Janakkala

Mielipiteet, keskustelut

Blogit

Marko Laakso: Janakkalaan suunnitellut pakolaiset (16.11.2009)

Uutiset

Monitori: Pakolaisten vastaanotossa mukana koko kunta (15.3.2011)

Vaikka Suomi vastaanottaa noin 750 kiintiöpakolaista vuodessa, kaikki heistä eivät saavu maahan samana vuonna. Osa kiintiöön valituista pakolaisista odottaa leireillä parikin vuotta. Janakkala vastaanotti kiintiöpakolaisia ensimmäistä kertaa syyskuussa 2010. Kunta ja SPR informoivat asukkaita ja työntekijöitä hyvissä ajoin ennen pakolaisten saapumista. ”Harvoin on törmännyt niin hyvään yhteistyöhön kuin Janakkalassa”, SPR:n hanketyöntekijä Miska Keskinen kehuu.

Janakkalassa pakolaisten vastaanottoa valmistellut ohjausryhmä keskittyi erityisesti valmentamaan palvelualojen ja terveydenhuoltoalan työntekijöitä sekä viestimään pakolaisten vastaanotosta kuntalaisille.

− Jaoimme paljon kulttuurista tietoa ja teimme asennetyötä. Itse pakolaisille annettiin ohjeistusta aina veden ja sähkön käytöstä alkaen, luonnehtii Janakkalan sosiaalityön johtaja Anna Roinevirta.

Seuraavat pakolaisperheet huhtikuussa

Janakkala vastaanottaa jatkossa 13−15 pakolaista vuosittain. Pakolaiset ovat olleet pakolaisleireillä pahimmillaan yli kymmenen vuotta, ja pienemmät pakolaislapset eivät välttämättä tunne muuta kasvuympäristöä kuin pakolaisleirin. Ensimmäisessä erässä Janakkalaan vastaanotettiin kaksi kongolaista perhettä ja seuraavat neljä perhettä tulevat huhtikuussa.

− Janakkala koki parhaaksi vaihtoehdoksi vastaanottaa ensin nimenomaan perheitä. Janakkalassa on paljon palveluita lapsiperheille, ja varhaiskasvatus- ja -opetus oli hirveän halukas tekemään tätä työtä, Roinevirta kertoo.

Kunnat tarvitsevat tukea vastaanottotyöhön

Janakkalassa vastaanoton parissa työskentelee kaksi työntekijää. Roinevirta toivoisi valtakunnallista ohjetta pakolaisten vastaanottoon.

− Tuntuu, että tietoa pitää etsiä tosi paljon itse, vaikka Suomessa on jo paljon kokemusta pakolaisten vastaanotosta. Valtakunnallinen ohje voisi houkuttaa myös uusia kuntia vastaanottamaan pakolaisia, Roinevirta toteaa.

Kunnille maksetaan pakolaisista valtionkorvausta. Lisäksi Janakkala saa pakolaisten vastaanottoon tukea sisäasiainministeriön HAAPA -hankkeelta, jonka tavoitteena on edistää haavoittuvassa asemassa olevien kiintiöpakolaisten kuntiin sijoittamista sekä kehittää pakolaisten tarpeet huomioivaa vastaanottotyötä. Hanke tukee kuntien vastaanottotyön kehittämistä terveydenhuollon, psykososiaalisen tuen kehittämisen sekä toiminnallisiin menetelmiin perustuvien koulutusten muodossa.

Punainen Risti jakoi tietoa ja keskusteli kuntalaisten kanssa

Suomen Punainen Risti on ollut aktiivisesti tukemassa kongolaisperheiden kotoutumista Janakkalaan. Toimintaa on vauhdittanut SPR:n SPIRIT -hanke, jonka tavoitteena on suvaitsevan ja keskustelevan ilmapiirin edistäminen sekä pakolaisten kotoutumista tukevien toimintamuotojen kehittäminen.

Ennen pakolaisten saapumista paikallinen Punaisen Risti järjesti kuntalaisille, kunnan työntekijöille ja paikallisille yrittäjille yleisötilaisuuksia. Lisäksi pidettiin naapurikokouksia taloyhtiöissä, joihin kiintiöpakolaiset sijoittuivat.

− Keskustelimme ennakkoluuloista ja kerroimme pakolaisuudesta. Loimme kuntalaisille ensimmäisiä kontakteja maahanmuuttajiin, ja kutsuimme hämeenlinnalaisen aikaisemmin kiintiöpakolaisena tulleen perheen mukaan yleisötilaisuuksiin, Miska Keskinen kertoo.

Kouluissa kiertämistä pidettiin erityisen tärkeänä. Koulussa, johon pakolaislapset sijoittuivat, järjestettiin jokaiselle luokka-asteelle oma erilaisuudesta ja Kongosta kertova esitys. Myöhemmin tietoa on jaettu myös muihin kouluihin.

Kunnasta löytyi vapaaehtoisia tukihenkilöitä

− Kun on tehty päätös auttaa ihmisiä, pahin mahdollinen teko on vetää matto alta. On tärkeää, että koko palveluketju linja-autonkuljettajasta kauppiaaseen on informoitu. Pakolainen ei välttämättä tiedä esimerkiksi hedelmien punnituksesta, mikä johtuu kulttuurien eroista, Keskinen sanoo.

Saapuvien perheiden tueksi löytyi vapaaehtoisia tukihenkilöitä, jotka auttavat pakolaisia arjen askareissa, kuten kaupassa käynnissä, pesukoneen käytössä ja ruoanlaitossa. Järjestöjen avulla pakolaisille etsitään erilaisia ryhmiä, joissa he voivat liittyä suomalaisten joukkoon. Ystäväperheet ottavat heitä mukaan paikkakunnan tapahtumiin.

− Pakolaisille on löydetty päivähoito- ja koulupaikat. Nyt on käynnissä työllistymisvaihtoehtojen etsiminen. Aika nopeatempoisesti pitäisi päästä työelämän piiriin, Roinevirta toteaa.

Hämeen Sanomat: Janakkala seuraa Hämeenlinnaa pakolaispolitiikassa, Hattula outo lintu (10.10.2010)

Hämeenlinna on jo vuosikymmeniä ottanut ns. kiintiöpakolaisia vastaan. Janakkalaan ensimmäiset tulivat muutama viikko sitten. Hattula ei ota vastaan kiintiöpakolaisia.

Janakkalaan on nyt asettumassa kaksi perhettä, joiden kotimaa on Kongon demokraattinen tasavalta. He ovat paenneet vuodesta 1996 lähtien. Kotiseudulla käydään yhä sissisotaa.

Viime vuonna Suomeen tuli 6 000 turvapaikan hakijaa. Se on ennätysmäärä, mutta vain murto-osa esimerkiksi Ruotsiin pyrkivistä turvapaikanhakijoista. Täällä reilusti alle puolet turvapaikanhakijoista saa oleskeluluvan. Muut hakijat käännytetään.

Maahanmuuttokritiikki nostaa päätään. Hattulalainen Veli Karimies on siitä poikkeuksellinen kriitikko, että sanoo asiansa nimellään ja kasvoillaan myös julkisuudessa.

Hänen mielestään kansan pitäisi saada äänestää esimerkiksi Lammin vastaanottokeskuksen olemassaolosta.

Asia saattaa hoitua päiväjärjestyksestä muutenkin, sillä tänä vuonna turvapaikanhakijoiden määrä on pudonnut kolmanneksella.

Maahanmuutosta keskusteltaessa puhutaan usein vain turvapaikanhakijoista, vaikka pääosa ulkomaalaisista tulee tänne rakkauden tai työn perässä.

Pohjoismaisessa vertailussa Suomessa on vähän maahanmuuttajia. Hämeenlinnassa heitä on 2 prosenttia, Helsingissä 7, Turun Varissuolla 33 ja Tukholman Rinkebyssä 90 prosenttia asukkaista.

Sanomat: Pakolaiset saapuivat Turenkiin (17.9.2010)

Kaksi kongolaista pakolaisperhettä saapui keskiviikkoiltana pitkän lentomatkan jälkeen Turenkiin. Tulijoita oli kolmetoista: neljä aikuista ja yhdeksän lasta, joiden iät vaihtelevat yhden vuoden ja viidentoista välillä.

-Matka onnistui loppuun asti hyvin. SPR oli tulijoiden tukena rutiineissa lentokentällä, kertoo Janakkalan kunnan maahanmuuttopalvelujen koordinaattori Pirkko Raunisto.

Hyväntuulisia ja toiveikkaita

Pakolaisten torstaipäivä kului rutiiniasioiden hoitamisessa. He kävivät tulkin ja maahanmuuttotyöntekijöiden kanssa muun muassa maistraatissa Hämeenlinnassa.

-Perheet ovat hyväntuulisia ja toiveikkaita. He ovat innokkaita aloittamaan suomen kielen opinnot ja elämän uudessa ympäristössä. Lapset ovat kilttejä, uteliaita ja kontaktia ottavia, Raunisto kuvailee.

Nyt saapuneet pakolaiset ovat ensimmäiset pakolaiset kunnassa pitkään aikaan -edellisen kerran kunta otti pakolaisia 1990-luvun alkupuolella.

Kunnanvaltuusto päätti pakolaisten vastaanottamisesta viime joulukuussa. Myöhemmin kunnan pakolaiskiintiö tarkentui 10-15 henkeen vuodessa.

Janakkalan Sanomat: Pakolaiset tulevat pian (9.9.2010)

Pakolaisperheet saapuvat Janakkalaan keskiviikkona 14.9. Kaksi perhettä, yhteensä 13 ihmistä, tuodaan myöhään ensi keskiviikkoiltana Janakkalaan suoraan pakolaisleiriltä Ruandasta. Perheet ovat Kongon pakolaisia, ja he ovat viettäneet telttaleirissä pakolaiselämää jo vuosikausia.

Perheiden lapset ovat 1–15 -vuotiaita. Nuorin heistä on juuri täyttänyt vuoden. Perheet saavat vuokra-asunnot kerrostaloista Turengin Paturilta ja Tapailasta.

Suomen Punaisen Ristin väkeä on kentällä tulokkaita vastassa. Janakkalasta maahanmuuttokoordinaattori Pirkko Raunisto sekä maahanmuuttajien ohjaaja Andy Koski-Semmens lähtevät hekin lentokentälle vastaanottamaan uusia janakkalalaisia.

Perheet majoitetaan Turenkiin heti samana iltana. Heillä on asunnoissaan vain patjat, peitot, tyynyt, ruokatarpeet yhden yön yli sekä vaatimaton ruokailuvälinesetti jokaiselle perheenjäsenelle. Torstaiaamuna kaikki tulijat saatetaan Hämeenlinnan maistraattiin, jossa heidän henkilöpaperinsa laitetaan ajan tasalle ja jossa heille annetaan sosiaaliturvatunnus. Swahilinkielen taitoinen tulkki on mukana, ja tulee olemaan vielä pitkän aikaa monissa kohtaamisissa.

Siitä pääseekin alkamaan Janakkalaan kotoutuminen. Kulttuurishokki on varmasti kova, kun saapuu Afrikasta pohjoiseen Eurooppaan, syksyiseen säähän vähäpuheisten ihmisten ja kauppojen vauraan tavarapaljouden keskelle, kielitaidottomana. Pakolaisleirillä he ovat saaneet kolmepäiväisen Suomi-tietoiskun, mutta todellinen elämä on toista.

Asuntoa ei kalusteta tai kalusteita makseta näille perheille valmiiksi, perushankintojen tekokin on osa kotiutumista ja kodin rakentamista. Pirkko Raunisto toteaa, että kiintiöpakolaiset odottavat turvaan pääsyä usein niin kauan ja hartaasti, että materia on heille toissijaista. Tärkeintä on, kun ympärillä on rauha ja mahdollisuus turvalliseen elämään.

Toimeentulo on niukkaa, pakolaisille ei tipu sen enempää rahaa kuin vaikkapa suomalaiselle toimeentulotuen saajalle.

Kouluikäiset lapset aloittavat koulunkäynnin todennäköisesti jo kahden tai kolmen viikon päästä saapumisesta. Päiväkoti-ikäisten kanssa odotetaan vähän kauemmin. Suomen kielen opetus alkaa kurssimuotoisena myös aikuisille, Vanajaveden Opiston kanssa yhteistyössä järjestetään kotouttamiskoulutusta, johon monen muun asian rinnalla kuuluu kieliopetusta.

Turengin kouluissa ja päiväkodeissa on etukäteen kerrottu lapsille pakolaislasten saapumisesta, ja kunnan henkilöstölle on koulutuksen avulla annettu valmiuksia kohdata tulijat.

Nyt vedotaan jokaiseen janakkalalaiseen ihmiseen ja yhdistykseen: pakolaiset tarvitsevat ystäviä. Erityisesti toivotaan ystäväperheitä.

Auttamisapua haetaan myös. Koti, ja erityisesti suomalaisessa yhteisössä sijaitseva koti, on vuosia surkeassa teltassa asuneille pakolaisille uusi juttu: heille pitää kertoa ja näyttää, kuinka hellaa käytetään, kuinka roskat viedään taloyhtiön jäteastiaan, kuinka tien ylitykseen käytetään suojatietä, miten asunnon ovi lukitaan ja kuinka marketissa toimitaan. Suomen säähän pukeutuminen on oma juttunsa varsinkin näin talven kynnyksellä.

Ystävien ja auttajien toivotaan puhuvan perheenjäsenten kanssa suomea, kieli tarttuu parhaiten oikean arjen askareita tehdessä.

Janakkalan MLL, Janakkalan seurakunta ja SPR Janakkalan osasto ovat jo suunnitelleet monenlaista yhteistoimintaa pakolaisten kotouttamisen edistämiseksi. Esimerkiksi MLL kutsuu perheet Seppäläntien valkoiseen taloon Paaperoiset -perhekerhoon. Muitakin yhdistyksiä on lähdössä talkoisiin.

Kokemus on osoittanut, ettei auttaminen ole taakka. Kulttuurien kohtaaminen luo innostusta ja oppimisen kokemuksia puolin ja toisin. Törmäyksiäkin varmasti sattuu ja väärinymmärryksiä, mutta heti ei pidä suomalaisen kimpaantua, sillä tulijoilla on valtava määrä opittavaa uudessa elämässään.

Vapaaehtoiseksi voi ilmoittautua vaikkapa netissä, Janakkalan kunnan sivuilta löytyy maahanmuutto-osio, jossa on sähköinen lomake yhteystietojen antamiseen.

Janakkalassa toivotaan, että myös maaseutu olisi tulijoille auki. Pakolaisleirillä olijoista valtaosa on kotoisin maaseudulta, ja heille olisi tärkeää nähdä, mistä kasvikset, lihat ja maidot päätyvät kauppojen pitkille hyllyille.

Valtio maksaa pakolaisten vastaanotosta kunnalle aiheutuvat kulut kolmen vuoden ajan.

Maailmassa on jopa 30 miljoonaa ihmistä, jotka voidaan luokitella pakolaisiksi. Suomi ottaa tänä vuonna 750 kiintiöpakolaista pakolaisleireitä: kongolaisia, irakilaisia, myanmarilaisia ja afganistanilaisia. Näin ainakin periaatteessa. Käytännössä tälläkin hetkellä maailman pakolaisleireissä on 400 henkilöä, jotka Suomi on luvannut ottaa vastaan, mutta joille ei ole löytynyt kuntapaikkaa. Janakkalan päätös ottaa noin 15 pakolaista vuodessa on pisara meressä, mutta leireistä pois pääseville ihmisille se suunnattoman arvokas asia.

Maahanmuutosta, muuttajien kohtaamisesta ja vapaaehtoistuen mahdollisuuksista pidettiin keskiviikkoiltana 8.9. kuntalaiskeskustelutilaisuus kunnantalolla. Tilaisuuteen löysi muutama kunnanvaltuutettu, joitakin yhdistysihmisiä ja kourallinen asiasta kiinnostuneita rivikansalaisia.

Hämeen Sanomat: Janakkalan pakolaiset tarvitsevat ystäviä (8.9.2010)

Ensimmäiset pakolaiset saapuvat Janakkalaan todennäköisesti ensi viikolla. Näin ollen kunnan maahanmuuttotyön tekijöillä Pirkko Raunistolla ja Andy Koski-Semmensillä alkaa olla kiire.

Pakolaisten tukihenkilöiksi ja ystäviksi tarvitaan kuitenkin myös vapaaehtoisia kuntalaisia.

Ainakin MLL:n paikallisosasto aikoo kantaa kortensa kekoon ja perustaa perhekahvilan, jonne olisivat tervetulleita niin pakolaiset, muut maahanmuuttajat kuin janakkalalaisetkin.

Keskiviikkoisessa tiedotustilaisuudessa Miska Keskinen SPR:n Spirit-hankkeesta korosti, että pakolaisten tulon jälkeen vaikutteet kulkevat molempiin suuntiin.

-Ei ole vain niin, että heistä tulee janakkalalaisia, vaan heidän mukanaan tulee tuulahdus kongolaisuutta Janakkalaan.

Hämeen Sanomat: Ensimmäiset pakolaiset Janakkalaan syys-lokakuussa (9.8.2010)

Ensimmäiset pakolaiset saapuvat Janakkalaan näillä näkymin syys-lokakuun vaihteessa.

-Kaksi lapsiperhettä eli yhteensä kolmetoista henkeä on tulossa. He ovat Kongon demokraattisen tasavallan kansalaisia, ja tulevat Ruandan pakolaisleiriltä. He ovat kiintiöpakolaisia, kertoo Pirkko Raunisto. Hän työskentelee maahanmuuttotyön koordinaattorina Janakkalassa.

Molemmissa pakolaisperheissä on Rauniston mukaan kouluikäisiä ja sitä nuorempia lapsia. Kouluikäiset aloittavat koulunkäynnin Turengissa.

Perheet sijoitetaan kahteen turenkilaiseen vuokrakerrostaloon.

Raunisto muistuttaa, että Janakkala tekee pakolaisasioissa mahdollisimman paljon yhteistyötä Hämeenlinnan kanssa. Myös Hämeenlinnassa on kongolaisia pakolaisia.

Yle: Janakkalaan syksyllä toistakymmentä pakolaista (22.6.2010)

Janakkala saa ensimmäiset kiintiöpakolaisensa jo tänä vuonna. Kuntaan tulee syksyllä 12-15 pakolaista.

Kunnanhallitus hyväksyi maanantaina ELY-keskuksen ja Janakkalan välisen sopimuksen pakolaisten vastaanottamisesta ja pakolaisista aiheutuvien kustannusten korvaamisesta.

Kanta-Hämeen kunnista Forssa saa ensimmäiset kiintiöpakolaisensa näillä näkymin vuodenvaihteessa. Hämeenlinna on ottanut kiintiöpakolaisia jo kaksikymmentä vuotta.

Suomi on kansainvälisillä sopimuksilla sitoutunut ottamaan pakolaisleireiltä 750 niin sanottua kiintiöpakolaista vuosittain.

Yle: Janakkalaan mahdollisesti kiintiöpakolaisia syksyllä (21.6.2010)

Janakkala saa ensimmäiset kiintiöpakolaisensa todennäköisesti ensi syksynä. Kunnanhallitus hyväksynee maanantaina sopimuksen pakolaisten vastaanotosta.

Hyväksyttävänä on ELY-keskuksen ja Janakkalan kunnan välinen sopimus pakolaisten vastaanotosta ja pakolaisista aiheutuvien kustannusten korvaamisesta. Janakkalaan otetaan tänä vuonna 12 - 15 pakolaisen ryhmä.

Kanta-Hämeen kunnista Forssa saa ensimmäiset kiintiöpakolaisensa näillä näkymin vuodenvaihteessa. Hämeenlinna on ottanut kiintiöpakolaisia vastaan jo kaksikymmentä vuotta.

Suomi on kansainvälisillä sopimuksilla sitoutunut ottamaan pakolaisleireiltä 750 niin sanottua kiintiöpakolaista vuosittain.

Hämeen Sanomat: Janakkalan valtuusto äänesti pakolaisista (8.12.2009)

Janakkalan valtuuston budjettikokous venyi yli kahdeksantuntiseksi maanantai-iltana. Äänestyksiä oli useita, esimerkiksi pakolaisten vastaanottamisesta, palveluseteleistä ja toimeentulotuesta.

Kunnanhallituksen esitykset veivät voiton ainakin tärkeimmissä äänestyksissä. Näin ollen Janakkala ottaa vastaan kiintiöpakolaisia ensi elokuussa, kuten kunnanhallitus päätti esittää marraskuussa.

Perussuomalaisten Marko Laakso esitti, ettei kunta ottaisi pakolaisia, mutta hänen esityksensä kaatui äänin 39-4.

Hämeen Sanomat: Janakkalakin ottaa ensi vuonna pakolaisia (5.11.2009)

Janakkala varautuu ensi vuoden budjetissaan kiintiöpakolaisten vastaanottamiseen. Kysymys on 10-15 pakolaisesta vuosittain.

- Olemme sitoutuneet ottamaan TE-keskuksen esittämän määrän vuosittain, mutta ensi vuonna otamme pakolaisia vasta elokuun alusta lähtien, koska vielä ei ole tehty asian eteen mitään valmisteluja, sanoo kunnanjohtaja Pekka Harju.

Janakkala päätti jo viime syksynä, että se on valmis selvittämään kiintiöpakolaisten vastaanottamista yhdessä muiden kuntien kanssa. Tämän syksyn aikana on tarkentunut, että Hämeenlinna, Hattula ja Janakkala muodostavat yhteisen pakolaiskiintiön.

Ennen pakolaisten saapumista Janakkalan on löydettävä heitä varten asunnot. Tässä vaiheessa ei ole tietoa, mihin heitä sijoitetaan. Myös vastuuhenkilöistä on päätettävä etukäteen.

Valtuusto saa sanoa sanansa pakolaiskysymyksestä päättäessään ensi vuoden budjetista joulukuussa.

Hämeen Sanomat: Hattulassa mietitään pakolaisten vastaanottoa (9.10.2009)

Hattula on yhdessä Hämeenlinnan ja Janakkalan kanssa valmistellut kiintiöpakolaisten vastaanottamista kuntaan. Suunnitelmana on päättää kolmen kunnan yhteisestä kiintiöstä, jossa Hämeenlinnan osuus olisi suurin.

Asiaa on valmisteltu TE-keskuksen sisäministeriöltä saaman toimeksiannon perusteella. Nykyiset kuntapaikat eivät riitä kaikille kiintiöpakolaisille, joiden vastaanottoon Suomi on sitoutunut.

Hämeenlinnan seudulla vain kaupunki on ottanut vastaan kiintiöpakolaisia, 25 henkilöä vuodessa. Nyt kaavaillaan, että kaupungin, Hattulan ja Janakkalan yhteinen vuosikiintiö olisi 48-58 pakolaista.

Kaupungin osuus olisi 30-35 henkilöä, Hattulan 6-8 ja Janakkalan 12-15.

Hattulan perusturvalautakunta käsittelee asiaa kokouksessaan tänään torstaina. Pakolaisten vastaanottamisesta päättää kunnanvaltuusto.

Unless otherwise stated, the content of this page is licensed under Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 License