Hanko

Hangon kaupunki aikoi avata kevään 2009 aikana 150-paikkaisen vastaanottokeskuksen. Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 16.3., ettei se ole valmis hallinnoimaan keskusta. Länsi-Uudenmaan maahanmuuttotoimisto on ilmoittanut olevansa valmis pakolaiskeskustoiminnan pyörittämiseen Hangossa.

Keskustelut, mielipiteet

Suomi.24

Hangon vastaanottokeskus

The Hanko

Lukijan ääni (23.2.2009)

Uutiset

Yle: Hangö kan ta emot fler flyktingar (20.10.2010)

Det ser ut som om Hangö kan ta emot en ny grupp av flyktingar i nästa år. Grundtrygghetsnämnden har gett grönt ljus och nu går ärendet vidare till stadsstyrelsen.

De nya flyktingarna är sannolikt också burmeser liksom den förra gruppen som kom till Hangö för några år sen, berättar flyktingkoordinator Börje Mattson. Integrationen löper snabbare om de redan har landsmän i trakten som kan ge råd och stöd. Burmeserna i Hangö har enligt Mattson acklimatiserat sig väl.

Migrationsminister Astrid Thors besökte igår kväll Ekenässällskapet för att berätta om Finlands flykting- och invandrarpolitik. Hon är orolig över att kommunerna i Finland är så ovilliga att ta emot flyktingar som dessutom redan finns i landet. På olika mottagningscentraler runt om i landet finns 400 flyktingar som redan fått flyktingstatus men som inte har någonstans att ta vägen.

YLE: Hanko ei ota pakolaiskeskusta vastuulleen (16.3.2009)

Hangon kaupunki ei halua pakolaisten vastaanottokeskusta vastuulleen.

Esimerkiksi kaupungin sivistystoimi pitää maahanmuuttajien opetuksen järjestämistä ongelmallisena.

Hanko on kuitenkin edelleen valmis neuvottelemaan vastaanottokeskuksen sijoittumisesta kaupunkiin, jos valtio kustantaa Ljungbon remontin.

Toinen esillä ollut paikka pakolaisten vastaanottokeskukselle, ns. Maumau-talo, ei tule kysymykseen, koska se ei ole kaupungin omistuksessa.

Hangon kaupunginhallitus käsittelee pakolaiskeskusasiaa kokouksessaan tänä iltana.

Pakolaisten vastaanottokeskuksen tulo Hankoon on edelleen mahdollista, vaikka kaupunki ja SPR sanoutuvat irti hankkeesta.

Länsi-Uudenmaan maahanmuuttotoimisto on ilmoittanut olevansa valmis pakolaiskeskustoiminnan pyörittämiseen Hangossa.

Etelä-Uusimaa: Ajatus vastaanottokeskuksesta herätti kiivaita tunteita (1.3.2009)

Hangossa järjestettiin tiistai-iltana kaupungintalon juhlasalissa infotilaisuus, joka koski mahdollisesti Hankoon suunniteltavaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusta. Tietoa olivat jakamassa maahanmuuttokoordinaattori Börje Mattsson, Veikko Pyykkönen sisäasiainministeriön maahanmuutto-osastolta, Arja Tiilikainen TE-keskuksesta sekä Vesa Kukkamaa Suomen Punaisen Ristin Helsingin ja Uudenmaan piiristä.

Kuulijoita oli salin täydeltä. Alhaalla istui virkamiesten ja poliittisten päättäjien lisäksi tavallisia, melko vaitonaisia hankolaisia, parvelle sen sijaan oli ryhmittynyt joukko nuoria, etupäässä miehiä, joiden kielteinen suhtautuminen asiaan ei tainnut jäädä kenellekään epäselväksi.

Sekä järjestäjien että useimpien kuulijoiden ajatuksena oli, että ensin kuunneltaisiin faktat ja sen jälkeen asiasta keskusteltaisiin.

Näin ei kuitenkaan käynyt. Mielipiteitä, asiallisia ja asenteellisia kysymyksiä alkoi tulla heti alusta alkaen ja välillä oli melko vaikeaa kuulla, mitä eri puolilla puhuttiin välihuutojen ja suosionosoitusten takia.

Sisäasiainministeriön Veikko Pyykkönen pyrki kuitenkin alussa selvittämään käsitteitä:

-Maahanmuuttaja on yläkäsite, joka sisältää monia eri ryhmiä. Sellaisia ovat turvapaikanhakijat, joista tässä kokouksessa on kyse. Sellaisia ovat myös kiintiöpakolaiset, eri maista tulleet opiskelijat, avioliiton takia maahan muuttaneet ja suurin ryhmä: tänne töihin tulleet, joiden määrä nyt tietenkin laman myötä pienenee.

-Turvapaikanhakijat ilmoittavat poliisille hakevansa turvapaikkaa ja poliisi ottaa yhteyttä lähimpään vastaanottokeskukseen ja ilmoittaa sijoituksen tarpeesta.

Hän kertoi, että menettely perustuu YK:n pakolaissopimukseen, Euroopan ihmisoikeussopimukseen ja lakiin maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta.

-Minun tehtäväni on uusien vastaanottokeskusten perustaminen, sanoi Veikko Pyykkönen ja totesi, että kun Suomeen on yleensä pakolaisia tullut noin 3.000-4.000 vuodessa, vuonna 2007 heitä tuli vain noin 1.500 ja silloin lakkautettiin osa keskuksista. Sitten vuonna 2008 tuli yli 4.000 pakolaista ja tänä vuonna näyttää siltä, että heitä oletetaan tulevan noin 6.000 tai jopa enemmän.

-Suomessa on 15 vastaanottokeskusta. Suurin on Joutsenossa, johon voidaan majoittaa 450 henkeä. Vastaanottokeskukset toimivat erilaisissa tiloissa; vanhoissa sairaaloissa, motelleissa ja vastaavissa ja sen lisäksi pakolaisia majoitetaan tyhjiksi jääneisiin asuntoihin ja muihin tiloihin.

Kysymyksiä ja vastauksia

Puheenvuoroja käytettiin jatkuvasti, sekä pyydettyjä että otettuja. Yleisö halusi tietää mm. mitä hyötyä pakolaiskeskuksesta olisi Hangolle, kuinka kauan tulijat viipyisivät vastaanottokeskuksessa, sijoitettaisiinko heidät sen jälkeen Hankoon vai mitä tapahtuisi, jne.

Ulf ”Putte” Lindström halusi tietää uutena perusturvalautakunnan puheenjohtajana, miten vastaanottokeskuksen asujaimisto rasittaisi kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluja. Monet olivat huolissaan turvallisuudesta, kun nytkin ”poliisi tekee pari kertaa viikossa sightseeing-kierroksen kaupungissa” ja moni myös ilmoitti mielipiteenään, ettei pakolaisten vastaanottokeskus sovi Hangon tärkeälle turistialueelle.

Kysyttiin myös paljonko pakolaiset tulevat maksamaan kunnalle ja veronmaksajille ja paljon muuta. Ja kysyttiin tietenkin, että miksi vastaanottokeskus pitäisi sijoittaa Hankoon, kun pääkaupunkiseudulle sijoitettuna sellainen ihmismäärä hukkuisi muiden joukkoon, mutta täällä se näkyisi.

TE-keskuksen Arja Tiilikainen pyrki vastaamaan. Hän sanoi, että se hyöty, jonka kunta saisi, olisi 12-15 työpaikkaa, jotka syntyisivät keskuksen pyörittämisestä ja sen lisäksi pakolaiset käyttävät kaupungin kaupoissa heille maksetut toimeentulotuet. Ne ovat hieman pienemmät kuin suomalaisille maksetut, koska pakolaiset majoitetaan ilmaiseksi. Naimaton aikuinen saa noin 375 euroa kuussa, avioituneet ja lapset hivenen vähemmän.

-Valtio maksaa pakolaisista aiheutuneet kulut ja maksut ovat tietenkin peräisin valtiolta, verovaroista. Mutta ne ovat peräisin verovaroista, riippumatta siitä, mihin pakolaiset sijoitetaan.

-TE-keskus hoitaa pakolaisten terveyspalvelut ostamalla ne yksityisiltä. Ne eivät siis rasita kunnallista terveydenhoitoa.

-Pakolaisen viipymisaikaa vastaanottokeskuksessa ei voida tarkkaan määritellä. Poliisi selvittää hänen oikeutensa turvapaikkaan ja riippuu monista seikoista kauanko se kestää.

-Myöskään ei voida tietää, mistä pakolaiset tulevat, mitä kansallisuuksia ja uskontoja he edustavat, ovatko yksinäisiä vai perheellisiä. Se on kuitenkin varmaa, ettei lapsia, joilla ei ole huoltajaa mukana, sijoiteta Hankoon.

-Meillä on sopimuksia Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kanssa pakolaisten vastaanottamisesta. Mutta se ei riitä. Uusia vastaanottokeskuksia tarvitaan ja koko maan osallistumista talkoisiin.

Sivistystoimen johtaja Terhi Mantere kysyi myös opetuksesta ja sai vastaukseksi, että lapset käyvät peruskoulun yleensä noin vuoden valmentavan opetuksen jälkeen tavallisissa kouluissa. Aikuisten koulutuksesta vastaa TE-keskus.

Miksi pakolaisia Pohjolaan?

Vain Punaisen Ristin edustaja Vesa Kukkamaa otti esille peruskysymyksen siitä, miksi pakolaisia lähtee kotimaastaan etelän lämpimistä maista näihin pohjoisen kylmiin olosuhteisiin.

Myös parven nuoret miehet halusivat tietää, miksi pakolaisia ei hoideta lähempänä omaa maataan.

-98 prosenttia pakolaisista hoidetaan lähialueilla, kertoi Vesa Kukkamaa.

-Vain kaksi prosenttia tulee Eurooppaan ja siitäkin Suomeen vain pieni murto-osa.

Vesa Kukkamaa yritti selvittää, tuntevatko parvella olevat pakolaisten olosuhteita ja kysyi heidän mainittuaan Somalian, että oletko käynyt siellä, mutta sai vastakysymyksen, oletko itse. Ja vastattuaan olleensa, parvelta todettiin, että näyttäähän siellä selviävän hengissä.

Useat maan kansalaisista ei tietenkään selviä, mutta se keskustelu tyrehtyi siihen.

Mutta pistäähän se miettimään, miten eri lailla ihmiset näkevät asiat. Kun ajattelen turvapaikan hakijoita, näen lastensa kanssa kärsiviä äitejä, jotka ovat menettäneet kotinsa ja omaisensa. He toivovat lapsilleen hyvää tulevaisuutta, mutta näkevät siellä vain loputonta toivottomuutta ja kurjuutta.

Mitä parven nuoret miehet näkevät? Ehkä nuoria miehiä, jotka tulevat tänne ja vievät heidän naisensa? Ja työpaikkansa? Tulevaisuutensa?

Maumau-talo ja Ljungbo

Turvapaikan hakijoiden vastaanottokeskukseksi on ajateltu kahta rakennusta. Toinen on ”Maumau-talo”, entinen huoltopatteri Itäsatamassa, toinen entinen vanhainkoti Ljungbo Hanko Pohjoisessa.

Börje Mattsson kertoi, että Maumau-talo on melko hyvässä kunnossa ja vaatisi vain hieman kunnostusta, sen sijaan Ljungbo vaatisi laajemmat korjaukset. Kustannuksista vastaisi valtio.

Selvitettiin myös, että on mahdollista, joskaan ei todennäköistä, että vaikka kunta ei haluaisikaan, keskus voitaisiin perustaa joka tapauksessa, esim. Punaisen Ristin hoitamana.

Parvelta huomautettiin, että Maumau-talon omistaa nykyään helsinkiläinen, joten nekin vuokrarahat menisivät muualle.

Börje Mattsson kiitteli parven nuoria miehiä suorista mielipiteistä ja totesi, että usein on niin, että etukäteispelot eivät toteudu. Hän lisäsi kuitenkin, että varmasti tulee myös ongelmia ja miksi ei tulisi, tuleehan niitä oman väen keskuudessakin.

Todettiin myös, että selvä pullonkaula on turvapaikkahakemusten käsittelyssä ja siihen pitäisi saada enemmän resursseja.

Börje Mattsson lopetti pitkäksi venähtäneen kiihkeän kokouksen ja sanoi, että nyt hankolaisilla on aikaa sulatella asiaa, miettiä sopiiko vastaanottokeskus tänne, voiko sen kanssa tulla toimeen vai ei. Sitten on päättäjien aika kuulla kansaa (eikä vain äänekkäimpiä) ja tehdä siitä omat johtopäätöksensä.

YLE: Vastaanottokeskus puhuttaa Hangossa (25.2.2009)

Kaupungin infotilaisuus maahanmuuttajien vastaanottokeskussuunnitelmista keräsi runsaasti osanottajia.

Maahanmuuttokysymykset kuumentavat tunteita Hangossa.

Eilen illalla järjestetyyn infotilaisuuteen vastaanottokeskuksen perustamissuunnitelmista osallistui yli 150 ihmistä. Valtaosa kokoukseen osallistuneista kansalaisista suhtautuu epäilevästi vastaanottokeskuksen perustamiseen. Osa ihmisistä pelkää keskuksen aiheuttavan ongelmia sekä Hangon turvallisuudelle että taloudelle. Toisaalta joukosta löytyi myös asialle myötämielisiä.

Vastaanottokeskusta on suunniteltu sijoitettavaksi niin sanottuun Mau-Mau-taloon, joka on aiemmin ollut puolustusvoimien käytössä.

Sen sijaan aiemmin suunnitelmissa mukana olleesta Ljungbosta on luovuttu.

Kaupunki päättää vastaanottokeskuksen kohtalosta kevään aikana.

Informaatiotilaisuus vastaanottokeskuksesta 24.02.2009

Informaatiotilaisuus Hankoon suunnitellusta vastaanottokeskuksesta.

Tiistaina 24.2. klo 18.00 järjestetään Hangon Kaupungintalon juhlasalissa informaatiotilaisuus suunnitelmista perustaa turvapaikanhakijoiden vastaanotto-keskus Hankoon.

Vaihtoehtoina keskuksen sijoitteluun on ollut esillä yksityisen omistuksessa oleva puolustusvoimien entinen majoitustila, ns Mau-Mau, sekä kaupungin omistuksessa oleva Ljungbo. Molemmat vaihtoehdot vielä tutkitaan, arvioidaan niiden remonttitarpeet, siihen liittyvät kustannukset, kuinka nopeasti tilat olisivat saatavissa keskuksen käyttöön, ja mitä lupahakemuksia se vaatisi, sekä tietenkin vuokrakustannukset ym. Toivomuksena olisi että keskus oli saatava käyttöön vielä kevään aikana. Taustana valtion tarpeisiin uudesta vastaanottokeskuksesta on turvapaikanhakijoiden määrän nopea nousu. Viime vuonna hakijoita oli n. 4.000, ja kuluvana vuonna arvioidaan n. 6.000 henkilön hakevan turvapaikkaa Suomesta. Tämä merkitsee majoituspaikkojen suurta ja nopeasti kasvavaa lisätarvetta.

Informaatiotilaisuudessa tulevat olemaan läsnä mm. Ylitarkastaja Veikko Pyykkönen sisäasiainministeriöstä, Erikoissuunnittelija Arja Tiirikainen Uudenmaan TE-keskuksesta, Suunnittelija Vesa Kukkamaa SPR:n Helsingin ja Uudenmaan piiristä, sekä Länsi-Uudenmaan maahanmuuttajakoordinaattori Börje Mattsson.

Tilaisuus on avoin kaikille

YLE: Hangon vastaanottokeskussuunnitelma etenee (18.2.2009)

Pakolaisten vastaanottokeskuksen suunnittelu etenee Hangossa. Uudenmaan TE-keskus odottaa parhaillaan Hangon kaupungin kantaa pakolaiskeskussuunnitelmaan.

Maumau-talon lisäksi keskus voitaisiin mahdollisesti sijoittaa myös aikaisemmin vanhustentalona toimineeseen Ljungbohon.

Vastaanottokeskus-asiaa ei ole vielä käsitelty Hangon kaupungin toimielimissä.

Maahanmuuttokoordinaattori Börje Mattsson arvioi kuitenkin, että keskuksen hallinnoiminen kiinnostaa enemmän Suomen Punaista Ristiä kuin Hangon kaupunkia.

-Tiedän, että kaupungin puolella koetaan, että tämä toisi loppuun prässätyille virkailijoille lisätöitä eli siksi varmaan keskuksen hallinnointi ei heitä kiinnosta. Kaupungin talouttahan tämä ei rasita, päin vastoin toisi lisää työpaikkoja, toteaa Mattson.

Pakolaiskeskussuunnitelmasta pidetään avoin infotilaisuus ensi viikon tiistaina Hangossa.

Etelä-Uusimaa: Hankoon suunnitteilla pakolaisten vastaanottokeskus (8.2.2009)

Ministeriö ja Uudenmaan TE-keskus etsivät tiloja

(Hanko) -Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, Hangossa voidaan avata jo tänä keväänä uusi pakolaisten vastaanottokeskus, Länsi-Uudenmaan maahanmuuttajakoordinaattori Börje Mattsson sanoo.

Katseet on kohdistettu aiemmin pitkään puolustusvoimien käytössä olleeseen kiinteistöön Korkeavuorenkadulla, nk. Mau-Mau -rakennukseen. Siitä haluttaisiin tehdä noin 150 pakolaisen vastaanottokeskus.

-Sisäasiainministeriöllä on ollut verkot ulkona ja etsinnän aikana löytyi tämä kiinteistö. Nyt tunnustellaan reaktioita ja mielipiteitä ja selvitetään asiaa laajemmin, Mattsson kertoo. Listalla on hänen mukaansa myös muutamia sijoitusvaihtoehtoja.
TE-keskus päättää uusista keskuksista

Ministeriö ja pakolaisten vastaanotosta vastaava Uudenmaan TE-keskus päättävät uusien vastaanottokeskusten perustamisesta. TE-keskuksen työvoimaosaston erikoissuunnittelija, maahanmuuttoasioista vastaava Arja Tiirikainen toteaa, että paikkakuntalaisten näkemyksiä kuullaan päätöksiä tehtäessä.

-TE-keskus tulee olemaan yhteydessä kuntaan mm. keskuksen ylläpitoon liittyvissä asioissa. Tämän jälkeen asia käsitellään tavallisesti perusturvalautakunnassa ja ainakin kaupunginhallituksessa, Tiirikainen selvittää prosessia.

Hän kertoo yksityishenkilöiden ja yritysten tarjonneen viime aikoina ahkerasti erilaisia kiinteistöjä pakolaisten käyttöön ja näin myös Hangossa, jossa ao. rakennus on yksityisessä omistuksessa.

”Ei rasita lainkaan kunnan taloutta”

Vastaanottokeskukselle suunnitellut tilat vuokrattaisiin ja kustannuksista vastaisi valtio. Mattssonin mukaan keskus ei rasita kunnan taloutta lainkaan, vaan jopa päinvastoin.

Valtio vastaa kokonaisuudessaan vastaanottokeskuksessa väliaikaisesti asuvien toimeentulotuesta, kunnes heille myönnetään turvapaikka tai oleskelulupa, sekä keskuksen käyttömenoista yleisesti vahvistettujen taksojen mukaisesti.

Hankoon suunnitellun keskuksen hallinnointiin liittyvät asiat ovat vielä avoinna, ylläpitäjä voisi olla kaupunki tai järjestö.

-Jos kaupunki ei ole kiinnostunut, ylläpitovastuuta tarjotaan jollekin toiselle taholle, tässä tapauksessa Suomen Punaiselle Ristille, Mattsson kertoo. Maahanmuuttajatoimisto tulisi joka tapauksessa olemaan läheisessä yhteistyössä vastaanottokeskuksen kanssa.

Vastaanottokeskuksia ei ole tarpeeksi

-Uusille vastaanottokeskuksille on erittäin suuri tarve, sillä turvapaikanhakijoiden määrä on kasvanut Suomessa huomattavasti viime vuosina. Nykyiset keskukset ovat tupaten täynnä, Mattsson sanoo. Mm. pääkaupunkiseudulle ja muuallekin suunnitellut uudet keskuksetkaan eivät riitä yksin purkamaan ongelmaa.

Ministeriön ja Uudenmaan TE-keskuksen edustajat tutustuivat Hangon mahdollisuuksiin ja tiloihin yhdessä Mattssonin kanssa muutama viikko sitten.

-Rakennus todettiin monella tavoin hyvin sopivaksi ajateltuun tarkoitukseen. Rakennus on suhteellisen hyvässä kunnossa ja sen omistaja suhtautuu myönteisesti suunnitelmiin, Mattsson kertoo. Maahanmuuttajatoimiston tehtävä on nyt selvittää, mitä töitä rakennuksessa pitäisi tehdä, jotta se sopisi suunniteltuun käyttöön. Myös kaavamääräykset on selvitettävä.

-Todennäköisesti rakennuksessa riittää maalaaminen ja pieni paikkojen siistiminen, ehkä myös muutama väliseinä pitäisi rakentaa, joten suurista ja pitkäkestoisista töistä ei ole kyse, Mattsson arvelee.

Irakista, Afganistanista ja Somaliasta

Hankoon suunniteltu vastaanottokeskus palvelisi nykyisessä tilanteessa lähinnä Irakista, Afganista ja Somaliasta paenneita, jotka hakevat Suomesta turvapaikkaa.

-Kyse olisi sekä nuorista ja vanhoista, perheistä ja yksinäisistä. Aivan yksin saapuvista lapsista, joista on puhuttu viime aikoina paljon, ei olisi kuitenkaan kyse mitä suurimmalla todennäköisyydellä, Mattsson sanoo.

Vastaanottokeskuksen toimintaan tarvittaisiin 10-15 työntekijää kolmivuorotyöhön ja sen perustaminen olisi Mattssonin ja Tiirikaisen mukaan monella tavalla piristysruiske Hangon kaupungille.

-Ja mahdolliset 150 uutta asukasta toisivat kaupunkiin myös lisää tuloja, Mattsson sanoo. Yhtenä edellytyksenä tälle on kuitenkin se, että heidät saadaan työllistettyä.

Alueella kolmisensataa pakolaista

Länsi-Uudellamaalla on kaikkiaan noin 1.500 maahanmuuttajaa ja heitä tulee koko ajan vähitellen lisää. Pakolaisasemassa aikanaan alueelle tulleita on kolmisensataa, kahden viime vuoden aikana Tammisaareen ja Hankoon on otettu vastaan 50 pakolaista.

Suomesta haki turvapaikkaa viime vuonna yli 4.000 ulkomaalaista. Alaikäisiä yksintulleista hakijoista oli 650. Vastaanottokeskuksissa turvapaikanhakijalle järjestetään peruspalvelut turvapaikkahakemuksen käsittelyn ajaksi.

Uudenmaan TE-keskus ohjaa ja valvoo vastaanottokeskuksen toimintaa, sopii keskuksen perustamisesta ja ylläpitämisestä sekä mahdollisesta lakkauttamisesta turvapaikanhakijamäärien muuttuessa.

Turun Sanomat: Vastaanottokeskus tulossa Hankoon (5.2.2009)

Hankoon suunnitellaan vastaanottokeskusta, johon mahtuisi 150 turvapaikanhakijaa. Paikaksi on kaavailtu Korkeavuorenkadulla sijaitsevaa kerrostaloa, joka toimi aikaisemmin Hangon rannikkopatteriston sairaalana ja ruokalana.

- Rakennus sopii hyvin tarkoitukseen eikä vaadi varsinaista remonttia, vain pientä kunnostusta. Sen saa käyttöön nopeasti, kertoo Länsi-Uudenmaan maahanmuuttajatoimiston koordinaattori Börje Mattsson.

Hän on käynyt katsomassa tiloja sisäasiainministeriön ja Uudenmaan TE-keskuksen edustajien kanssa sekä ollut epävirallisesti yhteydessä Hangon kaupungin virkamiehiin.

- Heidän reaktionsa on ollut positiivinen, mutta on toinen kysymys, ottaako kaupunki paikan hoitaakseen. Osa Suomen vastaanottokeskuksista on Punaisen Ristin hoidossa.

Suomeen saapuvat turvapaikanhakijat eivät mahdu nykyisiin vastaanottokeskuksiin, joten valtio on joutunut sijoittamaan väkeä tilapäiseen majoitukseen.

Tulijoiden määrä on kasvanut nopeasti. Vuonna 2007 heitä oli alle 1 500, viime vuonna noin 4 000. Eniten pakolaisia saapuu Afganistanista, Irakista ja Somaliasta.

- Maailma ja varsinkin Ruotsi on kovettunut, joten nyt yritetään saada turvapaikka Suomesta. Valtio on helisemässä, Mattsson toteaa.

Hän ennakoi hankkeen aiheuttavat vastustusta Hangossa, mutta uskoo, että toiminnasta olisi kaupungille silkkaa hyötyä.

- Keskuksesta ei tule kustannuksia kunnalle, vaan valtio maksaa kaiken. Kun 150 ihmistä käyttää rahansa Hangossa, on kyseessä merkittävä rahavirta.

Yle: Hankoon suunnitellaan pakolaisten vastaanottokeskusta (4.2.2009)

Vastaanottokeskus on tarkoitus avata kevään aikana Korkeavuorenkadulla sijaitsevaan Mau-Mau talona tunnettuun entiseen kasarmiin. Keskuksen tiloihin mahtuisi 150 turvapaikanhakijaa.

Viime vuosina turvapaikanhakijoiden määrä on lisääntynyt voimakkaasti ja kaikki keskuksen ovat täynnä.

Länsi-Uudenmaan maahanmuuttajatoimiston koordinaattori Börje Mattsson uskoo tilojen olevan remontoitavissa käyttöön parissa viikossa.

Hangon kaupungin kanssa ole vielä sovittu virallisesti mitään. Mattsonin mukaan ennakkotiedusteluihin on kuitenkin suhtauduttu positiivisesti.

Vielä on myös sopimatta, mikä taho ottaa keskuksen toiminnan vastuulleen.

Mattssonin mukaan suunniteltu vastaanottokeskus tekisi hyvää Hangon taloudelle.

- Tämä kyllä toisi työpaikkoja. Jos vastaanottokeskukseen tulisi 150 ihmistä asumaan lyhyen ajan sisällä, niin nämä ihmisethän sitten syö ja juo ja kuluttaa kaikkea mitä ihmiset kuluttaa. Tämä olisi selvä piristysruiske myös taloudelle Hangossa.

Asiakirjat, dokumentit

Hangon kaupungin sivut

Toimielinten esityslistat ja pöytäkirjat

Kaupunginhallituksen kielteinen päätös (16.3.2009)

Kaupunginhallitus

16.03.2009

Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus

[…]
Pakolaiskeskus, johon sijoitettaisiin n.150 pakolaista, on ongelmallisempi.
Hanko joutuu järjestämään koulunkäyntimahdollisuuden kaikille kouluikäi-
sille, joita voi olla n. 40-50, jos koko pakolaismäärä on arvioidun kokoinen.
Valtio maksaa ensimmäisen vuoden ajalta korvauksen koulutusmenoista
mutta nykyiset oleskeluajat pakolaiskeskuksessa ovat pidempiä ja silloin
toista vuotta Hangossa olevat oppilaat on sijoitettava tavallisiin luokkiin.
Oppilaat mahtuvat kyllä luok kiin mutta heidän puutteellinen koulukielen
osaamisensa aiheuttaa melkoisen määrän lisätyötä, josta suuri osa tapahtuu
kaupungin kustannuksella. Kun samaan aikaan koulutoimen menoja on kar-
sittava, saatetaan joutua tilanteeseen, jossa mamu-opetus aiheuttaa meno-
leikkauksia muuhun opetuk seen.

Toinen hankaluus on, että pakolaiskeskukseen sijoitetut oppilaat tulevat ja
lähtevät keskuksesta eri aikoina. Pakolaisopetusta varten perustetaan val-
mistava luokka, jonka oppilaat vaihtuvat jatkuvasti. Luokasta tulee osalle
oppilaista läpikulkupaikka, osa on siellä koko vuoden. Pätevän opettajan
saaminen tällaiseen luokkaan voi olla vaikeaa ja se teettää lisätöitä koulun
muulle henkilöstölle.

Viimeisten parin vuoden kokemukset Länsi-Uudenmaan maahanmuuttaja-
toimiston toiminnasta ovat osoittaneet, että Hangon on itse hoidettava kou-
lun käyntiin liittyvät asiat, jos kaupunkiin tulee maahanmuuttajia.

Jos kaupunki päätyy siihen, että pakolaiskeskus sijoitetaan Hankoon, koulu-
toimi vastaa lasten koulunkäyntiin tarvittavista toimenpiteistä parhaalla
mahdollisella tavalla. On kuitenkin varauduttava lisärahatarpeeseen vii-
meistään silloin, kun ensimmäisen vuoden valtionosuus päättyy. Maahan-
muuttajille annettavan tukiopetuk sen ja erilaisten ryhmien kieltenopetuksen
valtionosuus on vain n. 80%. Lisäksi joudutaan todennäköisesti perusta-
maan ainakin yksi erityisopetuksen ryhmä.

Vt. kaupunginjohtaja toteaa, että pakolaisten vastaanottokeskuksen perusta-
minen Hankoon ja lukuisiin muihin kuntiin perustuu maahanmuuttajien ko-
touttamisesta annettuun lakiin (493/99), jonka mukaan sisäasiainministe-
riöllä ja TE-keskuksilla on yleinen velvoite hoitaa pakolaisten ja muiden
maahanmuuttajien sijoittuminen suomalaiseen yhteiskuntaan. Erilaisia vas-
taanottokeskuksia on suunniteltu perustettavaksi eri puolille maata. Tällä
hetkellä uusia keskuksia on tarjottu 17 kunnalle.

Teknisen ja ympäristöviraston tietojen mukaan Ljungbon korjaaminen tulee
hyvin kalliiksi. Yleinen käsitys on, ettei valtiolla ole intressiä kustantaa vaa-
dittavaa laajaa peruskorjausta. Mau-Mau:n varaaminen valtion maahan-
muuttopolitiikan kohteeksi ei palvele kaupungin kiinteistöpoliittisa eikä
muitakaan yleisiä intressejä. Virastojen lausuntoihin viitaten ei ole myös-
kään realistista ajatella, että valtion lupaamat kustannusosuudet kattaisivat
kaikki kaupungille tulevat velvollisuudet uusien ihmisten sijoittumisesta
Hankoon. Erityisjärjestelyjä tarvittaisiin todennäköisesti sosiaalitoimessa,
terveydenhuollossa ja koulutoimessa. Ainoaksi konkreettiseksi taloudelli-
seksi eduksi voitaisiin lukea luvatut 15 työpaikkaa. Julkisuudessa olleiden
tietojen mukaan sisäasianministeriön edustajana em. tiedotustilaisuudessa
vieraillut ylitarkastaja Pyykkönen on vahvasti epäillyt keskuksen sijoittu-
mismahdollisuuksia Hankoon.

Ehdotus
Kaupunginhallitus päättää ilmoittaa TE-keskukselle, että Hanko ei ole val-
mis hallinnoimaan turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusta eikä myös-
kään näe mahdolliseksi keskuksen sijoittamista muualle kuin kaupungin
omistamaan rakennukseen.
[…]

Unless otherwise stated, the content of this page is licensed under Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 License