Kemi

Vastaava apulaisjohtaja Pirkko Rytkönen

Kemin vastaanottokeskuksen majoituskapasiteetti on nostettu noin 300 paikkaan. (100 paikkaa 10/2011)

Keskustelut, mielipiteet

Pohjolan Sanomat, pääkirjoitus: Kemin pitää olla aito turvapaikka (8.8.2009)

[…]
Aika ja jo pitkään tiukilla ollut talous on ohentanut Kemin palveluja, mutta jotain kaikuja vanhasta asenteesta on yhä jäljellä. Kemissä torstaina vieraillut sisäasiainministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen kiitteli Kemiä sen joustavuudesta ja valmiudesta ottaa vastaan turvapaikanhakijoita. Samat kiitokset sai myös Suomen Punainen Risti.

Viljanen muistutti, että tällä hetkellä maassa on paljon kaupunkeja, jotka kieltäytyvät ottamasta vastaan turvapaikanhakijoita. Se on ministeriölle jo iso ongelma.

Pelkästä hyväntahtoisuudesta ei Keminkään ratkaisussa ole kyse. Valtio vastaa ensimmäiset vuodet vastaanottokeskuksen menoista käytännössä kokonaan. Mutta niin pitää tietysti ollakin. Kemiä ja kaltaisiaan tarvitaan käytännön tekijäksi.

Viljanen oli hyvin perillä myös Kemin turvapaikanhakijoiden arjen nurjemmasta puolesta. Poliisin mukaan Kemissä on nyt kirjattu viisi rasistista rikosta. Määrä on pieni, mutta se ei kerro tilanteesta koko totuutta.

Muutamat kahinat ja kärhämät, varmasti vielä useammat "läheltä piti -tilanteet" kantaväestöön kuuluvien ja tulokkaiden välillä kertovat, että ilmapiiri voi helposti kiristyä. Viljasen ohje – kaikessa ympäripyöreydessäänkin – on oikea: mitä paremmin ja enemmän tunnemme toisista kulttuureista tulevia, heidän kotimaitaan ja tapojaan, sitä parempaa kanssakäymisestä tulee.

On Kemin ja kemiläisten, mukaan lukien myös turvapaikanhakijat, yhteinen asia oppia siihen, että Kemi, muun maan mukana, muuttuu myös tältä osin.

Suomi itse omilla viranomaiskäytännöillään osaltaan pitää yllä turhaa jännitettä. Turvapaikkahakemusten pitkät käsittelyajat ovat iso ongelma. Taas kerran odotukset ovat ensi vuoden budjetissa ja lisäresursseissa.

Uutiset

Ylen uutishaku: Kemin vastaanottokeskukseen liittyvät Ylen uutiset

Yle: Kemin vastaanottokeskus supistaa jälleen (12.10.2011)

Kemin vastaanottokeskuksen paikkamäärä on supistunut. Syyskuun alussa keskuksen paikkamäärä putosi 150:stä sataan.

Apulaisjohtaja Pirkko Rytkönen kertoo, että yt-neuvotteluja ei tarvinnut käynnistää, koska alkuvuonna on jätetty täyttämättä avoimeksi tulleita paikkoja. Paikkamäärää on supistettu, koska Suomeen tulevien turvapaikanhakijoiden määrä on vähentynyt.

Rytkönen kertoo, että tänä vuonna Suomeen tulee arviolta 3 000 turvapaikanhakijaa, kun viime vuonna heitä tuli noin 4 000.

Yle: Kemin vastaanottokeskus jatkaa normaalisti (7.1.2011)

Kemin vastaanottokeskus jatkaa toimintaansa entisellään. Kemin ja Rovaniemen vastaanottokeskuksen johtaja Ari Haaranen kertoo, että ainakin toistaiseksi Kemin vastaanottokeskuksen paikkamäärä pysyy 150:ssä.

Syksyllä maahanmuuttovirasto suunnitteli vastaanottokeskuksen paikkamäärän supistamista 150:stä sataan. Haarasen mukaan supistamispäätöksiä ei ole kuitenkaan tehty.

- Henkilökunnan määrä ja paikkaluku pysyy samana ainakin tämän kevään ajan, Haaranen sanoo.

Haaranen kertoo, että maahanmuuttovirasto tarkastelee tilannetta jatkuvasti, mutta ainakaan ennen maaliskuuta ei pitäisi tulla mitään uusia muutoksia.

Yle: Vastaanottokeskus supistuu yhä Kemissä (5.11.2010)

Kemin vastaanottokeskuksen paikkamäärä supistuu kolmanneksella, eli nykyisestä 150:stä sataan paikkaan. Vaikka supistusta ei ole päätetty virallisesti, pitää Kemin ja Rovaniemen vastaanottokeskusten johtaja Ari Haaranen paikkavähennystä selvänä, koska turvapaikanhakijoiden määrä on vähentynyt koko Suomessa.

Maahanmuuttoasioiden johtoryhmä päättää asiasta marraskuun puolivälissä. Haarasen mukaan Kemin paikkavähennys oli tarkoitus päättää jo johtoryhmän edellisessä kokouksessa, mutta se ei ollut mahdollista, koska maahanmuuttoviraston tilastot eivät olleet silloin ajan tasalla.

Henkilökunnan määrää ei ole linjattu

Maahanmuuttovirasto on linjannut vain 150-paikkaisen vastaanottokeskuksen henkilökunnan mitoituksen. Haarasen mukaan henkilökunnan määrä ei kuitenkaan supistu kolmanneksella, kuten paikkamäärä, sillä niin pienellä henkilöstöresurssilla toimintaa ei voida pyörittää.

Tällä hetkellä Kemin ja Rovaniemen vastaanottokeskuksissa on molemmissa 12 työntekijää. Rovaniemen mitoitus perustuu 150 paikkaan, vaikka Rovaniemen vastaanottokeskuksessa on vain sata paikkaa.

Uusia hakijoita ei ole otettu

Kemin vastaanottokeskuksen turvapaikanhakijoiden määrä on vähentynyt 133:een. Keskuksen paikkamäärä on tällä hetkellä 150, kun se vielä alkukesästä oli 300.

Kemin ja Rovaniemen vastaanottokeskuksen johtaja Ari Haaranen kertoo, että yhtään turvapaikanhakijaa ei ole siirretty toiseen vastaanottokeskukseen, vaan vähennys on toteutettu niin, että Kemiin ei ole otettu uusia hakijoita.

- Kemin vastaanottokeskuksesta lähteneet hakijat on joko karkotettu tai he ovat saaneet oleskeluluvan. Tänä vuonna 89 Kemin vastaanottokeskuksessa ollutta hakijaa on saanut oleskeluluvan, laskee Ari Haaranen.

Oleskeluluvan saaneista tänä vuonna 25 hakijaa on saanut kuntapaikan Kemistä, 22 on hakenut itse asunnon Kemistä ja neljä on hankkinut asunnon Torniosta. Lisäksi 22 tänä tai viime vuonna oleskeluluvan saanutta asuu vastaanottokeskuksessa.

Viime vuonna oleskeluluvan sai 119. Viime vuonna kuntapaikan Kemistä sai 24 hakijaa ja kuntapaikan Torniosta 11 hakijaa. Lisäksi kaksi hakijaa hankki itse asunnon Kemistä.

- Oleskeluluvan on yhteensä saanut 208 hakijaa. Heistä 88 on jäänyt Kemiin tai Tornioon, mutta osa heistä on jo muuttanut pois alueelta. Kemin jälkeen hakijoita sijoittuu eniten Ouluun ja Helsinkiin, kertoo Kemin vastaanottokeskuksen sosiaaliohjaaja Tarja Kyrö.

Yle: Kemiin jää 12 SPR:n työntekijää (22.9.2010)

Kemin vastaanottokeskukseen jää 12 työntekijää. Työntekijöitä on ollut enimmillään 21, mutta SPR:n vastaanottokeskuksen paikkamäärän pienentäminen on vähentänyt henkilökunnan tarvetta.

Keskuksen apulaisjohtaja Pirkko Rytkönen sanoo, että viisi työntekijää on irtisanottu ja muutama on hakeutunut töihin muualle.

SPR:n Kemin vastaanottokeskus on 150-paikkainen, mutta enimmillään siellä on ollut 300 turvapaikanhakijaa.

- Osa turvapaikanhakijoista on odottanut turvapaikkapäätöstä- tai kuntapaikkaa keskuksen perustamisesta lähtien eli vuoden 2008 lopusta saakka, kertoo Rytkönen.

Kemissä on eniten kurdeja, afgaaneja sekä entisen Neuvostoliiton alueelta tulevia turvapaikanhakijoita.

Yle: Kemin vastaanottokeskus pienenee suunnitellusti (26.7.2010)

Kemin vastaanottokeskuksen asiakasmäärä on pienentynyt suunnitellusti. Keväällä käytössä olleista 300 paikasta on vähennetty kesäkuussa 50 ja heinäkuussa niinikään 50, kertoo Kemin yksikön apulaisjohtaja Pirkko Rytkönen.

Tarkoituksena on, että elokuun lopulla turvapaikkapäätöstään odottavia olisi SPR:n Kemin keskuksessa 150. Alunperin Kemin vastaanottokeskus suunniteltiin 150-paikkaiseksi, mutta enimmillään Kemissä on ollut 300 turvapaikanhakijaa.

Keskuksen käytössä olevien huoneistojen määrä putoaa syksyn aikana 36:een. Enimmillään käytössä on ollut 72. Henkilöstön vähentämistä koskevat yt-neuvottelut päättyvät elokuun alkupuolella. Työntekijöitä on jatkossa todennäköisesti kymmenestä kahteentoista, kun heitä nykyisin on 19.

Yle: Kemin vastaanottokeskus irtisanoo kahdeksan (30.6.2010)

SPR irtisanoo Kemin vastaanottokeskuksesta kahdeksan henkilöä sekä vähentää turvapaikkoja. Uusia turvapaikanhakijoita ei ole otettu yksikössä vastaan toukokuun jälkeen.

Elokuuhun mennessä Kemin vastaanottokeskuksesta poistuu 150 turvapaikkaa. Kemissä olevista 70 huoneistosta vähennetään 15.

YT-neuvottelut henkilöstön vähentämiseksi ovat käynnissä, kertoo Kemin yksikön apulaisjohtaja Pirkko Rytkönen.

- Noin kahdeksan työntekijää kaikkiaan 19 työntekijästä ollaan näillä näkymin irtisanomassa. Neuvottelut jatkuvat elokuun ensimmäisellä viikolla, Rytkönen sanoo.

Ohjeistukset supistamisesta ovat tulleet suoraan Maahanmuuttovirastolta. Mikäli turvapaikanhakijoita tulee enemmän kuin heitä on mahdollisuus majoittaa, heidät ohjataan Oulun läänin sijaitseviin vastaanottokeskuksiin.

- Vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja ovat Oulun, Kajaanin ja Pudasjärven vastaanottokeskukset, kertoo Pirkko Rytkönen.

Maahanmuuttovirasto neuvottelee elokuussa Rovaniemen ja Kemin vastaanottokeskusten kanssa toiminnan uusista säännöistä.

Kemin vastaanottokeskus pienenee jo kesäksi (24.5.2010)

SPR on aloittanut Kemin ja Rovaniemen vastaanottokeskusten pienentämisen. Kumpaankaan keskukseen ei ole toukokuussa otettu enää uusia turvapaikanhakijoita.

Kesäkuun alussa Kemistä ja Rovaniemeltä poistuu molemmista 50 paikkaa. Loput 100 paikkaa Kemistä vähennetään heinä- ja elokuussa.

SPR on jo irtisanonut osan vastaanottokeskusten asunnoista.

- Kemissä käytössä on ollut noin 70 huoneistoa, joista noin 15:stä luovutaan, kertoo vastaanottokeskusten johtaja Ari Haaranen.

Jäljelle jäävien turvapaikanhakijoiden kannalta tämä tietää hieman ahtaampaa asumista.
Henkilökunnankin kohtalo vielä epäselvä

Tällä hetkellä Kemissä turvapaikanhakijoita on alle 250. Elokuun jälkeen paikkoja on 150:lle turvapaikanhakijalle. Haaranen ei vielä tiedä, minne osa Kemissä olevista turvapaikanhakijoista sijoitetaan.

- Oulun vastaanottokeskuksen alaisuudessa toimivassa Pudasjärven keskuksessa on jonkin verran vapaata tilaa, Haaranen sanoo pohtiessaan mahdollisia vaihtoehtoja.

Vielä ei ole tiedossa myöskään Kemin vastaanottokeskuksen henkilöstön kohtalo. Osa 20 työntekijästä on menettämässä työpaikkansa.

Haaranen arvelee henkilökunnan määrän vähentyvän syksyllä. Maahanmuuttoviraston päätöksiä henkilöstövaikutuksista odotetaan tämän kuun loppuun mennessä.

- Henkilökunnan kannalta olisi tietysti hyvä jos tietoa saataisiin mahdollisimman pian, Haaranen toteaa.

Yle: Kemin vastaanottokeskuksen supistamisessa vielä kysymysmerkkejä (11.5.2010)

Maahanmuuttovirasto ei ole tehnyt vielä päätöstä, kuinka Kemin vastaanottokeskukseksen toimintaa supistetaan. SPR:n Kemin vastaanottokeskuksen paikkamäärä vähenee elokuun alkuun mennessä puoleen eli 150:een.

Maahanmuuttoviraston pitäisi nyt päättää, minne osa Kemissä olevista turvapaikanhakijoista sijoitetaan. Myös osa keskuksen 20 työntekijästä on menettämässä työpaikkansa. SPR:n Kemin ja Rovaniemen vastaanottokeskuksen johtaja Ari Haaranen toivoo, että päätöksiä saataisiin ensi viikon loppuun mennessä.

Yle: Kemin vastaanottokeskus supistuu puoleen (4.5.2010)

Kemin vastaanottokeskuksen paikkamäärä vähenee puoleen eli 150:een elokuun alkuun mennessä. Rovaniemeltä poistuu kesäkuun alussa 50 paikkaa.

SPR:n Kemin ja Rovaniemen vastaanottokeskuksen johtaja Ari Haaranen kertoo, että maahanmuuttovirasto täsmensi keskusten paikkamäärät viime viikolla.

Supistaminen perustuu ministeriön arvioon turvapaikanhakijoiden vähenemisestä sekä siihen, että Suomen keskuksissa on tällä hetkellä noin 500 vapaata paikkaa. Haarasen mukaan Kemin keskuksessa on tällä hetkellä 240 turvapaikanhakijaa.

Maahanmuuttovirasto ei vielä ole tehnyt päätöstä siitä, minne osa heistä sijoitetaan, kun paikat vähenevät. Kemin vastaanottokeskuksessa työskentelee 20 henkilöä, joista osa menettänee työpaikkansa.

Yle: Turvapaikkapäätöksen saaminen vie pitkään (8.3.2010)

Turvapaikkaa hakevat joutuvat odottamaan turvapaikkapäätöstään aiempaa kauemmin. Esimerkiksi Kemin vastaanottokeskuksessa olevat saavat maahanmuuttoviraston turvapaikkapäätöksen noin 20 kuukaudessa, kun viime vuonna päätös tuli vuodessa.

Kemin vastaanottokeskuksessa pisimpään ratkaisua on odottanut perhe, joka saapui Suomeen joulukuussa 2008

SPR:n Kemin vastaanottokeskuksen apulaisjohtaja Pirkko Rytkönen kertoo, että päätösten pitkittyminen vaikuttaa turvapaikanhakijoiden mielialaan.

-Todella pitkään joudutaan odottamaan ja se näkyy vastaanottokeskuksen arjessa sillä tavalla, että asiakkailla on pinna kireällä sen takia. Heidän on tosi vaikea ymmärtää, että odotusajat ovat pitkiä ja ylipäätään odottaa oman prosessinsa lopputulosta.

Pitkä odottaminen voi aiheuttaa Rytkösen mukaan myös vakavampia ongelmia.

- Jos ajatellaan, että eletään tilapäiseksi tarkoitetuissa olosuhteissa jopa lähes kaksi vuotta, niin se tarkoittaa monen kohdalla syrjäytymiskierteen alkamista.

Turvapaikkapäätöksen saatuaan moni joutuu odottamaan Kemissä vielä kuukausia niin sanottua kuntapaikkaa, jonka voi saada Kemistä, Rovaniemeltä tai Torniosta.

Mikäli Kemin vastaanottokeskuksessa oleva turvapaikan saanut haluaa lähteä Etelä-Suomeen, hän joutuu säästämään itse tulevan asuntonsa vuokravakuuden.

Yle: Jouluperinteet tutuksi tonttuillen (15.12.2009)

Kemin vastaanottokeskuksen järjestämässä joulujuhlassa tehdään suomalaista jouluperinnettä tutuksi turvapaikanhakijoille. Monikansallisessa juhlassa Takajärven koululla pääosaan nousivat poron ja pukin lisäksi suloiset lapset.

Kemin vastaanottokeskuksen asiakkailleen järjestämä joulujuhla kokosi yhteen parinkymmenen kansallisuuden edustajat tiistaina. Lähestyvää joulua juhlittiin suomalaisittain.

Suomi-jouluun olennaisesti kuuluvat joulupukki, tiernapojat ja poroajelut olivat ohjelmassa mukana. Kirkassilmäisten silkohapsien esitys kuului tähänkin joulujuhlaan. Vastaanottokeskuksessa asuvien lasten koskettava esitys koostui lasten omista kokemuksista Suomessa. Esimerkiksi suomalainen poliisi on lasten mielestä tosi kiva ja auttavainen.

Joulujuhlan tarkoituksena oli esitellä turvapaikanhakijoille suomalaisia jouluperinteitä, ilahduttaa vastaanottokeskuksen lapsia sekä yhdistää keskuksen työntekijöitä ja asiakkaita.

Yle: Turvapaikkahakemusten tutkinnassa kirittävää (30.10.2009)

Kemissä turvapaikkatutkinta kestää keskimäärin kaksi ja puoli kuukautta. Ministeriön tavoitteeseen saada tutkinta tehtyä kahdessa viikossa on vielä paljon matkaa.

Turvapaikkahakemusten tutkinta on sujunut Kemissä kohtalaisen tehokkaasti, kun tahtia vertaa valtakunnallisiin lukuihin.

Vuoden aikana hakemuksia on käsitelty kaksi kolmasosaa, kun kaikkiaan turvapaikkahakemuksia on jätetty noin 150.

Peräpohjolan poliisin rikoskomisario Hannu Turunen kertoo, että Kemissä turvapaikkatutkinta kestää keskimäärin noin 78 vuorokautta eli reilut kaksi ja puoli kuukautta. Koko maassa käsittelyajan keskiarvo on 90 vuorokautta, mikä on vielä pari viikkoa enemmän kuin Kemissä.

Ministeriön tavoitteena on, että tutkinta pystyttäisiin toteuttamaan kahdessa viikossa. Turusen mukaan tavoite on kova.

- Paljon täytyy nyt käytetystä ajasta puristaa pois, aika mahdottomalta tuntuu vielä tässä vaiheessa. Toki ministeriön tavoitteeseen täytyy pyrkiä ja uskon, että siihen on nykyresursseilla mahdollista vielä päästä.

Turunen korostaa, että hakemusten käsittelyssä pelkästään tulkkaaminen vie paljon aikaa.

- Päivässä ei ehditä puhutella kuin muutama henkilö.

SPR:n Kemin vastaanottokeskuksessa on noin 300 turvapaikanhakijaa. Se on puolet enemmän kuin keskuksen aloittaessa toimintansa.

Yle: Vastaanottokeskus kaipaa tavaralahjoituksia (3.10.2009)

Yle: Lisää poliiseja turvapaikkatutkintaan (2.10.2009)

Sisäasiainministeriö on myöntänyt tutkintaan korvamerkittyä rahaa kahden poliisin palkkaamiseksi Kemin poliisilaitokselle. Poliisipäällikkö Seppo Kinnusen mukaan uusien virkojen ansiosta pystytään merkittävästi purkamaan turvapaikkatutkintaan syntynyttä ruuhkaa.

Kemissä turvapaikanhakija voi joutua odottamaan pääsyä kuulusteluun jopa puoli vuotta. Uusien virkojen saamisen jälkeen tutkintaa tekee Kemissä kuusi poliisia.

- On selvää, että kun käsipareja on enemmän, myös käsittelyajat lyhenevät. Meillä on ihan selvä tavoite saada tämäkin poliisitoiminta ajanmukaiseksi, nopeaksi ja asialliseksi.

Kinnusen mukaan myös merivartioston kanssa on keskusteltu, jotta yksi merivartioston työntekijä saataisiin tarvittaessa apuun nimenomaan turvapaikkatutkintaan.

- Tämä pohjautuu poliisin, tullin ja rajavartioston yhteishankkeeseen. Se ei tarkoita viran siirtymistä meille, vaan sitä, että henkilövuosia ja kalustoa voidaan käyttää, kun siihen on ilmeinen tarve.

SPR:n Kemin vastaanottokeskuksessa on 300 turvapaikanhakijaa, mikä on puolet enemmän kuin keskuksen aloittaessa toimintansa.

Turvapaikkatutkintaan tulevien kahden uuden poliisin lisäksi Peräpohjolan alue saa yhden uuden poliisinviran. Sen sijoituspaikkaa ei ole vielä ratkaistu.

Pohjolan Sanomat: Varusteet löytyvät kirpputorilta (23.9.2009)

Muhammad Abdullah Mibasher ja Munirao Ibrahiloule löysivät mieleistään tavaraa Kemin vastaanottokeskuksen kirpputorilta. Muniraon perheen saalis ei jäänyt pelkiksi pehmoleluiksi, vaan hänen äitinsä Habiba Ismail Abderhin löysi lapsilleen mukavasti lämmintä vaatetta.

Kemin vastaanottokeskus järjestää asukkailleen joka kuukausi kirpputorin, mistä he voivat hankkia kauteen sopivaa asustetta tai vaikkapa keittiötavaraa.

Tavaran vastaanottokeskus on saanut lahjoituksina.

– Hintaa peritään korkeintaan parikymmentä senttiä, mutta se karsii tavaroiden turhaa ottamista, apulaisjohtaja Pirkko Rytkönen kertoo.

Vastaanottokeskus on saanut lahjoituksia tähän mennessä niin hyvin, että kesällä niiden vastaanottamisesta jouduttiin kieltäytymään.

– Nyt kun tavaraa on saatu vähenemään, meillä saattaa taas olla tilaa säilyttää uusia lahjoituksia.

Yle: Gardin huolissaan turvapaikanhakijoiden pitkistä odotusajoista (12.8.2009)

Rovaniemen kaupunginjohtaja Mauri Gardin on huolissaan turvapaikkahakemuksen pitkistä käsittelyajoista. Tuore selvitys Kemistä kertoo, että käsittelyajat ovat minimissään vuoden ja kolme kuukautta ja pisimmillään kolmekin vuotta.
[…]

Yle: Kemi saa kiitosta vastaanottokeskuksen toiminnasta (6.8.2009)

Sisäministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen kiittelee Kemin kaupunkia ja vastaanottokeskusta turvapaikanhakijoiden asioiden ripeästä hoitamisesta. Niin ikään turvapaikanhakijoiden ja paikallisen väen tutustuttaminen toisiinsa saa Viljaselta kiitosta.

Sisäministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen kiittelee Kemin kaupunkia ja vastaanottokeskusta turvapaikanhakijoiden asioiden ripeästä hoitamisesta. Viljasen mukaan kaupunki suostui ottamaan vastaan suuren määrän turvapaikanhakijoita nopealla aikataululla.

- Monet kaupungit eivät suostu ottamaan ollenkaan vastaanottokeskuksia vastaan, ja tämä on meille iso ongelma, Viljanen sanoo.

Lisäksi Kemin vastaanottokeskus saa Viljaselta kiitosta siitä, että turvapaikahakijoiden ja paikallisen väestön välisiä ristiriitoja on pyritty ennaltaehkäisemään järjestämällä yhteisiä tapahtumia.

- Mielestäni paras tapa ehkäistä ongelmia on se, että me tiedämme ja tunnemme toisemme ja toistemme tavat. Oli mukava kuulla, että täällä Kemissä vastaanottokeskus on järjestänyt yhteisiä juhlia ja tutustumispäiviä. Näinhän tässä pitääkin toimia, Viljanen korostaa.

Turvapaikanhakijoiden ja paikallisen väestön välillä on ollut kahnauksia, joista on kerrottu laajasti myös tiedotusvälineissä. Peräpohjolan poliisilaitos on tähän mennessä käsitellyt viisi rasistista rikosta, jotka liittyvät kemiläisten ja maahanmuuttajien välisiin ristiriitoihin.

Myös sisäministeriössä tiedetään, että satojen ulkomaalaistaustaisten ilmestyminen yhtäkkiä kaupunkikuvaan on omiaan synnyttämään ongelmia.

Pitkät käsittelyajat suurin ongelma

Kansliapäällikkö Viljasen mukaan turvapaikanhaun suurin ongelma ovat pitkät käsittelyajat. Resurssipulan vuoksi hakemusten käsittelyajat ovat venyneet niin, että hakijat joutuvat asumaan vastaanottokeskuksissa pääsääntöisesti yli vuoden.

-Vuosi on liian pitkä aika olla sijoitettuna vastaanottokeskukseen, koska se merkitsee, että ihminen on yhteiskunnan ulkopuolella eikä oikein kuulu mihinkään. Pitkästä odotusajasta aiheutuu syrjäytymistä, masennusta, mielenterveysasioita ja se on huonoa kehitystä.

Sisäministeriön pyrkimyksenä on, että käsittelyajat saataisiin huomattavasti nykyistä lyhyemmiksi:

- Tavoitteena on, että hakemuksen käsittelyyn menisi muutama viikko tai korkeintaan muutama kuukausi, jotta ihminen nopeasti saa tietää, voiko hän jäädä Suomeen vai ei, Viljanen sanoo.

Kemissä yksi suurimmista keskuksista

SPR:n ylläpitämä Kemin vastaanottokeskus Takajärvellä kasvoi nopeasti yhdeksi Suomen suurimmista. Lisää väkeä on tullut jatkuvasti ja paikkoja on lisätty viimeksi toukokuussa. Tällä hetkellä keskuksessa on paikkoja 300 turvapaikanhakijalle. Juuri tällä hetkellä vastaanottokeskuksessa on 273 asukasta. Keskus täyttyy kokonaan elokuun toisella viikolla, kun keskukseen tulee 27 uutta asukasta.

- Tämä on sellainen hallittu kaaos, vastaanottokeskuksen johtaja Pirkko Rytkönen luonnehtii.

Kemissä on yli 20 kansalaisuutta. Hakijoista kaksi kolmasosaa on miehiä. Lapsia on 60, joista alle kouluikäisiä noin puolet.

Rytkönen kertoo, että valtaosa turvapaikanhakijaperheistä on sijoitettu Takajärveltä parin kilometrin päähän Tervaharjulle, jotta heille voitaisiin taata rauhallisempi ympäristö.

Tähän mennessä Kemissä on tehty 34 myönteistä oleskelulupapäätöstä.

HS: Parvekkeella kytenyt tupakka vei yhden sairaalaan Kemissä (29.7.2009)

Yksi henkilö joutui sairaalahoitoon Kemin vastaanottokeskuksen asunnon parvekkeella kyteneestä tulipalosta. Lapin pelastuslaitoksen päivystävän palomestarin mukaan palo on saanut alkunsa sohvalle heitetystä tupakasta.

Sohvasta lähtenyt savu pääsi huoneistoon avoimesta ovesta. Asunnossa oli kaikkiaan kahdeksan henkilöä. Muiden oireet olivat niin lieviä, että ne voitiin hoitaa paikan päällä.

Ohikulkija näki parvekkeelta nousseet liekit ja hälytti palokunnan paikalle keskiviikkoaamuna ennen kahdeksaa.

Pohjolan Sanomat: Kemistä kadonnut kymmeniä turvapaikanhakijoita (16.7.2009)

Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus on toiminut Kemissä vasta reilut puoli vuotta, mutta keskuksesta on jo ehtinyt kadota poliisin mukaan useita kymmeniä turvapaikanhakijoita.

Usein katoamiset tapahtuvat niin, että turvapaikanhakija saapuu alueelle lähimmän rajan takaa Ruotsista.

– Sitten he saattavat itse ilmoittaa, että eivät ole hakeneet turvapaikkaa muualta, selittää vanhempi rikoskonstaapeli Jaakko Mäkiniemi Peräpohjolan poliisista.

Poliisi tekee hakijoille sormenjälkitutkimuksen, joka paljastaa nopeasti, mikäli henkilö on jo aikaisemmin hakenut turvapaikkaa jossain toisessa maassa. Turvapaikanhakija palautetaan Suomesta aina siihen Schengen-maahan, missä hänet on ensimmäisen kerran rekisteröity hakijaksi.

Sormenjälkitestin tulos kerrotaan hakijalle, mutta käännytyspäätöstä joudutaan nopeutetussakin käsittelyssä odottamaan pari–kolme kuukautta. Käännytyspäätöstä odottaessaan monet turvapaikanhakijat tekevät omat johtopäätöksensä ja painuvat maan alle.

Viranomaisilta paenneiden turvapaikanhakijoiden määränpäästä ei ole tietoa. Mäkiniemi arvelee, että moni siirtyy Etelä-Suomeen, jossa maahanmuuttajilla on isompia yhteisöjä.

Yle: Taantuma voi ruokkia rasismia (15.7.2009)

Kemin poliisi kumoaa vastaanottokeskuksen ympärillä velloneita huhuja. Poliisin mukaan tämän vuoden aikana on tehty ainoastaan kaksi rikosilmoitusta liittyen Kemin turvapaikanhakijoihin. Luonteeltaan rikokset ovat näpistyksiä, vaikka huhut ovat huomattavasti vakavampaa lajia. Myös Kemin vastaanottokeskuksen paikkojen kaksinkertaistamisesta on levitetty perätöntä tietoa.

Poliisille on tehty puolestaan viisi rikosilmoitusta tämän vuoden puolella tapauksista, joissa kantaväestöön kuuluvat ovat pahoinpidellyt maahanmuuttajia. Viimeksi alkuviikosta hakattiin lehtiä työkseen jakanut nepalilainen miesopiskelija.
[…]

HS: Maahanmuuttajat kiehuttavat kemiläisten tunteita (5.7.2009)

Kerrostalon pihapiiri täyttyy iloisesta puheensorinasta, kun veljekset Zaki, 15, ja Warek, 14, Halimi pesevät sinistä farmariautoa. Pojat ovat päätyneet kuuraamaan Suomen Punaisen Ristin auton toistamiseen, koska ensimmäisen pesun tulos ei tyydyttänyt kuljettajaa.

"Pojat, tulos oli niin kauhea, että minua hävetti ajaa sillä", Kemin vastaanottokeskuksesta vastaava apulaisjohtaja Pirkko Rytkönen toruu hymyillen. Poikia naurattaa.

Halimin veljekset tulivat Pohjois-Afganistanista Suomeen kahdeksan kuukautta sitten. Kemin vastaanottokeskus oli tuolloin juuri avattu.

"Täällä on rauha ja voi nauttia elämästä", Zaki sanoo.

Molemmat kehuvat suomalaisia mukaviksi.

"Kaikki eivät tosin pidä väristä", Warek sanoo suomeksi ja osoittaa tummia hiuksiaan ja kasvojaan. Sen enempää pojat eivät halua kertoa huonoista kokemuksistaan.

Valtaväestön nuorten miesten ja turvapaikanhakijoiden välillä on ehtinyt olla useampia kahinoita runsaan puolen vuoden aikana, minkä vuoksi nopeimmat ovat ehtineet leimata Kemin rasistiseksi kaupungiksi.

Alkuviikosta kaupunki nousi taas otsikoihin, kun suomalaiset nuoret miehet tuuppasivat vastaanottokeskuksen asukkaan veteen. Myöhemmin samat tekijät tunkeutuivat turvapaikanhakijoiden soluasuntoon mukanaan teräase ja keppi.

"Meillä on kidutusta ja väkivaltaa kohdanneita ihmisiä. Kun tällaista tapahtuu, se aukaisee vanhoja haavoja ja pelko jää tietysti aina hetkeksi", Rytkönen sanoo.

Pelko on sana, jota myös 14 vuotta Kemissä asunut yrittäjä Muhittin Alp käyttää.

"Aikaisemmin menin joka paikkaan yksin, mutta nyt yksin liikkuminen pelottaa. Minä olen saanut olla aika rauhassa, mutta kaikenlaisia juttuja kuulee", hän sanoo.

Turvapaikanhakijoita on Kemissä noin 290. Heidät on sijoitettu Takajärven kaupunginosaan kaupungin kerrostaloihin. Apulaisjohtaja Rytkösen mukaan kantaväestön ja turvapaikanhakijoiden rinnakkaiselo on alkanut sujua alun ennakkoluulojen jälkeen.

"Huomasimme, että yhteisten juhlien järjestäminen oli helpoin tapa tutustuttaa ihmisiä toisiinsa. Olemme juhlineet yhdessä jo laskiaista, vappua ja juhannusta. Ihmiset ovat tuoneet asukkaille talvivaatteita ja leluja. Monet paikalliset sanovat, että vastaanottokeskuksen asukkaat ovat ainoita, jotka tervehtivät ja kysyvät kuulumisia."

Tapakulttuureihin liittyvät asiat ovat hämmentäneet puolin ja toisin. Suomen lakia ja tapoja opetetaan turvapaikanhakijoille alusta pitäen.

"Hyvin pienet asiat nostavat suomalaisen ärsytyskynnystä, kuten rinnakkain käveleminen kävelytiellä. Tulee soittoja, että kun teidän pojat siellä menevät, mummot putoavat jalkakäytäviltä. Sitten asioita taas kerrataan yhdessä", Rytkönen sanoo.

Takajärvellä työskentelevä nuorisonohjaaja Marianne Anttila kertoo, että etenkin nuoret suhtautuvat hyvin kriittisesti sääntöjen ja lakien rikkomiseen.

"Nuorilla on hyvin voimakas oikeudentaju. Ensimmäiset skismat syntyivät, kun vastaanottokeskuksen alkuaikoina aikuiset miehet tulivat nuorisotilaan esiintyen alaikäisinä. Tytöille on välitetty tupakkaa ja alkoholia."

Nuoret ovat ottaneet hyvin vastaan ikäisensä turvapaikanhakijat, mutta asenteet maahanmuuttajia kohtaan ovat jyrkentyneet, Anttila sanoo: "Jotkut nuoret ovat sanoneet, että jos en ole aikaisemmin ollut rasisti, niin nyt olen."

Anttila kertoo nuorten käyvän päivittäin keskustelua siitä, onko kaikilla vastaanottokeskuksen asukkailla ollut kotimaassaan todellista hätää.

"Jos on kalliit vaatteet, partavettä ja ehkä hieman kukkomainen käytös, nuoret kummastelevat miten se on mahdollista, jos on ollut oikea hätä."

HS: Irakilaismies pahoinpideltiin Kemin keskustassa tammikuussa (5.7.2009)

Tilastojen valossa Kemiä ei voi luonnehtia rasistiseksi kaupungiksi. Tänä vuonna poliisi on tosin kirjannut neljä rikosilmoitusta rasistisista teoista, yhtä paljon kuin viime vuosina koko vuoden aikana.

"Parempi koputtaa puuta", sanoo rikoskomisario Hannu Turunen Peräpohjolan poliisista.

Rasistiset teot kohdistuivat aiemmin ulkomaalaisiin opiskelijoihin ja työntekijöihin. Tänä vuonna kohderyhmänä ovat olleet pelkästään turvapaikanhakijat.

Tammikuussa kaksi kemiläismiestä pahoinpiteli kaupungin keskustassa irakilaismiehen ja vastaanottokeskuksen asunnosta lyötiin ikkuna rikki. Samoihin aikoihin poliisi otti kiinni keminmaalaisen nettikirjoittelijan, joka laittoi erittäin rasistisia kirjoituksia suositulle keskustelupalstalle.

Poliisin mukaan Kemissä ei ole järjestäytyneitä rasistisia ryhmiä. Tammikuun kahakat poliisi otti vakavasti.

"Halusimme osoittaa, että poliisi puuttuu matalalla kynnyksellä. Emme kaipaa tänne rasistista leimaa. Haluamme säilyttää nollatoleranssin", Turunen sanoo.

Turvapaikanhakijoiden ja valtaväestön välillä on ollut useampiakin yhteenottoja, mutta kaikissa ei ole rasistisia sävyjä.

"Jotkut tapaukset ovat tyypillisiä ilta- ja yöaikaan sattuneita kahakoita, joissa paukautetaan kuonoon ilman, että toisen ihonvärillä on mitään väliä. Syyksi riittää, että tuo katsoi naistani liian pitkään."

Poliisin näkökulmasta uudet tulokkaat on saatu kotoutettua Kemiin hyvin.

"Monissa paikoissa turvapaikanhakijoilla on ollut näpistelyä ja muuta rikollisuutta, mutta ei täällä. Kaikki on mennyt yllättävän hyvin", Turunen sanoo.

HS: Onko Kemissä rasismia? (5.7.2009)

Kati Mikkola, 26

"Mielipiteet ulkomaalaisista tuntuvat jakautuvan kahtia. Aika paljon olen törmännyt rasistisiin kommentteihin, eivätkä kaverit ole tykänneet, kun miehet ovat tulleet ravintolassa liian iholle. Mielestäni he ovat ihan tervetulleita, he tuovat väriä tänne. Kerran olen baarissa yrittänyt lontoota puhua."

Katariina Konttinen, 28

"Tutuilta pojilta välillä kommenttia kuulee. Jotkut ovat sitä mieltä, että maassa pitäisi elää maan tavoilla. Ja niinhän se tietysti vähän onkin."

Jukka Klaavuniemi, 18

"Kyllä on. Mielestäni ulkomaalaisten ei olisi tarvinnut tulla tänne. He hölisevät ja huutavat. Tulee turhia tappeluita."

Mika Lehto, 17

"On rasismia nykyään, enemmän tappeluita ja turhia riitoja. Mielestäni tänne ei olisi tarvittu heitä. Varmaan voisi olla erilainen mielipide, jos olisin tekemisissä heidän kanssaan."

Samuli Hast, 17

"En ole törmännyt. Opiskelen lastenohjaajaksi, ja työharjoittelupaikassa on ollut maahanmuuttajalapsia. Ulkomaalaiset ovat siten tulleet tutuiksi."

Janika Oikarainen, 14

"Osalla on rasistisia mielipiteitä. Luultavasti kielteiset ajatukset ovat niillä, jotka eivät ole olleet tekemisissä ulkomaalaisten kanssa."

Mediaseuranta: Kaksi kiinni turvapaikanhakijoiden pahoinpitelystä Kemissä (1.7.2009)

Pohjolan Sanomat: Poliisi tutkii turvapaikanhakijoihin kohdistuneita rikoksia (1.7.2009)

Peräpohjolan poliisilaitos on edistynyt turvapaikanhakijoihin kohdistuneiden rikosten tutkinnassa. Poliisi on ottanut tänään iltapäivällä kiinni 33- ja 29-vuotiaat miehet epäiltyinä nyt tutkittavana oleviin rikoksiin.

Poliisi tutkii Takajärven uimarannalla maanantaina 29.6. illalla tapahtunutta rikosta epäiltynä lievänä pahoinpitelynä.

Kolme suomalaismiestä oli tullut juttelemaan uimassa olleen nuorukaisen kanssa ja jostakin vielä tuntemattomasta syystä toinen miehistä työnsi nuorukaisen veteen. Tapauksesta ei uhrille aiheutunut mitään vammoja.

Tämän jälkeen noin kello 22.00 aikoihin Takajärvellä sijaitsevan turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen yhteen soluasuntoon olivat tulleet samat kaksi miestä, jotka olivat nyt varustautuneet teräaseella ja puukepillä. Soluasunnon ovet olivat olleet auki.

Toinen miehistä oli läpsäissyt avokämmenellä 21-vuotiasta turvapaikanhakijaa kasvoihin. Miehet lähtivät pakosalle, kun yksi soluasunnon asukeista soitti hätänumeroon.

Tätä tapausta poliisi tutkii törkeänä kotirauhan rikkomisena ja lievänä pahoinpitelynä.

Tekojen motiivit eivät ole vielä tässä vaiheessa selvillä. Kiinniotettujen kuulustelut aloitetaan tänään.

Pohjolan Sanomat: Miehet tunkeutuivat vastaanottokeskukseen (30.6.2009)

Kaksi miestä tunkeutui Kemin vastaanottokeskuksen asuntoon maanantai-iltana. Miehet pahoinpitelivät yhtä asunnossa olevaa turvapaikanhakijaa.

Miehet olivat varustautuneet puukolla ja kepillä.

Samana iltana mies heitti turvapaikkaa hakevan miehen veteen Takajärven uimarannalla. Veteen heitetylle miehelle ei tullut vammoja.

Turvapaikanhakijan veteen heittäneellä miehellä oli mukanaan kaksi muuta miestä.

Pohjolan Sanomat: Kielikylpy lakanoita vetämällä (25.6.2009)

Reilu puoli vuotta sitten avatussa vastaanottokeskuksessa elämä on asettunut uomiinsa.Toisten kanssa täytyy oppia tulemaan toimeen, sillä vieraassa maassa samassa pihapiirissä pyörii ihmisiä 25:stä eri kansalaisuudesta. Vastaanottokeskuksen paikkamäärä on kasvanut alkuajoista kaksinkertaiseksi.

Tänään vastaanottokeskuksen toimistossa käy kuhina. On "money-day", eli asiakkaat saavat toimeentuloshekkinsä. Rytköselle rahanjakopäivä tietää kipeää rannetta.
-Eilenkin allekirjoitin parisataa shekkiä, hän nauraa.

Selvää kahisevaa asukkaille ei jaeta. Yhtenä suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutumisen oppina kaikki joutuvat suunnistamaan pankkiin itsenäisesti ja rahastamaan shekkinsä siellä.

– Auki. Vedä näin. Kiinni. Siivoustyön ohjaaja Merja Pakola opettaa Kemin vastaanottokeskuksen pihalla somalialaista Ibraahin Foamal Diirizeä. Ohjeet kuulostavat monimutkaisilta, ja sitä ne ovatkin.

Niin vaikea kuin se onkin uskoa, lakanoiden viikkaaminen M-taitokselle on niin suomalainen ilmiö, että se pitää opettaa lakanasta pitäen. Suomalaisten tapojen ymmärtäminen on tärkeää, jos maassa mielii selvitä.

Diirize on innoissaan työstä ja poseeraa kameralle mielellään. Kuvakulmatoiveita satelee englanniksi. Pakolaisohjaaja Heidi Kolmonen seuraa vieressä hymyillen.

– Käytämme englantia ja muita kieliä silloin kun niin on pakko asioiden hoitamiseksi, mutta pyrimme käyttämään suomea mahdollisimman paljon.

Ahmed Said Ali, Abdi Wahab Abukar Ali, Omar Hasan ja Said Ahmed Abdi Rahman osaavat suomalaisten miesten tapoja. He paistattelevat päivää ja katselevat, kun toiset puuhaavat pyykkien kanssa. Aurinkoinen ilma saa kaikki hyvälle tuulelle ja Diirize saa hyväntuulisia kommentteja.

Yle: Kemin vastaanottokeskuksessa on päästy kiinni arkeen (17.6.2009)

Kemin vastaanottokeskuksen apulaisjohtajan mukaan kantaväestön ja turvapaikanhakijoiden rinnakkaiselo on alkanut sujua. Apulaisjohtaja Pirkko Rytkösen mukaan tilannetta on rauhoittanut se, että keskukseen tulee enää yksittäisiä turvapaikanhakijoita tai perheitä.

Vastaanottokeskuksen paikkoja täydennetään tällä hetkellä sitä mukaa kun niitä vapautuu.

- Marraskuun puolenvälin ja vuodenvaihteen välisenä aikana turvapaikanhakijoita saapui noin 200, pari bussilastillista viikoittain. Nyt tilanne on rauhoittunut ja henkilökunta sekä tulijat ovat päässeet arkeen kiinni, Rytkönen kertoo.

Rytkösen mielestä vuodenvaihteen ristiriidat ja yhteenotot johtuivat osin juuri siitä, että vastaanottokeskusta avatessa tulijavirrat olivat niin vuolaat, ettei henkilökunnalla riittänyt aikaa ja voimavaroja tulijoiden koulutukseen ja suomalaisen kulttuurin opettamiseen.

Kemissä tapahtui vuodenvaihteessa joukko suomalaisten ja ulkomaalaisten välisiä yhteenottoja. Vastaanottokeskus ja viranomaiset ovat tehneet kovasti työtä tietoisuuden lisäämisessä sekä ristiriitojen selvittämisessä.

Tällä hetkellä Kemin vastaanottokeskuksessa on yhteensä 299 asukasta, jotka edustavat 25 kansallisuutta. Perheitä keskuksessa on 26 ja alaikäisiä lapsia 43.

Kemin vastaanottokeskuksessa vietettiin tiistaina juhannusjuhlaa, jonka tavoitteena oli tarjota mahdollisuus tutustua suomalaiseen juhannusperinteeseen ja -kulttuuriin.

Yle: Turvapaikanhakijoiden kahakoita varten perustettu kriisiryhmiä (28.5.2009)

Poliisi on rauhoitellut tässä kuussa jo kahta laajaa joukkotappelua nuorten turvapaikanhakijoiden tukiasuntoloissa. Pienillä paikkakunnilla on perustettu konflikteja varten omat yhteistyöryhmänsä sovittelemaan tukiasumisyksiköiden kahakoita.

Tukiasuntoloita ylläpitää Suomen Punainen risti. SPR:n vastaanottotyön koordinaattori kertoo, että ainakin Kemissä ja Rovaniemellä on perustettu tappeluiden selvittämistä varten erityisryhmät.

- Jos jotain konfliktia tai muuta tulee, ryhmä kokoontuu nopeasti ja pyrkii puuttumaan ongelmiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, koordinaattori Ari Haaranen kertoo.

Molemmilla paikkakunnilla ryhmille on riittänyt käyttöä, Haaranen myöntää.

- Kemissä oli muutama konflikti, joita ei nyt mittaviksi voi sanoa, mutta nopealla puuttumisella asioihin se (kahakointi) on loppunut siellä kokonaan.

Lisää vartiointia ja riitapukareiden siirtoja

Torstaina Kotkan tukiasumisyksikössä sattuneeseen joukkotappeluun osallistui kymmeniä turvapaikanhakijoita. Toukokuun alussa Parikkalan tukiasumisyksikössä Etelä-Karjalassa oli iso joukkotappelu, jonka kaikki osalliset olivat alaikäisiä. Kummassakaan tapauksessa ei ollut suomalaisia.

Ongelmatilanteita on ratkottu esimerkiksi lisäämällä vartiointia. Pahoissa konflikteissa, kuten Kotkan tappelussa, harkitaan osallisten siirtämistä toisiin vastaanottokeskuksiin.

- Se on toisinaan hyvä ratkaisu, kun on menettänyt tavallaan kasvonsa ja on tilanteesta on vaikea perääntyä. Muuttamalla toiseen ympäristöön pääsee aloittamaan puhtaalta pöydältä, ja monesti ongelmat ratkeavat sillä, Haaranen näkee.

YLE: Kemissä turvapaikanhakijoiden ja kantaväestön välit parantuneet (29.4.2009)

Kemissä turvapaikanhakijoiden ja kantaväestön suhteet ovat rauhoittuneet. Talvella ryhmien välit olivat jännittyneet, mutta viime viikkoina on ollut vain yksittäisiä ristiriitatilanteita.

Kemin vastaanottokeskuksen apulaisjohtaja Pirkko Rytkönen kertoo, että turvapaikanhakijoille on pystytty kehittämään harrastus- ja työtoimintaa, kuten kielenopiskelua.

Vastaanottokeskuksen ja lähialueen asukkaiden kohtaamiselle tarjottiin mahdollisuus Toimintakeskus Takitsulla järjestetyssä vappujuhlassa keskiviikkona.

Toimintakeskus Takitsu täyttyi juhlijoista

Pakolaisohjaaja Kari Laukkanen on tyytyväinen vappujuhlan osallistujamäärään. Laukkasen mukaan vappujuhlassa kävi ainakin 200 turvapaikanhakijaa ja yli 50 lähialueen asukasta.

Vappujuhla keräsi Toimintakeskus Takitsulle kaiken ikäisiä juhlijoita. Laukkanen kertoo, että tapahtuman myötä turvapaikanhakijoiden ja kantaväestön välille syntyy tärkeää vuorovaikutusta.

Verkkouutiset: Turvapaikanhakijat pahoinpitelivät väkeä Kemissä (18.4.2009)

Lauantaina aamuyöllä kaksi irakilaista turvapaikanhakijaa Kemin vastaanottokeskuksesta pahoinpiteli kemiläistä naista ja useampaa miestä kaupungin keskustassa.

Pahoinpitelijät poistuivat paikalta ennen poliisin saapumista, mutta poliisipartio otti heidät kiinni tekopaikan läheisyydestä. Paikalla olleet silminnäkijät tunnistivat heidät tekijöiksi.

Kansan Tahto: Kemin vastaanottokeskuksessa torjutaan ikävää (18.4.2009)

MAIJA AALTO

Viime vuoden lopulla Kemiin perustettu turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus on täynnä.

– Meillä on 250 asukasta ja 25 eri kansallisuutta, kertoo keskuksen apulaisjohtaja Pirkko Rytkönen, yksi 14:sta työntekijästä.

Lyhyessä ajassa Takajärven kaupunginosaan on saatu varustetuksi asunnot, toimisto- ja kerhotilat. Tekemistä ja harrastuksia pyritään löytämään mahdollisimman monelle, sillä vastaanottokeskuksessa oleminen on päätoimista päätösten odottamista, ja aika voi tulla masentavan pitkäksi.

Kouluikäiset lapset käyvät peruskoulua ja läksykerhoa. Kymmenen lapsen ryhmällä on yksi oma opettaja ja yksi koulunkäyntiavustaja. Äidinkieliensä soranin, darin ja somalikielen lisäksi lapset taitavat hämmästyttävän hyvin suomea ja ovat aputulkkeina aikuisille.

Aikuisille on kielikursseja, jalkapallovuoroja, perhekerhoja, kokkikursseja. He käyvät kaupungilla kirjastossa, uimahallissa ja nettikahvilassa. Taide- ja musiikkiharrastuksia kehitellään.

Arjen yhteistyö toivomuslistalla

– Vireillä on asukastuvan perustaminen yhdessä kaupungin kanssa. Siellä keskuksen asukkaiden olisi helpompi saada yhteyksiä kemiläisiin, Rytkönen sanoo.

Hän toivoo, että syntyisi arjen yhteistyötä, että kemiläiset lähtisivät vaikka käymään kaupassa tai harrastuksissa turvapaikanhakijoiden kanssa. Kielikin kehittyisi käytännön tilanteissa.

Osa aikuisista keskuksen asukkaista ei ole koskaan käynyt koulua. Kemin kursseilla he oppivat luku- ja kirjoitustaidon – suomeksi.

Pirkko Rytkönen kertoo, että Suomessa noin puolet turvapaikanhakijoista saa oleskeluluvan. Lupa ei aina merkitse pääsyä keskuksen ahtaudesta normaaliin asumiseen, sillä kuntapaikkoja on liian vähän. Kemin kaupunki nosti vuoden alussa kuntapaikkojensa määrän 25:stä 50:een.

Takajärven keskuksessa asuu paljon 18–30-vuotiaita miehiä. Heille olisi Rytkösen mukaan tähdellistä saada enemmän tekemistä ja yhteiskuntakoulutusta, koska muuten uhkana on syrjäytymiskierre.

– Tärkeät nuoruusvuodet on syytä käyttää hyvin. Tänne tullessaan heillä on intoa tehdä työtä. Eivät he kilpaile suomalaisten kanssa palkkatyöstä, vaan heille sopisi kansalaisjärjestötyö tai vaikka lumityöt vanhusten avuksi. Se toisi päivään rytmin ja auttaisi rakentamaan normaalia elämää.

Rauhattomuudet menneet ohi

Tammikuussa Kemissä säikähdettiin väkivaltaista konfliktia turvapaikanhakijoiden ja paikallisten kesken. Tilanne on Rytkösen mukaan nyt rauhoittunut. Yhteistyö eri viranomaisten kesken ja Kemin kaupungin johdon nopea tarttuminen asiaan auttoivat.

– Kukaan ei niiden tapahtumien takia muuttanut täältä keskuksesta pois, Rytkönen sanoo.

Keskuksen nuorin asukas on viikon vanha.

Pikkulapset äiteineen kokoontuvat kerhotilassa, jossa käy tavaton vilinä. Pakolaisohjaaja Heidi Kolmonen neuvoo naisille sukan kutomista.

– He itse toivoivat tätä. Villasukille on käyttöä kylmässä ilmastossa, Kolmonen sanoo.

Silmukoiden luominen ja kaksi nurin, kaksi oikein-resorin kutominen alkaa vähitellen sujua. Nauru ja monikielinen puheensorina täyttävät huoneen. Uusi kerho täyttää onnistuneesti tyhjää tilaa.

Kaikki voivat oppia toisiltaan

Vastaanottokeskuksessa työskentelee yksi maahanmuuttajataustainen ohjaaja, Cyrus Jebraeil, jonka perhe tuli Suomeen turvapaikanhakijoina Iranista. He ovat asuneet Torniossa viisi vuotta.

Monipuolisen koulutuksen ja hyvän kielitaidon hankkinut Jebraeil sanoo olevansa ikionnellinen, kun pääsi Kemin keskukseen töihin.

– Henkilökunnan kesken on aivan loistava ilmapiiri, ja asiakaspalvelu sopii minulle.

Jebraeil korostaa, että ihmisillä on monenlaisia syitä lähteä pois kotimaastaan. Väkivalta ei ole ainoa syy.

– Kaikilla, jotka lähtevät, on suuria tarpeita. Heitä ei missään nimessä kannata kadehtia. Ei myöskään ole totta, että Suomi on taivas, vaikka täällä onkin hyvät palvelut.

Vastaanottokeskuksissa ahtaasti ja erossa omaisistaan asuvat ihmiset ovat Jebraeilin mukaan henkisesti lujilla. Kieli, olosuhteet ja tavat ovat outoja ja päätösten odottaminen hermostuttaa. Sitä ei kannata kadehtia, hän toistaa.

Jebraeil toivoo, että erilaiset kulttuurit nähtäisiin rikkautena.

– Kaikki voivat oppia toisiltaan. Musiikki ja muu hauskanpito ulkomaalaisten kanssa on suomalaisillekin antoisaa.

Pohjolan Sanomat: Kemistä löytyi valkovenäläisliigan varastamaa tavaraa (11.4.2009)

Kajaanin käräjäoikeuden tiistaina vangitsemista kahdeksasta valkovenäläisestä miehestä kaksi majaili Kemin vastaanottokeskuksessa. Kemin poliisi teki miesten huoneeseen kotietsinnän viime lauantaina aamukymmeneltä Kajaanin poliisin virka-apupyynnöstä. Tarkoitus oli ottaa vuosina 1985 ja 1987 syntyneet miehet kiinni ja etsiä varastettua omaisuutta.

Miehiä huoneesta ei tavattu, mutta he jäivät kiinni samaan kellonaikaan Kajaanissa tehdyssä iskussa. Samaan aikaan poliisi teki etsintäiskun myös Kuopiossa.

Marraskuussa Kemiin saapuneiden miesten jäljiltä kuitenkin löydettiin eri liikkeistä varastettua omaisuutta kolmen ison kassillisen verran. Varastetun omaisuuden joukossa oli muun muassa partakoneen teriä, kalastusvälineitä, kondomeja ja elektroniikkaa. Lisäksi miesten jäljiltä löytyi 70 työkaluista irrotettua tuotelappua.

Kemin poliisi yrittää selvittää onko anastettu omaisuus viety Kemi-Tornio-Haaparanta alueen liikkeistä.

YLE: Turvapaikkatutkinta kaipaa lisäväkeä (6.4.2009)

Kemissä turvapaikkatutkintaa tekee neljä poliisia, mutta määrä ei ole riittävä. Vastaanottokeskuksessa olevien turvapaikanhakijoiden lisäksi poliisia työllistävät suoraan asemalle tulevat turvapaikanhakijat.

Peräpohjolan poliisilaitos Kemissä odottaa yhä luvattua lisäresurssia turvapaikkatutkintaan. Tutkintaa tekee neljä poliisia, mutta määrä ei ole poliisien mukaan riittävä.

Kemiin tarvittaisiin vielä kahdesta kolmeen turvapaikkakutkintaa tekevää poliisia, jotta vastaanottokeskuksen aiheuttama ruuhka saataisiin purettua.

Vastaanottokeskuksen 250 turvapaikanhakijan lisäksi poliisia työllistävät suoraan asemalle tulevat turvapaikanhakijat, joita tulee Kemiin lähes viikoittain.

- Maahanmuuttorivirastoon on lähtenyt valmiita pöytäkirjoja 50-60 kappaletta. Töitä on tehty näyttöpäätteet sauhuten ja aina kun on saatu tulkkeja, kuvailee vanhempi rikoskonstaapeli Ari Alatalo.

Hänen mukaansa kahden työntekijan saaminen olisi hieno lisä turvapaikkatutkintaan.

- Näin alkuvaiheessa on ollut paljon koulutusta ja pian kesälomat painavat päälle, joten työntekijöitä tarvitaan lisää. Yhtälailla henkilökuntaa kaivataan myös maahanmuuttovirastossa, jotta turvapaikanhakijoita koskevat paperit ja päätökset rullaavat hyvin eteenpäin eikä sinne muodostu pullonkaulaa, sanoo Alatalo.

Kemin poliisilaitoksella luotetaan, että ministeriön turvapaikkatutkintaan lupaama lisäresurssi saadaan vielä kevään aikana. Turvapaikanhakija voi joutua odottamaan kuulusteluun pääsyä puoli vuotta.

Pakolainen-lehti: Ei me olla rasisteja (1/2009, s. 12-17)

Perämeren pohjukasta, Kemistä on talven mittaan kantautunut outoja uutisia. Niiden perusteella
leppoisasta ja suvaitsevaisesta pikkukaupungista on muutamassa kuukaudessa kuoriutunut
punaniskojen pesä, jonka kaduilla raivoaa avoin rasismi. Mediapeliä, sanovat kemiläiset itse.
[…]

Ajankohtainen Kakkonen: Kemi on tyly paikka turvapaikanhakijalle (video) (3.2.2009)

Aluksi jatkamme keskustelua maahanmuutosta. Kemin kaupungissa sitä on käyty viime viikkoina nyrkkien voimalla.

Onko 250 turvapaikanhakijaa liikaa Kemin kokoisessa kaupungissa? Onko kyse rasismista vai tavallisesta kapakkanujakoinnista?

Toimittajamme Ville Juutilainen otti selvää.

Aamulehti: Kylmä maa (30.1.2009)

Turvapaikanhakijoiden määrän kääntyminen viime vuonna räjähdysmäiseen kasvuun yllätti Suomen päättäjät. Viranomaiset ovat helisemässä, ja vastikään tarpeettomana harvennettu vastaanottokeskusten verkko natisee liitoksissaan. Tilanne on kestämätön ja purkautuu pahimmillaan väkivaltaisuuksina, kuten Kemissä.

Vasta viikko Suomessa ja nelivitosen lapikkaasta otsaan. Nimettömänä pysyttelevä 40-vuotias kurdimies joutui karun tervetuliaisjuhlan kohteeksi Kemissä. Kantaväestöön kuuluvien miesten ja samanikäisten turvapaikanhakijoiden välit kiristyivät alkuvuodesta niin tulenaroiksi, että merenrantakaupungissa pidettiin kriisipalaveri väkivallan kierteen katkaisemiseksi.

Eilen Kemissä, tänään kenties jossain muualla. Huomisesta ei tiedä kukaan. Suomesta suojaa etsivien turvapaikanhakijoiden määrä ponnahti viime vuonna pohjalukemista ennätystasolle, ja nyt siivotaan jälkiä.

[…]

Nyt ollaan pahasti jälkijunassa. Kemissä poliisit ja vartijat yrittävät turvata rauhan, jotta nyrkit vaikenevat.

- Toiset kurdit ovat varoittaneet minua, että illalla ei kannata liikkua ulkona. Suomalaiset tulevat ja antavat köniin. Olen peloissani, kuvailee Tanya Ahmed Muhammed elämäänsä Kemin vastaanottokeskuksessa.

Kurditoimittaja joutui pakenemaan Pohjois-Irakista, sillä paikalliset sotilaat uhkasivat hänen henkeään.

Nyt Muhammed joutuu elämään pelossa Kemissä. Tekikö 24-vuotias mies uhkarohkean pakomatkansa Irakin vuorilta rekan uumenissa turhaan? Oliko viikon piileskely pienessä laatikossa kuljettajan penkin takana syömättä ja liikkumatta sittenkään uhrauksen arvoinen?

Sitä Muhammed kysyy itseltään, kun nuorukainen katselee huuruisen ikkunan läpi havumetsään.

Väkivallan kierre Kemissä ei oikeastaan ole kenenkään vika. Toisaalta se on kaikkien vika. Vastaanottokeskus perustettiin kovalla hopulla marraskuussa, kun turvapaikanhakijoiden virta oli lyönyt maahanmuutosta päättävät ällikällä.

SPR otti Kemissä vastuun 150 turvapaikanhakijasta, mutta joutui pian laajentamaan toimintaansa 250-paikkaiseksi. Ensimmäiset asiakkaat saapuivat vastaanottokeskukseen henkilöstön perehdyttämispäivänä. Uuden vuoden ensimmäisinä viikkoina kiire on jatkunut.

- Jouduimme aloittamaan kesken valmisteluprosessin. Ihmisiä tuli paljon enemmän ja paljon nopeammassa tahdissa kuin odotimme, Kemin vastaanottokeskusta johtava Pirkko Rytkönen myöntää.

Kemin vastaanottokeskuksen mahtava henkilökunta joutui mahdottoman tehtävän eteen. Hyppy liikkuvaan junaan ei onnistunut ilman vammoja. Paitsi henkilöstön koulutus, myös turvapaikanhakijoiden perehdytys suomalaiseen tapakulttuuriin jäi puutteelliseksi. Tapakoulutuksessa kun ei yksi tai kaksi iltaa riitä.

Avuksi tuli joukko paikallisia nuoria miehiä. Heidän omintakeinen perehdytyksensä paikallisessa ravintolassa johti rähinöintiin 11. tammikuuta.

Annetaan silminnäkijöiden ja osallisten kertoa, mitä tapahtui. Päästetään ääneen kaksi kemiläiskaverusta. Asian arkaluontoisuuden takia he haluavat esiintyä nimettöminä.

- Meidän ja turvapaikanhakijoiden, jotka olivat kurdeja, välille syntyi suukopua. He käyttäytyivät röyhkeästi seurueemme naisia kohtaan ja huomautimme asiasta. Kurdit haukkuivat välittömästi rasisteiksi, miehet sanovat.

Valomerkin jälkeen parinkymmenen hengen kurdijoukko ja viisi suomalaista suuntasivat paikalliseen pitseriaan. Kaverukset kertovat aavistelleensa pahinta, kun joukko katosi kulman taakse.

- He vetivät huivit kasvojensa eteen. Minut kaadettiin maahan ja sain potkuja päähäni. Menetin tajuntani ja kun heräsin, he olivat poissa, kavereista lyhyempi muistelee.

Pitempi mies lyötiin tantereeseen isolla jäälohkareella, jonka jäljet ovat edelleen miehen otsassa. Paikalle soitettiin ambulanssi, ja haava vaati 11 tikkiä. Hän teki tapauksesta rikosilmoituksen.

- Aivan sama, onko mies suomalainen tai ulkomaalainen, jos hän käyttäytyy naista kohtaan, kuten he käyttäytyivät, asiasta tulee riitaa, pitempi mies tuumaa.

Tapahtuneen poliisitutkinta on kesken. Valitettavasti välikohtaus ei jäänyt ainoaksi.

[…]

Kemin vastaanottokeskuksen asukeista toistaiseksi vasta yhdeksän henkilöä on saanut oleskeluluvan. Heidät on sijoitettu Kemiin, kiitos kaupungin myönteisen suhtautumisen.

Kurdien ja kantaväestön kahakka 11. tammikuuta aiheutti väkivallan kierteen. Viikkoa myöhemmin oli kurdien vuoro kieriskellä maassa. Paikallisten miesten joukko hyökkäsi aamuyöllä kaupungilla 40-vuotiaan kurdin kimppuun. Potkittu oli ollut vasta viikon Suomessa.

Tuntia aiemmin kantaväestöön kuuluvat henkilöt karauttivat autoilla Takajärven kaupunginosassa sijaitsevan vastaanottokeskuksen pihalle. Taustatyöt oli tehty, sillä tunkeutuvat rikkoivat kaljapulloilla juuri sen talon ikkunoita, jossa asuu ainoastaan turvapaikanhakijoita. Tällaisia taloja on Takajärvellä vain yksi.

- Hyökkäys oli shokeeraava ja johti siihen, että olemme joutuneet tehostamaan vartiointia. Kyseisessä rakennuksessa elelee muun muassa kaksi yksinhuoltajaa lapsineen. Ihmiset ovat peloissaan ja yritämme parhaamme mukaan hälventää heidän pelkojaan, vastaanottokeskusta johtava Rytkönen toteaa.

Kemiläiskaverukset toteavat, että väkivalta oli seurausta aiemmista tapahtumista, mutta sanoutuvat tiukasti irti rettelöinnistä.

- Voin vannoa, etten tiedä, ketkä olivat hyökkäyksen takana, sanoo lyhyempi.

- Kosto ei ollut oikein, kuten ei sekään, että he hyökkäsivät kimppuumme, pitempi lausuu.

Tapauksista on uutisoitu valtakunnallisesti, ja Kemi on saanut kyseenalaista julkisuutta. Se harmittaa kaveruksia.

- Tähän asti olemme tulleet oikein hyvin toimeen maahanmuuttajien kanssa.

He, kuten myös Tanya Ahmed Muhammed kiistävät jyrkästi, että kahakoissa olisi kyse rasismista. Oikeampi ilmaus olisi ehkäpä kulttuurien yhteentörmäys.

- Suomessa kyllä kunnioitetaan ihmisoikeuksia. Huomaan sen marketeissa tai kirjastossa, Muhammed rauhoittelee.

- Voihan toki olla, että Kemissä on ryhmä, joka ei pidä ulkomaalaisista, hän lisää.

Kemin poliisi tutkii tapausten taustoja ja motiiveja. Poliisista on todettu, että humalaisten tappelut ja rasismi ovat kaksi eri asiaa.

Valtakunnan poliitikot helposti vaikenevat ulkomaalaisasioista peläten joko rasistin tai liian avokätisen leimaa. Keskustelu junnaa, kun puhujat keskittyvät varjonyrkkeilyyn perussuomalaisten ylen puheliaiden kunnanvaltuutettujen kanssa.

Kemissä perussuomalainen ylsi syksyn kuntavaaleissa kolmanneksi suurimmaksi ääniharavaksi. Tuore kaupunginvaltuutettu Harri Tauriainen (ps) ihmettelee vastaanottokeskuksen pikaista perustamista ja turvapaikanhakijoiden suurta määrää.

- Tämänkokoisessa kaupungissa 250 turvapaikanhakijaa erottuu kaupunkikuvassa. Varmasti omienkin äänestäjieni joukossa on paljon sitä mielialaa, että ensin tulisi huolehtia omista työttömistä ja ihmisistä, ääniharava pohjustaa.

Tauriainen ei sulje pois sitä, että taloushuolet ruokkisivat kahakointia. Ajoitus vastaanottokeskuksen perustamiseen ei ollut paras mahdollinen. Kemissä on käynnissä yt-neuvottelujen suma, sillä kaupungin 10 000 työpaikasta jopa 3 000 on uhattuna. Ilmapiiri kiristyy huonojen uutisten myötä.

Edellisen laman maksumiehiä olivat tavalliset kadunmiehet. Maksavatko maahanmuuttajat terveydellään tämän laman hinnan?

- On ikävää Kemille, että työllisyystilanne heikkenee. Muistuttaisin kuitenkin, että vastaanottokeskus pyörii sataprosenttisesti valtion rahoilla. Lisäksi korjaustyöt kaupungin vuokrataloissa ovat luoneet työllisyyttä, ja myös turvapaikanhakijat käyttävät toimeentulotukensa tällä alueella, sanoo vastaanottokeskuksen Pirkko Rytkönen.

Riitaisasti alkanut yhteiselo on johtanut ikävään tilanteeseen. Osapuolet eli eri kansanryhmät ovat leiriytyneet omiin oloihinsa ja poteroita kaivetaan vauhdilla. Turvapaikanhakijat pelkäävät lähteä Takajärveltä keskustaan.

Tunnetuin synkeä esimerkki on Rosengårdin lähiö Malmössa. Rosengårdin 22 000 asukkaasta yli 80 prosenttia on maahanmuuttajia tai heidän jälkeläisiään. Poissa silmistä, pois mielestä. Suurin osa heistä elää ruotsalaisen yhteiskunnan ulkopuolella, mikä aiheuttaa valtavia sosiaalisia ongelmia.

Tauriaista ei hetkauttaisi, vaikka hänen naapuriinsa perustettaisiin vastaanottokeskus.

- Kuvailemasi tilanne ei ole itse asiassa kaukana todellisuudesta. Välissä on vain metsikkö.

Tauriainen langettaa vastuun Kemin tilanteesta pitkälti turvapaikanhakijoille, joiden tulisi hänen mukaansa noudattaa Suomen lakeja ja tapoja. Perussuomalaisten Lapin piirin puheenjohtajaa kismittää koko maahanmuuttoon liittyvä keskustelu.

- Poikkipuolista sanaa ei voi sanoa ilman rasistin leimaa, Tauriainen purnaa.

Hän muistuttaa silti, että hädässä olevia tulee auttaa. Suomikin on saanut aikojen saatossa osansa avusta.

Somalialaiselle Mohamed Mohamed Jirdelle apu totisesti kelpaa. Hän levittää paahtoleivälle maapähkinävoita ja on kiitollinen vähäeleisesti sisustetusta kämpästä Kemissä. Ystävällisen miehen katse on surumielinen.

- En ole saanut mitään yhteyttä perheeseeni sitten joulukuun alun. Olen todella huolissani vaimostani ja kahdesta pienestä lapsestani Khalidista ja Safasta.

Jirde on koulutukseltaan geologi, mutta myi perheensä elättämiseksi tomaatteja, riisiä ja suklaata maan pääkaupungissa Mogadishussa. Lopulta Jirden oli pakko paeta, jotta ei pääse hengestään sisällissodan repimässä maassa.

- Somaliassa tapahtuu joka päivä kauheita asioita, joita en halua kuvailla. Toivo alkaa hiipua. Tulevaisuuttani en viitsi pohtia, sillä se tekee minut hyvin surulliseksi.

Jirden kohtalo on hyvä muistutus siitä, että hätä ei maailmasta lopu, ja Suomen pitää kantaa vastuunsa. Vastuunkantoa ei ole se, että vastaanottokeskukset pakataan täyteen turvapaikanhakijoita.

Tällä menolla joku uhkaa päästä hengestään. Oli hän sitten työtaakan alle uupuva lupaviranomainen, vastaanottokeskuksen työntekijä, työtön kemiläinen tai turvaa etsivä maahanmuuttaja.

Mediaseuranta: Kemiläismiestä epäillään rasistisista nettikirjoituksista (30.1.2009)

Pohjolan Sanomat: Rasistinen nettikirjoittelu poiki kiinnioton (30.1.2009)

Internetissä ulkomaalaisista käyty keskustelu äityi sen verran kovasanaiseksi, että poliisi otti perjantaina iltapäivällä kiinni miehen epäiltynä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Vuonna 1980 syntynyttä miestä kuulustellaan hänen internetin keskustelupalstoille kirjoittamistaan rasistisista viesteistä. Miestä ei ole pidätetty.

Joensuu tuli 1990-luvulla tunnetuksi ulkomaalaisia ahdistelevista skinheadeista. Laman jälkivaikutukset ja pakolaisten määrän lisääntyminen ruokkivat ilmapiiriä, jossa rasismi kasvoi valtaviin mittasuhteisiin.

Nyt maahanmuuttokeskustelu velloo kiihkeänä Kemissä. Erityisnuoriso-ohjaaja Jarkko Riikonen ja tutkija, dosentti Vesa Puuronen Joensuusta arvelevat Kemin selviävän ongelmistaan Joensuun eväillä: tietoa jakamalla, viranomaisten yhteistyöllä ja ankarilla rangaistuksilla.

Onneksi Kemillä on edelleen myös ystävälliset kasvot. SPR:n vastaanottokeskuksessa asuvien Paul Ojon ja Kate Samuelin yksitoista päivää vanha Lloyd-poika on saanut enemmän tavaralahjoituksia kuin vastaanottokeskus pystyy ottamaan vastaan.

Pohjolan Sanomat: Poliisi haluaa Kemin rasistisen nettikirjoittelun kuriin (19.1.2009)

Yle: Kemi käy kiireellä kitkemään rasismia (19.1.2009)

Kemin kaupunki on kutsunut eri intressiryhmiä pikapalaveriin maahanmuuttajien ja paikallisen väestön konfliktien selvittämiseksi. Kaupunginjohtaja Ossi Repo sanoo, että ristiriidat halutaan selvittää mahdollisimman pian.

Peräpohjolan poliisilaitoksen päällikön Seppo Kinnusen mukaan myös poliisi on vahvistanut valmiuttaan tilanteen rauhoittamiseksi. Kinnunen tähdentää, että pyrkimyksenä on lopettaa rasistisia sävyjä saaneet yhteenotot heti alkuunsa.

Kemissä on tapahtunut parin viime viikonvaihteen aikana suomalaisten ja ulkomaalaisten välisiä väkivaltaisia yhteenottoja.

Mediaseuranta:Miesjoukko hakkasi turvapaikanhakijan Kemissä (18.1.2009)

Poliisi: Kemissä pahoinpideltiin turvapaikanhakija ja rikottiin vastaanottokeskuksen ikkuna (17.01.2009)

Peräpohjolan poliisin rikostorjuntayksikössä on tutkittavana viime yöltä vahingonteko jossa Kemin vastaanottokeskuksen yhden asunnon ikkuna rikottiin. Ilmoitus asiasta tuli poliisille kello 03:06 aikaan.

Vastaanottokeskuksen pihalle oli tullut joukko suomalaisia miehiä joista osa oli rikkonut yhden ikkunan. Asunnossa sisällä oli tapahtuma-aikaan nukkumassa henkilöitä. Rikotun ikkunan sirpaleita lensi sisälle asuntoon mutta kukaan ei saanut vammoja sirpaleista. Teon jälkeen miehet pakenivat paikalta eikä heitä tavoitettu. Teon epäillään sisältävän rasistisia motiiveita.

Keskustassa noin 20 hengen joukko pahoinpiteli turvapaikanhakija-miehen noin kello 04:00 aikaan. Mies oli poistunut keskustan ravintolasta ja oli matkallaan kotiin kun joutui miesjoukon pahoinpitelyn uhriksi. Hän sai vammoja pään alueelle. Asiaa tutkitaan pahoinpitelynä. Myös tämän rikoksen epäillään sisältävän rasistisia motiiveita.

Edellisenä viikonloppuna, lauantain ja sunnuntain välisenä yönä, Kemin keskustassa otti yhteen noin 20 ulkomaalaisen ja noin 5 suomalaisen joukko. Tätä asiaa tutkitaan myös pahoinpitelynä. Asiassa on kuultu jo runsaasti osallisia ja todistajia, kuulustelut jatkuvat lähipäivinä. Tapahtumien tarkkaa kulkua selvitetään edelleen.

Poliisilla ei ole tässä vaiheessa tietoa siitä, liittyvätkö nämä kolme tapahtumaa toisiinsa, mutta sitä mahdollisuutta selvitetään yhtenä tutkintalinjana.

Peräpohjolan poliisi ottaa vastaan kaikkia kyseisiin tapahtumiin liittyviä havaintoja puhelinnumerossa 0718766154. Poliisilla on käytössään myös sähköposti if.isiilop|imek.ejhiv#if.isiilop|imek.ejhiv jonne voi ilmoittaa havaintoja teoista.

YLE: Kemin vastaanottokeskus laajenee huomattavasti (29.12.2008)

Pohjolan Sanomat: Ensimmäiset turvapaikanhakijat Kemin vastaanottokeskukseen (18.11.2008)

[…]
Osa turvapaikanhakijoista saattaa myös jäädä Kemiin, joka on lisäämässä kiintiötään 30 paikasta 50 paikkaan. Kielteisen päätöksen saaneet palautetaan mahdollisen valitusprosessin jälkeen joko kotimaahansa tai siihen maahan, josta ovat ensimmäisenä hakeneet turvapaikkaa.

Kemin vastaanottokeskus voi ottaa vastaan tällä hetkellä 150 turvapaikanhakijaa, mutta Kyyhkysen mukaan määrä voi kasvaa vuoden loppuun mennessä jopa 180:een.
[…]
Keskuksen perustamisesta ja käytännön toiminnasta vastaa SPR sisäasiainministeriön toimeksiannosta. Ministeriö vastaa myös kustannuksista sataprosenttisesti TE-keskuksen kautta. Kemin keskuksen tämän vuoden budjetti on 400 000 euroa, ensi vuonna jo 1,7 miljoonaa.
[…]

Pohjolan Sanomat: Kemiin 20 pakolaista lisää (21.10.2008)

Asiakirjat, dokumentit

Sosiaali- ja terveyslautakunta 12.11.2009

SILMU - maahanmuuttajien kotoutumisprojekti

Kohderyhmänä projektissa ovat Kemiin juuri muuttaneet maahanmuuttajat:
- työperäiset maahanmuuttajat
- avioliiton kautta tulleet kotona asuvat perheenäidit
- kiintiöpakolaiset
- vastaanottokeskuksessa vielä asuvat, mutta jo kuntapaikan Kemissä saaneet
henkilöt
- maahanmuuttajat, joille ei ole suunnattu suoraan palveluita
- työvoimatoimiston työnhakijana olevat maahanmuuttajat
- erityisistä syistä työvoimapoliittisten kielikurssien ulkopuolelle jäävät, joiden katsotaan
tarvitsevan erityistukea kotoutumisen edistämiseksi.

Hankkeelle on haettu ESR -rahoitusta vuosille 2009 - 2013. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on yhteensä 911.249 €. Lopullinen rahoituspäätös saataneen marraskuussa 2009.

Unless otherwise stated, the content of this page is licensed under Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 License