Harjavalta

Uutiset

Sydän-Satakunta: Satalinna edelleen maakunnan ykköspaikka pakolaiskeskukselle (8.10.2009)

Satakunnan sairaanhoitopiirin omistaman Satalinnan sairaalan tiloihin kaavailtu pakolaiskeskus on ainakin toistaiseksi ajatuksen asteella. Harjavallan kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa sanoo kuitenkin, että Satakunnan Työ- ja Elinkeinokeskus on luokitellut Satalinnan ensisijaiseksi sijoituspaikaksi, mikäli uusi pakolaiskeskus joskus Satakuntaan tulee.

Hän kertoo Harjavallan neuvotelleen pakolaiskeskusasiasta elokuussa TE-keskuksen ja Punaisen Ristin kanssa. Tuolloin todettiin, ettei Satakuntaan tarvita uusia tiloja pakolaisille, vaan pikemminkin on syytä kehittää jo olemassa olevia tiloja.

– Periaatteessa Harjavallan kaupungin suostumusta ei tarvita pakolaiskeskuksen sijoittamiseen Satalinnaan. Yleensä kuitenkin sijoituspaikkakunnan kanssa sentään keskustellaan ja etsitään yhteinen näkemys hankkeesta.

Turun Sanomat: Satalinnaan suunnitellaan pakolaiskeskusta (27.5.2009)

Satakunnan sairaanhoitopiirille tarpeettomaksi ja taloudelliseksi rasitteeksi käyneeseen Satalinnan sairaalakiinteistöön suunnitellaan pakolaisten vastaanottokeskusta.

Sairaanhoitopiirin uusin myyntikuulutus tuotti viisi tarjousta, mutta sairaanhoitopiirin tavoittelemasta koko maa-alueen ja kaikkien rakennusten ostosta tai vuokrauksesta teki tarjouksen vain porilainen Ilkka Holmlund edustamansa sijoittajaryhmän puolesta. Ryhmä suunnittelee harjavaltalaisen Satalinnan sairaalakiinteistön hankkimista pakolaisten vastaanottokeskuksen tiloiksi.

Sairaanhoitopiiri aloittaa neuvottelut Holmlundin kanssa.

Sydän-Satakunta: Harjavalta ei provosoidu Holmlundin ideoista (24.4.2009)

Harjavallan kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa suhtautuu tyynesti uutisiin Satalinnan sairaalaan mahdollisesti perustettavasta pakolaiskeskuksesta.

– En ole provosoitunut näistä uutisista. Sairaanhoitopiirihän tiloja myy ja kaupunki luonnollisesti odottaa, millaisen päätöksen se tekee.

Karrimaa sanoo, ettei mikään toimijataho ole tässä vaiheessa lähestynyt kaupunkia Satalinnaa koskevissa asioissa. Kaupunki totesi aiemmin, ettei sillä ole mahdollisuuksia näin suuren pakolaiskeskuksen toiminnan ylläpitoon. Jos tällaista toimintaa sairaalaan kuitenkin aiotaan sijoittaa, hankkeesta on keskusteltava ja neuvoteltava perusteellisesti.

Karrimaa sanoo, että pakolaiskeskuksen toiminnan idea on ihmisten lyhytaikainen sijoittaminen sinne.

– Lyhytaikaisen sijoituksen aikana kaupungilla ei ole velvollisuutta järjestää esimerkiksi perusopetusta. Jos taas kyse on pitempiaikaisesta sijoittamisesta, esille nousee monia muitakin seikkoja, kuten terveyden- tai sairaanhoito. Valtio maksaa akuutin sairaanhoidon kustannukset, mutta millaiseksi lasketaan esimerkiksi hammashoito?

Satakunnan Kansa uutisoi perjantaina porilaisen kiinteistöyrittäjän Ilkka Holmlundin idean pakolaiskeskuksen sijoittamisesta Satalinnaan. Hän edustaa sijoittajaryhmää, joka mahdollisesti ostaisi kiinteistön ja vuokraisi sen edelleen SPR:lle.

Sairaanhoitopiirin tarjouskilpailu Satalinnan kiinteistöistä on avoinna ensi viikon torstaihin asti.

Satakunnan Kansa: Satalinnaan sairaalaan on kaavailtu vastaanottokeskusta (12.3.2009)

Vuosia jatkuneessa Satalinnan sairaalan uuden toiminnan suunnittelussa on pohdittu myös turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen mahdollisuutta.

Harjavallan kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa kertoo käyneensä asian tiimoilta ensimmäisen kerran neuvottelussa viikko sitten, jonka jälkeen asiasta on keskusteltu kaupunginhallituksessa.

– Tällä hetkellä vaihtoehto ei tunnu kovin houkuttelevalta. Vastaanottokeskus olisi liian iso taakka Harjavallan kokoiselle kaupungille, Karrimaa kertoo.

Karrimaa kertoi keskustelleensa vaihtoehdosta, jossa yksityinen taho vuokraisi tai ostaisi sairaalan 10 000 kerrosneliötä käsittävän päätalon. Keskuksen toimintaa hoitaisi kaupunki tai Suomen punainen risti.

– Kaupunki sitä ei voi hoitaa. Ja vaikka valtio keskuksen toiminnan maksaisikin, jäisi kaupungin vastuulle silti kielikurssit, terveydenhuolto ja sosiaaliset palvelut.

Tiloihin mahtuisi noin 600 turvapaikanhakijaa, mikä olisi suurinpiirtein tuplasti enemmän, kuin Suomen suurimmissa vastaanottokeskuksissa, jotka sijaitsevat suurissa kaupungeissa.

– Tällaisenaan vastaanottokeskus ei ole meille realistinen vaihtoehto, Karrimaa painottaa.

Unless otherwise stated, the content of this page is licensed under Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 License