Joutsenon vastaanottokeskus on valtion ylläpitämä.
Johtaja Jari Kähkönen 1.1.2009 lähtien (entinen Maiju Kouki)
Joutsenon vastaanottokeskus on kasvanut 250:stä paikasta 450:een.
Uutiset
Ylen uutishaku: Joutsenon vastaanottokeskukseen liittyvät Ylen uutiset
Etelä-Saimaa: Erhehälytykset aiheuttavat yhä tiuhaan keikkoja palokunnille (2.10.2009)
Uusi pelastuslaki panisi turhat lähdöt maksullisiksi. Joutsenon vastaanottokeskus on saamassa uuden automatiikan.
Erheelliset automaattiset palohälytykset ovat vähentyneet Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen alueella. Suunta on ollut sama koko valtakunnassa. Palomestari Erkki Kajastila pelastuslaitokselta arvioi, että kiinteistöjen omistajat kiinnittävät aikaisempaa enemmän huomiota erheellisiä hälytyksiä aiheuttavien syiden vähentämiseen ja automatiikan kuntoon.
Ylivoimaisesti eniten erhehälytyksiä Etelä-Karjalan alueella on aiheuttanut turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus Joutsenossa. Siellä meneillään olevan remontin yhteydessä ollaan uusimassa hälytysjärjestelmää sellaiseksi, että hälytyksen aiheellisuus pystyään tarkistamaan pienellä viipeellä.
Suuri osa Joutsenon vastaanottokeskuksen hälytyksistä on liittynyt esimerkiksi ruuanlaittoon tai tupakointiin.
Erheelliset hälytykset aiheuttavat kustannuksia hieman eri tavalla eri puolilla maakuntaa. Vakinaisten palokuntien alueella ylimääräisiä palkkakuluja ei tule, mutta puolivakituisten palokuntien alueella, esimerkiksi Joutsenossa, korvaukset alkavat juosta heti kun hälytyksen jälkeen lähdetään liikkeelle.
Helsingissä turhista hälytyksistä on yritetty laskuttaa, mutta tuomioistuinten linjauksen mukaan vain bensakulut ovat olleet laskutettavissa. Tilanne muuttuu, mikäli sisäministeriössä valmisteilla oleva uusi pelastuslaki hyväksytään. Se oikeuttaisi laskuttamaan aiheettomista hälytyskeikoista. Tämän uskotaan kannustavan pitämään laitteistot kunnossa ja välttämään turhia käryjä ja sauhuja sensoreiden alla.
Yle: Joutsenon vastaanottokeskukseen uusia työtiloja (17.9.2009)
Tilanahtautta voidaan helpottaa valtion lisärahoituksen turvin, jota myös Joutsenon vastaanottokeskus saa.
Joutsenon vastaanottokeskuksen tilanahtauteen saadaan helpotusta lähiaikoina.
Johtaja Jari Kähkösen mukaan vastaanottokeskus ottaa piakkoin käyttöön uusia työ- ja luokkatiloja. Käyttöönottoa valmistellaan parhaillaan muun muassa asentamalla laajakaistaverkkoa.
Tilanahtautta voidaan helpottaa valtion lisärahoituksen turvin, jota myös Joutsenon vastaanottokeskus saa. Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puoltaa yhteensä lähes 33 miljoonan euron ylimääräistä satsausta pakolaisten vastaanottoon.
Yle: Joutsenon vastaanottokeskuksen laajentamiseen lisärahaa (17.9.2009)
Joutsenon vastaanottokeskuksen tilanahtauteen saadaan helpotusta lähiaikoina. Johtaja Jari Kähkösen mukaan vastaanottokeskus ottaa piakkoin käyttöön uusia työ- ja luokkatiloja.
Käyttöönottoa valmistellaan parhaillaan muun muassa asentamalla laajakaistaverkkoa. Tilanahtautta voidaan helpottaa valtion lisärahoituksen turvin, jota myös Joutsenon vastaanottokeskus saa.
Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puoltaa yhteensä lähes 33 miljoonan euron ylimääräistä satsausta pakolaisten vastaanottoon.
Imatralainen: Vaaka jeesaa Joutsenon pakolaisia (14.9.2009)
Yle: Ramadan juhlistaa myös vastaanottokeskuksen arkea (22.8.2009)
Pyhä kuukausi on muslimille vuoden parasta aikaa. Ramadan päättyy syyskuussa, jolloin juhliin osallistuu myös vastaanottokeskuksen väki. Tuolloin työntekijätkin toivovat, ettei samalle ajalle osu vapaavuoro.
Joutsenon vastaanottokodin pihamaalla tunnelma on elokuun lopullakin vielä kesäisen rauhallinen. Käsillä on muslimien pyhän kuukauden ramadanin kolmas päivä. Ramadanin aikaan syöminen ja juominen on kielletty auringon nousun ja laskun välisenä aikana. Somaliasta viime elokuussa Suomeen tullut Abdullahi Mohammed Haji Osman ei nälkää tunne. Hänelle ramadan on vuoden parasta aikaa.
- Ramadanin aikana nälkää tai syömistä ei edes ajattele. Tavallisina kuukausina vatsa taas kurniin nopeastikin. Juuri nyt vietän ramadania onnellisena, Abdullahi Mohammed Haji Osman.
Suomen vanhimmassa vastaanottokeskuksessa Lappeenrannan Joutsenossa on asiakaspaikkoja 450. Suurimmat asiakasryhmät tulevat muslimimaista, kuten Afganistan, Somalia ja Irak. Joutsenon Rauhassa sijaitsevassa vastaanottokodissa ramadanin vietto on perinne. Vastaavan ohjaajan Olli Vesivalon mukaan ramadanin vaikutukset keskuksen arkeen eivät ole kielteisiä.
- Vuorokausirytmi tietysti muuttuu, kun syöminen painottuu yön tunteihin. Lisäksi säännölliset rukoilut myös öisin vaikuttavat myös aamun toimintoihin. Esimerkiksi aamuun sovituista tapahtumista saatetaan yön jäljiltä myöhästyä, hän kertoo.
Ramadan tuo periaatteisiin poikkeuksia
Vastaanottokeskuksessa asuvien muslimien kestotoivenaa on ollut saada oma rukoushuone. Keskus on kuitenkin uskonnollisesti ja poliittisesti täysin sitoutumaton laitos, joten toivetta ei toteuteta. Ramadan tuo tähän kuitenkin poikkeuksen, kertoo Vesivalo.
- Paastokuukauden aikana olemme osoittaneet heille rukoushuoneen, joka otetaan taas ramadanin jälkeen muuhun käyttöön, Vesivalo sanoo.
Abdullahi Mohammed Haji Osman viettää nyt toista ramadaniaan Suomessa. Suomen korkeuksilla paastopäivä venyy totutusta pidemmäksi.
- Maassamme ramadan on huomattavasti lyhyempi kuin täällä johtuen päivän pituudesta.
Päivän paaston jälkeen pöydät koreaksi
Kun ramadania viettävä muslimi on päivän paastonnut ovat pöydät illalla koreana. Silloin tarjolla on hedelmiä, vihanneksia, riisiä ja lihaa.
- Pimeän jälkeen syön monipuolisesti kaikkea. Ehkä jopa kolme kertaa yössä, Abdullahi Mohammed Haji Osman kertoo.
Pyhä kuukausi päättyy syyskuussa juhliin, joihin Joutsenon vastaanottokeskuksessa osallistuvat muutkin kuin muslimit.
- Heillä on juhla ramadanin päätyttyä. Tuona aikana suuri salimme on juhlakäytössä. Siellä valmistetaan juhlaruokaa. Tuolloin myös työntekijät toivovat, etteivät ole vapaavuorossa, Vesivalo kertoo.
Paasto keskeinen osa ramadanin viettoa
* Ramadan on islamilaisen hijra-kalenterin yhdeksäs kuukausi
* Näkyvin ja keskeisen osa ramadania on kuukauden kestävä paasto
* Syöminen sallittu vain pimeän aikana.
* Ramadan ei aina ole samana vuodenaikana, vaan kiertää 30 vuoden kuluessa kaikkien vuodenaikojen läpi
* Ramadanin aikana muslimit työskentelevät yleensä vain aamupäivisinLähde: Wikipedia
Etelä-Saimaa: Vastaanottokeskus jäi ilman uusia asiakaspaikkoja (30.1.2009)
Joutsenon vastaanottokeskuksen laajentaminen 50 asiakaspaikalla ei toteudukaan. Lappeenrannan kaupunki ei saanut remonttia varten hakemaansa rahoitusta.
Joutsenon vastaanottokeskuksen laajennus jää tekemättä, sillä kaupunki ei saanutkaan Etelä-Karjalan liitolta hakemaansa EU-rahoitusta. Vielä alkukesällä kaupunki ja vastaanottokeskus suunnittelivat lisätilojen rakentamista.
Keskusta oli tarkoitus laajentaa 1 000 neliöllä. Uusia asiakaspaikkoja olisi tullut noin 50.
Lappeenrannan tilakeskuksen päällikön Ilpo Koposen mukaan puolet remontin 400 000 euron kustannuksista oli tarkoitus rahoittaa avustuksella. Lisäpaikkojen rakentamisen jäätyä pois suunnitelmista remontin kustannusarvio on 110 000 euroa.
Vastaanottokeskuksella on tällä hetkellä 450 asiakaspaikkaa. Keskuksen johtavan ohjaajan Olli Vesivalon mukaan asiakasmäärä vaihtelee päivittäin. Yleensä asiakkaita on 430-450, joten ylimääräistä tilaa keskuksella ei juuri ole.
Joutsenon vastaanottokeskus on transit-keskus, josta turvapaikanhakijat siirretään muihin keskuksiin heti turvapaikkapuhuttelun jälkeen. Sen vuoksi asiakasmäärä vaihtelee päivittäin.
Vesivalon mukaan turvapaikanhakijoille tarkoitetuille tiloille on jatkuvasti tarvetta koko maassa.
- Toisaalta, kun on 450 asiakaspaikkaa, 50 paikkaa lisää ei vaikuta kovin paljon.
Osa suunnitellusta remontista kuitenkin toteutuu. Keskus saa kesän aikana uuden suomen kielen luokan ja työhuoneet viidelle työntekijälle.
Vesivalon mukaan keskuksen toiminta on vilkastunut, eikä työtiloja riitä koko henkilökunnalle.
Vastaanottokeskuksen remontin arvioidut kustannukset nousivat keväällä, sillä lisätilojen remontoiminen olisi vaatinut mittavia sähkötöitä. Ilpo Koposen mukaan kaupunki on pystynyt tekemään tärkeimmät sähkötyöt ilman hakemaansa avustusta.
Etelä-Saimaa: Tupakoinnista ja keittiön käryistä kymmeniä erhehälytyksiä (25.6.2009)
Tupakoinnista ja keittiön käryistä kymmeniä erhehälytyksiä Tiuruun. Vastaanottokeskus uusii tämän vuoden aikana kymmenillä tuhansilla euroilla paloilmaisimia ja kameravalvontaansa. Imatran paloaseman 50 automaattihälytyksestä 30 on tullut virheilmaisuina Tiurusta.
IMATRA. Imatran paloasemalta on tämän vuoden puolella käyty toteamassa jo 30 erhehälytystä Joutsenon vastaanottokeskuksessa. Kaikkiaan Imatran paloasemalle on tullut 50 automaattihälytystä.
Vastaanottokeskuksen johtaja Jari Kähkönen tietää väärien hälytysten yleisimmät syyt.
- Tupakointi ja ruuanvalmistuksen käryt. Ymmärrän hyvin pelastuslaitoksen närkästyksen tilanteeseen.Erhehälytykset alkoivat lisääntyä viime vuoden loppupuolella, kun vastaanottokeskuksen tilat tulivat täyteen. Sen jälkeen hälytykseen on lähdetty Imatralta viikottain.
Pelastuspäällikkö Ulf Westerstråhlen mukaan tilannetta on lähdetty tarkistamaan yleensä ilta-aikaan. Ilmaisuja tulee, kun toiminta talossa on vilkkaimmillaan.
Osa hälytyksistä on aiheutunut siitä, että asukkaat ovat silkasta mielenkiinnosta leikkineet ilmaisimien läheisyyteen asennetuilla painonapeilla.Tilanne on kevään aikana ylittänyt siinä määrin normaalin, että tapahtumista ei enää ole täytetty edes erhehälytyslomakkeita, joilla kiinteistön haltijaa herätellään analysoimaan tilannetta.
Paloinsinööri Jani Kanervan mielestä tilanne on tällä hetkellä niin hyvin molempien osapuolien tiedossa, että lomakkeiden täyttämisellä ei ole enää merkitystä.
Sekä Kähkönen että Kanerva uskovat, että tilanne helpottuu vielä tämän vuoden aikana, kun vastaanottokeskuksen turvallisuutta lisätään kaksitoimisilla ilmaisimilla. Käryn lisäksi hälyttimen laukeaminen vaatii myös lämpötilan nousun.Samaan aikaan kerroksissa parannetaan myös kameravalvontaa, jolloin luvattomaan tupakointiin sisätiloissa voidaan reagoida nykyistä aiemmin.
Uuden tekniikan hinnaksi Kähkönen arvioi useita kymmeniä tuhansia euroja.Etelä-Karjalan pelastuslaitokselle on tämän vuoden aikana tullut 230 automaattihälytystä. Näistä suurin osa on vikahälytyksiä. Westerstråhlen mukaan erheiden tyypillinen syy on ukkosen ohella inhimillinen tekijä. Usein ilmaisu tulee rakennuksesta, jossa tehdään korjaustöitä.
Valtakunnallisella Erhe-projektilla pelastuslaitoksia työllistävien vikahälytysten määrä halutaan puolittaa.
Etelä-Saimaa: Kaksi sairaalaan ja neljä putkaan vastaanottokeskuksen joukkotappelusta (17.6.2009)
Joutsenon vastaanottokeskuksen tiloissa Lappeenrannassa tapeltiin rajusti maanantai-iltana. Silminnäkijän mukaan paikalle saapunut poliisipartio ei saanut heti taltutettua tappelijoita. Iltakahdeksan tietämissä käyty tappelu tyyntyi vasta rajavartiolaitoksen saavuttua koirien kanssa paikalle.
Poliisi vei neljä tappelijaa yöksi asemalle rauhoittumaan ja kuulusteltaviksi. Kaksi henkilöä vietiin sairaalaan. Keskuksen vastaavan ohjaajan ja johtajan sijaisen Olli Vesivalon mukaan sairaalaan vietyjen vammat eivät ole vakavia.
- He eivät käsittääkseni saaneet pahoja vammoja. Jos joku lyö, siinä saattaa tulla mustelmia tai, jos lyö nenään, voi tulla verta. Silloin ihmiset yleensä käytetään paikattavina.
VESIVALON mukaan tappelu sai todennäköisesti alkunsa arkisesta yhteenotosta, jotka keskuksessa aina välillä äityvät pahemmiksi riidoiksi. Hänen mukaansa tappelussa ei ole taustalla poliittisia tai ideologisia ristiriitoja.
Joutsenon vastaanottokeskuksessa kaikkia asiakkaita kohdellaan pelkästään turvapaikanhakijoina. Samaan huoneeseen pyritään kuitenkin majoittamaan vain samaa kansalaisuutta edustavia. Vesivalo ei kerro tappeluun osallistuneiden kansallisuutta.
Vesivalon mukaan toistaiseksi ahtaus on ollut suurin ongelma. Jokaisessa kerroksessa asuu enimmillään noin 60 henkeä. Yhdessä 16 neliömetrin huoneessa asuu kolme ihmistä.
- Ihmiset asuvat täällä hyvin ahtaasti ja karuissa oloissa pitkän aikaa. Yksityisyyttä on hyvin vähän. Kun täällä asutaan pitkään, tulee käytännön asioissa usein riitaa. Käsittääkseni tässä ei ole mitään sen suurempaa taustalla. Siitäkin voi tulla riitaa, jos henkilöt eivät ymmärrä toisiaan. Vielä tähän mennessä ei tappeluissa ole ollut kyse ideologioista, poliittisista asioista tai kansalaisuuksista.
VASTAANOTTOKESKUKSESSA mietitään, voivatko tappelijat jäädä keskukseen asumaan. Vesivalon mukaan keskuksessa ei ole vielä päätetty seurauksista. Poliisi hoitaa mahdolliset rikosilmoitukset.
- Jos joku tappelee, hänelle koituu siitä jonkinlaisia seurauksia. Tappelijaa puhutellaan. Sen jälkeen katsotaan, voiko hän jatkaa täällä asumista vai siirretäänkö hänet toiseen keskukseen. Keskustelut käydään lähiaikoina.
POLIISIPARTIO oli vastaanottokeskuksessa paikalla pari tuntia. Vesivalo kertoo tilanteen rauhoittuneen nopeasti, mutta poliisi jäi varmuuden vuoksi seuraamaan tilanteen kehittymistä pidemmäksi aikaa.
- Muutama henkilö otti yhteen ja se herätti kovasti levottomuutta keskuksessa, koska se tapahtui näissä meidän asuintiloissa. Tilanne on nyt aivan rauhallinen.
Vesivalon mukaan tapaus on harvinainen Joutsenon vastaanottokeskuksessa.
Etelä-Saimaa: Turvapaikanhakijat market-varkaina (10.6.2009)
Valkovenäläinen mieskolmikko sai varkauksista neljän kuukauden ehdollisen vankeustuomion keskiviikkona Lappeenrannan käräjäoikeudessa.
Joutsenossa turvapaikanhakijoina asustelleet 30-35-vuotiaat miehet olivat kierrelleet autolla Lappeenrannan ympäristöä ja poikenneet Kerimäellä asti varastelemassa tavaraa eri marketeista.
Varastettua omaisuutta, lähinnä partakoneen teriä ja kosmetiikkaa, kertyi noin 5 000 euron arvosta. Ne löytyivät jätesäkkeihin pakattuina kolmikon autosta.
Yle: Joutseno halutaan taas kauttakulkukeskukseksi (2.6.2009)
Maahanmuuttoasioihin on tulossa isoja muutoksia ja samalla turvapaikanhakijoiden kauttakulkua aiotaan keskittää taas Saimaan seudulle, pääkaupunkiseudulle sekä Oulun ja Turun seudulle.
Joutsenon vastaanottokeskus on tarkoitus palauttaa maahanmuuttajien kauttakulkukeskukseksi. Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtajan Esko Revon mukaan Joutseno ei ole pystynyt toimimaan kauttakulkukeskuksena sen jälkeen, kun turvapaikanhakijoiden määrä on kasvanut merkittävästi.
- Joutsenossa oleskelu on monella jämähtänyt nyt aika pitkäksi aikaa, vaikka tarkoitus on ollut, että hakijat jatkavat odottamaan turvapaikkapäätöstä muihin keskuksiin, kertoo Repo.
Vielä vuosina 2005 ja 2006 Joutseno pystyi toimimaan kauttakulkukeskuksena. Silloin turvapaikanhakijoita saapui Suomeen vuosittain 1500 - 2000.
Revon mukaan tavoitteena on, että turvapaikanhakijat ohjataan suoraan tiettyihin keskuksiin heidän tullessaan maahan..
- Siellä pitäisi olla osaava poliisi, vastaanottokeskus ja maahanmuuttovirasto, jatkaa Repo.
Etelä-Karjalassa maahanmuuttoasioissa löytyy asiantuntemusta. Joutsenossa on vastaanottokeskus, Parikkalassa nuorten turvapaikanhakijoiden tukiasumisyksikkö ja maahanmuuttovirastolla on omat yksikkönsä Lappeenrannassa ja nyt myös Imatralla. Lisäksi Etelä-Karjalan poliisilaitoksella on erillinen ulkomaalaisyksikkönsä.
Yle: Joutsenon vastaanottokeskus saa lisää rahaa (20.5.2009)
Valtioneuvosto myönsi kaikkiaan 3,6 miljoonan euron lisämäärärahan vastaanottokeskusten toiminnan laajentamiseen. Joutsenon vastaanottokeskuksen paikkaluku on tänä vuonna kaksinkertaistunut 450:een.
Joutsenon vastaanottokeskus saa valtion rahaa toiminnan laajentamiseen. Valtioneuvosto myönsi kaikkiaan 3,6 miljoonan euron lisämäärärahan vastaanottokeskuksille. Raha jaetaan Joutsenon ja Oulun vastaanottokeskusten kesken.
Joutsenon pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen paikkaluku on tänä vuonna kaksinkertaistunut 450:een.
Kaikkiaan hallitus myönsi kunnille pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottoon yhteensä 27,6 miljoonan euron lisämäärärahan. Syynä määrärahan korotukseen oli turvapaikanhakijoiden määrän kasvu viime kesästä alkaen.
Turvapaikanhakijoita on saapunut maahan tämän vuoden aikana keskimäärin 500 henkilöä kuukaudessa. Määrä on kaksinkertainen sisäasiainministeriön tekemään arvioon verrattuna.
Yle: Turvapaikan hakijoiden lapset jonottavat koulupaikkoja (8.5.2009)
Joutsenon vastaanottokeskuksessa kouluun pääsyä odottaa kymmenkunta lasta. Korvenkylän koulussa ei ole tilaa uudelle ryhmälle.
Turvapaikan hakijoiden lapset saavat perusopetusta Korvenkylän koulussa. Koulu ja vastaanottokeskus ovat keskustelleet mahdollisuudesta opettaa lapsia vastaanottokeskukseen rakennettavissa lisätiloissa.
Laajennusosaan tulee mm. luokkatilaa maahanmuuttajien koulutusta varten. Rakentaminen ja remontointi pääsee kuitenkin alulle vasta syksyllä, kertoo kaupungin tilakeskuksen vt. johtaja Ilpo Koponen. Kaupungilta puuttuu vielä Etelä-Karjalan liiton avustus eli puolet 400 000 euron kokonaiskustannuksista.
Koposen mukaan yhden uuden luokkatilan saaminen lähistöltä ei kuitenkaan ole ongelma.
Etelä-Saimaa: Vastaanottokeskus laajenee kesän aikana (14.4.2009)
Joutsenon vastaanottokeskus saa 1000 neliötä tarvitsemaansa lisätilaa. Sähkötöiden tarve kasvatti kustannusarvion kaksinkertaiseksi.
MAIJA VEHVILÄINEN
Joutsenon vastaanottokeskuksessa tehdään kesän aikana tuhannen neliön laajennus. Myös sähkötöitä on tiedossa. Lappeenrannan tilakeskuksen päällikkö Ilpo Koponen kertoo, että talon sulakkeet eivät kestäisi laajennuksen tuomaa lisäkuormitusta.
Sähkösuunnittelijan kanssa tutkitun talon johdoitukset alkoivat olla Koposen mukaan jo vaarallisessa kunnossa.
Remontin uusi kustannusarvio on 400 000 euroa. Vielä maaliskuun alussa karkea arvio oli 200-250 000 euroa, mutta siihen ei Koposen mukaan sisältynyt sähkötöitä, joiden tarve havaittiin myöhemmin. Rakennusmateriaalin ja työvoiman edullisuus ei Koposen mukaan ole näkynyt kilpailutettaessa.
Sähkötöitä tehdään vastaanottokeskuksen a-siiven asuintiloissa kerroksissa 5-8. Kahdeksankerroksisen rakennuksen a- tai eteläsiiven kerrokset 3-5 kunnostetaan asuinkuntoon. B-siivessä tehdään myös hissiremontti.
Koposen mukaan keskus on kaupungille merkittävä vuokranmaksaja. Remontin jälkeen kuukausittainen vuokra nousee 8000 tuhannella eurolla.
Alkuperäiseen kustannusarvioon sisältyi vain b-siiven kunnostus. Vastaanottokeskuksen johtajan Juha Kähkösen mukaan sinne tulee 12 perheasuntoa, joista jokaiseen voi majoittaa 4-6 henkilöä. Uusiin tiloihin tulee 50-70 asiakaspaikkaa. Tällä hetkellä keskuksessa on 450 paikkaa. Lisäksi uusiin tiloihin tulee toimistoja.
- Meidän kannaltamme ratkaisu on hyvä. Kustannusarviokin on kohtuullinen, kun otetaan huomioon rakennuksen kunto.
Asuinkuntoon kunnostettavassa b-siivessä on Kähkösen mukaan vanhoja laboratoriotiloja. Esimerkiksi ilmastointia siellä ei ole ollut aikoihin. Tiloissa on pintaremontin lisäksi tehtävä ainakin LVI-töitä.
Joutseno: Vastaanottokeskus tupaten täynnä (11.2.2009)
- Pääosa hakijoista tulee Somaliasta ja Irakista, joten kotimaassa pitkään jatkunut konfliktitilanne on varmasti yksi syy. Toinen on naapurimaidemme Suomen linjasta poikkeava käytäntö turvapaikkapäätöksissä.
Suomeen saapui viime vuonna yli 4 000 turvapaikanhakijaa, mikä on enemmän kuin yhtenäkään vuonna 2000-luvulla. Tänä vuonna määrän on arvioitu nousevan 6 000:een, jopa 10 000:een. Kähkösen mukaan se merkitsee uusien vastaanottokeskusten perustamista.
Yle: Tiuruniemen laajentamista suunnitellaan (2.2.2009)
Sisäministeriö suunnittelee Joutsenon vastaanottokeskuksen laajentamista. Ylitarkastaja Veikko Pyykkösen mukaan alustavasti on pohdittu, voidaanko Tiuruniemen keskusta laajentaa sekä nykyisessä kiinteistössä että sen ulkopuolelle. Tapiolan emäntäkoulun tilat saattaisivat Pyykkösen mukaan soveltua alaikäisten turvapaikanhakijoiden asumisyksiköksi. Ylitarkastaja Veikko Pyykkönen ei myöskään tyrmää Lappeenrannan kaupunginjohtajan ajatusta Tiuruniemen vastaanottokeskuksen siirtämisestä Konnunsuon vankilan tiloihin. Vastaanottokeskuksen siirtäminen olisi mahdollista, jos tilat muutettaisiin vastaanottotoimintaan sopiviksi. Vankilan tunnusmerkit eivät saisi kuitenkaan olla liian näkyviä.
Etelä-Saimaa: Joutsenon vastaanottokeskus kasvaa lähes tuplamittoihin (14.9.2008)
Joutseno: Vastaanottokeskus kipuaa katonrajaan (10.8.2008)
