Karjaa

Uutiset

Länsi-Uusimaa: Meltolaan ehkä turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus (19.9.2009)

Karjaan Meltolasta vapautuviin tiloihin suunnitellaan turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusta.

Paikkoja olisi mahdollista saada 100-150 henkilölle.

Osittain tiloja tulisi ensin remontoida paremmin soveltuviksi, esimerkiksi keittiöiden ja suihkutilojen osalta.

–Tässä puhutaan aika isosta paketista ja varmasti kyseessä olisi parikymmentä työpaikkaa, arvioi maahanmuuttokoordinaattori Börje Mattsson.

Ylitarkastaja Veikko Pyykkönen Sisäasiainministeriöstä toppuuttelee ja sanoo, että Meltola on mukana kartoituksessa, ei vielä sen enempää.

–Tarvittavien tilojen määrän sanelee pitkälti tulijamäärän kehitys.

Vuosi sitten alkanut turvapaikanhakijoiden huimasti kasvanut määrä sai ministeriön etsimään kiireesti lisää tiloja.

Nyt tulijoiden virta on hieman tasoittunut.

Viime vuonna turvapaikanhakijoiden määrä on ollut noin neljä tuhatta. Pyykkönen arvioi, että tänä vuonna tulijoita on 5000-5500.

Tällä hetkellä tasapaino tulijoiden määrän ja majoitustilojen välillä on kunnossa.

–Akuuttia tarvetta uusille tiloille ei juuri nyt ole. Jos tilanne muuttuu, suunnitelmia on hyvä olla olemassa.

Pyykkösen mukaan Meltolan tilat soveltuisivat vastaanottokeskuksen käyttöön.

Pyykkönen oli keskiviikkona mukana tarkastamassa Meltolaa yhdessä maahanmuuttokoordinaattorin ja Punaisen Ristin edustajien kanssa.

Meltolan kiinteistöt omistaa Folkhälsan.

Folkhälsanin puolesta ollaan valmiita antamaan tarjous tilojen vuokrauksesta ulkopuoliseen toimintaan.

Punainen Risti olisi yksi vaihtoehto vastaanottokeskuksesta vastaavaksi tahoksi.

Vastaanottokeskusta suunniteltiin Hankoon viime keväänä, mutta hanke kaatui paikalliseen vastustukseen. Maahanmuuttokoordinaattori jatkoi tämän jälkeen sopivien tilojen etsimistä Raaseporista.

Raaseporin kaupunginhallitus on aiemmin päättänyt vastaanottaa 40 kiintiöpakolaista.

–Olemme saaneet valtion puolesta ensimmäisen ehdotuksen tulijoiden listasta. Pakolaiset ovat irakilaisia, kertoo Mattsson.

Pakolaiset saapuvat todennäköisesti ensi vuoden puolella.

–Selvitämme asuntotilannetta Raaseporissa. Nämä eivät ole mitään vastaanottokeskusjuttuja, sanoo Mattsson.

Mattssonin mielestä on luonnollisinta etsiä pakolaisille asuntoja Karjaan ja Pohjan alueilta.

Kiintiöpakolaiset on jo hyväksytty Suomeen tulijoiksi, mutta heille ei ole aiemmin löytynyt sijoituspaikkaa kunnista. Pakolaiset odottavat Raaseporiin pääsyä pakolaisleirillä Syyrian ja Irakin rajalla.

Länsi-Uusimaa: Pakolaisia Kongosta ja Iranista tulossa Karjaalle ja Pohjaan (1.6.2009)

Raaseporissa suunnitellaan 40 kiintiöpakolaisen ottamista. Pakolaiset olisivat Syyriassa pakolaisleirillä olevia iranilaisia pakolaisia sekä Kongon pakolaisleiriltä tulevia ruandalaispakolaisia.

Päätös on tarkoitus tehdä jo kesäkuussa. Pakolaisten vastaanotto tapahtuisi lokakuussa.

Esityksen pakolaisryhmän ottamisesta on valmistellut maahanmuuttajakoordinaattori Börje Mattsson.

Mattssonin mielestä olisi Pohjan ja Karjaan vuoro toimia vastaanottavana paikkana. Viimeksi kiintiöpakolaisia on tullut Tammisaareen ja Hankoon.

Iranilaiset pakolaiset tulisivat pakolaisleireiltä Syyriasta.

Iranilaisten sijoittamista Raaseporin alueelle helpottaisi se, että kaupungista löytyy jo saman kulttuuriryhmän edustajia.

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on jo tehnyt alustavan listan pakolaisista. Suomeen mahdolliset tulevat pakolaiset valitaan haastattelujen perusteella.

Mattssonin mielestä juuri Kongon pakolaisleireillä olevilla on nyt vaikein tilanne.

–Olen seurannut Kongon tilannetta ja todennut, että Ruandan sisällissodan jäljiltä paenneet ovat äärimmäisen suojelun tarpeessa. Olosuhteet pakolaisleireillä ovat erittäin alkeelliset. Jokaisella heillä on erittäin vaikuttavia henkilökohtaisia kohtaloita. Valikointi on erittäin rankkaa.

Pakolaiset olisivat eri ikäisiä ja todennäköisesti lapsia ja nuoria olisi noin kolmasosa.

–Kongosta olisi tulossa hyvin erilaisia perheitä, sillä joistain perheistä lapsia on tapettu ja leireillä on lapsia, joiden vanhempia on tapettu.

Mattson arvelee, että Kongosta tulevien pakolaisten vastaanottaminen edellyttäisi yhden terapeutin palkkaamista.

Mattssonin mukaan pakolaisten ottaminen ei ole taloudellinen kysymys. Valtio maksaa kunnalle tukea pakolaisten ottamisesta.

–Se että meillä on lama, ei saisi tarkoittaa sitä, että emme enää kanna yleistä humanitaarista vastuuta. Jos meillä on vaikeuksia, ei silti pidä unohtaa niitä, joilla on vielä hirvittävän paljon enemmän vaikeuksia.

Mattsson on ollut itse valmistautunut lähtemään Kongoon ensi tiistaina valtion maahanmuuttajaviranomaisten ja suojelupoliisin edustajien kanssa.

Lähtöön valmistautunut Mattsson on jäänyt varahenkilöksi Raaseporin puhelinyhteyksissä on olleiden ongelmien vuoksi.

Unless otherwise stated, the content of this page is licensed under Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 License