Joutsenon vastaanottokeskus on valtion ylläpitämä.
Johtaja Jari Kähkönen 1.1.2009 lähtien (entinen Maiju Kouki)
Joutsenon vastaanottokeskus on kasvanut 250:stä paikasta 450:een.
Uutiset
Joutseno-lehti: Vastaanottokeskuksen muutto myllertää koulukuvioita (10.11.2011)
Etelä-Saimaa: Vastaanottokeskus Konnunsuolle ilman kilpailutusta (4.10.2011)
Maahanmuuttovirasto esitti sisäministeriölle tiistaina Konnunsuon entisen vankilan ottamista vastaanottokeskuksen käyttöön suorahankintapäätöksellä, kertoo sisäministeriön maahanmuuttojohtaja Sirkku Päivärinne.
— Hankintalaissa määritellään perusteet, joilla julkisen hallinnon toimitila voidaan valita ilman kilpailutusta, Päivärinne sanoo.
Asiaa käsitellään seuraavan kerran lokakuun lopulla raha-asiainvaliokunnassa. Mikäli sen tekemä päätös on myönteinen, voi ministeriö edetä Konnunsuon vuokraamisessa.
Joutsenon vastaanottokeskuksessa päätöstä toiminnan siirtämisestä Konnunsuolle odotetaan luottavaisin mielin, kertoo vastaanottokeskuksen johtaja Jari Kähkönen.
Lue lisää huomisesta Etelä-Saimaasta
Yle: Säilöönottokeskus Konnunsuolle jäissä (29.9.2011)
Konnunsuon vankilan tiloihin kaavailtu säilöönottokeskus ei toteudu ainakaan lähivuosina. Ministeriö ei ole saanut rahoitusta lisäpaikoille.
Sisäministeriön maahanmuutto-osaston ylijohtaja Pentti Visasen mukaan ministeriössä on todettu tarve lisäpaikoille. Tällä hetkellä Suomen ainut säilöönottokeskus toimii Helsingin Metsälässä.
- Ministeriö on esittänyt lisäpaikkoja budjetissa useasti, mutta asia ei ole edistynyt. Tällä hetkellä asia on jäissä, Visanen toteaa.
Ministeriöllä ei ole vielä rahoitusta edes uusien säilöönottopaikkojen suunnitteluun.
"Konnunsuo luonteva paikka keskukselle"
Koska päätöstä lisäpaikoista ei ole tehty, on sen mahdollinen sijaintikin vielä täysin auki. Maahanmuuttoviraston mielestä sijainti itärajalla olisi luonteva.
Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikön johtaja Jorma Kuuluvaisen mukaan optio säilöönottopaikasta - ja nimenomaan Konnunsuolla - on kuitenkin yhä olemassa.
- Se on mainittu myös tulevaisuuden mahdollisuutena siinä esityksessä, joka suosittelee Joutsenon vastaanottokeskuksen siirtämistä Konnunsuolle.
Säilöönottokeskuksessa majoitetaan mm. maastapoistettavia henkilöitä.
Yle: Konnunsuon vastaanottokeskuspäätöksellä kiire (29.9.2011)
Päätös Joutsenon vastaanottokeskuksen siirtymisestä Konnunsuolle tehdään pian. Asia esitellään sisäministeri Räsäselle ensi viikon tiistaina ja myös ministeriön johtoryhmä keskustelee asiasta.
Ministeriössä ei tällä hetkellä harkita vaihtoehtoja Konnunsuolle, kertoo sisäministeriön maahanmuutto-osaston ylijohtaja Pentti Visanen.
- Kaikki on tietysti avoinna, kun mitään päätöstä ei ole. Konnunsuo on kuitenkin selvä päävaihtoehto.
Ensi viikon tiistain ministerille esitetään miten Konnunsuon vaihtoehto voitaisiin toteuttaa, miten kiinteistöt remontoitaisiin vastaanottokeskukselle sopivaan kuntoon, mitä se maksaisi ja mikä olisi aikataulu. Päätös on tulossa piakkoin.
- Kyllä tarkoitus on tehdä päätöksiä tämän syksyn aikana, koska korvaavat tilat pitäisi olla käytössä jo ensi kesänä. Jos Konnunsuon valitaan niin se edellyttää remonttia. Eli aasialla alkaa olla pikkasen kiire, Visanen toteaa.
Jos päätös Konnunsuolle siirtymisestä syntyy, saatetaan asia Visasen mukaan joutua käsittelemään vielä myös hallituksen raha-asiavaliokunnassa
- Isommat hankinnat menevät raha-asianvaliokuntaan lähinnä taloudellisten vaikutusten arviontia varten.
Visasen mukaan valiokunnan päätös voi olla tarpeen, vaikka kyseessä onkin nykyisen toiminnan jatkaminen eikä täysin uusi toiminta.
- Ministeriössä on hankintatiimi, joka tutkii mahdollisen Konnunsuolle muuton reaalista arvoa. Jos kuluraja ylittyy, asia viedään valiokuntaan. Päätös sieltä ei kestä kauan, mutta meillä menee muuatam viikko asiakirjojen valmisteluun, Visanen selventää.
Etelä-Saimaa: Räsänen haluaa nopeuttaa turvapaikkakäsittelyä (11.9.2011)
Turvapaikkahakemusten nykyistä nopeampi käsittely vaatisi lisää työntekijöitä. Valtion budjetissa edellytetään 20 miljoonan euron säästöjä maahanmuuton aiheuttamista kuluista.
Sisäministeri Päivi Räsänen (kd.) haluaa nopeuttaa turvapaikanhakijoiden siirtymistä vastaanottokeskuksista kuntiin.
- Tällä hetkellä turvapaikkahakemusten käsittely kestää kymmenen kuukautta-. Tavoitteena on, että aika saataisiin lyhennettyä kuuteen kuukauteen. Kuntaan siirtymisessä pyritään saamaan keskimääräinen aika 3,5 kuukaudesta kahteen kuukauteen.Tavoitteena on ministerin mukaan vähentää vastaanottokeskusten majoituskapasiteetin tarvetta. Räsäsen mukaan säästöt edellyttävät lisää satsauksia hakemusten käsittelyyn se asennemuutosta kunnilta.
Valtion ensi vuoden budjettiin on kirjattu maahanmuuton määrärahoihin 20 miljoonaa euroa vähemmän kuin tänä vuonna. Räsäsen ehdotus nopeuttaa hakemusten käsittelyä pienemmillä määrärahoilla vaikuttaa mahdottomalta yhtälöltä.
- Tarvitaan riittävästi riittävän nopeita käsittelijöitä. Budjettiriihessä keskustellaan siitä, tulisiko resursseja lisätä, Räsänen sanoo.Maahanmuuttovirastolle myönnettiin tälle vuodelle valtion budjetista 40 henkilötyövuoden lisäresurssi turvapaikkahakemusten käsittelyyn. Vuonna 2010 lisäresurssi oli 80 henkilötyövuotta.
Lisäresurssin ansiosta maahanmuuttovirasto pystyy käsittelemään 3000-4000 turvapaikkahakemusta, kertoo Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jorma Vuorio.
- Ilman lisätyövoimaa olisimme pystyneet käsittelemään ainoastaan parisentuhatta hakemusta.Vuorion mukaan on selvää, että mikäli tänäkin vuonna olisi ollut käytössä ylimääräiset 80 henkilötyövuotta, olisivat jonot jo purkautuneet.
Hän pitää ongelmallisena myös sitä, että vastaanottokeskuksille myönnetyt varat ovat arviomäärärahoja, mutta hakemuksien käsittelijöiden määrärahat ovat budjettiin sidottuja.
- Tämä on ollut kädestä suuhun elämistä. Kun hakijamäärät lähtevät kasvuun, meille on myönnetty jälkijunassa lisäbudjetilla lisäresursseja. Toimintaan tarvittaisiin joustoa.Vuorion mukaan uuden työntekijän kouluttamiseen menee puolisen vuotta.
- Mikäli resurssejamme vähennetään, on 20 miljoonan euron säästö täytin mahdoton toteuttaa.Ministeri Räsänen haluaa saada aikaan säästöjä myös jäntevöittämällä maahanmuuttopolitiikkaa.
- Perheenyhdistämissääntöjä tulisi tiukentaa niin, että täysi-ikäiseltä perhettä kokoavalta henkilöltä edellytettäisiin asuntoa ja kohtuullista toimeentuloa.Lisäksi kielteisen päätöksen saaneet henkilöt tulisi ministerin mukaan käännyttää nykyistä nopeammin.
- Viranomaisilta vaaditaan nykyistä tiiviimpää yhteistyötä. Lisäksi pitäisi parantaa kahdenvälisiä palautussopimuksia, Räsänen sanoo.Kuusi työpaikkaa liipasimella Lappeenrannan maahanmuuttovirastossa
Turvapaikanhakijoista aiheutuneiden kulujen kattamiseen on ensi vuodelle budjetoitu 20 miljoonaa euroa vähemmän kuin tälle vuodelle. Toteutuessaan tämä tietää kuuden määräaikaisen työsuhteen päättymistä Lappeenrannan maahanmuuttovirastossa.
Maahanmuuttoviraston Saimaan tulosalueella työskentelee tällä hetkellä 17 ihmistä. Heistä kuusi on palkattu määräaikaisena lisämäärärahan avulla, kertoo tulosalueen johtaja Juha Similä.
Ensi vuodelle lisäresurssia ei ole sisäministeri Päivi Räsäsen mukaan kirjattu.
Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jorma Vuorio on tilanteesta huolissaan. Hänen mukaansa 40 henkilötyövuoden vähentäminen hakemusten käsittelyssä aiheuttaa tuhannen ihmisen jonon vuodessa, mikäli turvapaikanhakijoiden määrä pysyy nykyisellä tasollaan.
- Tuhannen turvapaikanhakijan majoittaminen vastaanottokeskukseen vuodeksi maksaa 10-14 miljoonaa euroa laskutavasta riippuen. Mikäli saamme pitää lisäresurssin, tarkoittaa se 2,7 miljoonan euron kustannuksia.Joutsenon vastanottokeskuksen johtajan Jari Kähkösen mukaan Etelä-Karjalaan sijoittuneet turvapaikanhakijat pääsevät nykyisin Maahanmuuttoviraston puhutteluun keskimäärin yhtä nopeasti kuin muualla maassa.
Etelä-Saimaa: Päivi Räsänen: Konnunsuo vetäisi jopa 700 turvapaikanhakijaa (11.9.2011)
Konnunsuo on monella mittarilla vahvoilla Joutsenon vastaanottokeskuksen tulevaksi sijoituspaikaksi. Tätä mieltä on sisäministeri Päivi Räsänen (kd.).
— Vastaanottokeskuksen säilymiselle Etelä-Karjalassa on vahvat perusteet: rajan läheisyys, maahanmuuttoviraston sijainti Lappeenrannassa sekä rajaviranomaisten resurssit, Räsänen listaa.
Ministerin mukaan tavoitteena on laskea vastaanottokeskusten majoituskapasiteetin tarvetta nopeuttamalla turvapaikkakäsittelyä. Hätätilanteessa Konnunsuo kuitenkin mahdollistaisi asiakasmäärän lisäämisen 300:sta 700:aan.
Konnunsuolle olisi myös mahdollista perustaa säilöönottoyksikkö. Säilöönottokapasiteetin laajentaminen on asetettu yhdeksi tavoitteeksi sisäministeriön toiminta- ja taloussuunnitelmassa, Räsänen sanoo.
Lue lisää sunnuntain Etelä-Saimaasta.
Etelä-Saimaa: Joutsenossa on vastaanottokeskus todennäköisesti tulevaisuudessakin (29.8.2011)
Sisäministeri Päivi Räsäsen viikonloppuinen lausunto vastaanottokeskusten lakkauttamisista ei todennäköisesti koske Joutsenon vastaanottokeskusta. Sekä maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikön johtaja Jorma Kuuluvainen että Joutsenon vastaanottokeskuksen johtaja Jari Kähkönen sanovat, että Etelä-Karjalassa vastaanottokeskukselle on tarvetta jatkossakin.
Kaakkois-Suomi on yksi Suomen neljästä maahantuloalueesta. Kuuluvaisen mukaan kaakossa tarvitaan toimivaa poliisin ja maahanmuuttoviranomaisten kanssa yhteistyössä toimivaa vastaanottokeskusta. Kuuluvaisen mukaan Joutsenon vastaanottokeskus toimii hyvin ja on hyvällä paikalla.
Joutsenon vastaanottokeskuksen johtaja Jari Kähkönenkin sanoo, että vastaanottokeskus on syytä säilyttää. Raja on lähellä, ja poliisi on ohjannut resurssejaan vastaanottoon. Lisäksi maahanmuuttoviraston Saimaan tulosalueen toimipiste on Lappeenrannassa.
— Täällä on vahvat toimijat, poliisi ja viranomaiset, Kähkönen sanoo.
Lue lisää huomisesta Etelä-Saimaasta.
Yle: Konnunsuon vankilan tiloihin harkitaan säilöönottokeskusta (16.6.2011)
Lappeenrannassa vankilakäytöstä poistuvan Konnunsuon vankilan tiloihin harkitaan maastapoistettavien ulkomaalaisten säilöönottokeskuksen perustamista. Säilöönottokeskukselle on selvä tilaus itärajalla.
Tällä hetkellä ongelmana on, että Suomessa on vain yksi säilöönottokeskus Metsälässä. Säilöönottoyksikön mahdollinen tulo Konnunsuolle liittyy poliisihallinnon suunnitelmaan kehittää turvapaikkaprosessia ja säilöönottoa.
- Jos tämä kokonaisuus haluttaisiin saada optimaaliseksi, niin selvä tilaus tälle toiselle säilöönottoyksikölle ja nimenomaan itärajalle. Metsälän keskus on niin täynnä, että sinne ei saada näitä maastapoistettavia. Metsälän keskus on myös etäällä. Meillä pääasiallinen maasta poistamisen suunta on itä, joten se on maantietellisesti väärässä paikassa, sanoo Etelä-Karjalan poliisilaitoksen poliisipäällikkö Jyrki Wasastjerna.
Jos Metsälän keskus on täynnä, maasta poistettavia joudutaan säilyttämään poliisivankiloissa poliisin tiloissa.
- Siinä on erityiset säännökset, kuinka kauan se on mahdollista ja millä edellytyksillä. Tämän asian kanssa on jatkuvasti vaikeuksia, sanoo Wasastjerna.
Pienin muutoksin säilöönottoyksiköksi
Konnunsuon vankila-alueen omistajan kanssa käydään parhaillaan neuvotteluja Joutsenon vastaanottokeskuksen siirtymisestä Konnunsuolle.
Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtajan Esko Revon mukaan ideaali tilanne olisi se, että säilöönottokeskuksia olisi samalla alueella, jossa turvapaikanhakijoita majoitetaan ja heidän asioitaan käsitellään.
- On luonnollista, että uusia tiloja kartoitettaessa yritetään ottaa esille kaikki uusista tiloista mahdollisesti saatavat hyödyt, sanoo Repo.
Revon tietojen mukaan Konnunsuolle pystyttäisiin pienin muutoksin perustamaan säilöönottoyksikkö.
Helsingin Sanomat: Joutsenon vastaanottokeskus saanee tilat Konnunsuon vankilasta (16.6.2011)
Joutsenon vastaanottokeskus on muuttamassa lakkautettuun Konnunsuon vankilaan. Maahanmuuttoviraston esitys asiasta lähtee sisäministeriön vahvistettavaksi ensi viikolla. Päätöstä odotetaan pikaisesti, sillä vastaanottokeskuksen tilojen on oltava tyhjillään kesällä 2012.
Tiuruniemen entisessä sairaalassa sijaitseva vastaanottokeskus tarvitsee uudet tilat, koska Rauhan-Tiurun aluetta kehitetään matkailu- ja hyvinvointikäyttöön. Tyhjentyneen Konnunsuon vankilan uusi omistaja on kiinteistöpalveluyritys Royal House, joka on puolestaan etsinyt kiinteistölle uutta toimijaa.
Konnunsuon vankila-alueella nähdään mahdollisuuksia myös toiselle säilöönottokeskukselle. Maasta poistettavien henkilöiden säilyttämiseen tarkoitettuja säilöönottokeskuksia on Suomessa nykyisellään vain yksi. Säilöönottokeskus-suunnitelmasta kertoi ensimmäisenä Yle Etelä-Karjala.
Nelonen: Suunnitelma: pakolaiset Konnunsuolle! (4.5.2011)
Konnunsuon vankilaan suunnitellaan uutta turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusta. Vankila on jäämässä tyhjilleen vuoden vaihteessa.
Vankilan omistaa sijoitusyhtiö, jonka kanssa maahanmuuttovirasto nyt neuvottelee tilojen vuokraamisesta.
—Siellähän on hyvin paljon majoitustilaa, sanoo Joutsenon nykyisen vastaanottokeskuksen johtaja Jari Kähkönen.
—Muurit, piikkilangat ja kalterit tulisi kyllä poistaa ja laittaa sellit niin, ettei kotimaassaan vankeutta ja kidutusta kokeneille pakolaisille tulisi vankilaolo, sanoo puolestaan Pakolaisneuvonnan lakimies Anne Siitonen.
Yle: Konnunsuo mahdollisesti ongelmallinen vastaanottokeskuksen sijainniksi (21.3.2011)
Pakolaisneuvonta pitää Lappeenrannan Tiurun vastaanottokeskuksen sijoittamista Konnunsuon vankilan tiloihin ongelmallisena. Maahanmuuttovirasto selvittää keskuksen tulevaa sijaintia parhaillaan.
Pakolaisneuvonnan Lappeenrannassa työskentelevän lakimies Heidi Huuskon mukaan entinen vankila ei olisi ihanteellinen paikka vastaanottokeskuksen asukeille.
- Vastaanottokeskuksissa on paljon henkilöitä, joilla on traumaattisia kokemuksia, kuten mahdollisesti laittomia vangitsemisia ja kidutuskokemuksia. Vankilamiljööseen siirtyminen ei välttämättä ainakaan helpota heidän tilannettaan, hän pohtii.
Syrjäinen sijainti mietityttää myös.
- Sieltä on hankala päästä itsenäisesti käymään kaupassa tai muuten aloittaa tavanomaista elämää. Se voi pahentaa niitä ongelmia mitä henkilöillä mahdollisesti taustansa vuoksi jo on. Sitä täytyy miettiä, kun ryhdytään tällaisia päätöksiä tekemään, Huusko sanoo.
Selvitystyö käynnissä
Päätöstä vastaanottokeskuksen sijoittamisesta Konnunsuolle ei ole vielä tehty.
Tulevaa sijaintia asiaa parhaillaan selvittävän Maahanmuuttoviraston ylitarkastaja Veikko Pyykkönen pitää Konnunsuota kuitenkin ykkösvaihtoehtona. Samaa mieltä on myös Tiurun vastaanottokeskuksen johtaja Jari Kähkönen, jonka mukaan tärkeintä on vastaanottokeskuksen säilyttäminen Etelä-Karjalassa.
Vastaanottokeskuksen asukkaille asiasta ei kuitenkaan ole kerrottu. Kähkösen mukaan ensin odotetaan lopullista päätöstä sijoituspaikasta.
Maahanmuuttoviraston selvitystyö valmistuu kevään aikana. Tiurun vastaanottokeskuksen toiminta lakkaa nykyisissä tiloissaan kesällä 2012.
Konnunsuon vankila-alue
- 358 ha maa-alueita
- noin 100 rakennusta, yhteensä noin 40 000 neliömetriä
- asuin-, maatalous- ja tuotantorakennuksia
- vankila perustettu vuonna 1918
- vankilan toiminta päättyy 2011
- sijainti noin 20 km Lappeenrannasta itään
Etelä-Saimaa: Arjen asioista syntyy riitaa vastaanottokeskuksissa (6.1.2011)
Keittiön ja pesukoneen käyttövuorot sekä tv-kanavien valinta ovat yleisimmät konfliktien aiheet Joutsenon vastaanottokeskuksessa
Arjen tavalliset asiat ovat suurin riitojen aiheuttaja Joutsenon vastaanottokeskuksessa.
Apulaisjohtaja Antti Jäppinen kertoo, että eniten konflikteja asukkaiden välillä syntyy esimerkiksi keittiön, pesukoneen ja kuivaushuoneen käyttövuoroista sekä katsottavien tv-kanavien valinnasta.
Suurista periaatteellisista asioista tai etnisistä ja uskonnollisista riidoista ei ole kysymys.
Joutsenon vastaanottokeskuksessa sattui uudenvuodenaattona joukkotappelu. Siihen osallistui parikymmentä ihmistä. Tappelu syntyi Irakista ja Ingusiasta tulleiden turvapaikanhakijoiden välille.
Perjantaisessa tapauksessa oli Jäppisen mukaan kyse samanlaisista erimielisyyksistä. Tilanne vain pääsi kärjistymään väkivallan asteelle, mitä sattuu harvoin.
- Tappelussa oli vastakkain kaksi eri kansanryhmää, joiden kotimailla ei ole vihanpitoa keskenään. Henkilökunta toimi tilanteessa erinomaisesti. Heidän toiminnassaan ei ole mitään moitittavaa.Joutsenon vastaanottokeskuksessa on noin 370 asukasta noin 30 eri kansallisuudesta. Enimmillään Tiuruniemeen mahtuu 450 asukasta.
Vaikka keskus ei olisi täyteen asuttu, sen yhteiset tilat ovat ahtaanpuoleiset. Ahtaus on omiaan aiheuttamaan vastahankaisuutta.
- Huoneet ovat pienet, käytävät kapeat ja keittiötilat ahtaat.Keskuksen työntekijät saavat turvallisuusasioista ja toimintaohjeista jatkuvaa koulutusta. Konfliktin sattuessa pakolaisohjaajilla on toimintaohjeet selkäytimessä. Heidän ei tarvitse erikseen miettiä mitä tehdä.
- Tilanteet tulevat yllättäen eikä kaikkea pysty ehkäisemään ennalta.
- Aina kun tulee ristiriitatilanne, joka uhkaa kärjistyä väkivallaksi, poliisit hälytetään paikalle. Kynnys poliisin kutsumiseen on alhaalla.Vastaanottokeskuksilla ei ole erityistä ohjetta eri kansallisuuksien tai uskonnollisten ryhmien pitämiseksi erillään.
- Akuuteissa tilanteissa, esimerkiksi Kosovon kriisin tai Jugoslavian sisällissodan aikana, vastapuolet sijoitettiin eri vastaanottokeskuksiin, Jäppinen sanoo.
Vieraassa kulttuurissa selvin päin
Kulttuurierot vaikeuttavat Joutsenon vastaanottokeskuksessa sattuvien konfliktien selvittelyä. Asukkaiden selvinpäin olo puolestaan helpottaa tilanteiden rauhoittamista.
Näin rikosylikonstaapeli Ilkka Vainikka Etelä-Karjalan poliisista luonnehtii häiriöitä poliisin kannalta.
Koska Tiuruniemessä on asukkaita useista kulttuureista, poliisin on Vainikan mukaan pakko suhtautua konflikteihin eri tavalla kuin vastaaviin tilanteisiin suomalaisten kanssa.
- Kun kaksi suomalaista miestä tappelee nakkikioskilla tai kotona, tilanne on poliisille tutumpi kuin vastaanottokeskuksen tappelu.Riidat saattavat syntyä suomalaisittain katsoen pienistä asioista.
- Eri kulttuureista tulevat asukkaat esimerkiksi saatavat suhtautua henkilökohtaisiin loukkauksiin vakavammin kuin suomalaiset, Vainikka sanoo.Poliisin Tiuruniemen keikoilla on tavallista suurempi miehitys, sillä konflikteissa saattaa olla useita ja eri-ikäisiä osapuolia.
Yhteisen kielen löytyminen ja tappelun alkusyyn selville saaminen on monesti hankalaa.
- Kulttuuriset taustat ja syyt, joista riidat aiheutuvat, ovat usein vaikeasti ymmärrettäviä. Yleensä löytyy joku englannin taitoinen.
- Useimmiten päästään selvyyteen, mitä on tapahtunut ja miksi. Kuulusteluissa käytetään aina tulkkia, Vainikka sanoo.Poliisin läsnäolo itsessään rauhoittaa useimmiten tilanteen. Riitelijät ymmärtävät, että nyt on viranomainen paikalla.
- Poliisiin saatetaan suhtautua jopa suuremmalla kunnioituksella kuin suomalaiset tekevät.Vainikan mukaan konfliktein selvittämistä helpottaa puolestaan se, ettei alkoholi ole kuvioissa mukana.
Alkoholin aiheuttamat riidat eivät ole läheskään samansuuruinen ongelma kuin suomalaisten kanssa, sillä vastaanottolaitoksen asukkaat ovat selviä.
- Ihminen ymmärtää ja tajuaa asiat paremmin selvinpäin.
Konnunsuolla sopivaa tilaa vastaanottokeskukselle
Joutsenon vastaanottokeskuksen mahdollinen siirtyminen Tiuruniemestä Konnunsuolle ei kaadu ainakaan tiloihin.
Vastaanottokeskuksen apulaisjohtaja Antti Jäppinen kertoo alustavien tarkastelujen osoittavan, että käyttökelpoista tilaa löytyy Konnunsuon vankila-alueelta riittämiin.
Konnunsuolla on runsaasti entisiä henkilökunnan asuntoja. Suurista rakennuksista kaksi soveltuu sellaisenaan keskuksen käyttöön.
- Läykän paritaloihin voisi esimerkiksi asuttaa perheitä.Päätös siirtymisestä Konnunsuolle tehdään lähikuukausina. Lähtökohtana on, että vastaanottokeskus jatkaa 450-paikkaisena.
- Konnunsuo on ykkösvaihtoehto, mutta Immolan varuskuntakin on mukana tarkastelussa, Jäppinen sanoo.
Etelä-Saimaa: Poliisi rauhoittelee usein turvapaikanhakijoita (6.1.2011)
Poliisi joutuu käymään säännöllisesti Lappeenrannan Joutsenon vastaanottokeskuksessa rauhoittamassa asukkaiden välille syntyviä konflikteja.
Rikosylikonstaapeli Ilkka Vainikka Etelä-Karjalan poliisista kertoo, että hälytyksiä Tiuruniemen vastaanottokeskukseen tulee keskimäärin muutaman kerran kuukaudessa.
Hälytysten määrä on Vainikan mukaan suoraan sidoksissa siihen, miten paljon vastaanottokeskuksessa on asukkaita.
Kun asukkaita on enemmän, tilanahtauden takia välit kiristyvät helpommin ja poliisia tarvitaan rauhoittajaksi.
Vainikka kertoo, että poliisille on haastavinta setviä konflikteja eri kulttuureista olevien ihmisten kanssa. Turvapaikanhakijoiden riidoissa ei ole samaa ongelmaa kuin suomalaisten kanssa eli alkoholia.
Lue lisää torstain Etelä-Saimaasta.
Etelä-Saimaa: Joutsenon vastaanottokeskuksessa joukkotappelu (1.1.2011)
Nyrkit ovat heiluneet ravintoloissa, kadulla ja Lappeenrannan Rauhan vastaanottokeskuksessa. Vastaanottokeskuksessa joukkotappeluun osallistui noin 20 ihmistä. Vastaanottokeskuksesta kerrotaan, että tappelu syntyi Irakista ja Tsetsenian naapurivaltiosta Ingusiasta tulleiden turvapaikanhakijoiden välille.
Poliisi kuljetti kolme kovinta kuumakallea jäähylle poliisiasemalle, ja yksi tappelijoista jäi viettämään uudenvuodenyötä poliisiputkan pahnoille.
Tappelun taustalla ei ole alustavien arvioiden mukaan mitään etnisiä tai uskonnollisia kiistoja. Eri asteiset konfliktit ovat kuitenkin varsin tavallisia laitoksessa, jossa suuri joukko toisilleen täysin vieraita ihmisiä joutuu asumaan pitkiä aikoja ahtaissa tiloissa.
Etelä-Saimaa: Vastaanottokeskuksen kahinasta tuomio (28.12.2010)
Kiista valittavasta TV-kanavasta johti veriseen yhteenottoon viime kesäkuussa Joutsenon vastaanottokeskuksessa Lappeenrannassa.
Tilannetta rauhoittelemaan tarvittiin henkilökunnan lisäksi myös poliisia.
Kahakka alkoi, kun kurdit halusivat katsoa turkkilaista sarjaa ja somalit toiselta kanavalta jalkapallo-ottelua.
Kiistely yltyi käsirysyksi. Yksi osapuolista sai nyrkistä niin, että nenä murtui ja vaati korjausleikkauksen. Hän oli sairaalassa kolme päivää.
Lyöjä puolestaan oli kolme päivää poliisin huostassa.
22-vuotias lyöjä tuomittiin käräjäoikeudessa tiistaina pahoinpitelystä. Hänelle määrättiin 50 kuuden euron päiväsakkoa eli sakkoja yhteensä 300 euroa.
Lisäksi hän joutuu maksamaan korvauksena kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta 600 euroa sekä muita kuluja ja palkkioita yhteensä vajaat 890 euroa.
Asianomistaja vaati yhteensä 5 000 euron korvauksia.
Toisen jutussa syytetyn myös 22-vuotiaan henkilön syyte pahoinpitelystä hylättiin.
Yle: Konnunsuo ensisijainen sijoituspaikka vastaanottokeskukselle (9.12.2010)
Maahanmuuttovirasto on alkanut selvittää Joutsenon vastaanottokeskuksen siirtämistä Konnunsuon vankila-alueelle. Vankilakiinteistössä olisi tarkoitukseen valmiit majoitustilat.
Maahanmuuttoviraston tarkastajat kävivät tutustumassa vankilakiinteistöön keskiviikkona kiinteistön uuden omistajan Royal Housen Tapani Rautiaisen kanssa.
Konnunsuon vankila-alue on tällä hetkellä ensisijainen vaihtoehto enimmillään 450 asukkaan vastaanottokeskuksen tulevaksi sijoituspaikaksi.
- Siellä olisi runsaasti valmista majoitustilaa. On toki vielä paljon kysymyksiä ilmassa, tilaa on ensinnäkin enemmän kuin mitä tarvitaan, lisäksi vankilan tunnusmerkit tietenkin täytyy poistaa, pohtii maahanmuuttoviraston ylitarkastaja Veikko Pyykkönen.
Entisen vankilan soveltumista pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden väliaikaiseksi asuinsijaksi suunnitellaan seuraavat 1,5 vuotta.
- Tämä oli lähtölaukaus pohdinnalle siitä, onko ideassa järkeä, Pyykkönen sanoo.
Yle: Vastaanottokeskukselle useita vaihtoehtoja (23.11.2010)
Imatran Immola ja Lappeenrannan Konnunsuo ovat vahvimmat vaihtoehdot Joutsenon vastaanottokeskuksen tulevaksi sijoituspaikaksi. Vastaanottokeskuksen johtajan Jari Kähkösen mukaan molemmissa kohteissa on hyviä ja huonoja puolia.
Immolan varuskunnasta Royal House -kiinteistösijoitusyhtiölle siirtyi samassa kaupassa Konnunsuon kanssa kuusi pienkerrostaloa. Immola olisi sijainniltaan parempi.
- Liikenneyhteydet ovat hyvät Imatran keskustaan ja Immola on muutenkin lähellä palveluita. Asuinkiinteistöt ovat minun käsitykseni mukaan hyvässä kunnossa. Huonoja puolia on se, että majoituskapasiteetti ei tällä hetkellä riitä siihen, mitä meillä täällä Tiuruniemessä on. Tukitoiminnot eivät myöskään mahdu niihin tiloihin, Kähkönen pohtii.
Kähkönen toivoo myös uusilta tiloilta mahdollisuuksia liikuntaan. Tiurunniemessä vastaanottokeskuksella on omat liikuntatilat.
Konnunsuolla olisi tilaa kaikille samoille toiminnoille, joita Tiuruniemessäkin nyt on. Ongelmana on paikan syrjäisyys. Toki Tiurustakin järjestetään nyt asiakkaile kaksi kertaa kuussa nonstop-bussikuljetuksia Imatran kaupoille.
Vastaanottokeskus on valmis myös hajautettuun malliin, jolloin toiminnot voisivat sijoittua useampiin kohteisiin. Maahanmuuttovirasto katseli sillä silmällä myös Lappeenrannan Mäntylän sairaalaa, mutta kaupunki ei innostunut suunnitelmasta.
Yle: Konnunsuo myytiin kiinteistösijoitusyhtiö Royal Houselle (22.11.2010)
Konnunsuon vankila-alue on myyty kokonaisuutena kiinteistösijoitusyhtiö Royal Houselle. Vankila-alueen myynyt Senaatti-kiinteistö haluaa myötävaikuttaa siihen, että vankila-alue vuokrataan eteenpäin vastaanottokeskukseksi.
Kauppa sisältää kaikki vankilarakennukset ja noin 250 hehtaaria peltoa.
- Ostajalla on täysin avoinna Konnunsuon tuleva jatkokäyttö. Yhtiö kuitenkin kuuntelee mielenkiinnolla yhteistyöehdotuksia, kertoo Senaatti-kiinteistöjen myyntipäällikkö Jyrki Maikola.
Senaatti-kiinteistöt ja Royal House on sopinut jo tapaamisen Maahanmuuttoviraston kanssa. Tapaamisessa on tarkoitus neuvotella Konnunsuon vuokraamisesta vastaanottokeskuksen toimintaa varten.
Konnunsuon ostanut Royal House on kiinteistökehitysyhtiö. Konnunsuon vankila-alue siirtyy Royal Housen omistukseen vuoden 2011 lopussa, kun vankilan vuokrasopimus loppuu.
Royal House osti samalla Senaatti-kiinteistöiltä Imatran Immolan rajavartioston käytöstä poistuneita kerrostaloja sekä Vainikkalasta ratahallinnolle kuuluneita rivitaloja.
Etelä-Saimaa: Tiuruun tulee senioriasuntoja (12.11.2010)
Lappeenrannan kaupunki ja Holiday Club Resorts Oy (HCR) ovat tehneet sopimuksen Tiuruniemen 3,5 miljoonan euron kiinteistökaupasta.
Tiuruniemen vastaanottokeskuksen tiloihin saneerataan senioriasuntoja lähivuosina. Maahanmuuttovirastolla on aikaa etsiä uudet tilat vastaanottokeskukselle vuoden 2012 kesäkuun loppuun mennessä.
Tiurun ja Impilinnan kiinteistöt sekä neljän hehtaarin maa-alue siirtyvät perustettavalle kiinteistöyhtiölle, jonka pääomistajana on alkuvaiheessa kaupunki.
Kylpylähotellia Rauhan alueelle rakentava HCR sitoutuu myös Tiuruniemen kehittämiseen. Suunnitelmat ovat vielä ajatusten asteella, mutta yhtiötä kiinnostaa senioriasumisen kehittäminen eläkeikää lähestyville toimintakuntoisille asukkaille.
Toimitusjohtaja Vesa Tengmanin mukaan Rauha—Tiurun-alue tarvitsee monipuolisia palveluratkaisuja, jotta toiminta on taloudellisesti kannattavaa läpi vuoden.
— Yhdellä liikeidealla toiminta ei pyöri. Kylpylähotelliinkin pitää saada elämää jokaiselle päivälle vuodessa.
Yle: Moni oleskeluluvan saanut jonottaa yhä asuinpaikkaa (12.11.2010)
Maahanmuuttoviraston tavoitteena on saada turvapaikanhakijat pois vastaanottokeskuksista kahden kuukauden sisällä, mutta todellisuudessa kuntapaikkaa joudutaan odottamaan jopa vuoden ajan.
Kuntapaikkajonot kuormittavat edelleen vastaanottokeskuksia.
Lappeenrannan Tiurun vastaanottokeskuksessa kuntapaikkaa odottaa tällä hetkellä kolmekymmentä oleskeluluvan saanutta turvapaikanhakijaa. Valtakunnallisesti odottajia on jopa satoja.
Maahanmuuttoviraston tavoitteena on saada turvapaikanhakijat pois vastaanottokeskuksista kahden kuukauden sisällä, mutta todellisuudessa kuntapaikkaa joudutaan odottamaan jopa vuoden ajan.
Tiurun vastaanottokeskuksen johtaja Jari Kähkönen pitää tilannetta kestämättömänä.
- Järjestelmä kärsii siitä, jos odotusajat venyvät. Valtakunnallisesti on jopa satoja, jotka odottavat pitkään kuntapaikkaa. Onhan se yksilötasollakin ongelma, mutta myös järjestelmän tasolla ongelma, joka pitäisi mielestäni pikaisesti ratkaista.
Kähkönen arvelee, että kuntamaksujen korotus voisi auttaa tilanteen ratkaisemisessa.
- Varmaan kunnille maksettava korvauskysymys on ratkaisu. Jos vähän porkkanaa kunnille näyttäisi, niin kyllä näitä paikkojakin sitten myös avautuisi.
Uutisevuoksi: Vihreiden Laturi: vastaanottokeskus sopisi Immolaan (16.10.2010)
Vihreiden puoluesihteeri Panu Laturi ei siirtäisi turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskustoimintaa Konnunsuolle. Joutsenossa vieraillut Laturi muistuttaa, että vihreät kannattavat mosaiikkimallia, jonka vankka perusta on sitoutuminen demokratiaan, ihmisoikeuksiin ja yhdenvertaisuuteen. Samalla on huolehdittava siitä, ettei tulijoita suljeta yhteiskunnan ulkopuolelle.
– Se, ettei tulijoita suljeta yhteiskunnan ulkopuolelle tarkoittaa myös, että vastaanottokeskukset eivät saa olla syrjässä. Siksi Konnunsuo ei sovellu turvapaikanhakijoiden vastaanottotoimintaan. Alueella ei ole joukkoliikenneyhteyksiä, kauppaa, eikä toimivaa koulua. Konnunsuolla turvapaikanhakijat joutuisivat täysin valtaväestön ulkopuolisiksi, mikä ei tue heidän kotoutumistaan.
– Parempi sijainti vastaanottokeskukselle olisi esimerkiksi Imatran Immolassa, mikä sijaitsee keskellä asutusta, joukkoliikenneyhteyksien varrella ja lähellä koulua ja kauppoja.
Valtio on satsannut viime vuosina paljon maahanmuuttotoimintaan Etelä-Karjalassa. Vihreät katsoo, että turvapaikanhakijoiden vastaanottotoiminnan jatkuvuus tulee turvata.
MTV3: Tuleeko Konnunsuon vankilasta turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus? (14.10.2010)
Lappeenrannan kaupunki on myymässä nykyisen Joutsenon vastaanoottokeskuksen tilat, joissa on nelisen sataa turvapaikanhakijaa. Yllättäen uudeksi vastaanottokeskukseksi kaavaillaan Konnunsuon vanhaa vankilaa, jonka alasajo on parhaillaan käynnissä ja siellä on enää parikymmentä vankia. Konnunsuo on rakennettu 1920-luvulla keskelle laajaa suoaluetta.
Lappeenranta on luopumassa Joutsenon turvapaikanhakijoiden keskuksesta. Sen tiloja tarvitaan bisneskäyttöön. Lappeenrannan kaupungin apulaiskaupunginjohtaja Kari Korkiakoski uskoo, että omistusjärjestelyt tehdään viimeistään vuoden loppuun mennessä.
- Lappeenranta suunnittelee Tiuruniemelle uutta käyttöä, ja uskon että omistusjärjestelyt kiinteistön osalta tehdään vuoden loppuun mennessä. Yksi vaihtoehto uusiksi tiloiksi on Konnunsuon vankila, sanoo Korkiakoski.
- Valtiolta on sopivasti vapautumassa nykyinen Konnunsuon keskusvankila, siellä vankilatoiminta loppuu ensi vuoden loppuun mennessä , siinä mielessä kaupunki toivoo että valtio tutkisi tämän mahdolliisuuden mahdollisimman nopeasti, Korkiakoski sanoo.
"Kun tilat on nähty, voimme päättää"
Joutsenon vastaanottokeskuksen johtaja Kari Kähkönen kertoo, että vastaanottokeskus etsii parhaillaan uutta paikkaa.
- Saimme maahanmuuttovirastolta toimeksiannon etsiä uudet tilat meidän asukkaille ja työntekijöille.
Meillä on nyt yli 8000 neliötä tilaa ja asukkaita maximi 450, nyt 380 asiakasta. Kähkönen ei tyrmää Konnunsuota yhtenä vaihtoehtona.
- Konnunsuo kuulostaa ihan mielenkiintoiselta vaihtoehdolta. En ole käynyt siellä, tutustun sinne lähiaikoina ja kun tilat on nähty voidaan vetää johtopäätökset, Kähkönen sanoo.
Jos Konnunsuosta tulee vastaanottokeskus, se tietää paljon muutostöitä, koska rakennukset on tehty yli 90 vuotta sitten.
- Valtio joutuu päättämään, mutta tiloja sieltä kyllä löytyy riittävästi, Korkiakoski sanoo.
Imatralainen: Vastaanottokeskus sopisi Immolan varuskunnan pienkerrostaloihin (13.10.2010)
Immolan varuskunnan funkishenkiset asuintalot soveltuisivat vastaanottokeskuksen uusiksi tiloiksi erinomaisesti. Immolan varuskunnan asuntoalueen tyhjillään olevat asuinkerrostalot soveltuisivat oivallisesti vastaanottokeskuksen uusiksi tiloiksi. Kiinteistöt ovat tällä hetkellä myynnissä Senaatti-kiinteistöllä. Alue kattaa kuusi asuinkerrostaloa sekä sairaalarakennuksen.
–Tarvitsemme tilat, joihin saa majoitettua 450 ihmistä sekä toimisto- ja henkilökunnan tilat. Myös innovatiivisemmat ratkaisut kuten laitosmainen tai pienkerrostalotyyppinen asuminen voi olla mahdollista. Välttämättä toimintojen ei tarvitse olla saman katon alla kuten nyt, luettelee vastaanottokeskuksen johtajan Jari Kähkönen uusille tiloille asetettavia kriteereitä.
Hän toteaa, että vastaanottokeskuksen sijainti pitäisi logistisesti olla kulkuyhteyksien varrella ja palvelut tulisi olla suhteellisen lähellä. Turvallisuusnäkökulmatkin tulee huomioida uutta paikkaa etsittäessä.
Immolan kautta kulkee Imatran toimivin linja-autoreitti numero ykkönen. Myös reitin toisessa päässä oleva Teppanalan koulu voisi olla kelpoinen kohde vastaanottokeskukselle.
–Kartoitamme varmasti kaikki tilat Imatralla ja Lappeenrannassa kaupunkien tilakeskusten kanssa. Tarkoitus on pitää valtionhallinnon työpaikkoja Etelä-Karjalassa ja meilläkin on 30 työpaikkaa, jotka halutaan säilyttää tällä alueella, Kähkönen painottaa.
Julkisuudessa on väläytelty myös entisen Konnunsuon vankilan sopivuudesta vastaanottokeskuksen tiloiksi.
–Varmasti käymme katsomassa mielenkiinnosta mitä Konnunsuo pitää sisällään, koska lehdissä siitä on niin kovasti kirjoiteltu. Kähkönen sanoo.
Maahanmuuttovirasto antoi viime viikolla Lappeenrannan Joutsenossa toimivalle vastaanottokeskukselle toimeksiannon uusien korvaavien tilojen kartoittamisesta.
Vastaanottokeskuksen johtajan Jari Kähkösen mukaan kartoitustyö aloitetaan jo tällä viikolla.
Yle: Konnunsuo olisi haasteellinen paikka turvapaikanhakijoille (5.10.2010)
Joutsenon vastaanottokeskuksen mahdollinen siirtäminen Konnunsuolle vaatisi laajoja selvityksiä. Ainakin entisen vankilan kunto, sijainti ja historia herättävät kysymyksiä.
Maahanmuuttoviraston ylitarkastaja Veikko Pyykkösen mukaan vaihtoehdosta ei ole käyty mitään neuvotteluja eikä sen tiimoilta ole ollut mitään yhteydenottojakaan.
Pyydettäessä pohtimaan asiaa Pyykkönen ei pidä ajatusta vastaanottokeskuksen siirtämisestä Konnunsuolle mahdottomana, mutta näkee asiassa paljon pohdittavaa.
Epäselvää on esimerkiksi Konnunsuon rakennusten kunto. Pahimmillaan tilojen korjaaminen ja muuttaminen tarkoitukseen sopivaksi voisi tulla hyvinkin kalliiksi.
- Tilaa Konnunsuolla käsittääkseni kuitenkin on ja nimenomaan majoitukseen sopiva tilaa, Pyykkönen pohtii.
Sijainti ei ole ihanteellinen
Pykkösen mukaan Konnunsuo sijaitsee Maahanmuuttoviraston toimintaa ajatellen strategisesti ja isossa mittakaavassa oikeilla kulmilla. Lähemmin katsottuna se sijaitsee kuitenkin melko kaukan taajamista.
- Konnunsuon sijainti kaukana taajamista toisi lisäkustannuksia, koska asukkaiden päivittäisten asioiden hoitaminen vaatisi kuljetuksia ja erityisjärjestelyjä. Tämä tulisi huomioida kuluselvityksissä, Pyykkönen laskeskelee.
Syrjäinen sijainti ei myöskään tue kotoutumista.
- Tämän ei tosin pitäisi olla ongelma, jos turvapaikanhakuprosessi toimii kuten sen pitäisi eikä vastaanottokeskuksessa asuttaisi kovinkaan kauaa, Pyykkönen toteaa.
Kalterit vastassa
Konnunsuon historia vankilana ei ole myöskään ole merkityksetön asia. Ajatus vankilaympäristöstä ensimmäisenä kosketuspintana Suomeen ei ole Pyykkösen mielestä sopiva.
- Vankilan tunnumerkit kuten kalterit eivät kyllä sovi meidän toimintaamme. Kiinteistöjä tulisi muuttaa niin, että vankilan tunnusmerkit poistettaisiin, Pyykkönen arvioi.
Kalterien poistamisen lisäksi myös uusi toiminta voisi neutraloida tiloja.
- Meidän toimintahan on avointa. Silloin se ei enää olisi vankila eivätkä asiakkaat rikollisia, Pyykkönen muistuttaa.
Konnunsuon menneisyyden symbolista merkitystä tulisi Pyykkösen mielestä pohtia tarkkaan, jos siirtyminen Konnunsuolle tulisi ajankohtaiseksi.
Konnunsuo nousi esille Joutsenon vastaanottokeskuksen yhtenä mahdollisena sijoituspaikkana sen jälkeen, kun kaupunki ilmoitti alkavansa selvittää Tiuruniemen tilojen myymistä.
Etelä-Saimaa: Vastaanottokeskus voi päätyä Konnunsuolle kaupan jälkeen (30.9.2010)
Lappeenrannan kaupunginjohtajan Seppo Miettisen mukaan Konnunsuon vankila olisi ihanteellinen paikka Tiurun vastaanottokeskuksen uudelleensijoitukseen. Vankila-aluetta kaupitteleva Senaatti-kiinteistöjen myyntipäällikkö Jyrki Maikola ei pane hanttiin.
— Se on kuitenkin täysin poissuljettu vaihtoehto, että vankila jäisi valtion omistukseen. Realistisin vaihtoehto on, että joku yksityinen kiinteistösijoittaja ostaa vankila-alueen ja vuokraa sieltä tiloja, Maikola sanoo.
Vastaanottokeskukselle tulee ennen pitkää tilantarve, kun Lappeenrannan kaupunki myy Tiuruniemen sairaalan matkailubisnekselle. Apulaiskaupunginjohtaja Kari Korkiakoski kertoo, että ensimmäinen askel järjestelyissä otetaan jo reilun kuukauden kuluttua.
Valtion maahanmuuttoviranomaiset ovat jo pohtineet Konnunsuota vastaanottokeskuksen uudeksi sijoituspaikaksi.
Yle: Joutsenon vastaanottokeskuksen paikat säilyvät toistaiseksi (29.9.2010)
Suomen vastaanottokeskuksista vähennetään marraskuun loppuun mennessä 500 paikkaa. Vähennykset eivät koske Joutsenon vastaanottokeskusta. Ensi vuodelle on suunnitteilla lisäsupistuksia.
Syynä paikkojen vähentämiseen on turvapaikanhakijoiden määrän putoaminen. Sisäministeriö on hyväksynyt Maahanmuuttoviraston esityksen loppuvuoden lisäsupistuksista.
Jo aiemmin tämän vuoden aikana vastaanottokeskuksista on karsittu 700 paikkaa. Esimerkiksi Parikkalan yksikön lakkauttaminen karsi 40 paikkaa.
Vuoden lopulla pohditaan vielä lisäsupistuksia, jotka toteutettaisiin ensi vuoden puolella. Ensi vuonna karsittavien paikkojen määrästä ei vielä ole tietoa.
Yle: Joutsenon vastaanottokeskuksen turvapaikanhakijoiden määrä laski (26.7.2010)
Viime vuonna 450 paikkainen keskus oli tupaten täynnä, mutta nyt avoinna on 50 paikkaa. Joutsenon vastaanottokeskuksessa on pääasiassa afganistanilaisia, somalialaisia ja venäläisiä turvapaikanhakijoita.
Suunta on ollut tänä vuonna sama myös muualla Suomessa. Valtakunnallisesti turvapaikanhakijoiden määrä on romahtanut viimevuotisesta parilla tuhannella.
Turvapaikanhakijoiden määrä vaihtelee vuosittain riippuen muun muassa maailman kriiseistä.
Yle: Joutsenon vastaanottokeskus täyttää 20 vuotta (21.5.2010)
Vastaanottokeskuksen toiminta on laajentunut vuosien saatossa. Apulaisjohtaja Antti Jäppisen mukaan turvapaikan hakijoiden määrä vaihtelee vuosittain, mutta syyt ovat pysyneet samanlaisina koko toiminnan ajan.
Lappeenrannan Joutsenon vastaanottokeskus täyttää perjantaina 20 vuotta. Keskuksen toiminta on vuosien saatossa laajentunut siten, että paikkoja on jo 450. Vielä muutama vuosi sitten paikkoja oli vain 150.
-Turvapaikan hakijoiden määrä vaihtelee vuosittain, mutta syyt ovat pysyneet samanlaisina koko toiminnan ajan, kertoo keskuksen apulaisjohtaja Antti Jäppinen.
Tällä hetkellä keskuksessa asuu hieman alle 400 ihmistä. Eniten turvapaikanhakijoita tulee nyt Somaliasta, Irakista ja Afganistanista.
- Kansallisuuksien määrä on suuri, mutta painopistealueet vaihtelevat. Meillä näkyy maailman kulloisetkin kriisit, kuten Somalia ja Afganistan nyt. Aiemmin vastaava oli esimerkiksi Jugoslavian kriisi, Jäppinen kertoo.
"Suopeutta toivoisi lisää"
Joutsenon vastaanottokeskus toimii ns. transitkeskuksena, missä turvapaikanhakijat viettävät pääsääntöisesti vain hakemuksen tutkinnan ajan. Sen jälkeen pakolaiset siirtyvät muihin vastaanottokeskuksiin odottamaan jatkoa.
- Kuntapaikkoja on edelleen valitettavan vähän tarjolla, Antti Jäppinen harmittelee.
- Kunnilta toivoisi hiukan enemmän suopeutta tässä asiassa, samoin kuin valtiolta. Tukirahaa voisi nostaa siten, että sijoittaminen tulisi kunnille houkuttelevammaksi.
Joutsenon vastaanottokeskus on valtion ohjauksessa, mikä takaa vakaahkon asiakasvirran.
- Vuosina 2006-2007 oli vähän hiljaisempaa, samoin viime vuoden lopusta asiakasvirrat ovat hiukan hiljentyneet, osa väliaikaisista vastaanottokeskuksista onkin lopetettu, kertoo apulaisjohtaja Antti Jäppinen.
"Poliittinen keskustelu koventunut"
Pakolaisten vastaanotto ja maahanmuutto ovat herättäneet kovaakin keskustelua vuosien saatossa.
- Nyt keskustelu on taas tiukentunut. Niin poliittisissa puheenvuoroissa kuin keskustelupalstoilla. Vastaava ilmiö näkyi 90-luvun laman aikaan, Jäppinen muistaa.
Apulaisjohtaja Antti Jäppisen mukaan vastaanottokeskus on 20 vuodessa sulautunut Joutsenoon hyvin.
- Välillä on jonkinlaisia kulttuurisia kohtaamisia koettu, mutta ei mitään suurempaa. Hyvin on asenteet joustaneet niin Joutsenossa kuin Lappeenrannassa ja Imatrallakin, siitä kiitos paikallisille asukkaille.
Joutsenon vastaanottokeskuksen merkkipäivää vietetään kutsuvierasjoukossa, vastaanottokeskuksen asukkaille erillistä juhlaa ei järjestetä.
Etelä-Saimaa: Vastaanottokeskukseen 26 väärää palohälytystä kahdessa viikossa (8.1.2010)
Imatran paloasemalta on käyty 26 kertaa joulukuun puolivälin jälkeen toteamassa aiheeton automaattihälytys Joutsenon vastaanottokeskuksessa.
Tekniset ongelmat laitoksen automaattisissa palohälyttimissä eivät ole ratkenneet uusien laitteiden käyttöönoton jälkeenkään.
Vastaanottokeskuksen johtaja Jari Kähkönen on kiusaantunut keskuksen viidennen ja kuudennen kerroksen keittiöihin sijoitettujen ilmaisimien, jotka ovat juoksuttaneet enimmillään neljä kertaa päivässä palomiehiä tutkimaan hälytyksen syytä.
- Monitoimi-ilmaisimien pitäisi reagoida sekä savuun että lämpöön, mutta jostakin syystä ne on säädetty tällä hetkellä liian herkälle.
Ilmaisimet ovat ruuanlaiton aikana lauenneet toimimaan vähäisestäkin kärystä.
Kähkönen lupaa asian korjautuvan tammikuun puoliväliin mennessä, kun laitteiston toimittaneen yrityksen edustajat tulevat tutkimaan tilannetta.
Yle: Automaattisten paloilmoittimien hälytykset lisääntyneet (7.1.2010)
Automaattisten paloilmoittimien turhat hälytykset lisääntyivät Etelä-Karjalassa reippaasti viime vuoden aikana. Hälytyksiä tuli kaiken kaikkiaan 515, ja se on pitkälti yli toista sataa enemmän kuin vuonna 2008.
Pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Ulf Westerstråhlen mukaan hälytysten määrää nosti Joutsenon vastaanottokeskuksen epäsopiva palohälytysjärjestelmä, joka on herkkä ruoanlaitosta lähtevälle kärylle.
Joutsenon vastaanottokeskukselle on jo asennettu uudet hälytin laitteet, mutta niiden käyttöönotto vaatii keskuksen johtaja Jari Kähkösen mukaan vielä hienosäätöä.
Vastaanottokeskusta lukuun ottamatta Etelä-Karjalassa ei turhia hälytyksi tullut juurikaan.
Muita hälytyksiä vähemmänAutomaattihälytysten määrän kasvusta huolimatta Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen viime vuoden pelastustehtävien kokonaismäärä pysyi samana kuin edellisvuonna.
- Viime vuoteen verrattuna ollaan aika samanlaisilla lukumäärillä. Puhutaan 2600-2700 tehtävästä Etelä-Karjalan alueella kokonaisuudessaan. Tarkalleen 2584 tehtävää, joskin muutama tehtävä voi olla kirjaantumatta, Westersråhle kertoo.
Etelä-Saimaa: Erhehälytykset aiheuttavat yhä tiuhaan keikkoja palokunnille (2.10.2009)
Uusi pelastuslaki panisi turhat lähdöt maksullisiksi. Joutsenon vastaanottokeskus on saamassa uuden automatiikan.
Erheelliset automaattiset palohälytykset ovat vähentyneet Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen alueella. Suunta on ollut sama koko valtakunnassa. Palomestari Erkki Kajastila pelastuslaitokselta arvioi, että kiinteistöjen omistajat kiinnittävät aikaisempaa enemmän huomiota erheellisiä hälytyksiä aiheuttavien syiden vähentämiseen ja automatiikan kuntoon.
Ylivoimaisesti eniten erhehälytyksiä Etelä-Karjalan alueella on aiheuttanut turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus Joutsenossa. Siellä meneillään olevan remontin yhteydessä ollaan uusimassa hälytysjärjestelmää sellaiseksi, että hälytyksen aiheellisuus pystyään tarkistamaan pienellä viipeellä.
Suuri osa Joutsenon vastaanottokeskuksen hälytyksistä on liittynyt esimerkiksi ruuanlaittoon tai tupakointiin.
Erheelliset hälytykset aiheuttavat kustannuksia hieman eri tavalla eri puolilla maakuntaa. Vakinaisten palokuntien alueella ylimääräisiä palkkakuluja ei tule, mutta puolivakituisten palokuntien alueella, esimerkiksi Joutsenossa, korvaukset alkavat juosta heti kun hälytyksen jälkeen lähdetään liikkeelle.
Helsingissä turhista hälytyksistä on yritetty laskuttaa, mutta tuomioistuinten linjauksen mukaan vain bensakulut ovat olleet laskutettavissa. Tilanne muuttuu, mikäli sisäministeriössä valmisteilla oleva uusi pelastuslaki hyväksytään. Se oikeuttaisi laskuttamaan aiheettomista hälytyskeikoista. Tämän uskotaan kannustavan pitämään laitteistot kunnossa ja välttämään turhia käryjä ja sauhuja sensoreiden alla.
Yle: Joutsenon vastaanottokeskukseen uusia työtiloja (17.9.2009)
Tilanahtautta voidaan helpottaa valtion lisärahoituksen turvin, jota myös Joutsenon vastaanottokeskus saa.
Joutsenon vastaanottokeskuksen tilanahtauteen saadaan helpotusta lähiaikoina.
Johtaja Jari Kähkösen mukaan vastaanottokeskus ottaa piakkoin käyttöön uusia työ- ja luokkatiloja. Käyttöönottoa valmistellaan parhaillaan muun muassa asentamalla laajakaistaverkkoa.
Tilanahtautta voidaan helpottaa valtion lisärahoituksen turvin, jota myös Joutsenon vastaanottokeskus saa. Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puoltaa yhteensä lähes 33 miljoonan euron ylimääräistä satsausta pakolaisten vastaanottoon.
Yle: Joutsenon vastaanottokeskuksen laajentamiseen lisärahaa (17.9.2009)
Joutsenon vastaanottokeskuksen tilanahtauteen saadaan helpotusta lähiaikoina. Johtaja Jari Kähkösen mukaan vastaanottokeskus ottaa piakkoin käyttöön uusia työ- ja luokkatiloja.
Käyttöönottoa valmistellaan parhaillaan muun muassa asentamalla laajakaistaverkkoa. Tilanahtautta voidaan helpottaa valtion lisärahoituksen turvin, jota myös Joutsenon vastaanottokeskus saa.
Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puoltaa yhteensä lähes 33 miljoonan euron ylimääräistä satsausta pakolaisten vastaanottoon.
Imatralainen: Vaaka jeesaa Joutsenon pakolaisia (14.9.2009)
Yle: Ramadan juhlistaa myös vastaanottokeskuksen arkea (22.8.2009)
Pyhä kuukausi on muslimille vuoden parasta aikaa. Ramadan päättyy syyskuussa, jolloin juhliin osallistuu myös vastaanottokeskuksen väki. Tuolloin työntekijätkin toivovat, ettei samalle ajalle osu vapaavuoro.
Joutsenon vastaanottokodin pihamaalla tunnelma on elokuun lopullakin vielä kesäisen rauhallinen. Käsillä on muslimien pyhän kuukauden ramadanin kolmas päivä. Ramadanin aikaan syöminen ja juominen on kielletty auringon nousun ja laskun välisenä aikana. Somaliasta viime elokuussa Suomeen tullut Abdullahi Mohammed Haji Osman ei nälkää tunne. Hänelle ramadan on vuoden parasta aikaa.
- Ramadanin aikana nälkää tai syömistä ei edes ajattele. Tavallisina kuukausina vatsa taas kurniin nopeastikin. Juuri nyt vietän ramadania onnellisena, Abdullahi Mohammed Haji Osman.
Suomen vanhimmassa vastaanottokeskuksessa Lappeenrannan Joutsenossa on asiakaspaikkoja 450. Suurimmat asiakasryhmät tulevat muslimimaista, kuten Afganistan, Somalia ja Irak. Joutsenon Rauhassa sijaitsevassa vastaanottokodissa ramadanin vietto on perinne. Vastaavan ohjaajan Olli Vesivalon mukaan ramadanin vaikutukset keskuksen arkeen eivät ole kielteisiä.
- Vuorokausirytmi tietysti muuttuu, kun syöminen painottuu yön tunteihin. Lisäksi säännölliset rukoilut myös öisin vaikuttavat myös aamun toimintoihin. Esimerkiksi aamuun sovituista tapahtumista saatetaan yön jäljiltä myöhästyä, hän kertoo.
Ramadan tuo periaatteisiin poikkeuksia
Vastaanottokeskuksessa asuvien muslimien kestotoivenaa on ollut saada oma rukoushuone. Keskus on kuitenkin uskonnollisesti ja poliittisesti täysin sitoutumaton laitos, joten toivetta ei toteuteta. Ramadan tuo tähän kuitenkin poikkeuksen, kertoo Vesivalo.
- Paastokuukauden aikana olemme osoittaneet heille rukoushuoneen, joka otetaan taas ramadanin jälkeen muuhun käyttöön, Vesivalo sanoo.
Abdullahi Mohammed Haji Osman viettää nyt toista ramadaniaan Suomessa. Suomen korkeuksilla paastopäivä venyy totutusta pidemmäksi.
- Maassamme ramadan on huomattavasti lyhyempi kuin täällä johtuen päivän pituudesta.
Päivän paaston jälkeen pöydät koreaksi
Kun ramadania viettävä muslimi on päivän paastonnut ovat pöydät illalla koreana. Silloin tarjolla on hedelmiä, vihanneksia, riisiä ja lihaa.
- Pimeän jälkeen syön monipuolisesti kaikkea. Ehkä jopa kolme kertaa yössä, Abdullahi Mohammed Haji Osman kertoo.
Pyhä kuukausi päättyy syyskuussa juhliin, joihin Joutsenon vastaanottokeskuksessa osallistuvat muutkin kuin muslimit.
- Heillä on juhla ramadanin päätyttyä. Tuona aikana suuri salimme on juhlakäytössä. Siellä valmistetaan juhlaruokaa. Tuolloin myös työntekijät toivovat, etteivät ole vapaavuorossa, Vesivalo kertoo.
Paasto keskeinen osa ramadanin viettoa
* Ramadan on islamilaisen hijra-kalenterin yhdeksäs kuukausi
* Näkyvin ja keskeisen osa ramadania on kuukauden kestävä paasto
* Syöminen sallittu vain pimeän aikana.
* Ramadan ei aina ole samana vuodenaikana, vaan kiertää 30 vuoden kuluessa kaikkien vuodenaikojen läpi
* Ramadanin aikana muslimit työskentelevät yleensä vain aamupäivisinLähde: Wikipedia
Etelä-Saimaa: Vastaanottokeskus jäi ilman uusia asiakaspaikkoja (30.1.2009)
Joutsenon vastaanottokeskuksen laajentaminen 50 asiakaspaikalla ei toteudukaan. Lappeenrannan kaupunki ei saanut remonttia varten hakemaansa rahoitusta.
Joutsenon vastaanottokeskuksen laajennus jää tekemättä, sillä kaupunki ei saanutkaan Etelä-Karjalan liitolta hakemaansa EU-rahoitusta. Vielä alkukesällä kaupunki ja vastaanottokeskus suunnittelivat lisätilojen rakentamista.
Keskusta oli tarkoitus laajentaa 1 000 neliöllä. Uusia asiakaspaikkoja olisi tullut noin 50.
Lappeenrannan tilakeskuksen päällikön Ilpo Koposen mukaan puolet remontin 400 000 euron kustannuksista oli tarkoitus rahoittaa avustuksella. Lisäpaikkojen rakentamisen jäätyä pois suunnitelmista remontin kustannusarvio on 110 000 euroa.
Vastaanottokeskuksella on tällä hetkellä 450 asiakaspaikkaa. Keskuksen johtavan ohjaajan Olli Vesivalon mukaan asiakasmäärä vaihtelee päivittäin. Yleensä asiakkaita on 430-450, joten ylimääräistä tilaa keskuksella ei juuri ole.
Joutsenon vastaanottokeskus on transit-keskus, josta turvapaikanhakijat siirretään muihin keskuksiin heti turvapaikkapuhuttelun jälkeen. Sen vuoksi asiakasmäärä vaihtelee päivittäin.
Vesivalon mukaan turvapaikanhakijoille tarkoitetuille tiloille on jatkuvasti tarvetta koko maassa.
- Toisaalta, kun on 450 asiakaspaikkaa, 50 paikkaa lisää ei vaikuta kovin paljon.
Osa suunnitellusta remontista kuitenkin toteutuu. Keskus saa kesän aikana uuden suomen kielen luokan ja työhuoneet viidelle työntekijälle.
Vesivalon mukaan keskuksen toiminta on vilkastunut, eikä työtiloja riitä koko henkilökunnalle.
Vastaanottokeskuksen remontin arvioidut kustannukset nousivat keväällä, sillä lisätilojen remontoiminen olisi vaatinut mittavia sähkötöitä. Ilpo Koposen mukaan kaupunki on pystynyt tekemään tärkeimmät sähkötyöt ilman hakemaansa avustusta.
Etelä-Saimaa: Tupakoinnista ja keittiön käryistä kymmeniä erhehälytyksiä (25.6.2009)
Tupakoinnista ja keittiön käryistä kymmeniä erhehälytyksiä Tiuruun. Vastaanottokeskus uusii tämän vuoden aikana kymmenillä tuhansilla euroilla paloilmaisimia ja kameravalvontaansa. Imatran paloaseman 50 automaattihälytyksestä 30 on tullut virheilmaisuina Tiurusta.
IMATRA. Imatran paloasemalta on tämän vuoden puolella käyty toteamassa jo 30 erhehälytystä Joutsenon vastaanottokeskuksessa. Kaikkiaan Imatran paloasemalle on tullut 50 automaattihälytystä.
Vastaanottokeskuksen johtaja Jari Kähkönen tietää väärien hälytysten yleisimmät syyt.
- Tupakointi ja ruuanvalmistuksen käryt. Ymmärrän hyvin pelastuslaitoksen närkästyksen tilanteeseen.Erhehälytykset alkoivat lisääntyä viime vuoden loppupuolella, kun vastaanottokeskuksen tilat tulivat täyteen. Sen jälkeen hälytykseen on lähdetty Imatralta viikottain.
Pelastuspäällikkö Ulf Westerstråhlen mukaan tilannetta on lähdetty tarkistamaan yleensä ilta-aikaan. Ilmaisuja tulee, kun toiminta talossa on vilkkaimmillaan.
Osa hälytyksistä on aiheutunut siitä, että asukkaat ovat silkasta mielenkiinnosta leikkineet ilmaisimien läheisyyteen asennetuilla painonapeilla.Tilanne on kevään aikana ylittänyt siinä määrin normaalin, että tapahtumista ei enää ole täytetty edes erhehälytyslomakkeita, joilla kiinteistön haltijaa herätellään analysoimaan tilannetta.
Paloinsinööri Jani Kanervan mielestä tilanne on tällä hetkellä niin hyvin molempien osapuolien tiedossa, että lomakkeiden täyttämisellä ei ole enää merkitystä.
Sekä Kähkönen että Kanerva uskovat, että tilanne helpottuu vielä tämän vuoden aikana, kun vastaanottokeskuksen turvallisuutta lisätään kaksitoimisilla ilmaisimilla. Käryn lisäksi hälyttimen laukeaminen vaatii myös lämpötilan nousun.Samaan aikaan kerroksissa parannetaan myös kameravalvontaa, jolloin luvattomaan tupakointiin sisätiloissa voidaan reagoida nykyistä aiemmin.
Uuden tekniikan hinnaksi Kähkönen arvioi useita kymmeniä tuhansia euroja.Etelä-Karjalan pelastuslaitokselle on tämän vuoden aikana tullut 230 automaattihälytystä. Näistä suurin osa on vikahälytyksiä. Westerstråhlen mukaan erheiden tyypillinen syy on ukkosen ohella inhimillinen tekijä. Usein ilmaisu tulee rakennuksesta, jossa tehdään korjaustöitä.
Valtakunnallisella Erhe-projektilla pelastuslaitoksia työllistävien vikahälytysten määrä halutaan puolittaa.
Etelä-Saimaa: Kaksi sairaalaan ja neljä putkaan vastaanottokeskuksen joukkotappelusta (17.6.2009)
Joutsenon vastaanottokeskuksen tiloissa Lappeenrannassa tapeltiin rajusti maanantai-iltana. Silminnäkijän mukaan paikalle saapunut poliisipartio ei saanut heti taltutettua tappelijoita. Iltakahdeksan tietämissä käyty tappelu tyyntyi vasta rajavartiolaitoksen saavuttua koirien kanssa paikalle.
Poliisi vei neljä tappelijaa yöksi asemalle rauhoittumaan ja kuulusteltaviksi. Kaksi henkilöä vietiin sairaalaan. Keskuksen vastaavan ohjaajan ja johtajan sijaisen Olli Vesivalon mukaan sairaalaan vietyjen vammat eivät ole vakavia.
- He eivät käsittääkseni saaneet pahoja vammoja. Jos joku lyö, siinä saattaa tulla mustelmia tai, jos lyö nenään, voi tulla verta. Silloin ihmiset yleensä käytetään paikattavina.
VESIVALON mukaan tappelu sai todennäköisesti alkunsa arkisesta yhteenotosta, jotka keskuksessa aina välillä äityvät pahemmiksi riidoiksi. Hänen mukaansa tappelussa ei ole taustalla poliittisia tai ideologisia ristiriitoja.
Joutsenon vastaanottokeskuksessa kaikkia asiakkaita kohdellaan pelkästään turvapaikanhakijoina. Samaan huoneeseen pyritään kuitenkin majoittamaan vain samaa kansalaisuutta edustavia. Vesivalo ei kerro tappeluun osallistuneiden kansallisuutta.
Vesivalon mukaan toistaiseksi ahtaus on ollut suurin ongelma. Jokaisessa kerroksessa asuu enimmillään noin 60 henkeä. Yhdessä 16 neliömetrin huoneessa asuu kolme ihmistä.
- Ihmiset asuvat täällä hyvin ahtaasti ja karuissa oloissa pitkän aikaa. Yksityisyyttä on hyvin vähän. Kun täällä asutaan pitkään, tulee käytännön asioissa usein riitaa. Käsittääkseni tässä ei ole mitään sen suurempaa taustalla. Siitäkin voi tulla riitaa, jos henkilöt eivät ymmärrä toisiaan. Vielä tähän mennessä ei tappeluissa ole ollut kyse ideologioista, poliittisista asioista tai kansalaisuuksista.
VASTAANOTTOKESKUKSESSA mietitään, voivatko tappelijat jäädä keskukseen asumaan. Vesivalon mukaan keskuksessa ei ole vielä päätetty seurauksista. Poliisi hoitaa mahdolliset rikosilmoitukset.
- Jos joku tappelee, hänelle koituu siitä jonkinlaisia seurauksia. Tappelijaa puhutellaan. Sen jälkeen katsotaan, voiko hän jatkaa täällä asumista vai siirretäänkö hänet toiseen keskukseen. Keskustelut käydään lähiaikoina.
POLIISIPARTIO oli vastaanottokeskuksessa paikalla pari tuntia. Vesivalo kertoo tilanteen rauhoittuneen nopeasti, mutta poliisi jäi varmuuden vuoksi seuraamaan tilanteen kehittymistä pidemmäksi aikaa.
- Muutama henkilö otti yhteen ja se herätti kovasti levottomuutta keskuksessa, koska se tapahtui näissä meidän asuintiloissa. Tilanne on nyt aivan rauhallinen.
Vesivalon mukaan tapaus on harvinainen Joutsenon vastaanottokeskuksessa.
Etelä-Saimaa: Turvapaikanhakijat market-varkaina (10.6.2009)
Valkovenäläinen mieskolmikko sai varkauksista neljän kuukauden ehdollisen vankeustuomion keskiviikkona Lappeenrannan käräjäoikeudessa.
Joutsenossa turvapaikanhakijoina asustelleet 30-35-vuotiaat miehet olivat kierrelleet autolla Lappeenrannan ympäristöä ja poikenneet Kerimäellä asti varastelemassa tavaraa eri marketeista.
Varastettua omaisuutta, lähinnä partakoneen teriä ja kosmetiikkaa, kertyi noin 5 000 euron arvosta. Ne löytyivät jätesäkkeihin pakattuina kolmikon autosta.
Yle: Joutseno halutaan taas kauttakulkukeskukseksi (2.6.2009)
Maahanmuuttoasioihin on tulossa isoja muutoksia ja samalla turvapaikanhakijoiden kauttakulkua aiotaan keskittää taas Saimaan seudulle, pääkaupunkiseudulle sekä Oulun ja Turun seudulle.
Joutsenon vastaanottokeskus on tarkoitus palauttaa maahanmuuttajien kauttakulkukeskukseksi. Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtajan Esko Revon mukaan Joutseno ei ole pystynyt toimimaan kauttakulkukeskuksena sen jälkeen, kun turvapaikanhakijoiden määrä on kasvanut merkittävästi.
- Joutsenossa oleskelu on monella jämähtänyt nyt aika pitkäksi aikaa, vaikka tarkoitus on ollut, että hakijat jatkavat odottamaan turvapaikkapäätöstä muihin keskuksiin, kertoo Repo.
Vielä vuosina 2005 ja 2006 Joutseno pystyi toimimaan kauttakulkukeskuksena. Silloin turvapaikanhakijoita saapui Suomeen vuosittain 1500 - 2000.
Revon mukaan tavoitteena on, että turvapaikanhakijat ohjataan suoraan tiettyihin keskuksiin heidän tullessaan maahan..
- Siellä pitäisi olla osaava poliisi, vastaanottokeskus ja maahanmuuttovirasto, jatkaa Repo.
Etelä-Karjalassa maahanmuuttoasioissa löytyy asiantuntemusta. Joutsenossa on vastaanottokeskus, Parikkalassa nuorten turvapaikanhakijoiden tukiasumisyksikkö ja maahanmuuttovirastolla on omat yksikkönsä Lappeenrannassa ja nyt myös Imatralla. Lisäksi Etelä-Karjalan poliisilaitoksella on erillinen ulkomaalaisyksikkönsä.
Yle: Joutsenon vastaanottokeskus saa lisää rahaa (20.5.2009)
Valtioneuvosto myönsi kaikkiaan 3,6 miljoonan euron lisämäärärahan vastaanottokeskusten toiminnan laajentamiseen. Joutsenon vastaanottokeskuksen paikkaluku on tänä vuonna kaksinkertaistunut 450:een.
Joutsenon vastaanottokeskus saa valtion rahaa toiminnan laajentamiseen. Valtioneuvosto myönsi kaikkiaan 3,6 miljoonan euron lisämäärärahan vastaanottokeskuksille. Raha jaetaan Joutsenon ja Oulun vastaanottokeskusten kesken.
Joutsenon pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen paikkaluku on tänä vuonna kaksinkertaistunut 450:een.
Kaikkiaan hallitus myönsi kunnille pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottoon yhteensä 27,6 miljoonan euron lisämäärärahan. Syynä määrärahan korotukseen oli turvapaikanhakijoiden määrän kasvu viime kesästä alkaen.
Turvapaikanhakijoita on saapunut maahan tämän vuoden aikana keskimäärin 500 henkilöä kuukaudessa. Määrä on kaksinkertainen sisäasiainministeriön tekemään arvioon verrattuna.
Yle: Turvapaikan hakijoiden lapset jonottavat koulupaikkoja (8.5.2009)
Joutsenon vastaanottokeskuksessa kouluun pääsyä odottaa kymmenkunta lasta. Korvenkylän koulussa ei ole tilaa uudelle ryhmälle.
Turvapaikan hakijoiden lapset saavat perusopetusta Korvenkylän koulussa. Koulu ja vastaanottokeskus ovat keskustelleet mahdollisuudesta opettaa lapsia vastaanottokeskukseen rakennettavissa lisätiloissa.
Laajennusosaan tulee mm. luokkatilaa maahanmuuttajien koulutusta varten. Rakentaminen ja remontointi pääsee kuitenkin alulle vasta syksyllä, kertoo kaupungin tilakeskuksen vt. johtaja Ilpo Koponen. Kaupungilta puuttuu vielä Etelä-Karjalan liiton avustus eli puolet 400 000 euron kokonaiskustannuksista.
Koposen mukaan yhden uuden luokkatilan saaminen lähistöltä ei kuitenkaan ole ongelma.
Etelä-Saimaa: Vastaanottokeskus laajenee kesän aikana (14.4.2009)
Joutsenon vastaanottokeskus saa 1000 neliötä tarvitsemaansa lisätilaa. Sähkötöiden tarve kasvatti kustannusarvion kaksinkertaiseksi.
MAIJA VEHVILÄINEN
Joutsenon vastaanottokeskuksessa tehdään kesän aikana tuhannen neliön laajennus. Myös sähkötöitä on tiedossa. Lappeenrannan tilakeskuksen päällikkö Ilpo Koponen kertoo, että talon sulakkeet eivät kestäisi laajennuksen tuomaa lisäkuormitusta.
Sähkösuunnittelijan kanssa tutkitun talon johdoitukset alkoivat olla Koposen mukaan jo vaarallisessa kunnossa.
Remontin uusi kustannusarvio on 400 000 euroa. Vielä maaliskuun alussa karkea arvio oli 200-250 000 euroa, mutta siihen ei Koposen mukaan sisältynyt sähkötöitä, joiden tarve havaittiin myöhemmin. Rakennusmateriaalin ja työvoiman edullisuus ei Koposen mukaan ole näkynyt kilpailutettaessa.
Sähkötöitä tehdään vastaanottokeskuksen a-siiven asuintiloissa kerroksissa 5-8. Kahdeksankerroksisen rakennuksen a- tai eteläsiiven kerrokset 3-5 kunnostetaan asuinkuntoon. B-siivessä tehdään myös hissiremontti.
Koposen mukaan keskus on kaupungille merkittävä vuokranmaksaja. Remontin jälkeen kuukausittainen vuokra nousee 8000 tuhannella eurolla.
Alkuperäiseen kustannusarvioon sisältyi vain b-siiven kunnostus. Vastaanottokeskuksen johtajan Juha Kähkösen mukaan sinne tulee 12 perheasuntoa, joista jokaiseen voi majoittaa 4-6 henkilöä. Uusiin tiloihin tulee 50-70 asiakaspaikkaa. Tällä hetkellä keskuksessa on 450 paikkaa. Lisäksi uusiin tiloihin tulee toimistoja.
- Meidän kannaltamme ratkaisu on hyvä. Kustannusarviokin on kohtuullinen, kun otetaan huomioon rakennuksen kunto.
Asuinkuntoon kunnostettavassa b-siivessä on Kähkösen mukaan vanhoja laboratoriotiloja. Esimerkiksi ilmastointia siellä ei ole ollut aikoihin. Tiloissa on pintaremontin lisäksi tehtävä ainakin LVI-töitä.
Joutseno: Vastaanottokeskus tupaten täynnä (11.2.2009)
- Pääosa hakijoista tulee Somaliasta ja Irakista, joten kotimaassa pitkään jatkunut konfliktitilanne on varmasti yksi syy. Toinen on naapurimaidemme Suomen linjasta poikkeava käytäntö turvapaikkapäätöksissä.
Suomeen saapui viime vuonna yli 4 000 turvapaikanhakijaa, mikä on enemmän kuin yhtenäkään vuonna 2000-luvulla. Tänä vuonna määrän on arvioitu nousevan 6 000:een, jopa 10 000:een. Kähkösen mukaan se merkitsee uusien vastaanottokeskusten perustamista.
Yle: Tiuruniemen laajentamista suunnitellaan (2.2.2009)
Sisäministeriö suunnittelee Joutsenon vastaanottokeskuksen laajentamista. Ylitarkastaja Veikko Pyykkösen mukaan alustavasti on pohdittu, voidaanko Tiuruniemen keskusta laajentaa sekä nykyisessä kiinteistössä että sen ulkopuolelle. Tapiolan emäntäkoulun tilat saattaisivat Pyykkösen mukaan soveltua alaikäisten turvapaikanhakijoiden asumisyksiköksi. Ylitarkastaja Veikko Pyykkönen ei myöskään tyrmää Lappeenrannan kaupunginjohtajan ajatusta Tiuruniemen vastaanottokeskuksen siirtämisestä Konnunsuon vankilan tiloihin. Vastaanottokeskuksen siirtäminen olisi mahdollista, jos tilat muutettaisiin vastaanottotoimintaan sopiviksi. Vankilan tunnusmerkit eivät saisi kuitenkaan olla liian näkyviä.
Etelä-Saimaa: Joutsenon vastaanottokeskus kasvaa lähes tuplamittoihin (14.9.2008)
Joutseno: Vastaanottokeskus kipuaa katonrajaan (10.8.2008)
Kansanterveys: Pakolaiskeskuksen arkea (9/1999)http://www.vihreat.fi/node/5441