuloja, vaan hankkia kaiken aikaa uusia tietoja ja taitoja, Peltonen ilmoitti.

Vastustajat perustivat näkemyksensä ennen muuta siihen, että hanketta oli valmisteltu huonosti, vaikka pakolaisten vastaanottamisesta oli alettu puhua jo toista vuotta sitten. Lasse Kröger (kesk.) ihmetteli, miksei pakolaisasiaa tuotu jo aiemmin valtuustoon. Esko Pelkonen (kesk.) valitti sitä, että todelliset selvitykset oli jätetty viime tinkaan.

— Olisimme tarvinneet kotouttamisohjelmaa ja tietoa siitä, paljonko kuntaan tarvitaan lisää työntekijöitä pakolaisten takia, Pelkonen korosti.

Anitta Hakkarainen (kok.) kaipasi myös kotouttamissuunnitelmaa valtuuston hyväksyttäväksi.

— Minua on koko ajan häirinnyt se, että puhutaan vain pakolaisten tuomista tuloista, mutta menopuolta ei ole lainkaan esitelty.

Yle: Kinnula hylkäsi pakolaiset (1.2.2011)

Kinnulan kunta ei ota vastaan pakolaisia. Kinnulan kunnanvaltuusto päätti eilisiltana äänin 12 - 5, että kunta ei vastaanota pakolaisia.

Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Ilpo Leppäsen mukaan pieni kunta ei ole valmis ottamaan pakolaisia kuluvalla valtuustokaudella.

Kinnulassa on keskusteltu parinkymmenen kongolaispakolaisen vastaanottamisesta viime talvesta lähtien.

Kuvateksti: Jyväskylä on ottanut kongolaispakolaisia vastaan jo vuosia.

Keskisuomalainen: Valtuusto päätti: Kinnula ei ota pakolaisia (31.1.2011)

Valtuusto päätti Kinnulassa äänin 12-5, ettei kuntaan oteta pakolaisia.

Ratkaisu syntyi reilun puolen tunnin keskustelun jälkeen. Päätöksentekoa oli seuraamassa viitisenkymmentä kuntalaista.

Kinnulassa on harkittu kongolaisten kiintiöpakolaisten ottamista jo viime talvesta lähtien.

Yle: Kinnula pohtii taas pakolaisia (24.1.2011)

Kinnulan kunnanhallitus kokoontuu tänään pohtimaan pakolaisten vastaanottoa. Asiaa on viriteltu jo pitkään, mutta lopullinen päätös pitäisi saada aikaan vielä tässä kuussa.

Tänään kokouksessa on mukana asiantuntijoita, jotka ovat olleet käytännössä mukana pakolaisten vastaanotossa. Heitä pääsevät kuulemaan myös kaikki Kinnulan vatuutetut.

Esityksen mukaan Kinnulaan olisi tulossa 20-30 pakolaista Kongosta. Kinnulan kunnanjohtaja Juha Urpilaisen mukaan kunnalla olisi valmiudet ottaa pakolaiset vastaan vaikka heti, mutta jos päätös menee läpi, pakolaisia tulisi aikaisintaan kesällä.

Kinnulan valtuuston on määrä päättää asiasta ensi maanantaina, eli kuun viimeisenä päivänä. Jos Kinnula tekee myönteisen päätöksen tässä kuussa, se saa Sisäministeriöltä 30 000 euroa valmistelurahaa.

Keskisuomalainen: Pakolaispäätöstä ei voi enää vetkuttaa (21.1.2011)

Kinnula ottaa kannan viimeisenä mahdollisena päivänä.

Kinnulan valtuusto päättää pakolaisten vastaanotosta viimeisenä päivänä. Päätös menee sisäasiainministeriön maahanmuutto-osaston asettaman aikarajan "kalkkiviivoille".

Kunnanhallitus saa kokoukseensa maanantaina 24. tammikuuta vielä aiheeseen liittyviä asiantuntijalausuntoja ja antaa oman päätösesityksensä. Sivistyslautakunta on puolustanut haavoittuvassa asemassa olevien pakolaisten vastaanottoa.

Kinnula on toimittanut ministeriölle kaksi erillistä, pakolaisten vastaanottohankkeen rahoitushakemusta. Ne ovat saaneet yhteensä 30 000 euron rahoituksen. Jos valtuusto ottaa myönteisen kannan, kunta voi välittömästi aloittaa hankkeen valmistelun. Jos kanta on kielteinen, ministeriö etsii hankerahalle uuden käyttäjän.

Yllätysveto

Viime viikon valtuuston kokouksessa Lasse Kröger (kesk.) esitti, että pakolaisasiaa käsiteltäisiin muut asiat -pykälän yhteydessä, koska esityslista-asiat saatiin päätökseen nopeasti. Kokoomuksen Ilkka Leppänen kannatti esitystä.

Esitys ei toteutunut, koska kunnanhallitus ei ollut valmistellut asiasta esitystä. Valtuuston enemmistö vastusti yllätyskäsittelyyn ottoa.

Kinnula on miettinyt ja myös kulissien takana valmistellut noin 25 kongolaisten pakolaisen vastaanottoa viime keväästä asti. Jopa asunnot on jo katsottuna, mutta päätös uupuu edelleen.

Kunnanjohtaja Juha Urpilainen on perustellut päätöksen lykkäystä toiveella valtuuston mahdollisimman yksimielisestä kannasta asiassa.

Yle: Kinnulan pakolaisista päätös ensi maanantaina (17.1.2011)

Kinnulan kunnanhallituksen oli tänään tarkoitus käsitellä pitkään vireillä ollutta pakolaisten vastaanottoa. Käsittelyä on kuitenkin siirretty viikolla ensi maanantaihin, jolloin kokoukseen saadaan mukaan asiantuntijoita muun muassa sisäministeriöstä.

Kunnanhallituksen kokouksessa myös Kinnulan valtuutettujen on mahdollisuus esittää asiantuntijoille kysymyksiä.

Päätöksenteko etenee valtuustoon jo viikkoa myöhemmin, sillä pakolaisten vastaanotosta on tehtävä päätös tämä kuun aikana. Kinnula on saanut sisäministeriöltä 30 000 euroa valmistelurahaa, mikä edellyttää päätöksen tekemistä tammikuussa. Esityksen mukaan Kinnulaan olisi tulossa 20-30 pakolaista Kongosta.

Kunnanjohtaja Juha Urpilaisen mukaan Kinnulassa on valmius ottaa pakolaisia vastaan vaikka heti. Jos myönteinen päätös kunnassa tehdään, pakolaisten tulo kestää todennäköisesti kesään saakka.

Yle: Pakolaispaikoista pulaa - Kinnula pohtii (31.12.2010)

Kinnulassa päätetään vuodenvaihteen jälkeen pakolaisten mahdollisesta vastaanottamisesta. Kunnanjohtaja Juha Urpilainen esittää tammikuun 17. kokoontuvalle kunnanhallitukselle parinkymmenen kongolaispakolaisen vastaanottamista.

Ryhmä koostuu pääasiassa äideistä ja lapsista.

Myös valtuustoon esitys tuodaan vielä tammikuun aikana, sillä Kinnula saa pakolaisten vastaanottoon 30 000 euroa valtion Haapa-hankerahoitusta, jos myönteinen päätös tehdään tammikuun loppuun mennessä.

- Syksyllä tilanne oli hankalampi, ja tuli ylilyöntejä puolin ja toisin. Nyt tilanne on seestynyt, ja kunta on valmis tekemään päätöksen pakolaisista. Tärkein peruste on humanitäärinen apu. On meilläkin köyhiä, mutta jos verrataan näitä pakolaisleiriin, niin puhutaan aivan eri asioista, sanoo kunnanjohtaja Juha Urpilainen.

Keski-Suomessa pakolaisten vastaanotosta on päätös vain Jyväskylässä, joka ottaa vuosittain vastaan 50 kiintiöpakolaista. Pakolaisten kuntapaikoista on Suomessa edelleen kova pula.

- Paikkoja on vähän, tilanne on vaikeutunut vuosi vuodelta, eikä kuntapaikkoja ole tarpeeksi. Vastaanottokeskuksissa on oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita noin 350, mutta lisäksi on aikaisempien vuosien kiintiöpakolaisia, jotka eivät ole edes päässeet muuttamaan Suomeen, vaan odottavat lähtömaissa, kertoo ylitarkastaja Paula Karjalainen sisäministeriön maahanmuutto-osaston kotouttamisyksiköstä.

Karjalaisen mukaan maahanmuutto-osaston tavoitteena on pakolaisten hajasijoitus siten, että myös pienemmät paikkakunnat voisivat ottaa pakolaisia vastaan.

- Ratkaisuna voisi olla seudullinen yhteistyö, jossa useampi kunta samalla seudulla ottaisi vastaan vaikkapa vuorovuosin. Siten voitaisiin luoda yhteisiä palveluja ja tukitoimia, esimerkiksi jos kyseessä on sama kieliryhmä, voitaisiin käyttää yhteisiä tulkki- ja koulutuspalveluja, hän sanoo.

Keski-Suomen ELY-keskus kannustaakin maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassaan seudulliseen pakolaisten vastaanottoon.

Yle: Ei pakolaisia Kinnulaan ainakaan tänä vuonna (9.10.2010)

Kinnula on lykkäämässä päätöksentekoa pakolaisten vastaanottamisesta kuntaan. Virkamiesjohto on valmistellut parinkymmenen kongolais-pakolaisen vastaanottoa, mutta kiistanalaista asiaa ei haluta vielä tuoda päätettäväksi.

Kinnulassa mielipiteet pakolaisten vastaanotosta jakautuvat tällä hetkellä voimakkaasti sekä kadulla että valtuustosalissa. Kiistaa on herättänyt erityisesti kunnanjohtaja Juha Urpilaisen arvio siitä, että kongon pakolaislapset turvaisivat Muholan koulun tulevaisuuden. Muholan koululla tulevaisuuteen uskotaan muutenkin. Muholassa pakolaislapsille olisi kyllä tilaa, mutta opetusresurssien riittävyys huolestuttaa.

- Inhimilliseltä kannalta mikäpä ettei, jos resurssiasiat ovat kunnossa opetushenkilökunnan ja muiden tukitoimien osalta, sanoo Muholan koulun johtaja Tapani Pekkarinen.

SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Pentti Peltonen sanoo että ihmisten hätään täytyy vastata ja kongolaisten kotouttaminen onnistuisi myös Kinnulassa. Toisenlaisiakin mielipiteitä on.

- Mielestäni tällä hetkellä Kinnula ei ole valmis ottamaan pakolaisia vastaan, koska valmistelut ovat kesken, toteaa kunnanhallituksen varapuheenjohtaja ja lukion rehtori Anitta Hakkarainen.

- Minusta tuntuu, että mielipiteet jakautuvat edelleen kahtia. En osaa yhtään mennä ennustamaan mikä on lopputulos, jos se tulisi valtuuston päätettäväksi, pohtii kunnanhallituksen puheenjohtaja Mikko Ihanti.

Kunnanjohtaja Juha Urpilainen arvioi pakolaisesityksen tulevan kuntapäätäntään vasta ensi vuoden puolella, kun tunteet ovat jäähtyneet puolin ja toisin.

Kotiseudun Sanomat: Kunnanjohtaja pelkää Kinnulan ajavan jäävuoreen (28.9.2010)

Kinnulassa on mietitty haavoittuvassa asemassa olevien pakolaisten vastaanottamista viime talvesta lähtien. Kinnulaan olisi tulossa 25 pakolaisen ryhmä Kongosta ja valtaosa olisi alle 18-vuotiaita.

Kunnanjohtaja Juha Urpilaisen mielestä maahanmuuttajista päätettäessä ratkaistaan samalla myös Muholan koulun tulevaisuus. Ilman pakolaisia Muholan kyläkoulua ei Urpilaisen mielestä voida säilyttää, sillä syntyvyyden aleneminen johtaa siihen, ettei oppilaita riitä kahteen kouluun. Vuonna 2000 oppilaita oli Kinnulassa noin 350, tänä vuonna määrä on pudonnut reiluun 200:een.

— Jos tilanne jatkuisi tämmöisenä, niin mikäs siinä, mutta kun jokainen syntyvä ikäluokka on aiempaa pienempi. Pitää katsoa peiliin. Syntyvyys on meillä 10–15 lapsen tasolla. Ei tarvitse Einstein olla, että jos mitään ei tehdä, Kinnulalla ei ole mahdollista pitää kahta koulua, Urpilainen toteaa.

Hän kertoo saaneensa pakolaisasiassa niin positiivista kuin jopa rasistista palautetta.

— Jos olen laivassa kapteeni, katson kaukoputkella ja näen, että edessä on jäävuori, niin enkö saisi sanoa matkustajille, että menemme päin jäävuorta ja uppoamme, jos rattia ei käännetä, Urpilainen ihmettelee.

— Jos emme muuten saa tänne ihmisiä, niin heitä pitää tuoda tänne. Ihonvärillä ei pitäisi olla mitään väliä. Meillä on velvollisuus auttaa lähimmäisiä, kuten meitäkin autettiin. Jos sen varjolla pelastetaan vielä infrastruktuuria, kuten koulu, niin mikäs sen mukavampaa, Urpilainen selvittää.

Muholasta löytyy tila, muttei resursseja

Muholan ja Nurmelan koulujen rehtorin Tapani Pekkarisen pakolaisten vastaanottamisen liittäminen yhteen Muholan koulun tulevaisuuden kanssa yllätti.

­— Näiden vastakkainasettelu kuulosti tosi pahalta, Pekkarinen toteaa.

Muholan koulua käyvät kaikki Kinnulan esikoululaiset. Esikoululaisineen Muholassa on nyt 54 ja Nurmelan koululla 104 oppilasta.

— Oppilasennusteet ovat hyvät. Ainakaan kolmeen-neljään vuoteen perusopetuksen oppilasmäärät eivät laske.

Pekkarisen mukaan Nurmelan koulun ryhmät ovat jo nyt haastavia ja isoja. Pekkarinen kertoo, että valtio on myöntänyt erityistukea nimenomaan opetusryhmien pienentämiseksi. Koulujen yhdistämisellä Kinnulassa mentäisiin päinvastaiseen suuntaan.

— Eppuryhmässä olisi 25 oppilasta, jos koulut vedettäisiin yhteen, Pekkarinen toteaa.

Lisäksi Nurmelan koulun tilat on mitoitettu nykyiselle oppilasmäärälle ja kävisivät yhdistämisen myötä ahtaiksi.

Keskisuomalainen: Kinnula päättää pakolaisista lokakuussa (22.9.2010)

Kinnulassa viime talvesta asti vireillä ollut pakolaisten vastaanottoasia on samassa ratkaisun kuukauden kuluessa. Jos kunta päättää ottaa pakolaisia vastaan, saapunee 25 kiintiöpakolaista Kongosta joulun tienoilla.

Kunnanjohtaja Juha Urpilaisen mukaan pakolaisten avulla kunnan ainoa kyläkoulu Muholassa säilyisi. Asian käsittely on kuitenkin vauhdikkaan alun jälkeen hidastunut. Aluksi arvioitiin, että pakolaiset voisivat tulla kuntaan jo kesällä.
- Pari kuukautta kului lomien takia. Sitä ennen valtuusto kävi Joensuun lähellä olevassa vastaanottokeskuksessa ja osa päättäjistä Oravaisissa vastaanottokeskuksessa tutustumassa, kunnanhallituksen puheenjohtaja Mikko Ihanti kertoo.

Valmisteluun lisäraha

Kunnanjohtaja kiirehtii ratkaisua ensi vuoden talousarvion vuoksi.
- Asia on kunnanhallituksessa kahden viikon sisällä ja lokakuussa valtuustossa. Viime viikolla saimme Haapa-hankkeesta 10 000 euroa lisää vastaanoton valmisteluun, Urpilainen sanoo.

Haapa-hanke edistää erityisen haavoittuvassa asemassa olevien pakolaisten sijoittumista.

Kinnulaan mahdollisesti tulevista on jo tieto. Heistä suurin osa on alaikäisiä, monet alle kouluikäisiäkin. Aikuisilla on tavalliset ammatit. Tulijat ovat kristittyjä ja puhuvat englantia, ranskaa ja swahilia.

Koulun pelastus?

- Muholan koulu loppuu ensi vuonna tai seuraavana vuonna ilman uusia ratkaisuja. Maahanmuuttajista voidaan koota Muholaan mamu-luokka, josta he siirtyvät tavallisiin luokkiin, Urpilainen kaavailee.
- Jos emme ota pakolaisia, menetämme puoli miljoonaa euroa valtionosuuksissa ja jo saadut 30 000 euroa valmistelurahaa. Väestöennusteiden mukaan nykykehityksellä Kinnulassa ei ole enää yhtäkään asukasta vuonna 2060, Urpilainen huokaa.

Ihanti ei halua ennakoida ratkaisua. Kuntalaisista hän arvioi nuorten olevan myönteisellä ja varttuneempien osin varovaisella kannalla.
- Itse en ole kantaani muodostanut. Mietin, onko pienessä kunnassa pakolaisena olo mielekästä. taloudelliset ja sosiaaliset valmiudet kunnalla varmasti on, Ihanti sanoo.

Yle: Pakolaiset pelastamaan Muholan koulun (15.9.2010)

Kinnula hakee pakolaisista pelastusta oppilaspulan uhkaamalle Muholan koululle. Kunnanjohtaja Juha Urpilaisen mukaan päättäjien on nyt ratkaistava, otetaanko kuntaan enimmäkseen lapsista koostuva pakolaisryhmä vai lakkautetaanko Muholan koulu. Asia tulee lähiviikkoina kuntapäätäntään.

Vaikka päätöstä pakolaisten vastaanotosta ei vielä ole, Kinnulassa tiedetään jo, ketä kuntaan olisi tulossa. Kunnanjohtaja Juha Urpilaisen mukaan Kinnulalla on täysi valmius vastaanottaa tämä 25 kongolaispakolaisen ryhmä jo tämän vuoden puolella. Ryhmästä valtaosa eli parikymmentä on alle 18-vuotiaita lapsia ja nuoria.

- Tarkoituksena on, että nämä tulevat oppilaat muodostaisivat Muholan koululle mamu- eli maahanmuuttajaryhmän, josta heitä sitten pikkuhiljaa integroitaisiin kirkonkylän kouluun, Urpilainen hahmottelee.

Kunnanjohtaja muistuttaa, että Kinnulan syntyvyyden aleneminen johtaa siihen, että koululaisia ei riitä kahteen kouluun ilman uusia asukkaita. Käytännössä kuntapäättäjät ratkaisevat siis pakolaisäänestyksessä myös Muholan koulun kohtalon.

- Meillä on budjetissa aika iso reikä, ja nämä pakolaiset toisivat meille noin 500 000 euroa rahaa kuntaan. Tokihan siitä menoakin olisi, mutta se takaisi sitten omalta osaltaan Muholan koulun tulevaisuuden, Urpilainen laskee.

Kinnula on saanut tällä viikolla sisäministeriön Haapa-hankkeen kautta kymmenentuhannen euron lisärahoituksen kiintiöpakolaisten vastaanoton valmisteluun. Haapa-hanke edistää nimenomaan haavoittuvassa asemassa olevien pakolaisten sijoittumista kuntiin.

Kiintiöpakolaisten vastaanottoa on valmisteltu yhteistyössä naapurikunta Lestijärven kanssa. Lestijärvellä on näytetty vihreää valoa muutamalle pakolaisperheelle, ja Kinnulan suunnitelmissa on tarjota maahanmuuttajakoulutusta myös naapurikuntaan mahdollisesti saapuville pakolaisille.

Kinnulan kunnanhallitus käsittelee pakolaisten vastaanottoa kahden viikon kuluttua. Valtuustoon asia on tulossa viikkoa myöhemmin.

Monitori: Haapa-hanke edistää kiintiöpakolaisten kuntiin sijoittumista (26.7.2010)

Kinnulassa luodaan vastaanottomalli

Esimerkki ensimmäistä kertaa kiintiöpakolaisia vastaanottavasta kunnasta on Keski-Suomen maakunnassa sijaitseva Kinnula. Kinnulassa luodaan Haapa-hankkeen kautta mallia kiintiöpakolaisten vastaanotolle. Kunta ottaa nyt syksyllä ensimmäistä kertaa vastaan pakolaisia Kongosta.

- Kinnula on hyvä esimerkki kunnasta, joka on vähän kauempana isojen keskusten palveluista. Tällaisissakin kunnissa on kuitenkin hyvät mahdollisuudet ottaa vastaan kiintiöpakolaisia, Vasilisa Polichtchouk rohkaisee.

Kinnulassa järjestetään tiedotustilaisuus kuntalaisille, tutustutaan kiintiöpakolaisia vastaanottavien kuntien toimintaan sekä koulutetaan henkilökuntaa.

YLE Keski-Suomi: Kinnula kääntymässä pakolaisten kannalle (5.7.2010)

Kinnulan poliittisten päättäjien enmmistö näyttäisi suhtautuvan myönteisesti pakolaisten vastaanottamiseen kuntaan. Kinnulan on tarkoitus ottaa vastaan 25 pakolaista Kongosta vielä tänä vuonna.

Pääosa Kinnulan vastaanottamista pakolaisista olisi äitejä lapsineen. Kunnanjohtaja Juha Urpilainen kertoo, että asiasta on määrä päättää elokuun puolivälin jälkeen.

Urpilainen sanoo, että taustakeskustelut asiasta jatkuvat, koska päätöksestä toivotaan yksimielistä. Kinnulalaisten palaute asiasta on Urpilaisen mukaan ollut pääosin myönteistä, mutta törkyäkin on tullut.

Alun perin Kinnulan valtuuston oli määrä käsitellä pakolaisten vastaanottamista tänään, mutta aikataulua lykättiin lisävalmistelun vuoksi.

Yle: Kinnula voi ottaa pakolaisia vielä tänä vuonna (22.6.2010)

25 pakolaista Kongosta asettuu Kinnulaan loka-marraskuun tienoilla, mikäli kaikki sujuu suunnitelmien mukaisesti.

Pakolaisjoukko koostuu pääasiassa yksinhuoltajaäideistä ja lapsista, mutta mukana on myös joitakin perheitä.

Kinnulan kunnanvaltuusto lyö päätöksen lukkoon kokouksessaan 6. heinäkuuta. Kunhan valitusajat on ylitetty, pakolaiset voivat saapua kuntaan kolmen-viiden kuukauden kuluttua.

Kotiseudun Sanomat: Riittävätkö resurssit pakolaisten vastaanottoon (12.5.2010)

Mahdollinen haavoittuvassa asemassa olevan 20–30 pakolaisen vastaanottaminen Kinnulaan on puhuttanut pitkin kevättä. Torstaina asiasta järjestettiin avoin yleisötilaisuus, joka keräsi lähes parisataa kuulijaa.

Illan aikana käytetyt puheenvuorot toivat esiin kuntalaisten huolen pienen kunnan resurssien riittävyydestä ja pakolaisten työllistymismahdollisuuksista, mutta myös halun auttaa muita, kuten suomalaisiakin on aikoinaan autettu.

Näillä näkyminen Kinnulan kunnanvaltuusto käsittelee pakolaisten vastaanottamista kesäkuussa.

Sisäasiainministeriön maahanmuutto-osaston Haapa-hankkeen projektipäällikkö Marisel Soto Godoy kertoi Kinnulan olevan yksi kahdeksasta kunnasta, jotka saavat valtiolta rahoitusta kehittämishankkeelleen. Kinnula saa hankkeelle avustusta 20 000 euroa.

Kinnulan hankkeen tavoitteena on rakentaa toimintamalli haavoittuvassa asemassa olevien pakolaisten kuntaan sijoittamisessa.

Tällaisia pakolaisia ovat vailla huoltajaa olevat alaikäiset, lapset ja naiset, jotka ovat vaarassa joutua henkisen, ruumiillisen tai seksuaalisen väkivallan tai hyväksikäytön uhriksi ja henkilöt, joilla on vakavia terveydenhoitoon liittyviä tarpeita.

— Minä olen suomalainen. Nimi ei ole perinteisen suomalainen, se ei ole savolainen, hallintotieteiden lisensiaatti ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun yliopettaja Anthony Okuogume aloitti puheenvuoronsa.

Okuogume kertoi olevansa lähtöisin Nigeriasta.

— Olen Biafran lapsi. Miksi olen täällä? tulin 26 vuotta sitten. Tampereella oli silloin noin sata ulkomaalaista, koko Suomessa muutama tuhat. Okuogume lähti Suomeen opiskelemaan. Kulttuurishokki oli melkoinen. Ulkona oli pilkkopimeää, vaikka piti olla päivä, eikä Okuogume ollut varautunut 28 asteen pakkaseen. Suomalaisen solidaarisuuden hän sai kokea, kun tuntematon mies lainasi hänelle talvitakkinsa, karvalakkinsa ja käsineensä.

Pakolaisten ottamisen Okuogume näkee osana solidaarisuutta.

— Suomalaiset ovat solidaarisia, rehellisiä, he edistävät asioita. Minulle on ylpeä asia, että olen tullut suomalaiseksi, Okuogume totesi.

Sampo Laitala halusi tietää, mitä pakolaisten vastaanottaminen tulee maksamaan Kinnulan veronmaksajille.

Liisa Nikkilä kysyi, onko olemassa tietoa sellaisista kunnista, jotka ovat pakolaisia ottaneet, että tulos jää kunnalle positiiviseksi.

— Ei ole sellaista tilastoa, josta voisi katsoa, onko viivan alle jäävä luku positiivinen tai negatiivinen, Sari Jokinen Keski-Suomen Ely-keskuksesta vastasi.

Puhe rahallisista hyödyistä ja haitoista sai Nelli Viinikaisen ja Saana Junnolan tarttumaan mikrofoniin.

— Ottaako Kinnula pakolaisia vain rahan takia vai onko auttamishalua, tytöt tahtoivat tietää.

Juha Urpilainen vakuutti, että ajatuksena on myös vastavuoroisesti auttaa muita, sillä Kinnulastakin lähdettiin aikoinaan muualle. Mutta pienessä kunnassa myös rahallinen puoli on otettava huomioon.

Yle: Pakolaisilta keräsi kinnulalaiset (7.5.2010)

Kinnulassa eilen illalla pidetty pakolaisilta oli kunnanjohtajan mukaan onnistunut tilaisuus. Liikuntahalliin kokoontui pari sataa ihmistä keskustelemaan kunnan pakolaispolitiikasta. Pääasiassa palaute oli kunnanjohtajan mukaan myönteistä.

Tilaisuudessa oli toki myös vastustajia.

- Paikalla oli noin 200 ihmistä, mikä on kova juttu, yli 10 prosenttia asukkaista. Kuntalaiset saivat kysyä vapaasti virkamiehiltä, ja eniten kysyttiin taloudesta ja pakolaisten kotouttamisesta. Erinomainen tilaisuus kaikenkaikkiaan, sanoo Kinnulan kunnanjohtaja Juha Urpilainen.

Kinnulan aikomus ottaa vastaan 20-30 pakolaista vielä tämän vuoden aikana on herättänyt kunnassa ristiriitaisia tunteita.

Yle: Kinnulassa odotetaan satoja keskustelemaan pakolaisista (6.5.2010)

Kinnulan liikuntahallille odotetaan illalla satoja ihmisiä keskustelemaan pakolaisista. Kinnulassa aikomus ottaa vastaa 20-30 pakolaista on herättänyt laajaa keskustelua pitkin kevättä.

Tämän illan keskustelussa kysymyksiin on vastaamassa monta asiantuntijaa ja pakolaisiakin odotetaan paikalle. Kunnanjohtaja Juha Urpilainen toivottaa kaikki tervetulleeksi.

- Pienellä agraaripaikkakunnalla uusien erilaisten ihmisten saapuminen aheuttaa kaikenlaista keskustelua. Sekä kinnulalaisten että pakolaisten näkökulmasta olisi hyvä, jos etukäteen mietittäisiin mitä tulee tapahtumaan. Se on tosin kuin Konsta Pylkkänen, että saattaa sitenkin mennä erilailla kun on mietitty, Urpilainen pohtii.

YLE: Kinnula hakee pakolaisratkaisua ennen kesää (21.4.2010)

Kinnulassa halutaan ratkaisu pakolaisten vastaanottamisesta jo kesän kynnyksellä. Valmistelu noin 30 pakolaisen vastaanottamisesta on edennyt ripeästi. Suhtautuminen kunnassa on kunnanjohtajan mukaan pääosin myönteistä. Soraääniäkin kuitenkin riittää.

Kinnulan valtuusto matkaa loppuviikosta hakemaan pakolaisratkaisulleen evästystä Joensuusta. Valtuustoretkellään päättäjät tutustuvat Joensuun pakolaiskeskukseen ja pakolaisiin, joista osa on Kinnulankin tavoittelemaa kohderyhmää. Pakolaisten kotouttamisen helpottamiseksi Kinnula havittelee erityisesti yksinhuoltajaäitejä lapsineen.

- Se johtava ajatus on nimenomaan, että nämä haavoittuvassa asemassa olevat pakolaiset ovat niitä meidän ensisijaisia pakolaisia, jos heitä Kinnulaan tulee. Etusijalla ovat yksinhuoltajaäidit, sanoo kunnanjohtaja Juha Urpilainen. Hänen mukaansa tällä ryhmällä olisi parempi mahdollisuus kotiutua aidosti Kinnulaan.

- Jos sinne nuorena Kinnulaan tulee, niin varmasti kotiutuminen onnistuu paremmin kuin silloin, jos pari-kolmekymppisenä tulee pieneen maalaiskuntaan.

Vapunjälkeisellä viikolla Kinnulassa järjestetään kuntalaisille aiheesta yleinen tilaisuus. Ratkaisu pakolaisten vastaanottamisesta halutaan Kinnulassa hallituksen käsittelyyn toukokuun puolivälissä ja valtuuston päätettäväksi touko-kesäkuun taitteessa.

Yle: Kinnula suunnittelee pakolaisten ottamista (15.3.2010)

Kinnulan suunnitelmissa on ottaa kuntaan 25-30 pakolaista, jotka ovat muun muassa yksinhuoltajaäitejä ja heidän lapsiaan Kongosta tai Irakista.

Kinnulassa suunnitellaan pakolaislasten, äitien ja nuorten vastaanottamista tämän vuoden aikana. Kiintiöpakolaisiksi halutaan nimenomaan nuoria, jotka on helpompi kotouttaa uuteen kulttuuriympäristöön ja uuteen maahan.

Kinnulalle on myönnetty sisäministeriön 20 000 euron avustus pakolaisten vastaanoton valmisteluun. Kunnanjohtaja Juha Urpilainen uskoo, että pakolaisten vastaanottoon on kunnassa hyvät valmiudet:

- Meillä on maaseutua ja järviä ja kunnalla on jonkin verran tyhjiä asuntoja ja myös yksityispuolella on asuntoja.

Urpilainen sanoo, että kouluissakin on tilaa: kouluryhmät ovat verrattaen pieniä, vain noin 8-20 hengen ryhmiä ja koulutilat ovat hyvät.

Kunnanhallituksen ja valtuuston päätökset on tarkoitus tehdä pakolaisasiassa Kinnulassa tämän kevään aikana.

Kunnanjohtaja Juha Urpilainen sanoo, että Kinnulassa aiotaan suhtautua vakavasti nuorten pakolaisten kotouttamiseen:

- Paljon helpompi on kotouttaa nuoria ihmisiä. Pakolaisten joukossa voi olla vammaisia, työrajoitteisia ja sairaita ja meillä on hyvä hoitoverkosto ja yksityisiä hoitolaitoksia, joihin voimme sijoittaa heitä.

Kotiseudun Sanomat: Kinnulaan tarjolla pakolaisia Kongosta tai Irakista (10.3.2010)

Kinnulassa kuhisee. Kunnanhallitus päätti yhden äänen enemmistöllä hakea sisäasiainministeriöltä rahaa kiintiöpakolaisten vastaanottamiseksi Haapahankkeen kautta.

Kunta sai viime viikon tiistaina tiedon, että sille on myönnetty hankerahaa 20 000 euroa.

Jos suunnitelma menee läpi kunnanvaltuustossa, Kinnulaan voisi tulla vielä kevään aikana 20-30 pakolaista Kongosta tai Irakista. Kyse on haavoittuvassa asemassa olevista kiintiöpakolaisista, lähinnä yksinhuoltajaperheistä.

Korvat soineet puheluiden jälkeen

Kunnanjohtaja Juha Urpilainen sohaisi pakolaisten ottamisesityksellään muurahaispesää.

— Palautetta on tullut paljon puolesta ja vastaan, Urpilainen sanoo. Puheluiden sisällöstä ja volyymista kertoo se, että kunnanjohtajan oikea korva sanoi hetkeksi yhteistyösopimuksen irti.

Urpilainen ymmärtää hyvin, miksi pakolaiset herättävät tunteita. Pakolaiset ovat kuitenkin osa kansainvälistymistä ja siitä kehityksestä kinnulalaisilla ei Urpilaisen mielestä ole varaa jättäytyä ulkopuolelle.

Seuraavaksi kunta tekee tarkan hankekuvauksen ministeriön maahanmuutto-osastolle tämän kuun 17. päivään mennessä. Valtuustoon asia tullee huhtikuussa.

Kinnulassa löytyy tyhjiä asuntoja. Muholan rivitalot ovat lähes tyhjillään, mutta Muholasta ei tule kongolais- tai irakilaiskeskittymää.

— Perheet aiotaan sijoittaa kinnulalaisten keskuuteen, että he pääsevät mukaan ympäröivään yhteisöön. Vaikka vanhemmilta ei yhteistyö sujuisikaan, lapsilta se onnistuu. Nuoret eivät lajittele kavereitaan ihonvärin mukaan.

YLE Keski-Suomen uutiset (28.1.2010)

Studiotoimittaja
Keski-Suomen pienissä kunnissa havitellaan pakolaisista väestökadon pysäyttäjää. Kinnulan kunnanhallitus päätti maanantaina yhden äänen enemmistöllä hakea valtion rahaa pakolaishankkeeseen. Kyyjärvellä pakolaisten vastaanotto kaatui viime vuonna vasta tiukassa valtuustoäänestyksessä.

Toimittaja Markku Möttönen
Näillä herroilla olisi samanlainen resepti oman kuntansa kuihtumista vastaan.

Juha Urpilainen, Kinnulan kunnanjohtaja
Pakolaiset toisivat Kinnulaan uutta vilinää, suhinaa, sätinää - ja rahaa.

Toimittaja
Keski-Suomessa pakolaisia on nyt vain Jyväskylässä. Kinnulassa kunnanhallitus sanoi alkuviikosta alustavasti pakolaisille tervetuloa. Kyyjärven valtuusto sanoi heille viime kesänä yhden äänen enemmistöllä stop. Mutta kunnanjohtajan mielestä lisäväkeä tarvittaisiin.

Matti Muukkonen, Kyyjärven kunnanjohtaja
Meiän seutukunnalta, Saarijärvi-Viitasaaren seudulta, semmonen viissataa ihmistä lähtee vuosittain.

Juha Urpilainen, Kinnulan kunnanjohtaja
Näillä pakolaisilla me pystyttäis paikkaamaan tää vuotuinen väestökato ja siten säilyttään meidän palvelurakenne. Koska jos meillä väestö vähenee, niin se väistämättä tarkottaa sitä, että palvelut vähenee.

Muukkonen
Ja saatais sillon lisää niitä tekeviä käsiä muun muassa sosiaali- ja terveydenhuoltoon.

Toimittaja
Mut eiks se tietäis vain lisää kuluja, ainakin alussa?

Urpilainen
Alkuvaiheen kulut eivät ole kohtuuttomat. Me on laskettu niitä kuluja ja uskosin, että me päästään niinkun kuntatalouden näkökulmasta plussalle.

Muukkonen
Ja myöhemmällä tähtäimellä nää kaikki ihmiset on sitten töissä ja koululaiset koulussa, niin siitä tulee ihan samanalaisia kuntalaisia kun kaikista muistakin.

Toimittaja
Entäs kulttuurishokki? Puolin ja toisin.

Urpilainen
Kulttuurishokki varmasti on jonkunmoinen, mutta en usko, että se on liian suuri, kun me osataan siihen valmistautua.

Muukkonen
Aina ratkastavissa sillä, että ihmiset ovat avoimia ja kohtaavat toisia kulttuureja. Että ihan samalla tavalla on ne pölkkiset ja peuranlinnalaisetkin tulleet toimeen keskenään.

Urpilainen
Toinen syy on sitten tämmönen humaanimpi syy, että me Suomessa varmasti eletään kohtuullisen hyvin, niin kyllä siinä jokaisen pitää tutkiskella omassa sydämessään, että eikö sitä auttamishalua löydy.

Keskisuomalainen: Pakolaisille varovaisesti vihreää valoa (27.1.2010)

Kinnulan kunnanhallitus päätti äänestyksen jälkeen äänin 4-3 hakea rahoitusta Haapahankkeelle sisäasiainministeriöltä. Hankkeessa on kyse haavoittuvassa asemassa olevien pakolaisten vastaanottamisesta kuntaan. Rahoitushakemus ei vielä tarkoita pakolaisten vastaanottamista kuntaan, vaan kunta päättää siitä myöhemmin erikseen.

Haapahankkeen puolesta äänestivät keskustalaiset Marjatta Koivukoski, Leena Viinikainen ja Mikko Ihanti sekä SDP:n Raimo Pekkarinen. Sitä vastaan äänestivät Keskustan Kalevi Kinnunen ja kokoomuslaiset Anitta Hakkarainen ja Ilkka Leppänen.

Yle: Kinnula harkitsee pakolaisia (20.1.2010)

Kinnulassa harkitaan pakolaisten vastaanottamista. Kunta on viritellyt asiaa jo parin vuoden ajan. Alkuvaiheessa tavoitteena on ottaa haavoittuvassa asemassa olevia, eli muun muassa yksinhuoltajaäitejä sekä lapsia ja nuoria.

Jos aikataulut menevät suunnitelmien mukaan, ensimmäiset pakolaiset voisivat näkyä Kinnulan katukuvassa jo ennen ensi kesää.

Alkuvaiheen tavoitteena on 20-30 pakolaista, mutta kunnanjohtaja Juha Urpilainen toivoo, että kunta pääsisi pakolaiskeskuspaikkakunnaksi. Silloin kyse olisi sadoista pakolaisista.

- Tavoitteena on pakolaiskeskus. Väkiluku laskee meillä, niin kuin koko pohjoisessa Keski-Suomessa, ja sehän tarkoittaa, että joudumme kuntarakenteita karsimaan, eli leikkaamaan palveluja. Kinnula haluaa pysyä itsenäisenä, mutta se vaatii että meillä on täällä porukkaa, sanoo Urpilainen.

Keski-Suomessa asui vuoden 2008 lopussa 3 958 ulkomaalaista, mikä on 1,46 prosenttia väestöstä.

Jyväskylässä ulkomaalaisten osuus oli 2 876, mikä on 2,25 prosenttia alueen väestöstä.

Viime vuosina pakolaisia on ottanut vastaan vain Jyväskylä, jonka pakolaiskiintiö on 50 pakolaista vuosittain ja heidän perheenyhdistämisohjelmien kautta tulevat perheenjäsenensä.

Tulevina vuosina pakolaisten vastaanottoon toivotaan lisää Keski-Suomen kuntia.

Kinnulan pakolaisaikeista kertoi ensimmäisenä Kotiseudun Sanomat .

Kotiseudun Sanomat: Kinnulassa harkitaan muutaman pakolaisperheen vastaanottamista (20.1.2010)

Kinnulassa harkitaan parhaillaan osallistumista Haapa-projektiin, jonka myötä paikkakunnalle otettaisiin haavoittuvassa asemassa olevia pakolaisia.

Tällaisia pakolaisia ovat lapset ja naiset, jotka ovat vaarassa joutua tai ovat joutuneet hyväksikäytön uhreiksi, pakolaiset, joilla on vakavia terveydenhoitoon liittyviä tarpeita sekä lapset ja nuoret, jotka ovat haavoittuvassa asemassa perheasemansa vuoksi.

Kinnulaan olisi luultavasti tulossa yksinhuoltajaäitejä lapsineen, sairaita ja vammaisia.

Kunnanjohtaja Juha Urpilainen kertoo, että Haapa-projektin rahoitushakemuksen hakuaika päättyy kuun lopussa. TE-keskukselta kunta on saanut virallisen pyynnön pakolaisten vastaanottamisesta. Kunnanhallitus ja -valtuusto saavat asian pureskeltavakseen ihan lähiaikoina.

— Tavoite on, että otamme viisi-kuusi perhettä, se olisi noin 20-25 henkeä. Sellaiselle porukalle pystymme järjestämään kieliopetusta, Juha Urpilainen kertoo.

Sivistystoimen päällikkö Marja Lehtonen kertoo asian valmistelutyön käynnistyneen tiistaina. Tarkoituksena on selvittää esimerkiksi sitä, mihin Haapa-projektiin osallistumisella sitoudutaan, minkälaisia kuluja siitä aiheutuu ja minkälaisia henkilöstöresursseja kunnassa tarvitaan. Näin päättäjien on aikanaan helpompi tehdä lopulliset päätökset projektiin osallistumisen suhteen.

Valtiolta on luvassa erityistukea kunnille, jotka ottavat haavoittuvassa asemassa olevia pakolaisia vastaan. Tuella on tarkoitus korvata kuluja, joita kunnille tällaisten pakolaisten vastaanottamisesta aiheutuu.

Kuvateksti:
Jos Kinnulan päättäjät syttyvät idealle, Kinnulan kylänraitille saatetaan saada uusia kulkijoita Kongosta, Irakista tai Myanmarista.

Kinnulaan suunnitteilla vastaanottokeskus. (lähde?)

Vajaat kolme vuotta Kinnulassa entisellä Kangaskylän koululla toiminut Perhekoti Helmar on lopettanut toimintansa kaikessa hiljaisuudessa vuodenvaihteessa. Yrittäjät ovat laittaneet kunnalta ostamansa ja perhekodiksi kunnostamansa rakennuksen myyntiin.

Kinnulan kunta on neuvotellut rakennuksen omistajien ja TE-keskuksen kanssa mahdollisuudesta sijoittaa tiloihin pakolaisten vastaanottokeskus.

— Yksi kuvio on sellainen, että yrittäjä vuokraisi koulun kunnalle ja kunta joko TE-keskukselle tai valtiolle, kunnanjohtaja Juha Urpilainen sanoo.

Ihan mutkaton asia ei ole. Keski-Suomen TE-keskus etsii paikkaa yli 20 ihmisen ryhmälle, mutta Kangaskylän koululla on huoneita vain kymmenelle.

— Tilaa koululla olisi isommallekin joukolle, mutta rakennuksen omistaja on ilmoittanut, että hän ei ryhdy muutostöitä maksamaan.

— Nyt neuvotellaan muun muassa siitä, saadaanko TE-keskus tai valtio töiden maksajaksi, Urpilainen kertoo.

Kunnalla on yrittäjiltä saamisena 30 000 euron kehittämislaina, mutta sille on vakuus.

Unless otherwise stated, the content of this page is licensed under Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 License