Hämeenlinna

- Johtaja, Rajkumar Sabanadesan
- Apulaisjohtaja, Ari Saarinen

Ronnin vastaanottokeskus sijaitsee Lammilla Ronnin kylässä (Lammi yhdistetty Hämeenlinnaan kuntaliitoksessa vuoden 2009 alussa). Vastaanottokeskus avattiin maaliskuun lopulla 2009 ja siellä majailee noin 180 turvapaikanhakijaa. Toimintaa pyörittää SPR:n Hämeen piiri. Keskus työllistää 34 henkeä sekä kolme poliisia turvapaikkahakemusten tutkinnassa. Turvapaikanhakijat on majoitettu Lammin Pääjärven kuntoutuskeskukseen sekä Lammin keskustasta vuokrattuun kerrostaloon. Asukkaat ovat mm. irakilaisia, somalialaisia ja tshetshenialaisia.

Talvella aie vastaanottokeskuksen perustamisesta nosti vastustusta muun muassa lammilaisille järjestetyssä tiedotustilaisuudessa. 27 kuntalaisen allekirjoittamassa kansalaisaloitteessa ja 236 nimen nettiadressissa torjuttiin keskuksen perustaminen alueen palveluihin ja asukkaiden turvallisuuteen vedoten. Vastustuksesta huolimatta Hämeenlinnan tilaajajohtaja Jukka Lindberg ja kaupunginjohtaja Tapani Hellstén saivat ajamalleen hankkeelle myönteisen päätöksen kaupunginhallituksessa 16.2.2009. Kaupunki sitoutui tarvittavien palvelujen järjestämiseen yhdessä SPR:n kanssa ja rauhoitteli kyläläisten huolia.

Kaupunki lupaa myös seurata vastaanottokeskuksen vaikutuksia alueella aktiivisesti. Mahdolliset haittavaikutukset yritetään ehkäistä jo ennakolta.
- Hämeen Sanomat, 16.2.2009

Tilaajajohtaja Jukka Lindbergin mukaan vastaanottokeskus ei aiheuta turvallisuusuhkaa. Kaupunginjohtaja Tapani Hellstén esittääkin, etteivät kuntalaisaloite ja nettiadressi aiheuta enempiä toimenpiteitä.
- Yle Uutiset, 2.3.2009

21. elokuuta lammilaiset ja turvapaikanhakijat ottivat väkivaltaisesti yhteen. Poliisi arvelee paikalla olleen kymmeniä ihmisiä. Tapahtumien taustoista ja tappelun aloittajista poliisilla ja vastaanottokeskuksen johdolla ei vielä (26.8.) ole tietoa.

Lammin vastaanottokeskuksen ympärille kehkeytyneet pulmat selvitetään, lupaa Hämeenlinnan tilaajajohtaja Jukka Lindberg.
[…]
Keskiviikkona Lindberg keskustelee Lammin ongelmista vastaanottokeskuksen ja poliisin edustajien kanssa. Viranomaiset pitävät kuitenkin perjantaista nujakointia yksittäisenä tapauksena.
- Yle Uutiset, 26.8.2009

1. syyskuuta turvapaikanhakijoille ja keskuksen henkilökunnalle tuli kiistaa linja-autokuljetuksen järjestämisestä kauppaan Lammin keskustaan. Henkilökunta joutui soittamaan paikalle kahdesti poliisit ja lopulta kahdeksan turvapaikanhakijaa vietiin poliisiasemalle. Apulaisjohtajan mukaan tilanteeseen ei liittynyt väkivaltaa, eikä asiasta käynnistetä rikostutkintaa.

18. marraskuuta Lammin vastaanottokeskuksessa tapahtui irakilaisten ja somalialaisten turvapaikanhakijoiden välinen joukkotappelu, jossa rikottiin keskuksen omaisuutta. Viisi tappelijoista sai vammoihinsa sairaalahoitoa. Poliisi tutkintaan päätyi useita pahoinpitelyjä, kolme törkeää pahoinpitelyä sekä yksi vahingonteko. Kahdeksasta pidätetystä yksi vangittiin epäiltynä törkeästä pahoinpitelystä.

15. maaliskuuta kaksi vastaanottokeskuksen asukasta tappeli keskenään. Toinen heistä vietti yönsä putkassa pahoinpitelystä epäiltynä.

8. kesäkuuta 19-vuotiaan turvapaikanhakijan epäillään raiskanneen 17-vuotiaan lammilaisen tytön. Mies on pidätetty. Vastaanottokeskuksen johtajan ja poliisin mukaan epäilty ei ole sama henkilö, joka sai aiemmin ehdollisen tuomion raiskauksesta.

Keskustelut, mielipiteet

Kansanäänestys Lammin vastaanottokeskuksesta Vol 2. (10.6.2010)

Kansanäänestys Lammin vastaanottokeskuksesta (4.6.2010)

Adressi: Ei turvapaikanhakijoita Ronniin (8.2.2009)

Hämeen Sanomat

Turvapaikanhakijat tekivät istumalakon vastaanottokeskuksessa (1.9.2009)

Kokoomus kerää Ronniin leluja ja huonekaluja (25.8.2009)

Lammilaiset ja muut hölmöt (23.8.2009)

Paikalliset ja turvapaikanhakijat ottivat yhteen Lammilla (22.8.2009)

Turvapaikanhakijat ja paikalliset tappelivat Lammilla (22.8.2009)

Ronniin jo perjantaina (25.3.2009)

Ronnista vastalauseita kaupunginhallitukselle (21.2.2009)

Ministeriö tilasi jo vastaanottokeskuksen (18.2.2009)

Kaupunginhallituksen päätös täysin käsittämätön (16.2.2009)

Ronni on lykättävissä (15.2.2009)

Kaikki eivät innostu vastaanottokeskuksesta (9.2.2009)

Kauppalehti

Ronnin vastaanottokeskukseen ensimmäiset asukit (25.3.2009)

Blogit

Hämeenlinnan kaupungin hallituksen pj Iisakki Kiemunki

Jussi Halla-aho: Lammilla asuva mies (10.6.2010)

Uutiset

Yle: Hämeenlinna vähentää kiintiöpakolaisten vastaanottoa (25.10.2011)

Yle: Lammin vastaanottokeskuksen jatko mietinnässä (24.10.2011)

Maahanmuuttovirastossa mietitään parhaillaan, kuinka paljon paikkoja turvapaikanhakijoille tarvitaan Suomessa. Lammin vastaanottokeskuksen tulevaisuus ratkaistaan marraskuun lopulla.

Hämeenlinnan Lammin vastaanottokeskus on toiminut runsaat kaksi vuotta ja sen paikkamäärä on kutistunut seitsemään kahdeksaankymmeneen, kun yksin Suomeen tulevien alaikäisten turvapaikan hakijoiden suuntaaminen Lammille lopetettiin.

Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikön johtaja Jorma Kuuluvainen kertoo, että meillä Suomessa on tällä hetkellä kuitenkin keskimääräinen käyttöaste vastaanottokeskuksissa selvästi yli 80 prosenttia eli vapaita paikkoja on noin viisi sataa.

- Joka tapauksessa meillä aina täytyy olla vapaita paikkoja, jotta me pystymme varautumaan siihen, että jos äkkiä turvapaikanhakijoiden määrät jostakin syystä nousevat, niin sitten meillä on tarjota paikkoja.

Kuuluvainen sanoo, että meidän pitää varautua tulevaan, jotta emme ole tilanteessa, jossa joudumme yks kaks yllättäen ottamaan vastaanottokeskuskäyttöön epätarkoituksenmukaisia paikkoja.

Maahanmuuttoviraston mukaan kahden pienimmän vastaanottokeskuksen lopettamista harkittiin jo viime kesänä, mutta nyt taas syksystä turvapaikan hakijoiden määrät ovat olleet nousussa. Eniten turvapaikanhakijoita Suomeen tulee nyt Irakista ja Afganistanista.

Hämeen Sanomat: Lammin vastaanottokeskuksen kohtalo taas epävarma (21.5.2011)

Afganistanilaista Saieqa Omaria ei miellytä tieto, että SPR:n Lammin vastaanottokeskuksen toiminta voi olla jälleen vaakalaudalla kesäkuun vaihtuessa heinäkuuksi. Maahanmuuttovirasto joutuu viimeistään tuolloin päättämään ensi vuoden alusta lakkautettavista vastaanottokeskuksista, koska turvapaikanhakijoiden määrä vähenee.
- Suurin toiveeni on, että saisin asua Suomessa ja Lammilla, koska mieleni on täällä rauhallinen, sanoo pari vuotta Lammilla turvapaikkapäätöstä odottanut Omar huonolla englannin kielellään. Hänen vuoden ja seitsemän kuukauden ikäinen poikansa Samir on syntynyt Lammilla. Perheeseen kuuluu lisäksi aviomies. He asuvat yksiössä Pellavamakasiininkujalla. (…)

Hämeen Sanomat: Poliisin palvelupiste lähtee Lammilta (29.12.2010)

Kanta-Hämeen poliisilaitos on päättänyt lakkauttaa Lammin palvelupisteensä maaliskuun alusta lukien.

Ulkomaalaisasiat keskitetään vastedes Hämeenlinnan pääpoliisiasemalle ja lupapalvelut siirtyvät Lammilta Tuuloksen puolelle kauppakeskus Tuuloseen.

Muutoksen myötä Lammille ei jää yhtään poliisimiestä. Kahden viime vuoden ajan kaksi ulkomaalaistutkintaan keskittynyttä poliisia on ollut sijoitettuna Lammille SPR:n vastaanottokeskuksen läheisyyteen.

Lupa-asioita voi hoitaa Lammilla vuodenvaihteesta lähtien vain kerran viikossa eli maanantaisin kello 9-15. Lammilla lupapalvelut jatkuvat helmikuun loppuun, jonka jälkeen palvelu siirretään Tuuloseen.

Myös poliisin Janakkalan palvelupisteen aukioloa supistetaan. Janakkalassa lupa-asioita voi hoitaa 12. tammikuuta alkaen vain keskiviikkoisin kello 9-15. Tähän asti palvelupiste on ollut Janakkalassa avoinna viidesti viikossa ja Lammilla kolmesti viikossa.

Muutosten taustalla ovat poliisin säästötarpeet ja vaatimukset henkilöstön vähentämisestä. Eläkkeelle siirtyvien tilalle ei palkata uusia.

Keski-Häme: VOK jättänee Ronnin jo helmikuussa (16.11.2010)

SPR:n Lammin vastaanottokeskuksen paikkamäärä vähenee huhtikuun lopussa 80:lla, eli 180:sta 100:aan. Tähän liittyen SPR aikoo lähiaikoina keskittää keskuksen asiakaspaikat vuokra-asuntoihin kirkonkylällä. Vastaanottokeskus on hiljattain irtisanonut vuokrasopimuksensa kuntayhtymä Etevalta vuokratuista Ronnin tiloista.
– Ajamme pikkuhiljaa Ronnin tilojen käyttöä alas jo nyt. Irtisanomisaikamme päättyy vasta huhtikuun lopussa, mutta iso kysymys on, onko siellä asukkaita siihen asti. Luulen, että tilat tyhjenevät jo helmikuussa, arvelee vastaanottokeskuksen johtaja Rajkumar Sabanadesan.
Paikkamäärän väheneminen liittyy maahanmuuttoviraston päätökseen lakkauttaa Suomen vastaanottokeskuksista yhteensä 600 paikkaa. Sabanadesan puolestaan on ollut jo pitkään sitä mieltä, että tavalliset asunnot sopivat turvapaikanhakijoille paremmin kuin laitosmainen ympäristö.
Vastaanottokeskus aloitti toimintansa Ronnissa vasta viime vuoden keväällä. Lammilaisille vastaanottokeskuksen perustamista perusteltiin erityisesti sillä, että näin saadaan käyttöä Ronnin laitosalueen tyhjeneviin tiloihin.

Hämeen Sanomat: Vastaanottokeskus supistuu ja luopuu Ronnista (11.11.2010)

Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus lähtee Ronnista, mutta jää Lammin kirkonkylälle. Muutos tapahtuu huhtikuun alkuun mennessä. Samalla paikkamäärä putoaa sataan.

Vastaanottokeskuksen johtaja Rajkumar Sabanadesan sanoo, että on halvempaa, ympäristöystävällisempää ja asukkaille inhimillisempää asua tavallisissa kerrostaloasunnoissa kuin laitoksessa.

Näyttää todennäköiseltä, että vastaanottokeskuksen toiminta jatkuu Lammilla lähivuodet. Siksi Sabanadesan toivoo, että myös poliisin toimipiste säilyisi paikkakunnalla.

-Vastaanottokeskus tarvitsee poliisin lupapalveluita. Nyt meillä on erittäin toimiva yhteistyö poliisin kanssa.

Etelä-Suomen Sanomat: Lammin vastaanottokeskus supistuu (6.10.2010)

Hämeenlinnan Lammilla toimivan vastaanottokeskuksen paikkamäärää vähennetään marraskuun lopussa 50:llä. Hämeen Sanomat uutisoi keskiviikkona, että keskus saatetaan sulkea ensi vuonna kokonaan, mutta johtaja Rajkumar Sabanadesan kiistää tämän.
- Minkäänlaisia päätöksiä ei ole tehty.

Hän kertoo, että sisäministeriö tekee vastaanottokeskuksia koskevat ratkaisut ja päättää myös Lammin keskuksen kohtalosta.
Sabanadesan kertoo, että Lammin vastaanottokeskuksessa on asunut 150-180 turvapaikanhakijaa. Suomeen tulevien turvapaikanhakijoiden määrä on kuitenkin vähentynyt noin 40 prosenttia ja siksi Lammin keskuksen paikkamäärä on joulukuun alusta alkaen enää 130.

Keskus avattiin viime vuoden maaliskuun lopussa. Siellä on turvapaikanhakijoita eniten Irakista, Somaliasta ja Afganistanista.

Hämeen Sanomat: Vastaanottokeskus saattaa poistua Lammilta alkuvuodesta (6.10.2010)

Lammin vastaanottokeskuksen toiminta supistuu syksyn kuluessa. Paikkamäärä vähenee 50:llä. Alkuvuodesta saattaa edessä olla koko keskuksen lakkautus.

Vuonna 2009 Suomeen tuli lähes 6 000 turvapaikanhakijaa. Tänä vuonna heitä arvioidaan saapuvan noin 4 000.

Maahanmuuttoministeri Astrid Thors on jo päättänyt vastaanottokeskusten supistuksista tälle syksylle, mutta alkuvuodesta on odotettavissa lisää leikkauksia.

Lammin vastaanottokeskuksen virallinen paikkamäärä on 180, mutta sen kirjoilla on tällä hetkellä noin 200 turvapaikanhakijaa. Heistä noin 160 asuu siellä.

-Muut asuvat sukulaisten tai tuttavien luona, vastaanottokeskuksen johtaja Rajkumar Sabanadesan kertoo.

Turvapaikanhakijoista suuri osa tulee edelleen Afganistanista, Irakista ja Somaliasta.

Yle: Lammin vastaanottokeskuksen paikkamäärä vähenee (29.9.2010)

Lammin vastaanottokeskuksen paikkamäärä pienenee 50 paikalla. Sisäasiainministeriö hyväksyi Maahanmuuttoviraston esityksen turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusten paikkamäärän vähentämisestä yhdeksästä vastaanottokeskuksesta yhteensä 500 paikalla.

Jo aiemmin vastaanottokeskuksista on karsittu 700 paikalla. Syynä on turvapaikanhakijoiden määrän väheneminen.

Lammilla paikkamäärä laskee 180:sta 130:een. Paikkamäärää supistetaan Lammin lisäksi kahdeksasta muusta vastaanottokeskuksesta.

Hämeen Sanomat: Lammin raiskausepäilyn esitutkinta vieläkin kesken (6.8.2010)

Kanta-Hämeen poliisin esitutkinta Lammilla kesäkuun alussa tapahtuneessa raiskausepäilyssä on edelleen kesken.

-Molemmat tutkijat ovat lomalla. Valitettavasti vielä puuttuu jokin lausunto. Viimeistään syksyllä esitutkinta saadaan valmiiksi, kertoo rikosylikonstaapeli Timo Järvenpää.

Huhuna puhutaan, että kyseessä saattaisi olla kokonaan kuviteltu tilanne?

-Poliisi ei ota kantaa näihin asioihin tässä vaiheessa. Katsotaan sitten, mikä on tilanne, kun tutkinta valmistuu. Joko asia menee käräjille saakka tai jää meille.

Mutta onko tämä kuitenkin yksi tutkintalinja?

-Joo, kyllä. Yleensä aina tämmöisissä jutuissa.

Raiskausepäily koskee väitettä, jonka mukaan 17-vuotias lammilainen nainen olisi raiskattu 8. kesäkuuta kello 19.30:nen aikaan Hämeenlinnan Lammilla heinäpellolla lähellä perunantutkimuslaitosta. Epäiltynä on 19-vuotias ulkomaalaistaustainen mies, joka asui tuolloin turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksessa Lammilla.

Tapaus kuumensi alkukesästä lammilaisten tunteita, ja valtaväestön lisäksi muutkin turvapaikanhakijat tuomitsivat mahdollisen teon jyrkästi. Vastaanottokeskus joutuikin lisäämään valvontaa rikosepäilyn jälkeen.

Vastaanottokeskuksen johtaja Rajkumar Sabanadesan kertoo, että epäilty siirrettiin heti poliisikuulustelujen jälkeen toiseen vastaanottokeskukseen, mutta paikkakuntaa hän ei paljasta.

-Lähtökohtana oli henkilön itsensä ja vastaanottokeskuksen turvallisuus, kun paine oli, mikä oli, ja mediakeskustelu oli, mitä oli. Lisäksi hänen omat maanmiehensäkin olivat kimpaantuneet tilanteesta. Siksi oli erittäin tärkeä poistaa hänet meidän tiloistamme.

Yle: Lammin vastaanottokeskuksen paikkoja saatetaan vähentää (28.7.2010)

Vastaanottokeskusten paikkojen vähentäminen syksyllä saattaa koskea tällä kertaa myös pieniä yksiköitä, uskoo SPR:n Hämeen keskusten johtaja Rajkumar Sabanadesan. Hakijamäärärässä ei kuitenkaan ole Lammilla ollut muutosta.

Rajkumar Sabanadesan uskoo, että Lammin vastaanottokeskus Hämeenlinnassa on syksyllä siinä porukassa, josta paikkoja vähennetään.

Lammin vastaanottokeskukseen Hämeenlinnassa turvapaikanhakijoiden väheneminen ei juuri vaikuta. Lammin vastaanottokeskukseen tulee kuukausittain noin 1-2 hakijaa.

Viime vuonna turvapaikanhakijoita oli noin 6000, kun tänä vuonna hakijoita odotetaan olevan noin 4000. Siltikin hakijoiden määrä on kasvanut hurjasti. Ennen vuotta 2008, jolloin hakijamäärä nousi yli 4000:än, hakijoita on ollut tyypillisesti pari-kolmetuhatta vuodessa.

Keväällä Maahanmuuttovirasto vähensi vastaanottokeskuksista 700 paikkaa ja nyt virasto aikoo vähentää lisää. Lammin vastaanottokeskuksessa on 180 paikkaa turvapaikanhakijoille.

Yle: Lammin raiskausepäilyn tutkinta jatkuu (22.7.2010)

Kanta-Hämeen poliisilaitos jatkaa Lammin kesäkuisen raiskausepäilyn esitutkintaa. Poliisi odottaa parhaillaan tapauksen rikosteknisiä lausuntoja.

Lammilainen 17-vuotias tyttö teki kesäkuun alussa ilmoituksen raiskauksesta. Raiskauksesta epäilty mies oli poliisin kuultavana. Lausuntojen ja esitutkinnan valmistuttua asia siirtyy syyteharkintaan.

Lammilaisnainen kertoi kesän alussa, että olleessaan lenkillä lähellä perunantutkimuslaitosta, 19-vuotias mies oli käynyt häneen kiinni ja raiskannut heinäpellossa.

Kanta-Hämeen poliisilaitos ja Lammin vastaanottokeskus ovat selvittäneet raiskausepäilyä yhdessä. Raiskauksesta epäilty on turvapaikanhakija ja hän oli Lammin vastaanottokeskuksen asiakas.

Vastaanottokeskuksen johtaja Rajkumar Sabanadesan kertoi, että tapaus on ainoa Lammin keskuksen 14 kuukauden historiassa. Keskus on tänä aikana tarjonnut palveluja 444 turvapaikanhakijalle.

Yle: Lammilla 30 pakolaista odottaa kuntapaikkaa (8.7.2010)

Kolmisenkymmentä pakolaista odottaa SPR:n Lammin vastaanottokeskuksessa kuntapaikkaa. He ovat saaneet Suomeen turvapaikkaoikeuden, mutta ovat edelleen Lammin pakolaisten vastaanottokeskuksessa.

Pisimmillään kuntapaikan saaminen kestää kymmenen kuukautta. Turvapaikkaoikeuden saaneilla pakolaisilla on usein vaikeaa löytää asuntoa vapailta markkinoilta, jonka vuoksi he tarvitsevat kuntien apua päästäkseen vastaanottokeskuksesta.

Hämeen Sanomat: Poliisi tutkii raiskausta Lammilla (9.6.2010)

Kanta-Hämeen poliisi tutkii Lammilla tiistaina illalla tapahtunutta epäiltyä raiskausta. 17-vuotiaan naisen raiskaamisesta epäilty mies on pidätetty.

Lammilainen 17-vuotias nainen oli ollut lenkillä lähellä perunantutkimuslaitosta, kun kello 19.30 aikaan häneen kävi kiinni ulkomaalaistaustainen 19-vuotias mies. Nainen kertoi, että mies raiskasi hänet heinäpellolla.

Lammin vastaanottokeskuksesta kerrotaan, että pidätetty mies asuu vastaanottokeskuksessa.

- Selvitämme asian perin juurin yhteistyössä Kanta-Hämeen poliisilaitoksen kanssa, kertoo keskuksen johtaja Rajkumar Sabanadesan.

Sabanadesan kertoo, että tapaus on ainoa Lammin keskuksen 14 kuukauden historiassa. Keskus on tänä aikana tarjonnut palveluja 444 turvapaikanhakijalle. Keskuksen henkilökunta on pahoillaan raiskausepäilystä.

Vastaanottokeskusta pitää yllä Punainen Risti, sisäasiainministeriön pyynnöstä.

Keski-Häme: Vastaanottokeskus pyörii nyt vähemmällä henkilöstöllä (14.5.2010)

SPR:n ylläpitämä turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus on toiminut Lammilla nyt vuoden ajan. Kuluneeseen vuoteen mahtuu monia muutoksia, joista viimeisimpänä nuoriso-osaston lakkautus.

Osaston lakkautus myös vähensi keskuksen työllistävää vaikutusta. Työntekijöiden määrä putosi 25–26:sta nykyiseen 17:ään, kun henkilökunnan ei enää tarvitse huolehtia ilman huoltajaa maahan tulleista alaikäisistä turvapaikanhakijoista. Lisäksi sekä keskuksen asuntotiloja että toimistotiloja on siirretty Ronnin laitosalueelta entistä enemmän Lammin kirkonkylälle.
– Muutokset ovat vieneet omasta työajastani tammikuusta alkaen noin 80 prosenttia, mutta tällä hetkellä olen erittäin tyytyväinen tilanteeseen. Keskus alkaa nyt toimia niin kuin haluan, sanoo vastaanottokeskuksen johtaja Rajkumar Sabanadesan.

Sabanadesanin mielestä turvapaikanhakijoiden totuttaminen normaaleihin asiointitapoihin viranomaisten kanssa on tärkeää alusta asti.
– Kun toimistomme sijaitsi Ronnissa, asiakkaat pääsivät hoitamaan asioitaan käytännössä milloin tahansa. Nyt systeemi muistuttaa enemmän normaalia kansaa, kun asiat pitää hoitaa toimistoaikana, Sabanadesan kertoo.

Keskuksen organisaatiokin on muuttunut työntekijämäärän vähennyttyä. Apulaisjohtaja Ari Saarinen siirtyi Tampereelle tekemään SPR:n valmiuspäällikön sijaisuutta, eikä uutta apulaisjohtajaa nimetty.

Lammin lisäksi Ruoveden vastaanottokeskusta johtava Sabanadesan on lisännyt omaa työpanostaan Lammilla ja hänen apunaan on vastaava ohjaaja Jaana Nguyen.
– Toiminta on selkiytynyt, kun vastuullamme ei enää ole ilman huoltajaa tulevia nuoria. Resurssit pystytään kohdistamaan paremmalla tavalla, Sabanadesan toteaa.

Sabanadesan ja SPR:n Hämeen piirin toiminnanjohtaja Silja Vilmi kertoivat keskiviikkona vastaanottokeskuksen 1-vuotisjuhlassa Ronnissa, että valtio on suunnittelemassa 700 asiakaspaikan vähennystä vastaanottokeskuksissa.
– Voi olla, että yksittäisiä vastaanottokeskuksia aletaan lakkauttamaan, Sabanadesan ennakoi.

Silja Vilmi toivoo Lammin vastaanottokeskukselle jatkoa.
– Toivottavasti saamme pidettyä Lammin keskuksen, kun meillä on näin hyvä johtajakin, hän kehuu.
Sabanadesan on ainoa maahanmuuttajataustainen vastaanottokeskuksen johtaja Suomessa. Vuosijuhlassa hän muisteli tyytyväisenä yhdessä Lammilla työskentelevän vanhemman konstaapelin Kim Malmströmin kanssa, miten keskuksen ja poliisin yhteistyö on Lammilla sujunut.
– Soitin Rajkumarille heti hänen nimityksensä jälkeen, että mikäs mies tämä on, Malmström muisteli hymyillen.
– Erityistä Lammilla on myös toimiminen samoissa tiloissa poliisin kanssa, moni muu voisi ottaa mallia tästä. Poliisien persoona ja yhteistyöhalukkuus on ratkaisevan tärkeää, Sabanadesan sanoo.

Hämeen Sanomat: Lammin vastaanottokeskuksella ensi viikolla synttärit ja avoimet ovet (7.5.2010)

Lammin vastaanottokeskus aloitti toimintansa vuosi sitten maaliskuussa. Virallista syntymäpäiväjuhlaa vietetään ensi keskiviikkona 12. toukokuuta.

Kaikki kiinnostuneet voivat tutustua vastaanottokeskuksen toimintaan ja tavata sen asukkaita. Ohjelmassa on musiikkia, esityksiä, keskustelua ja tarjoilua.

Lammin vastaanottokeskuksessa asuu noin 180 turvapaikanhakijaa, aikuisia ja perheitä, eri puolilta maapalloa. Yksivuotisjuhlaa vietetään osoitteessa Ronnin Rantakuja 2 kello klo 16-20.

Yle: Maahanmuuttajaopetus hyvällä uralla Hämeenlinnassa (29.3.2010)

Hämeenlinna on lisännyt tuntuvasti maahanmuuttajaopetusta viime vuosina. Kaupungissa on tällä hetkellä 160 maahanmuuttajaoppilasta. Vaikka kysyntä kohtaa tällä erää tarpeen, myös haasteita maahanopettajaopetuksella riittää.

Palvelujohtaja Mika Mäkelä Hämeenlinnan opetuspalveluista kertoo, että kaupungin maahanmuuttajaopetus on valtakunnallisesti katsoen hyvällä mallilla, koska oppilaiden määrä ja palvelun tarve kohtaavat toisensa.

Hämeenlinnan opetuspalvelut on ollut vuodesta 2007 lähtien mukana opetushallituksen monikulttuurisuustaitojen kehittämishankkeessa. Vuosien saatossa kouluissa on muun muassa lisätty maahanmuuttajan ja paluumuuttajan tukiopetusta sekä oman kielen opetusryhmiä.

Lisäksi Hämeenlinnassa toimii tällä hetkellä maahanmuuttajaopetuksen pedagoginen yhdyshenkilö ja kaikille kaupungin kouluille on nimetty maahanmuuttajaopetuksen yhdyshenkilöt.

- Lammille perustettiin viime vuonna toinen valmistava luokka - tämä liittyy Lammin vastaanottokeskuksen toimintaan. Tarkoituksena on, että ensi syksynä Jukolassa aloittaa kolmas ryhmä ja sen toiminta on suunnattu lähinnä alakouluikäisille oppilaille. Maahanmuuttajaoppilaiden lähikouluperiaate on ensi syksystä lähtien aika hyvällä mallilla, sanoo palvelujohtaja Mika Mäkelä.

- Hämeenlinnassa tämä palvelutaso alkaa ensi syksystä lähtien vastata tarvetta eli maahanmuuttajakoulutuksen suhteen ollaan kohtuu hyvässä tilanteessa, Mäkelä jatkaa.

Toki haasteitakin löytyy

Haasteitakin Hämeenlinnassa riittää. Esimerkiksi opetuksen kannalta eräs pulmakohta on se, että Hämeenlinnaan tulee 15 - 17 -vuotiaita maahanmuuttajia, jotka eivät ole enää peruskouluikäisiä.

Mäkelän mukaan toisen asteen koulutuksessa onkin tehtävä lujasti töitä, että näille opiskelijoille löydetään oikeat paikat ja myöhemmin jatko-opintomahdollisuudet. Myös kulttuurien kohtaamiseen liittyviä haasteita riittää, mutta Mäkelä uskoo, että lisäämällä tieto-taitoa ja yhteistyötä eri toimijoiden kesken haasteista selvitään.

Hämeen Sanomat: Hämeenlinna haluaa kotouttaa nopeasti (26.3.2010)

Hämeenlinnan kantakaupungista etsiskellään isoja asuntoja, jotka voisivat tulla turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen käyttöön.

Ajatuksena on se, että vastaanottokeskus voisi aikaa myöten siirtyä ainakin osittain Lammilta kantakaupunkiin.

Kuntapaikkojen puute on iso ongelma, koska oleskeluluvan saaneet ihmiset joutuvat turhan päiten jatkamaan asumistaan vastaanottokeskuksissa.

Hämeenlinna yrittääkin nyt löytää keinoja, joilla uudet asukkaat saataisiin kotoutumisen alkuun nopeasti. Koulutuksen tarjoaminen lienee yksi tehokkaimmista tavoista.

Ensimmäinen turvapaikanhakijoiden ryhmä tuli Lammin vastaanottokeskukseen vuosi sitten. Osa tulijoista on edelleenkin vastaanottokeskuksessa.

Hämeenlinnan pääpoliisiaseman tiedote (16.3.2010)

Lammin vastaanottokeskuksessa sattui pahoinpitely maanantai iltana. Kaksi miestä tappeli keskenään. Toinen riitapukari selvittelee päätään poliisin putkassa ja selvittää pään selvittyä kuulustelussa tekoansa.

Yle: Oleskelulupa ei takaa porttia tavalliseen elämään (11.3.2010)

Oleskeluluvan saaneille turvapaikanhakijoille ei riitä sijoituspaikkoja kunnissa. Tämä vaikeuttaa oleskeluluvan saaneiden pääsyä kotouttamispalveluiden piiriin - ja kiinni tavalliseen elämään.

Ensimmäiset turvapaikan hakijat saapuivat Lammin vastaanottokeskukseen melko tarkkaan vuosi sitten. Ennakkoluulot ulkomaalaisia tulijoita kohtaan olivat melkoisia, mutta muutamaa pientä nahistelua lukuunottamatta asiat ovat sujuneet varsin rauhallisesti.

Täysin auvoista turvapaikanhakijoiden elämänmeno ei kuitenkaan ole. Yksi merkittävimmistä ongelmista on oleskeluluvan saaneiden sijoittaminen kuntiin.

Kunnat eivät ota tarpeeksi oleskeluluvan saaneita

Kuntapaikkoja ei yksinkertaisesti sanottuna ole tarpeeksi. Ongelma on valtakunnallinen, huomauttaa Lammin vastaanottokeskuksen johtaja Rajkumar Sabanadesan.

- Tästä seuraa se, että oleskeluluvan saaneet joutuvat odottamaan vastaanottokeskuksissa entistä pidempään, joskus jopa vuosia.

Ilman kuntapaikkaa kotouttamispalveluiden saanti hankaloituu.

- Käytännössä opiskelemaan tai työelämään pääsy on heikkoa ja muutenkin aktiiviseen normaaliin arkeen pääseminen on hankalaa.

- Oleskeluluvan saaminen on valoa tunnelissa, mutta kun kuntaan ei pääse, se tunneli näyttää kovasti pitkältä, harmittelee Rajkumar Sabanadesan.

Yksin tulleet nuoret Lammilta muualle

Opiskelua haittaa myös turvapaikanhakijoiden siirtäminen paikasta toiseen. Lammin vastaanottokeskukseen sijoitetut nuoret on päätetty siirtää muualle ja se pätkii - jälleen kerran Afganistanista tulleen Naser Husseinin mahdollisuuksia opiskella suomen kieltä.

- Opiskelin kuusi kuukautta Alkio-opistossa Korpilahdella. Sitten opiskeluun tuli katkos ennen kuin pääsin Lammin lukioon viideksi kuukaudeksi. Nyt harmittaa, kun joutuu taas muualla ja unohdan varmaan puolet siitä, mitä olen suomen kieltä oppinut.

Rekisteröinnissäkin ongelmia

Lammin vastaanottokeskuksessa on turvapaikanhakijoille kaikkiaan 180 paikkaa. Osa heistä asuu Ronnissa, osa on sijoitettu Lammin keskustassa sijaitsevissa kerrostaloissa.

Kuntapaikkojen puutteen lisäksi Hämeenlinnassa ongelmana on myös se, että maistraatti ei suostu rekisteröimään oleskeluluvan saaneita, jos heillä ei ole mukanaan virallista henkilöllisyyspaperia. Osalla Suomeen tulleista ei ole koskaan ollutkaan mitään papereita.

Hämeen Sanomat: Nuorille turvapaikanhakijoille etsitään tiloja kantakaupungista (7.12.2009)

Hämeenlinnan kaupunki harkitsee turvapaikanhakijoiden sijoittamista Ronnin keskuksen lisäksi myös kantakaupunkiin.

Tilaajajohtaja Jukka Lindberg kertoo, että kaupunki on valmis vuokraamaan tilat SPR:n vastaanottokeskukselle Hämeenlinnan keskustasta heti, kun sopiva kiinteistö vapautuu.

- Ajatuksena on, ettei ainakaan kasvateta tuota nykyistä Lammin keskusta, vaan pikemminkin toiseen suuntaan, Lindberg sanoo.

Hänen mukaansa koko uuden Hämeenlinnan alueella kiinteistöjä kyllä olisi tarjolla, mutta nyt kohdetta etsitään läheltä kaupungin keskustaa.

- Itse asiassa yhtä kiinteistöä jo tarjottiin, kyse oli tästä lakkautettavasta Hauhon Mäntykodosta. Mutta teimme yhdessä SPR:n ja kaupungin johdon kesken linjauksen, ettei keskusta perusteta nyt kaupunginosiin, vaan ihan tänne kantakaupunkiin, Lindberg kertoo.

Keskustan vastaanottokeskus voisi toimia hallinnollisesti osana Lammin nykyistä vastaanottokeskusta. Lindbergin mukaan satelliittiyksikköön voisi sijoittaa esimerkiksi alle 18-vuotiaita nuoria, jotka ovat tulleet Suomeen ilman huoltajaa.

Etelä-Suomen Sanomat: Lammin pakolaiskriisi pahenee (7.12.2009)

Kauppias sai varastelusta tarpeekseen

ESS–Markku Peltonen

Lammi

– Aikaisemmin kirpputorin pito oli hauskaa, mutta nyt tästä on mennyt maku. Terveyskin reistailee, kun koko ajan saa vahtia asiakkaiden myyntiin tuomia tavaroita, puuskahtaa lammilaisen Kirpputori Kiertolaisen omistaja Anja Jussila.

80-vuotiaan yrittäjän tuskastumisen jäljet johtavat pakolaisten vastaanottokeskukseen. Jussilan mukaan pieni osa keskuksen asukkaista on ottanut kirpparin toistuvien näpistelyretkien kohteeksi.

Jo aikaisemmin kyräilyksi muuttuneet paikallisten asukkaiden ja pakolaisten välit ovat siten käymässä yhä tulehtuneemmiksi.

Viime viikolla Jussila laittoi liikkeensä ikkunaan tuskastumisesta kieliviä varoituskylttejä.

Oven vieressä olevassa lapussa lukee: ”Huom! Ulkomaalaiset yksi kerrallaan sisälle” ja edelleen ”Sinä, joka varastit kristallipikarit, älä tule koskaan!”.

Toisessa lapussa lukee ”Röyhkeiden, toistuvien varkauksien takia avoinna vain valoisana aikana 9–15.30”.

– Kysyin sekä poliisilta että pakolaisten vastaanottokeskuksen väeltä, että syyllistynkö rasismiin, jos rajoitan sisäänpääsyä liikkeeseen. Heillä ei ollut mitään sitä vastaan, Jussila kertoo.

– En tiedä, onko näistä mitään apua. Eiväthän he osaa suomea. Pitää kai laitaa samat asiat englanniksi.

Painajaismaista

Entisellä kello- ja kultaseppäliikkeen pitäjällä kaupankäynti on vielä eläkevuosinakin ollut verissä, mutta nyt koko työ on alkanut saada painajaismaisia piirteitä.

– Nuoria ulkomaalaismiehiä tulee tänne ryhmissä ja monta kertaa olen huomannut jälkeenpäin jotakin kadonneen. Ensimmäisellä kerralla toukokuussa he olivat vaihtaneet halvempien tavaroiden hintalaput ostoksiinsa. Tajusin sen vasta myöhemmin.

– Sen jälkeen he ovat tulleet yhä röyhkeämmiksi. Ajattelevat kai, että olen jo niin vanha, etten huomaa mitään. Mitta tuli täyteen kuluneella viikolla, kun täältä hävisi kuusi arvokasta kristallipikaria, Jussila kertoo.

Aiemminkin koululaiset ovat joskus syyllistyneet näpistyksiin, mutta nyt yrittäjä pitää aivan varmana, että tekojen takana ovat nimenomaan liikkeessä käyvät ulkomaalaiset miesporukat.

– Eihän heitä saa mistään kiinni, ovat he niin taitavia. Poliisinkin tiedossa on, että pieni ryhmä vastaanottokeskuksen asukkaita on harrastanut samaa touhua jo eri puolilla Eurooppaa, Jussila kertoo.

Asiat selvitettävä

– Tiedän, että tämä on minulle huonoa mainosta, mutta asiaan on saatava jokin järjestys, Jussila sanoo.

Hän korostaa olleensa aikanaan toivottamassa pakolaisia tervetulleiksi Lammille.

– En ole mikään rasisti, mutta minusta ongelmista on voitava puhua suoraan.

Aivan uutta väriä lammilaisten ulkomaalaisongelma sai äskettäin, kun pakolaiskeskukseen johtavan tien varren talojen postilaatikkoihin kerrottiin ilmaantuneen pelottavia, uhkaaviksi koettuja piirroksia.

– Niissä oli jotakin vieraskielistä tekstiä, josta ei saa selvää, Jussila kertoo kuulemastaan.

Keskuksessa tiedetään

Lammin vastaanottokeskuksen johtaja Rajkumar Sabanadesan vahvistaa Jussilan ottaneen yhteyttä ja kertoneen hankaluuksistaan.

– Minun miestäni ei ole ongelma, että liikkeeseen pääsyä rajoitetaan järjestyksen säilyttämiseksi, Sabanadesan sanoo.

Kaupan liiton asiamies Matti Räisänen muistuttaa, että asiakkaiden sisäänpääsyn rajoittaminen on hyvin herkkä asia.

– Kauppias saa valita asiakkaansa. Jos kyseessä olevan ihmisryhmän jäseniä lasketaan edes yksitellen sisään, ei siinä pitäisi olla kovin suurta ongelmaa.

Poliisi tunnustaa, että tilanne voi olla tulkinnanvarainen.

– Asiakkaiden sisäänpääsyn rajoituksiin ei saa liittyä kansallisuuteen liittyvää syrjintää. Järjestyksen pidon kannalta voi olla toisinaan järkevää rajoittaa asiakkaiden sisäänpääsyä, sanoo apulaispoliisipäällikkö Tero Seppänen Lahden poliisista.

YLE: Yksi vangittu Lammin vastaanottokeskuksen tappelusta (25.11.2009)

Yksi henkilö on vangittu Lammin vastaanottokeskuksen viimeviikkoisen joukkotappelun vuoksi.

Oikeus on vanginnut todennäköisin syin yhden Somalimaan kansalaisen epäiltynä törkeästä pahoinpitelystä. Muut aiemmin pidätettyinä olleet kahdeksan henkilöä on vapautettu, mutta tappelun poliisitutkinta jatkuu edelleen.

Hämeenlinnan Lammin vastaanottokeskuksessa oli viime viikon keskiviikkona suurehko joukkotappelu, johon osallistui nuoria irakilaisia ja somaleja. Poliisi epäilee nyt vangittuna olevan lisäksi monen muunkin tappelussa mukana olleen syyllistyneen mm. pahoinpitelyihin.

Poliisitiedote: Lammin vastaanottokeskuksessa maahanmuuttajien välinen tappelu 18.11.2009 (19.11.2009)

Lammin vastaanottokeskuksessa tapahtui eilen illalla kello 19.30 välisenä usean henkilön välinen tappelu. Tapahtumat olivat saaneet alkunsa somalinuorukaisen ja ja irakilaisen välisestä nahistelusta.

Tapahtuman jälkeen useat somalian ja irakin kansalaiset ottivat yhteen vastaanottokeskuksen tiloissa, tässä yhteydessä käytettiin tekovälineenä myös veistä. Poliisi otti kiinni paikalta yhteensä viisi henkilöä, joista kolme oli saanut sairaalahoitoa vaativia vammoja, kenenkään vammat eivät olleet hengenvaarallisia. Vastaanottokeskuksen omaisuutta rikottiin tai rikkoontui samassa yhteydessä.

Myöhemmin otettiin kiinni kaksi henkilöä lisää, jotka olivat menossa saamiensa vammojen vuoksi Kanta-Hämeen keskussairaalan hoitoon, heidän vammansa eivät ole vakavia.

Lammin vastaanottokeskuksessa tapahtui 19.11.2009 klo 1.30 mahdollisesti aiempiin tapahtumiin liittyvä pahoinpitely, jossa nuorehkon somalimiehen epäillään lyöneen maanmiestään tämän nukkuessa, tämän jälkeen henkilö oli käynyt käyttäytynyt aggressiivisesti vastaanottokeskuksen valvojaa kohtaan ja mm. kuristanut häntä. Poliisi otti pahoinpitelijän otettiin kiinni. Kumpikaan asianomistaja ei saanut vakavia vammoja.

Kanta-Hämeen poliisi jatkaa tänään esitutkintaa, tutkinnassa on useita pahoinpitelyjä, kolme törkeää pahoinpitelyä sekä yksi vahingonteko. Poliisilla on kiinniotettuina neljä irakin kansalaista ja neljä somalian kansalaista, suurin osa henkilöistä on iältään 16- 18- vuotiaita.

Asiasta tiedotetaan seuraavan kerran 20.11.2009 klo 10.00.

Iltalehti: Kolme sairaalahoitoon vastaanottokeskuksen joukkotappelusta (19.11.2009)

YLE: Lammin vastaanottokeskuksessa raju asukkaitten yhteenotto (19.11.2009)

Ilta-Sanomat: Vastaanottokeskuksen hurja ilta: Joukkotappelu ja valvojan kuristaminen (19.11.2009)

Helsingin Sanomat: Nuoret tappelivat Lammin vastaanottokeskuksessa (19.11.2009)

Aamulehti: Maahanmuuttajilla joukkotappelu Lammin vastaanottokeskuksessa - veitsi mukana (19.11.2009)

Lammin vastaanottokeskuksessa puhkesi eilen illalla kello 19.30 aikaan joukkotappelu.

Kanta-Hämeen poliisin mukaan tapahtumat saivat alkunsa somalinuorukaisen ja irakilaisen välisestä nahistelusta.

Sen jälkeen isompi joukko otti yhteen vastaanottokeskuksen tiloissa. Välien selvittelyssä käytettiin aseena myös veistä.

Poliisi otti kiinni paikalta yhteensä viisi henkilöä, joista kolme oli saanut sairaalahoitoa vaativia vammoja. Kenenkään vammat eivät olleet hengenvaarallisia.

Myöhemmin otettiin kiinni vielä kaksi henkilöä, jotka olivat menossa saamiensa vammojen vuoksi Kanta-Hämeen keskussairaalan hoitoon.

Kiinniotettuna on neljä Irakin ja neljä Somalian kansalaista. Suurin osa on 16-18-vuotiaita.

Myös vastaanottokeskuksen omaisuutta rikottiin tai rikkoontui tappelun yhteydessä.

Poliisi tutkii levottomuuksia useina tavallisina ja törkeinä pahoinpitelyinä sekä vahingontekoina.

Vastaanottokeskus perustettiin Lammille viime vuonna. Sen käytössä on entisen Ronnin keskuslaitoksen tiloja sekä erillisiä asuntoja Lammin keskustassa.

Poliisi on joutunut aiemminkin selvittelemään Lammilla asukkaitten keskinäisiä rähinöitä. Kitkaa on ollut myös paikallisen väestön kanssa.

Hämeen Sanomat: Ylitarkastajan mukaan kahakointi on aina vakavaa (19.11.2009)

Kahakointi vastaanottokeskuksissa on aina vakava asia, mutta Lammin tapaus kuulostaa toistaiseksi pahimmalta, toteaa ylitarkastaja Veikko Pyykkönen sisäministeriön maahanmuutto-osastolta.
-Maamme yli 20 vastaanottokeskuksessa vietetään pääsääntöisesti ihan normaalia elämää. Asukkaat yrittävät selvitä arkipäivästään odotellessaan vastausta turvapaikkahakemukseensa.

Pyykkösen mukaan nuorten käyttäytymistä saattaa osaltaan selittää turhautuminen välitilaan. Turvapaikkapäätöksen odottelu kestää keskimäärin liki kahdeksan kuukautta. Epätietoisuus venyy kymmeneen kuukauteen, jos hakija saa kielteisen ratkaisun ja valittaa.

Vähän Lammin tapahtumia vastaava "maaottelu" on tapahtunut Pudasjärvellä. Nuorten keskinäinen kärhämä alkoi siellä varsin mitättömästä syystä: television futismatsiin liittyvistä erimielisyyksistä.

Pyykkösen mukaan on maahanmuuttoviraston asia pohtia, vaikuttaako rikostutkinta ja mahdollinen syyte turvapaikkaratkaisuun.
Vastaanottokeskuksissa alaikäisiä yritetään kasvattaa ottamaan vastuu omista teoistaan. Heidän yksiköissään on keskimääräistä enemmän henkilökuntaa.

Yhteistoiminta on ylitarkastajan mukaan avain kärhämien ratkaisuun, käydäänpä rettelöitä keskenään tai kantaväestön kanssa.
Pyykkösen mukaan kansallisuuksien jakaminen eri vastaanottokeskuksiin ei ole mahdollista, koska etukäteen ei tiedetä tulosuuntia.
-Sitä paitsi suomalaisessa yhteiskunnassa on tultava toimeen kaikkien kanssa. Profilointiajatuksesta on luovuttu aikoja sitten.
Vastaanottokeskuksissa on kaikkiaan miltei 5000 paikkaa ja ilman huoltajaa saapuneita alaikäisiä lapsia noin 670.

Hämeenlinnan kaupunki: Tutustumistilaisuus Lammin vastaanottokeskukseen 01.12.2009 16:00

Tervetuloa tutustumaan Lammin vastaanottokeskukseen ja kuulemaan tietoa pakolaisuudesta ti 1.12.2009 klo 16-17.30. Avoimen tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Suomen Punainen Risti/SPIRIT –hanke, Hämeen TE-keskus ja Lammin vastaanottokeskus. Luvassa on alustus ja keskustelua, jonka jälkeen tutustumiskierros.

Osoite: Lammin vastaanottokeskus, Rantatie 2, Ronni, ETEVAn Ravintokeskuksen auditorio.

Yle: Lammille lisää turvapaikanhakijoita (3.11.2009)

Hämeen Sanomat: Vastaanottokeskus kasvaa Lammilla (2.11.2009)

Lammilla sijaitseva turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus laajenee 30 paikalla. Lisäpaikkojen tarve on kova, sillä Suomeen on tullut edelleenkin runsaasti turvapaikanhakijoita.

Vastaanottokeskus on ollut 150-paikkainen. Nyt sen paikkalukua kasvatetaan noin 180:een. Lisäpaikat eivät tule Ronnin alueelle, vaan kirkonkylälle, josta vastaanottokeskus on vuokrannut asuntoja. Niihin tulee asumaan perheitä ja pariskuntia.

Vastaanottokeskuksen laajenemisesta järjestetään tiedotustilaisuus Lammilla torstaina 5. marraskuuta klo 18 osoitteessa Haapainojantie 8 B.

Yle: Lammin nujakoinnin tutkinta on loppusuoralla (30.10.2009)

Poliisi päättää lähiviikkoina johtaako elokuinen paikallisten nuorten ja vastaanottokeskuksen asukkaiden välinen nujakka syytteisiin.

Lammin vastaanottokeskuskahakka on yhä poliisitutkinnan alla. Hämeenlinnan poliisi on syksyn aikana kuulustellut jo lähes kaikki nujakkaan osallistuneet epäillyt, niin lammilaiset kuin vastaanottokeskuksen turvapaikan hakijatkin. Jutussa on puhutettu ja kuulusteltu kaikkiaan lähes kahtakymmentä ihmistä osallisuudesta nujakkaan. Vielä kuulustelematta on kaksi henkilöä. Esitutkintaa vaikeuttaa poliisin mukaan se, että näyttöä syyllisyydestä pahoinpitelyyn tai muuhun rikokseen ei saada, kun asiassa on vain sana sanaa vastaan. Lammin kirkonkylässä oli elokuun lopussa lammilaisten ja vastaanottokeskuksen nuorten välinen kahakka. Nujakassa rikottiin muun muassa kerrostalon ikkuna ja yhden henkilön sormi murtui mahdollisesti pesäpallomailasta saadun iskun seurauksena.

Hämeen Sanomat: Hattulassa mietitään pakolaisten vastaanottoa (9.10.2009)

Hattula on yhdessä Hämeenlinnan ja Janakkalan kanssa valmistellut kiintiöpakolaisten vastaanottamista kuntaan. Suunnitelmana on päättää kolmen kunnan yhteisestä kiintiöstä, jossa Hämeenlinnan osuus olisi suurin.

Asiaa on valmisteltu TE-keskuksen sisäministeriöltä saaman toimeksiannon perusteella. Nykyiset kuntapaikat eivät riitä kaikille kiintiöpakolaisille, joiden vastaanottoon Suomi on sitoutunut.

Hämeenlinnan seudulla vain kaupunki on ottanut vastaan kiintiöpakolaisia, 25 henkilöä vuodessa. Nyt kaavaillaan, että kaupungin, Hattulan ja Janakkalan yhteinen vuosikiintiö olisi 48-58 pakolaista.

Kaupungin osuus olisi 30-35 henkilöä, Hattulan 6-8 ja Janakkalan 12-15.

Hattulan perusturvalautakunta käsittelee asiaa kokouksessaan tänään torstaina. Pakolaisten vastaanottamisesta päättää kunnanvaltuusto.

Hämeen Sanomat: Kostilan koulu kansainvälistyi kerralla (16.9.2009)

Lähes kolmannes lammilaisen Kostilan koulun oppilaista puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin suomea. Välitunnilla ja monesti tunnillakin kuulee kiljahduksia arabiaksi, urduksi tai vaikkapa kurmanziksi. Oppilaat tulevat Lammin vastaanottokeskuksesta.

Kostilan 32 oppilaasta kymmenen on valmistavalla luokalla. Luokan tavoitteena on oppia sen verran suomea, että oppilaat voisivat siirtyä tavalliseen peruskouluun.

Monelle pelkästään oppimisen oppiminen on kovan työn takana. Opettaja Meri Rawstornen tehtävä ei ole helppo, sillä kirjavan kieli- ja kulttuuritaustan lisäksi oppilaiden ikähaitari laaja, 6-15 vuotta.

Oppilaita ei ole jaettu tasoryhmiin, koska heitä on niin vähän. Tehokkaan opetuksen kannalta se olisi kuitenkin välttämätöntä.

Poliisitiedote: Lammin vastaanottokeskuksessa kahakka (1.9.2009)

Kanta-Hämeessä Lammin vastaanottokeskuksessa tapahtui yhteenotto henkilökunnan ja turvapaikan hakijoiden kesken tänään 1.9.2009 noin klo 15 jälkeen. Joukko turvapaikan hakijoita tuli vaatimaan vastaanottokeskuksesta linja-autokuljetusta kauppaan. Kun tätä ei luvattu, syntyi paikan päällä asian selvittely ja paikalle hälytettiin poliisi. Poliisi otti kahdeksan henkilöä säilöön poliisilain perusteella. Kukaan ei loukkaantunut kahakassa ja asista ei käynnistetty rikostutkintaa.

Hämeen Sanomat: Turvapaikanhakijat tekivät istumalakon vastaanottokeskuksessa (1.9.2009)

Lammin vastaanottokeskuksen työntekijöiden ja turvapaikanhakijoiden välisen kiistan selvitykseen tarvittiin tiistaina poliisia.

Yli kymmenen turvapaikanhakijan joukko tuli kolmen aikaan iltapäivällä keskukseen vaatimaan linja-autokuljetusta ruokakauppaan Lammin keskustaan. Keskuksessa oli juuri alkamassa henkilökunnan viikkokokous ja keskuksen oma auto oli työajossa muualla.

Vastaanottokeskuksen apulaisjohtaja Ari Saarinen kertoo joukolle selitetyn, että henkilökunnan palaveri oli juuri alkamassa ja linja-auto vapautuisi vasta kello 18.

- He tekivät niin sanotusti istumalakon, eivätkä suostuneet poistumaan toimistostamme, Saarinen selittää.

Kun poistumispyyntö oli esitetty uudelleen tuloksetta, henkilökunta kutsui poliisin. Joukko poistui poliisin mukana ulos, mutta heti poliisipartion lähdettyä he palasivat takaisin sisälle, ja toistivat vaatimuksensa.

Poliisi kutsuttiin jälleen. Tällä kertaa kahdeksan turvapaikanhakijaa vietiin poliisiasemalle. Saarinen sanoo, ettei tilanteeseen liittynyt minkäänlaista väkivaltaa, eikä asiasta käynnistetä rikostutkintaa.

MTV3: Riita bussikuljetuksesta johti kahakkaan vastaanottokeskuksessa (1.9.2009)

Iltalehti: Yhteenotto Lammin vastaanottokeskuksessa (1.9.2009)

Kaleva: Vastaanottokeskuksessa kahakoitiin Lammilla (1.9.2009)

Aamulehti: Yhteenotto vastaanottokeskuksessa - Poliisi otti kiinni kahdeksan (1.9.2009)

Helsingin Sanomat: Turvapaikanhakijat ja henkilökunta kahakoivat vastaanottokeskuksessa Lammilla (1.9.2009)

Poliisi jouduttiin hälyttämään paikalle, kun turvapaikanhakijat ja henkilökunta olivat ottaneet yhteen Lammin vastaanottokeskuksessa Kanta-Hämeessa tiistaina iltapäivällä.

Kanta-Hämeen poliisin mukaan joukko turvapaikan hakijoita tuli vaatimaan henkilöstöltä linja-autokuljetusta kauppaan. Vaatimukseen ei suostuttu, mikä johti yhteenottoon osapuolten välillä.

Kukaan ei poliisin mukaan loukkaantunut kahakassa.

Paikalle hälytetty poliisi otti kiinni kahdeksan turvapaikanhakijaa. Kukaan ei loukkaantunut välienselvittelyssä. Poliisi ei käynnistä asiasta rikostutkintaa.

Saman vastaanottokeskuksen asukkaat aiheuttivat hämminkiä myös kaksi viikkoa sitten perjantaina.

"Siinä ottivat yhteen Lammin kylillä seudun baari-ikäiset nuoret ja turvapaikanhakijat. Kymmenkunta nuorta mukiloi toisiaan", kertoo Mika Heikkonen Hämeenlinnan poliisista.

Välienselvittelyn osapuolet saivat lieviä vammoja. Kaksi viikkoa sitten tapahtuneesta nujakoinnista on käynnistetty rikostutkinta.

Ilta-Sanomat: Bussikiista kuumensi pakolaiset - poliisit vastaanottokeskukseen (1.9.2009)

Kanta-Hämeessä Lammin vastaanottokeskuksessa tapahtui yhteenotto henkilökunnan ja turvapaikan hakijoiden kesken tiistaina noin kello 15 jälkeen.

Joukko turvapaikan hakijoita tuli vaatimaan vastaanottokeskuksesta linja-autokuljetusta kauppaan.

Kun tätä ei luvattu, syntyi paikan päällä asian selvittely ja paikalle hälytettiin poliisi.

Poliisi otti kahdeksan henkilöä säilöön poliisilain perusteella. Kukaan ei loukkaantunut kahakassa ja asista ei käynnistetty rikostutkintaa.

Hämeen Sanomat: Lammin kahakassa oli kymmeniä osallisia (27.8.2009)

Poliisi jatkaa viikonlopun yhteenoton tutkintaa. Osapuolet kiistelevät siitä, kumpi aloitti.

Suomalaiset ovat rasisteja, huutelevat fuck youta ja haastavat riitaa kännissä. Turvapaikanhakijat ahdistelevat tyttöjä, huutelevat törkeyksiä ja roikkuvat Suomessa elintasopakolaisina.

Lammilaisten ja maahanmuuttajien näkemykset toisistaan eivät ole pikaisen kyläkierroksen perusteella järin mairittelevia. Perjantaisen tappelun jälkeen koko kylä tuntuu miettivän kuka aloitti?

Kaupan edessä istuskelevat nuoret maahanmuuttajat sanovat, että kahakoimaan ryhtyneitä suomalaisia olisi ollut kymmenen moottoripyörän ja viiden autollisen verran, ja että mukana olisi ollut pistoolikin. Ohikulkeva suomalaispariskunta väittää puolestaan, että maahanmuuttajat olisivat aloittaneet tappelunkierteen hakkaamalla nuoren lammilaispojan.

Ilkeät huhut ja kauna kasvavat, kun tapahtumien kulku pysyttelee hämärän peitossa.

Motiivi edelleen hämärän peitossa

Kanta-Hämeen poliisi yrittää edelleen kerätä kokonaiskuvaa perjantain tapahtumista. Se tiedetään, että turvapaikanhakijoiden kerrostalolla käydyssä kahakassa oli mukana 20-30 henkilöä, joista kymmenen henkilöllisyys on poliisin tiedossa.

- Poliisi sai ilmoituksen joukkotappelusta, mutta paikalle ensimmäisenä tullut partio kohtasi enää vain rikottua irtaimistoa ja joitakin ihmisiä, rikoskomisario Pekka Kiiski kertoo.

Kiisken mukaan osallisia aletaan hakea kuulusteluihin lähiaikoina.

Aseina yhteenotossa käytettiin pesäpallomailaa, rikottua oluttuoppia ja laudanpätkää. Vammoja sai ainakin kolme turvapaikanhakijaa.

Nettikeskusteluissa yhteenoton syyksi on tarjottu mm. nuoren naisen kaappaamista ja lammilaisen pahoinpitelyä. Poliisille ei tällaisista rikoksista ole ilmoitettu.

- Tällä hetkellä näyttää siltä, että syynä oli se perinteinen eli kiista paikallisista naisista.

SPR:n Lammin vastaanottokeskuksen apulaisjohtaja Ari Saarinen vertasi Radio Hämeen haastattelussa yhteenottoa naapurikylien väliseksi nuorison tappeluksi, joka leimahti sietokyvyn loputtua. Saarisen mukaan parhaiten ongelmakysymyksiin löytyisi ratkaisu ottamalla yhteyttä suoraan vastaanottokeskukseen.

"Kaikki haluavat elää rauhassa"

- Suomessa on kaikki hyvin, mutta rasismi on iso ongelma, sanoo vastaanottokeskuksessa asuva turkkilainen Mirgin Kizmax.

Vuoden Lammilla asuneelle Kizmaxille huudellaan jatkuvasti törkeyksiä, ja hänen lapsiaan on kiusattu koulussa. Etenkin kännissä suomalaiset muuttuvat uhkaaviksi, nyökuyttelee vieressä istuva Cordo Muhammed.

- Kaikki haluavat vain elää rauhassa. Irakissa ei pysty elämään, koska kodin ulkopuolella on terroristeja, jotka tappavat sinut, Muhammed selittää jo kohtalaisen sujuvalla suomella.

Naistenahdistelusyytökset joukko kuittaa naurulla ja epäuskoisilla päänpudistuksilla.

Kovaa puhetta lammilaisilta

1. Minkälainen on tunnelma suomalaisten ja maahanmuuttajien välillä Lammilla?
2. Mitä pitäisi tehdä, ettei tappeluita enää syntyisi?

Keijo Lehtonen, Lammi
- Nämä tuoreemmat maahanmuuttajat ovat oikein rauhallisia, mutta arabimaista tulleiden kanssa tulee ongelmia. Sikamaisia kavereita ovat, istuvat tuolla muurilla, juovat kaljaa ja huutelevat hirveitä juttuja. Kaupan tuulikaapissa yksikin tallasi kantapäälle ja huusi "sinä perkele, saatana". Tiedän, että nuoria tyttöjä on ahdisteltu, viety kättä väkisin kaulalle ja sellaista.
- Minulla on lääke ongelmaan. Lähettäkää pakolaiset takaisin kotimaahan. En tiedä mitä perjantai-iltana on tarkalleen tapahtunut, mutta kyllä aihetta tappeluun oli.

Joonas Helén, Hämeenkoski
- Käyn koulua Lammilla, ja päiväsaikaan täällä ei oikein aisti mitään erikoista. Tappelusta ei oikein voi sanoa mitään, kun ei tiedä kumpi aloitti.
- En oikein tiedä, mitä pitäisi tehdä, että suomalaiset ja maahanmuuttajat tulisivat paremmin toimeen. Meidän luokalla on kuunteluoppilaana maahanmuuttajia, he ovat ainakin ihan mukavia. Tiedän kyllä, että kylällä on pari maahanmuuttajaa, jotka ahdistelevat tyttöjä.

Janniina Redfern, Lammi
- Tunnelma kylällä on hyvin huono, ei voi kulkea yksin pimeällä. Äitini asuu lähellä vastaanottokeskusta ja näen usein maahanmuuttajia. Muutama heistä käy erittäin sutjakkaasti naishenkilöiden kimppuun, minuakin on huoriteltu, heitetty kaljapullolla ja vaatteisiini on käyty kiinni.
- Lammi on liian pieni paikkakunta pakolaiskeskukselle. Ei muuta kuin pois meidän kotipaikkakunnalta.

Atso Rauhala, Lammi
- Tilanne Lammilla on ihan perseestä. Perjantaina olimme juhlimassa, joten en tiedä, mitä silloin on tapahtunut. Mutta tappelua ennen joukko maahanmuuttajia oli käynyt hakkaamassa nuoren pojan.
- Eivät maahanmuuttajat haittaa, jos he vain osaisivat käyttäytyä. Mustat pakolaiset ovat olleet ihan kunnollisesti, ne on nämä karvakädet, jotka kukkoilevat.

Yle: Vastaanottokeskuksen pulmat selvitetään (26.8.2009)

Lammin vastaanottokeskuksen ympärille kehkeytyneet pulmat selvitetään, lupaa Hämeenlinnan tilaajajohtaja Jukka Lindberg.

Asia nousi ajankohtaiseksi perjantaisen nujakoinnin vuoksi. Suomalaiset nuoret ottivat tuolloin yhteen turvapaikanhakijoiden kanssa. Ongelmien etsimiseen ja ratkaisemiseen halutaan mukaan mahdollisimman laaja piiri, toteaa Jukka Lindberg.

- Meidän on nyt hyvä käydä paikan päällä ja koota asioita ja tuntoja niin vastaanottokeskuksen näkökulmasta kuin lammilaistenkin näkökulmasta. On hyvä saada nämä lammilaisten huolenaiheet ja pulmat listattua ja katsoa mitä me niille voidaan tehdä.

Keskiviikkona Lindberg keskustelee Lammin ongelmista vastaanottokeskuksen ja poliisin edustajien kanssa. Viranomaiset pitävät kuitenkin perjantaista nujakointia yksittäisenä tapauksena.

Yle: Turvapaikanhakijoiden pahoinpitelyn selvittely jatkuu (26.8.2009)

Poliisin esitutkinta on Lammilla aivan alkuvaiheessa. Lammin kirkonkylässä liikkuu erilaisia huhuja, mitä perjantai-illan nujakassa on sattunut. Kolme turvapaikanhakijaa sai ruhjeita kahakassa.

Viime viikonvaihteen lammilaisten ja turvapaikanhakijoiden nujakan selvittely on edelleen aivan alkutekijöissä. Vanhempi konstaapeli Kim Malmström sanoi aamulla Radio Hämeelle, että viime perjantai-illan nujakasta liikkuu Lammilla runsaasti erilaisia huhuja.

Poliisi ei ole vielä muodostanut tarkkaa kuvaa siitä, mitä perjantai-iltana Lammin kirkonkylässä tapahtui. Vanhempi konstaapeli Kim Malmström korostaa, että turvapaikan hakijoiden ja lammilaisten suhteet ovat olleet tähän asti kunnossa ja perjantai-illan kahakka poikkeustilanne.

Perjai-illan kahakassa kolme turvapaikanhakijaa sai ruhjeita Lammin kirkonkylässä pakolaisten käyttöön osoitetussa kerrostalossa. Poliisi epäilee, että lammilaisia nuoria miehiä on liikkunut alueella varustettuina pesäpallomailoilla pyrkiessään sisään turvapaikanhakijoiden kerrostaloon. Jutun esitutkinta on aivan alkuvaiheessa.

Vastaanottokeskuksessa ongelma nähdään pienenä

SPR:n Lammin vastaanottokeskuksen apulaisjohtaja Ari Saarinen ei pidä viime viikon perjantaina sattunutta välien selvittelyä kovin isona asiana.

– Tätä voidaan verrata naapurikylien väliseksi nuorison tappeluiksi tai nakkikioskijonon tappeluksi, joka on siitä hieman levinnyt, Saarinen kertoo.

Saarinen toivoo omilta asiakkailta ja paikallisilta asukkailta sietokykyä siihen, että erilaisia ihmisiä kylällä liikkuu. Mikäli ongelmia ilmenee Saarinen pyyttää ottamaan yhteyttä vastaanottokeskukseen, jotta ongelmia pystytään käsittelemään ja asioita korjaamaan.

Muutoin keskuksen toiminta on käynnistynyt hyvin. Nopealla aikataululla käynnistetty turvapaikkakeskus on pystynyt järjestämään lakisääteiset asiat, kuten asumisen, terveyspalvelut ja sosiaalipalvelvelut. Myös suomen kielen opetus on pystytty aloittamaan kesän aikana.

Väkivaltaa pakoon Lammille

Lammin kirkonkylässä asuvat turvapaikanhakijat puolestaan kokevat joutuneensa uhkailun ja pelottelun kohteeksi.

Radio Hämeen haastattelema Irakin kurdi Jeger Asi kertoo olleensa vuoden Suomessa. Lammin kirkonkylässä hän on huomannut paikallisen väestön torjuvaa asennetta.

Jeger Asi sanoo tulkkinsa välityksellä, että lähti Irakista pakoon väkivaltaa, mutta on kohdannut sitä nyt Suomessakin. Jeger Asi kertoo, että hän on asunut kuukauden Pellavamakasiinikujalle. Ennen sitä hän oli vastaanottokeskuksessa Ronnissa.

Hän tietää Lammin keskustassa kokoontuvan porukan.

– Ei me tunneta niitä kavereita, mutta ne osaavat haastaa riitaa. Hässäkkää tulee silloin tällöin.

Hämeen Sanomat: Kokoomus kerää Ronniin leluja ja huonekaluja (24.8.2009)

Hämeenlinnan kokoomus kerää lauantaina torilla Lammin vastaanottokeskukseen huonekaluja, leluja ja harrastevälineitä.

Idea lähti kaupunginhallituksen vierailusta vastaanottokeskukseen. Tuolloin Ronnin tilat todettiin asiallisiksi, mutta kolkoiksi ja tyhjiksi.

- Olemme olleet yhteydessä vastaanottokeskukseen. Lapsiperheet kaipaavat erityisesti leluja, harrastusvälineitä ja kuvakirjoja, kokoomuksen kunnallisjärjestön varapuheenjohtaja Lulu Riikonen kertoo.

Lauantaisissa Toivotalkoissa kerätään myös käyttökelpoisia, puhtaita ja ehjiä huonekaluja, erityisesti kaappeja, jääkaappeja, mattoja ja verhoja.

- Vastaanottokeskus on yhteinen haaste ja vaatii niin keskuksen asukkailta, päättäjiltä kuin paikallisilta hämeenlinnalaisiltakin paljon. Ei meidän pidä jättää lammilaisia yksin vastaanottokeskusta koskevissa asioissa, mutta ei ongelmia myöskään ratkaista pesäpallomailoilla, Lulu Riikonen viittaa viikonvaihteen kärhämöintiin Lammin kirkonkylällä.

Yle: Pakolaisia ahdisteltiin Lammilla (24.8.2009)

Kanta-Hämeen poliisi tutkii suomalaisten ja turvapaikanhakijoiden perjantaiöistä yhteenottoa Lammin keskustassa.

Kahakointi alkoi kahden turvapaikanhakijan ja suomalaisjoukon kesken Lammin keskustassa perjantaina ennen puoltayötä. Vastaanottokeskuksen asukkaat siirtyivät kerrostaloasuntoon, minne suomalaiset seurasivat pesäpallomailat mukanaan. Suomalaiset rikkoivat talon ikkunoita, ovia ja pyrkivät väkivalloin sisään.

Välienselvittelyssä kolme turvanpaikanhakijaa sai ruhjeita ja haavoja.

- Paikalla on nähty muutamia henkilöautoja sekä moottoripyöriä, joten yhteenotossa on ollut useampia tekijöitä, kertoo vastaanottokeskuksen apulaisjohtaja Ari Saarinen.

Poliisin tutkimukset ovat vielä alkutekijöissään. Tutkintaa vaikeuttaa ristiriitaiset lausunnot tapahtumien kuluista sekä runsaat perättömät huhupuheet.

- Olen viikonlopun ja maanantain aikana haastatellut omia työntekijöitä ja myöskin näitä asiakkaita ja selvittänyt mitä siellä on tapahtunut. Tietoa tapahtuneesta on tullut meidän asiakkailta, mutta ne ovat ristiriidassa keskenään, joten todellista syytä ei ole vielä tiedossa, kertoo Saarinen.

Silti Saarinen toivoo ihmisiltä vihjeitä tapahtuneesta Kanta-Hämeen poliisiin tai vastaanottokeskukseen.

Yle: Paikalliset ja turvapaikanhakijat nujakoivat Lammilla (22.8.2009)

Joukko lammilaisia ja Lammin vastaanottokeskuksen asukkaita otti yhteen lauantain vastaisena yönä Lammilla.

Kahakointi tapahtui keskustassa sijaitsevan kerrostalon pihamaalla ja rappukäytävässä. Talossa asuu turvapaikanhakijoita.

Lammilaisilla oli aseinaan muun muassa pesäpallomailoja. Teräaseita yhteenotossa ei tiettävästi käytetty. Välienselvittelyssä kolme ihmistä sai joitakin ruhjeita ja haavoja. Täyttä selvyyttä tapahtumista ei poliisilla vielä ole.

Mukana välienselvittelyssä oli joitakin kymmeniä henkilöitä. Kanta-Hämeen poliisi tutkii asiaa.

Hämeen Sanomat: Paikalliset ja turvapaikanhakijat ottivat yhteen Lammilla (22.8.2009)

Lammilaiset ja Lammin vastaanottokeskuksen asukkaat kahakoivat perjantaina hieman ennen puolta yötä Hämeenlinnan Lammilla. Yhteenotto sattui keskustassa sijaitsevan kerrostalon pihalla ja rappukäytävässä. Talon kaikki asukkaat ovat turvapaikanhakijoita.

Poliisin antamien tietojen mukaan välienselvittelyyn osallistui joitakin kymmeniä henkilöitä, joista kolme sai ruhjeita ja haavoja. Lammilaiset olivat varustautuneet yhteenottoon muun muassa pesäpallomailoin, mutta teräaseita ei tiedetä olleen mukana.

Vastaanottokeskuksen apulaisjohtaja Ari Saarisen saaman tiedon mukaan lammilaiset poistuivat paikalta, kun poliisit saapuivat. Tarkkaa tietoa tapahtumiin osallisten lukumäärästä ei ole, mutta Saarisen mukaan fyysisessä kontaktissa oli kaksi turvapaikanhakijamiestä. Molemmat heistä saivat lieviä vammoja.

Öinen nujakka tuli henkilökunnalle täytenä yllätyksenä, sillä häiriöitä ei ole ollut viime kevään jälkeen.

- Olemme poliisin kanssa viikoittain yhteydessä ja vertailemme tietojamme. Tästä ei ole tullut minkäänlaista ennakkovaroitusta, Saarinen sanoo.

Apulaisjohtaja pohtii, voisiko tapahtumilla olla yhteys lauantaina alkaneeseen muslimien pyhään kuukauteen ramadaniin.

- Ramadanhan on heille juhla-aikaa, ja käyttäytyminen on silloin erilaista kuin tavallisesti. Mutta tämä on pelkkää spekulaatiota, hän painottaa.

Saarinen kertoo, että lauantain aikana talossa on korjattu rikkoutuneita ovia. Myös asumisjärjestelyihin on tehty muutoksia.
- Tärkeintä on, että asukkaillamme on turvallista olla täällä, ja että myös työntekijöiden turvallisuus on taattu.

Kanta-Hämeen poliisi tutkii tapahtumien kulkua.

Hämeen Sanomat: Kaupunginhallitus jalkautui Lammille (10.8.2009)

Hämeenlinnan kaupunginhallitus tutustui maanantaina kaikkien aikojen ensimmäisellä "maakuntamatkallaan" Lammin kaupunginosaan.

Päivän aikana hallituksen jäsenet sekä joukko johtavia virkamiehiä sai lähes minuuttiaikataululla rautaisannoksen Lammi-tietoutta.

Kierros alkoi Lammin turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksesta. Sen toiminta on käynnistynyt hyvin, mutta johtaja Rajkumar Sabanadesanin ja apulaisjohtaja Ari Saarisen huolena on turvapaikkahakemusten käsittelyn pitkittyminen.

Päivän aikana kaupungin edustajat tutustuivat myös Lammin yrityselämään sekä muun muassa aluetoimikunnan työskentelyyn ja kuulivat liikuntaväen toiveita.

Yle: Turvapaikanhakijat tarvitsevat edustajia (14.7.2009)

Alaikäiset turvapaikanhakijat Lammin vastaanottokeskuksessa tarvitsevat kipeästi edustajia. Edustajien puute hidastaa lasten asioiden käsittelyä.

Vastaanottokeskuksessa on tällä hetkellä kolmisenkymmentä alaikäista, jotka ovat saapuneet Suomeen ilman vanhempiaan tai huoltajaa. Lammin vastaanottokeskuksessa on ilman huoltajaa saapuneille lapsille paikkoja 35.

Alaikäisten turvapaikanhakijoiden edustajana voi toimia kuka tahansa aikuinen ihminen, jonka taustat ovat kunnossa. Tällä hetkellä edustajien puute hidastaa lapsen asioiden etenemistä ja käsittelyä, sanoo sosiaalityöntekijä Eeva Knaapila:

- Todella tarvitaan paljon aikuisia ihmisiä, jotka lähtisi katsomaan että näiden lasten asioita hoidetaan niin kuin niitä tulisi hoitaa eli otetaan lapsen etu huomioon. Mutta ensin meillä on kiire saada edustaja, jotta lapsen asioita voidaan viedä eteenpäin.

Kun lapselle on saatu edustaja, seuraa poliisin ja maahanmuuttoviraston puhuttelu. Maahanmuuttovirastossa päätetään siitä, myönnetäänkö lapselle turvapaikka vai ei.

Tällä hetkellä Lammilla askarruttaa myös alaikäisten turvapaikanhakijoiden opetus ja koulutus. Vastaanottokeskuksen johtaja Rajkumar Sabanadesan kertoo, että koulutuksen ja opetuksen järjestäminen on vielä auki.

- Syksyllä olemme varmasti viisaampia, sanoo Rajkumar Sabanadesan.

150-paikkaisen Lammin turvapaikanhakijoiden vastaanttokeskuksen paikat ovat täynnä. Suurin osa vastaanottokeskuksen asukkaista on aikuisia. Rajkumar Sabanadesan mukaan muista Suomen vastaanottokeskuksista tulee jatkuvasti kyselyjä vapaista paikoista. Lammille voidaan ottaa väliaikaisesti asumaan muutamia kymmeniä ihmisiä, jos eteen sellainen tilanne tulee, sanoo Sabanadesan.

Myös ilmapiiri Lammilla on tasoittunut ja yhteistyö on alkanut sujua lammilaisten ja vastaanottokeskuksen väen kanssa. Alun ennakkoluuloista on tultu jo hyvän matkaa eteenpäin ja suhtautuminen on mennyt parempaan suuntaan, sanoo Rajkumar Sabanadesan.

Yle: Lisää poliiseja Hämeeseen (3.7.2009)

Kesäkuun alussa tuli neljä poliisia lisää. Kolme poliisia tulee näinä päivinä Lammin vastaanottokeskuksen tarpeisiin.

Kanta-Hämeen poliisilaitos on saanut kesän aikana täytettyä seitsemän poliisivirkaa. Työllistämismäärärahoilla täytettiin kesäkuun alusta neljä virkaa. Kolme poliisia tulee näinä päivinä Lammin turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen tarpeisiin, kertoo poliisipäällikkö Jarmo Holma.

Kanta-Hämeen poliisilaitoksella on kuitenkin edelleen 21 virkaa vailla poliisia. Tilanne on ollut vaikea jo vuosia eikä rahaa virkojen täyttämiseen ole. Holman mukaan nyt täytetyillä viroilla saadaan kuitenkin kenttätoiminta ja rikostutkinta toimimaan hieman paremmin.

Poliisipäällikkö Jarmo Holman mukaan niukoista resursseista huolimatta toimintavalmiusajat Kanta-Hämeessä ovat maan keskiarvoa. Kiireellisissä tapauksissa hämäläispoliisit ovat hälytyksestä paikalla keskimäärin 12 minuutissa. Kaupungeissa paikalla ollaan vielä nopeammin, Holma sanoo.

Yle: Paikallistapahtumat työllistävät turvapaikanhakijoita (29.6.2009)

Osa Lammin vastaanottokeskuksen asiakkaista on saatu työllistettyä paikallisiin tapahtumiin. Vastaanottokeskus on neuvotellut myös yrityksen kanssa turvapaikanhakijoiden työllistämisestä.

Työ- ja opintotoiminnan tarjoaminen Lammin vastaanottokeskuksen asiakkaille tuovat haasteita. Opintotoiminta on käynnistynyt varsin mallikkaasti, sillä turvapaikanhakijat saavat kolmena päivänä viikossa suomen kielen opetusta. Työtoiminnasta vastaavat henkilöt kartoittavat parhaillaan alueen työmahdollisuuksia.

Lammin vastaanottokeskuksessa turvapaikanhakijoita on noin 140 lapsista keski-ikään saakka. Osa asiakkaista on jo ollut satunnaisissa avustustehtävissä paikallisissa tapahtumissa, kuten urheilutapahtumissa, markkinoissa, tienvarsien siivoustöissä sekä talkoolähtöisesti apuna vanhuksille.

Vastaanottokeskus on neuvotellut alustavasti myös muutaman yrityksen kanssa turvapaikanhakijoiden työllistämisestä.

Virallisesti turvapaikanhakijoiden työllistämisprojekti käynnistyy syyskuun alussa. SPR Lammin vastaanottokeskuksen apulaisjohtaja Ari Saarinen toivoo, että kaikki tahot jotka voivat tarjota tekemistä turvapaikanhakijoille, ottaisivat yhteyttä Lammin vastaanottokeskukseen.

- Tarkoitus ei ole viedä kesätöitä tai muita keneltäkään suomalaiselta pois, vaan auttaa yhteiskuntaa ja saada asiakkaillemme mielekästä toimintaa. He kaipaavat tekemistä ja fyysistä rasitusta, jotta mieli pysyy virkeänä, toteaa Saarinen.

Myös Ydin-Hämeen aluetoimikunnassa on keskusteltu tapahtumien järjestämisetä vastaanottokeskuksessa ja työllistää sitä kautta turvapaikanhakijoita.

- On myös mahdollista, että jos yhdistys saa avustusta tapahtumiin, niin he työllistävät, ottavat osallisiksi ja kutsuvat mukaan vastaanottokeskuksen asiakkaita. Vielä emme tiedä onko se käytännössä toiminut, kertoo Ydin-Hämeen aluetoimikunnan puheenjohtaja Jouni Lehtonen.

Hämeen Sanomat: Lammilaismies häiriköi pakolaisten vastaanottokeskuksessa (15.5.2009)

Lammilainen nuori mies on käynyt toistuvasti häiriköimässä pakolaisten vastaanottokeskuksen tiloissa Pellavamakasiininkujalla olevassa kerrostalossa.

Poliisi on pidättänyt miehen tutkimuksia varten, mutta ei esittäne hänen vangitsemistaan.

Tutkinta on pahasti kesken, mutta tämän hetken tietojen mukaan mies on käynyt useita kertoja yöaikaan meluamassa talon porraskäytävissä ja muun muassa potkinut ovia.

Toistaiseksi häntä epäillään laittomasta uhkauksesta, yhdestä pahoinpitelystä ja häiriön aiheuttamisesta. Tuoreimmassa tapauksessa torstain vastaisena yönä miehellä oli tiettävästi kirves mukanaan.

Syylliseksi epäillyllä on rikollinen tausta. Hän muun muassa ryösti taksin Lammilla viime tammikuussa, josta sai kymmenen kuukauden ehdottoman vankeustuomion. Miehellä on pitkä rikosrekisteri ja hän oli taksin ryöstäessään ehdonalaisessa vapaudessa.

Hämeen Sanomat: Vastaanottokeskuksessa avoimet ovet (14.5.2009)

Lammin vastaanottokeskus on toiminut pari kuukautta. Muutaman viikon kuluessa Ronniin odotetaan vielä noin 35 ilman huoltajaa liikkeellä olevaa lasta ja nuorta.

Muuten vastaanottokeskuksen elämä on jo uomissaan. Lähes kaikki työntekijät on saatu palkatuksi. Paikka työllistää 34 henkeä.

Osa muista vastaanottokeskuksista tulleiden perheiden lapsista osaa jo sen verran suomea, että he ovat aloittaneet koulunkäynnin tavallisissa luokissa Konnarin koululla.

Lauantaina 16.5. klo 13-16 kaikilla kiinnostuneilla on tilaisuus tutustua Ronnin vastaanottokeskuksen toimintaan avoimien ovien päivässä.

Yle: Ronniin lisää turvapaikanhakijoita (21.4.2009)

Ongelmana on pätevien sosiaalityöntekijöiden palkkaaminen.

Lammin Ronnin vastaanottokeskukseen odotetaan jälleen tällä viikolla uusia turvapaikanhakijoita. Tällä hetkellä vastaanottokeskuksessa asuu 86 turvapaikanhakijaa. Keskuksen johtaja Rajkumar Sabanadesanin kertoo, että tällä viikolla odotetaan 45:ää uutta turvapaikanhakijaa.

Sosiaalityöntekijöistä keskuksessa on edelleen pulaa. Sabanadesanin mukaan keskukseen on palkattu yksi muodollisesti epäpätevä sosiaalityöntekijä, mutta toinen paikka on vielä auki.

Muuten työntekijöiden rekrytointi on sujunut hyvin ja vastaanottokeskukseen on saatu palkattua 34 työntekijää.

Ronniin ei ole tullut vielä yhtään alaikäistä turvapaikanhakijaa. Kun lapsia tulee, palkataan heitä varten muutama ohjaaja, sanoo johtaja Rajkumar Sabanadesan.

Ronnin vastaanottokeskuksessa on kaikkiaan 150 paikkaa.

ESS: Turvapaikanhakijat saapuivat Lammille (27.3.2009)

Ensimmäiset turvapaikanhakijat saapuivat perjantaina iltapäivällä Lammille perustettuun vastaanottokeskukseen. 40 ihmisen ryhmään koostui irakilaisia, somalialaisia ja tshetshenialaisia.

Heistä 28 ihmistä jää asumaan Lammin keskustassa sijaitsevaan kerrostaloon, jonka vastaanottokeskus on vuokrannut. Loput vietiin Ronniin Pääjärven kuntoutuskeskuksen alueella sijaitseviin tiloihin.

Punainen risti perusti vastaanottokeskuksen kiireisellä aikataululla. Suomen muut vastaanottokeskukset ovat aivan täynnä, sillä turvapaikanhakijoiden määrä on kasvanut reilusti tänä ja viime vuonna.

Lammin vastaanottokeskuksen johtaja Rajkumar Sabanadesan toivoo, että myös hakemusten käsittelyyn ja turvapaikan tai oleskeluluvan saaneiden ihmisten sijoittamiseen saataisiin lisää kapasiteettia, etteivät ihmiset joutuisi odottamaan kohtuuttoman pitkään.

Sabanadesan ei osaa sanoa, kauanko turvapaikanhakijat joutuvat Lammilla viettämään.
- Sen aikaa, mitä se prosessi kestää. Se voi olla kaksi vuotta tai kolme kuukautta, Sabanadesan sanoo.

YLE: Pakolaisia Pääjärvelle perjantaina (24.3.2009)

Ensimmäiset pakolaiset saapuvat Lammin Pääjärven kuntoutuskeskukseen tämä viikon perjantaina. Turun pakolaiskeskuksesta saapuu Lammille 41 pakolaista eri maista.

Pakolaiskeskus aloittaa toimintansa aikaisemmin kuin oli alunperin tarkoitus. Pääjärvellä asuu edelleen myös kuntoutuskeskuksen kehitysvammaisia asukkaita.

YLE: Ronni etsii osaavia työntekijöitä (16.3.2009)

YLE: Lammilaiset mukaan pakolaiskeskuksen suunnitteluun (3.3.2009)

Hankkeelle halutaan laatia tiedotussuunnitelma, jotta kuntalaiset pysyvät mukana vastaanottokeskuksen perustamisen etenemisessä.

Hämeen TE-keskus haluaa lammilaiset mukaan Ronniin tulevan pakolaisten vastaanottokeskuksen suunnitteluun. TE-keskuksen mukaan vastaanottokeskuksen perustaminen on herättänyt niin runsaasti kysymyksiä ja keskustelua Lammilla ja laajemminkin Hämeenlinnassa, että hankkeelle on syytä laatia tiedotussuunnitelma.

TE-keskus on pyytänyt SPR:n Hämeen piiriä laatimaan suunnitelman.

Suunnitelmassa on syytä pohtia, miten lammilaiset saavat realistisia tietoja vastaanottokeskuksen perustamisen etenemisestä. Lisäksi halutaan pohtia sitä, miten lammilaiset voisivat osallistua ja auttaa keskuksen perustamisessa.

YLE: Vastaanottokeskuksen vastustajien vetoomukset esillä (2.3.2009)

Hämeenlinnan kaupunginhallitus käsittelee tänään Ronnin vastaanottokeskusta vastustavaa nettiadressia ja kuntalaisaloitetta.

Ronniin tulevan pakolaisten vastaanottokeskuksen vastustajien vetoomukset ovat tänään Hämeenlinnan kaupunginhallituksen käsiteltävänä. Asiasta on jätetty kuntalaisaloite, jonka on allekirjoittanut vajaat 30 ihmistä. Nettiadressissa vastaanottokeskusta vastustaa puolestaan lähes 240 allekirjoittajaa.

Molemmissa vetoomuksissa ollaan huolissaan muun muassa alueen asukkaiden turvallisuudesta.

Kuntalaisaloitteen on tarkoitus herättää keskustelua alueen käyttämisestä muuhun soveltuvampaan tarkoitukseen.

Nettiadressissa puolestaan vastustetaan ehdottomasti vastaanottokeskusta, koska kyseisellä alueella asuu edelleen kehitysvammaisia. Tilat soveltuvaisivat paremmin vanhusten hoitopaikaksi, adressissa ehdotetaan.

Tilaajajohtaja Jukka Lindbergin mukaan vastaanottokeskus ei aiheuta turvallisuusuhkaa. Kaupunginjohtaja Tapani Hellstén esittääkin, etteivät kuntalaisaloite ja nettiadressi aiheuta enempiä toimenpiteitä.

Hämeen Sanomat: Ronniin muuttajat aloittavat ripeästi suomen opinnot (2.3.2009)

SPR hankkii ensitöikseen Ronnin vastaanottokeskuksen tulijoille suomen kielen opetusta. SPR:n Hämeen piirin toiminnanjohtaja Silja Vilmi-Koskinen painottaa, että maahanmuuttajien on hyvin tärkeää heti päästä kiinni opintoihin, kun nämä ovat asettuneet vastaanottokeskukseen.

Jos vastaanottokeskuksen hanke etenee suotuisasti, saattavat ensimmäiset maahanmuuttajat saapua Lammille jo kuukauden päästä.

Vilmi-Koskinen arvioi, ettei oppivelvollisuusikäisiä maahanmuuttajanuoria nähdä vielä tänä vuonna Lammin peruskoulussa, mutta varmasti jo seuraavan lukuvuoden alussa.

Kansanopistoista eri puolella Suomea puolestaan pyritään luomaan oppimispuitteita oppivelvollisuusiän jo ohittaneille maahanmuuttajanuorille. Turvapaikanhakijoiden koulutus on aloitettu jo kymenessä kansanopistossa.

Hämeen Sanomat: Sabanadesan Ronnin vastaanottokeskuksen johtajaksi (27.2.2009)

Hämeen Sanomat: Lääkäripalvelujen järjestäminen turvapaikanhakijoille on vielä auki (27.2.2009)

Vielä ei ole selvyyttä siitä, miten turvapaikanhakijoiden lääkäripalvelut järjestetään tulevassa Ronnin vastaanottokeskuksessa. Kaupungin terveyspalvelujen tilaajajohtaja Jukka Lindberg sanoo, että vaihtoehdot ovat kunnalliset palvelut tai ostopalvelulääkäri.

Joka tapauksessa valtio maksaa terveydenhoitokulut kuten muutkin turvapaikanhakijoiden aiheuttamat kulut. Mikäli vastaanottokeskus käyttää kunnallisia palveluja, se myös maksaa niistä Hämeenlinnan kaupungille.

- Kyse on kapasiteetistamme. Jos meillä on myydä palveluja, toki haluamme käyttää kapasiteettiamme tehokkaasti, Lindberg sanoo.

Kaupunginhallitus käsittelee maanantaina Jonna Salomaan ja 26 muun henkilön allekirjoittamaa kuntalaisaloitetta, jossa kysytään mm. turvapaikanhakijoiden terveydenhuoltopalveluiden järjestämisestä. Niin ikään käsittelyssä on Minna Koiviston toimittama vastaanottokeskusta vastustava nettiadressi, jossa on 236 nimeä.

Jukka Lindberg on selvittänyt näissä aloitteissa esitettyjä kysymyksiä kaupunginhallitusta varten. Kaupunginjohtaja Tapani Hellstén esittää hallitukselle, etteivät aloitteet johda enempiin toimenpiteisiin.

YLE: Pakolaisten vastaanottokeskus Lammille (19.2.2009)

Sisäministeriön mukaan vastaanottokeskus tulisi saada toimintaan jo maaliskuussa.

Pakolaisten vastaanottokeskuksen perustaminen Lammin Ronnille on varmistunut. Sisäministeriö on velvoittanut Hämeen TE-keskuksen valmistelemaan keskuksen perustamisasiakirjat. Samalla keskuksen toiminnasta vastaava SPR:n Hämeen piiri tekee käytännön suunnitelmat ja palkkaa keskukselle henkilökunnan.

Ylitarkastaja Veikko Pyykkönen Sisäministeriön maahanmuutto-osastolta toivoo, että keskus saadaan toimintaan Lammilla jo lähiviikkoina. Pyykkösen mukaan turvapaikanhakijoita on viime kuukausina tullut runsaasti muun muassa Somaliasta ja Afganistanista Suomeen.

YLE: Kaupunginhallitus myönteinen Ronnin vastaanottokeskukselle (17.2.2009)

Netissä on kerätty vastaanottokeskusta vastustavaan adressiin nimiä.

Hämeenlinnan kaupunginhallitus näyttää vihreää valoa Lammin Ronniin suunnitellun pakolaisten vastaanottokeskuksen perustamiseen. Kaupunginjohtaja Tapani Hellsténin esityksestä kaupunginhallitus päätti edesauttaa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa vastaanottokeskuksen perustamista.

Varsinaisen päätöksen vastaanottokeskuksen perustamisesta tekee sisäministeriö.

Kaupunki haluaa olla myös seurata vastaanottokeskuksen vaikutuksia ja ehkäistä mahdollisia haittavaikutuksia jo ennakolta. Ronniin suunniteltu parin sadan ihmisen vastaanottokeskus on herättänyt Lammilla myös vastustusta. Netissä on kerätty vastaanottokeskusta vastaan adressia, jonka on allekirjoittanut noin 240 ihmistä.

Hämeen Sanomat: Kaupunki päätyi vastaanottokeskuksen kannalle (16.2.2009)

Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustaminen Lammille ei jää kiinni ainakaan Hämeenlinnan kaupungista. Kaupunginhallitus teki maanantaina asiasta myönteisen päätöksen.

Se hyväksyy keskuksen perustamisen, jos toiminta voidaan sovittaa yhteen alueella tapahtuvan muun toiminnan kanssa.

Kaupunki lupaa edistää vastaanottokeskuksen perustamista ja järjestää sen tarvitsemat tukitoimet yhteistyössä SPR:n kanssa, joka ottaa vastuun keskuksen toiminnasta.

Kaupunki lupaa myös seurata vastaanottokeskuksen vaikutuksia alueella aktiivisesti. Mahdolliset haittavaikutukset yritetään ehkäistä jo ennakolta.

Valtuusto saa kaupungihallituksen päätöksen tiedokseen.

Hämeenlinnan kaupunki: Kaupunginhallitus myönteinen vastaanottokeskuksen perustamiseen Lammille (16.2.2009)

Kaupunginhallitus päätti suhtautua myönteisesti turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen sijoittamiseen Lammille Pääjärven laitosalueen tyhjeneviin tiloihin.

Toiminnan käynnistäminen edellyttää sisäministeriöltä toimeksiantoa TE-keskukselle, joka tekee sopimuksen mahdollisen toimijan kanssa. Kiinnostuksensa toimijaksi on ilmoittanut SPR:n Hämeen piiri.

Hämeenlinnan kaupungin rooli vastaanottokeskusasiassa on tukipalveluiden (esim. opetus- ja terveyspalvelut) järjestäminen. Vastaanottokeskuksen kustannuksista vastaa Suomen valtio.

Kaupunginhallitus päätti, että mikäli vastaanottokeskus toteutuu, sen vaikutuksia alueella seurataan ja aktiivisesti ennaltaehkäistään mahdollisia haittavaikutuksia yhdessä toimijoiden ja muiden sidosryhmien kanssa.

Lammilla 5.2. järjestetyssä yleisötilaisuudessa tuotiin esille mm. seuraavia huolenilmauksia:
- vastaanottokeskuksen koko suhteessa kylän kokoon
- turvallisuusriskit, häiriöt, tartuntataudit
- alueen maineen ja arvostuksen aleneminen ja kiinteistöjen hintojen aleneminen
- peruspalveluiden riittävyys kantaväestölle
- keskuksen vaikutukset vammaispalvelujen toiminnalle alueella
- kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet asiassa

YLE: Kaupunginhallitus ottaa kantaa pakolaiskeskukseen (14.2.2009)

Hämeenlinnan kaupunginhallitus ottaa maanantaina kantaa Lammin Ronniin suunnitellun pakolaisten vastaanottokeskuksen perustamiseen. Kaupunginjohtaja Tapani Hellstén esittää, että kaupunki edesauttaa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa vastaanottokeskuksen perustamista.

Varsinaisen päätöksen vastaanottokeskuksen perustamisesta tekee sisäministeriö.

Hellstén ehdottaa myös, että mikäli vastaanottokeskus perustetaan sen vaikutuksia alueella seurattaisiin ja mahdollisia haittavaikutuksia ehkäistäisiin muiden toimijoiden kanssa. Viime viikolla järjestetyssä yleisötilaisuudessa alueen asukkaat ilmaisivat huolensa keskuksen vaikutuksista alueella.

Hämeenlinnan kaupungihallitus käsittelee asiaa maanantaina.

Hämeen Sanomat: Kaupunki seuraa vastaanottokeskuksen vaikutuksia (13.2.2009)

Hämeenlinna kaupungin kanta turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustamiseen Ronniin on ehdollisen myönteinen, jos kaupunginjohtaja Tapani Hellsténin esitys menee maanantaina kaupunginhallituksessa läpi.

Vastaanottokeskuksen perustamisen ehdoksi asetetaan, että sen toiminnot ovat sovitettavissa yhteen Pääjärven kuntoutuskeskuksen nykyisten toimintojen kanssa.

Hellstén esittää, että kaupunki edistäisi yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa turvanpaikanhakijoiden keskuksen perustamista Pääjärven laitosalueelle. Kaupunki myös sitoutuisi tukipalveluiden kuten terveydenhuollon ja lasten koulupalvelujen järjestäjäksi.

Kaupunki aikoo myös seurata vastaanottokeskuksen vaikutuksia alueella ja ehkäistä jo ennakkoon mahdollisia haittavaikutuksia yhteistyössä sidosryhmien kanssa.

Esityksen mukaan kaupunginvaltuusto saa asian tiedokseen, muttei varsinaisesti päätettäväkseen. Esimerkiksi määrärahakysymyksenä asiaa ei tarvitse käsitellä, koska valtio vastaa keskuksen kunnalle aiheuttamista kustannuksista.

Hämeen Sanomat: Kirkonkylän kerrostalokin tarjolla turvapaikanhakijoille (6.2.2009)

Hämeenlinnan kaupunginhallitus miettii turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen sijoittamista Lammille todennäköisesti reilun viikon kuluttua.

- Sijoittamisesta sinänsä emme päätä, sillä se on vuokraajan ja vuokranantajan asia. Jonkinlainen henkinen sitoutuminen on kuitenkin syytä tehdä myös kaupungin luottamuselimissä. Vastaanottokeskus tarvitsee meiltä terveydenhuoltoa ja koulutuspalveluja. Niissä joudumme tekemään erikoisjärjestelyjä, jos keskus Ronniin tulee, kaupunginjohtaja Tapani Hellstén painottaa.

Käytännössä sisäministeriö tekee päätöksen vastaanottokeskuksen sijoituspaikasta saamiensa selvitysten pohjalta. Ministeriön väki on käynyt tarkistamassa Ronnin tilat ja ne on havaittu sopiviksi. Tosin etäisyys kirkonkylälle todettiin kohtalaisen pitkäksi.

Myös Lammin kirkonkylältä on löydetty tilaa, jota mahdollisesti voidaan käyttää vastaanottokeskuksen tarpeisiin. Se on puolityhjässä vuokratalossa Pellavamakasiininkuja 6:ssa.

Kaupunginjohtaja Hellstén ja tilaajajohtaja Jukka Lindberg sanovat, että asiaa viedään eteen päin positiivisessa hengessä.

- Lammin keskustelu oli hyvä. Vaikeistakin asioista on pystyttävä puhumaan avoimesti.

Lindbergin mukaan avointa tiedotuslinjaa jatketaan, jos keskus päätetään sijoittaa Ronniin.

- Silloin varmasti tiedotamme lisää paikallisille asukkaille ja kerromme lähemmin, miten tällainen vastaanottokeskus toimii.

Päätös Etevan ja ministeriön
Ronnin tiloja hallinnoi nyt Eteva-kuntayhtymä. Se aloitti toimintansa vuodenvaihteessa, jolloin Pääjärven kuntayhtymä ja Uudenmaan erityispalvelut -kuntayhtymä yhdistyivät. Etevan omistajina ovat 52 eteläsuomalaista kuntaa.

Pääjärveltä kehitysvammaiset muuttavat vuoteen 2012 mennessä pienempiin hajautettuihin yksikköihin ympäri Etelä-Suomea. Pelkästään asuintilaa jää tyhjilleen noin 12 000 neliötä.

Erityinen työryhmä on miettinyt Ronnin tilojen jatkokäyttöä. Torstaisessa tilaisuudessa kerrottiin, että tässä markkinatilanteessa vastaanottokeskus vaikuttaa varsin hyvältä vaihtoehdolta. Tiloihin saadaan vuokralainen, mutta samaan aikaan niiden jatkojalostamista voidaan miettiä.

Esimerkiksi mahdollisuutta vuokrata tilaa yksityisille vanhusten palvelukodeille on tutkittu. Vastaanottokeskus ei sulje tätä vaihtoehtoa pois.

Hanke etenee nopeasti
Käytännössä sisäministeriö ja Eteva päättävät keskuksen tulosta Ronniin. Ministeriö antaa TE-keskukselle toimeksiannon hoitaa käytännön valmistelut Etevan ja SPR:n Hämeen piirin kanssa. Valtio maksaa kaikki kulut.

SPR järjestää keskuksen käytännön toiminnan sekä palkkaa ja kouluttaa mm. työntekijät, joita arvioidaan tarvittavan 15-30. Suurin osa työntekijöistä on ohjaajia, mutta myös tulkkeja tarvitaan.

Päätös tehtäneen ministeriössä loppukuusta. Nopeimman aikataulun mukaan toiminnan pitäisi pyöriä jo huhtikuussa.

Yle: Vastaanottokeskus kiinnosti kuntalaisia (6.2.2009)

Lammin Ronniin suunniteltu pakolaiskeskus herätti torstai illan yleisötilaisuudessa ristiriitaisia tunteita.

Tilaisuus veti Lammille paljon väkeä. Yleisön kysymyksiin pakolaiskeskukseen liittyvistä asioista oli vastaamassa Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Tapani Hellstèn ja tilaajajohtaja Jukka Lindberg.

Ristiriitaisista mielipiteistä huolimatta Jukka Lindbergin pitää pakolaiskeskuksen sijoittamista Ronniin järkevänä ratkaisuna muun muassa työpaikkojen näkökulmasta.

- Tarjolla on 20-30 työpaikkaa ja semmoista aktiviteettiä, joka lisää kunnanosan elinvoimaisuutta. Kyllä tätä on tästä näkökulmasta syytä vakavasti punnita.

Jukka Lindberg näkee vastaanottokeskuksen hyödyt Lammille suurempina kuin haitat.

Hämeen Sanomat: Kaikki eivät innostu vastaanottokeskuksesta (5.2.2009)

Epäilevä ilmapiiri hallitsi Lammilla järjestettyä keskustelutilaisuutta, jossa teemana oli Ronniin suunniteltu turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus.

Loppujen lopuksi varsinaisesti vihamielisiä puheenvuoroja käytti muutaman miehen porukka. Paikalla oli kuitenkin pitkälti toista sataa henkilöä ympäri nykyistä Hämeenlinnaa. Kyllä asia kiinnosti ja kuultiin Turvantalolla analyyttisiäkin puheenvuoroja.

Kuntalaiset halusivat tietää mm.työpaikoista. Lisäksi kyseltiin, millaisia paikallisia palveluita turvapaikanhakijat mahdollisesti käyttävät ja tarvitsevat.

Keskustelua käytiin myös siitä, olisiko kuitenkin asiallisempaa varata kehitysvammaisten käytöstä vapautuvat tilat vanhustenhuoltoon.

Kaupunginjohtaja Tapani Hellstén arvioi, ettei vastaanottokeskus rajoita Ronnin muiden tilojen käyttöä vaikkapa vanhustenhuoltoon, jos sellainen tulevaisuudessa nähdään tarpeelliseksi.

Yle: Ronni hyvä paikka vastaanottokeskukselle (3.2.2009)

Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja Jukka Lindberg pitää Lammin Ronnia järkevänä paikkana pakolaisten vastaanottokeskukselle.

Vastaanottokeskuksen sijoittaminen Pääjärven kuntayhtymältä vapautuviin tiloihin Lammin Ronnille on saanut aikaan vilkasta keskustelua muun muassa internetin palstoilla. Monissa mielipiteissä on pelätty keskuksen tuovan ongelmia Lammille.

Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja Jukka Lindberg vetoaa kokemuksiin muista pakolaiskeskuksista, esimerkiksi Joutsenosta, jossa keskus on sijoitettu samaan tapaan kuin suunniteltu Ronnin keskus.

- Kyllä sieltä saadun tiedon mukaan tämmöisen toiminnan riskit ja heijastusvaikutukset siihen lähiympäristöön negatiivisessa mielessä ovat hyvin vähäiset, muistuttaa Lindberg. Moni kunta ja moni kylä, jossa vastaanottokeskus on ollut ja sitä on uhattu sulkea, niin paljon suurempi kansanliike on syntynyt keskuksen säilyttämisen puolesta.

Hämeenlinnan kaupunki järjestää torstaina 5. helmikuuta avoimen yleisötilaisuuden Ronniin suunnitellun turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen sijoittelusta ja toimintamallista. Tilaisuus pidetään kello 18.30 alkaen Lammilla Turvan talossa.

Paikalla ovat Hämeenlinnan kaupungin edustajina kaupunginjohtaja Tapani Hellstén ja tilaajajohtaja Jukka Lindberg. Joutsenon vastaanottokeskuksen kokemuksista tulee kertomaan keskuksen johtaja Jari Kähkönen.

Hämeen Sanomat: SPR:n Hämeen piiri lähtee mukaan vastaanottokeskukseen (2.2.2009)

Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustaminen Lammille Pääjärven kuntayhtymän aikaisempiin tiloihin eteni maanantaina, kun SPR:n Hämeen piiri päätti lähteä mukaan hankkeeseen.

Punainen Risti ottaa vastuulleen keskuksen käytännön pyörittämisen. Varsinaisesti toiminnan tilaa SPR:ltä sisäministeriö TE-keskuksen kautta.

SPR:n Hämeen piirin toiminnanjohtaja Silja Vilmi-Koskinen sanoo, että käytännön toimintaa aletaan vasta suunnitella tämän jälkeen. Vielä ei ole tarkoin tiedossa, kuinka paljon turvapaikanhakijoita Ronniin voitaisiin sijoittaa ja onko joukossa esimerkiksi yksin Suomeen tulleita lapsia.

- Tämä kaikki selviää vasta myöhemmissä neuvotteluissa. Olemme vasta tehteet periaatepäätöksen lähteä mukaan hankkeeseen.

Myöskään lopullista päätöstä keskuksen sijoittamisesta Lammin Ronniin ei ole vielä tehty. Ministeriön edustajat totesivat paikan kuitenkin sopivan vastaanotokeskukseksi muutama viikko sitten tutustumiskäynnillään. Ronnin tilat vapautuvat vähitellen kehitysvammaisten käytöstä vuoteen 2012 mennessä.

Torstaina Lammilla järjestettävässä tiedotustilaisuudessa on paikalla mm. SPR:n, Hämeenlinnan kaupungin ja tiloja hallinnoivan Etevan edustajia. Tilaisuus alkaa Turvan talolla klo 18.

Lammilla yleisötilaisuus vastaanottokeskuksesta (28.1.2009)

Ronniin suunnitellusta pakolaisten vastaanottokeskuksesta järjestetään Lammilla avoin yleisötilaisuus. Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen sijoittelusta ja toimintamallista järjestettävä tilaisuus pidetään torstaina 5.2. kello 18.30 Turvan talossa, Mommilantie 7. Paikalla Hämeenlinnan kaupungin edustajina ovat kaupunginjohtaja Tapani Hellstén ja tilaajajohtaja Jukka Lindberg. Joutsenon vastaanottokeskuksen kokemuksista tulee kertomaan keskuksen johtaja Jari Kähkönen. Kahvitarjoilu alkaa kello 18.

YLE: Neuvotteluja turvapaikanhakijoiden sijoittamisesta Forssaan (18.12.2008)

Sisäasiainministeriö suosittaa, että toimivasta turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksesta löytyy paikat noin 150:lle ihmisille. Mikäli keskukseen sijoitetaan alaikäisiä, on sopiva paikkaluku 70, sanoo erikoissuunnittelija Leena Kallio.

Kallion mukaan Hämeen TE-keskus käynnistää myös neuvottelut turvapaikanhakijoiden sijoittamiseksi Lammille.

Hämeenlinnan kaupunki on esittänyt sisäasiainministeriölle, että Lammin Ronni on sopiva paikka turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskukseksi.

Hämeen Sanomat: Ronni sopii hyvin turvapaikanhakijoille (15.12.2008)

Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustaminen Lammille, Ronnista vapautuviin tiloihin etenee. Keskusta suunnittelevat toimijat tutustuivat torstaina Pääjärven kuntayhtymältä vähitellen tyhjeneviin tiloihin.

Maahanmuuttoviraston edustajat totesivat tilojen sopivan hyvin turvapaikanhakijoille. Myös alaikäisinä yksin Suomeen tuleville turvapaikanhakijoille löytyisi Ronnista sopiva kodinomainen yksikkö.

Jos vastaanottokeskus tulee Ronniin, osa toiminnasta on tarkoitus sijoittaa Lammin keskustaan. Hämeenlinnan kaupungin rooli on taata keskuksen tarvitsemat palvelut kuten terveydenhuolto ja koulutus.

Hämeenlinnan päättäjät pohtivat vastaanottokeskuksen sijoittumista lähiviikkoina. Helmikuun jälkeen odotetaan maahanmuuttoviraston päätöstä. Nopeimmillaan 150-paikkainen keskus voisi aloittaa jo huhtikuussa. Se tarjoaa töitä parillekymmenelle henkilölle.

Asiasta on tarkoitus järjestää vähintään yksi tiedotustilaisuus kiinnostuneille aivan lähiaikoina.

Hämeen Sanomat: Ronnia ehdotetaan pakolaisten vastaanottokeskukseksi (15.12.2008)

Hämeenlinnan kaupunki aloittaa maahanmuuttoviraston kanssa neuvottelut pakolaisten vastaanottokeskuksen perustamisesta Lammin Ronniin.

Asian valmistelu on lähtenyt liikkeelle sisäministeriön maahanmuutto-osaston tiedustelusta, jossa kyseltiin kiinnostuksesta perustaa pakolaisten vastaanottokeskus. Tarvetta keskukselle on, koska turvapaikanhakijoiden määrä on ollut kasvussa kuluvan vuoden aikana.

Uudessa Hämeenlinnassa tehdyn nopean kartoituksen jälkeen varteenotettavaksi paikaksi toiminnalle on löydetty Pääjärven kuntayhtymän Lammilla sijaitseva Ronnin alue.

Vastaanottokeskuksen perustamista Ronniin puoltaa muun muassa se, että maa-alueen omistus on palautunut Lammin kunnalle tänä vuonna. Lisäksi Ronnin nykyinen toiminta kehitysvammalaitoksena loppuu asteittain vuoteen 2012 mennessä, kun toimintaa hajasijoitetaan. Tiloille ei ole tässä vaiheessa suunniteltu muuta korvaavaa käyttöä.

Hämeenlinnan kaupungin johtoryhmä on asiaa käsiteltyään myös todennut, että vastaanottokeskus voisi tarjota työmahdollisuuksia osalle laitoksen nykyisestä henkilöstöstä.

Mikäli neuvottelut maahanmuuttoviraston kanssa etenevät suotuisasti, pakolaisten vastaanottokeskuksen perustamisesta päättävät aikanaan uuden Hämeenlinnan toimielimet.

Asiakirjat, dokumentit

Hämeenlinnan kaupungin sivut

Hämeenlinnan kaupungin toimielimien pöytäkirjahaku

Hämeenlinnan kaupunginhallituksen esityslista 16.2.2009

Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustaminen Lammille

KH 16.2.2009 § 10
(Lisätiedot tilaajajohtaja Jukka Lindberg puh. 03 - 261 2325)

Sisäministeriö on lähestynyt kuntia uusien vastaanottokeskusten perustamiseksi henkilöille, jotka odottavat turvapaikkapäätöstä. Maahan saapuneiden turvapaikanhakijoiden määrä on lisääntynyt merkittävästi vuoden 2008 toisella puoliskolla. Myös ilman huoltajaa maahan saapuneiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden määrä on kasvanut. Tarvetta on sekä aikuisille ja perheille tarkoitetuista yksiköistä että alaikäisille tarkoitetuista perhekodeista ja tukiasumisyksiköistä.

Valtio on lisännyt olemassa olevien vastaanottokeskusten kapasiteettia ja perustanut väliaikaisia yksiköitä. Arvio tilanteesta ja ennakointi tulevaisuudesta on se, että erityisesti Etelä-Suomeen tarvitaan uusia vastaanottokeskuksia.

Hämeenlinnan kaupunki on tehnyt ministeriön yhteydenoton perusteella kartoituksen tarkoitukseen soveltuvista tiloista ja toimijoista uuden Hämeenlinnan alueella sekä seudulla. Kartoituksessa on todettu, että Pääjärvellä sijaitsevan Ronnin vammaispalveluiden laitosalueen lisäksi ei uuden Hämeenlinnan alueella ole puitteita kyseessä olevaan tarkoitukseen. Kaupunki omistaa lahjan palautuksena Lammin kunnalle siirtyneen laitoksen maa-alueen. Alueen kiinteistökanta on ETEVA kuntayhtymän kiinteistöyhtiön hallinnassa. Kartoituksen johtopäätöksenä on, että Lammilla sijaitseva Pääjärven laitosalue soveltuisi kyseessä olevaan toimintaan mainiosti useastakin syystä.

1.ETEVA kuntayhtymän vammaispalvelutoiminnan hajasijoittaminen peruskuntiin on aloitettu ja Pääjärven laitosalue tyhjenee suunnitelman mukaan 2012 mennessä kokonaan,
2.Pääjärven alueella on jo nyt paljon käyttämätöntä tilaa, joka soveltuisi aikuisten, perheiden ja alaikäisten vastaanottoyksiköiksi ja tilojen tyhjeneminen antaa joustavan mahdollisuuden kasvattaa toimintaa tarpeen mukaan,
3.Pääjärven alueella on valmiina monia vastaanottokeskustoiminnan kannalta keskeisiä tukipalveluita,
4.Vammaispalveluiden hajasijoittaminen koko uuden ETEVA kuntayhtymän alueelle merkitsee laitoksen nykyisten työpaikkojen siirtymistä laajalle alueelle ympäri Etelä-Suomea,
5.Lammilla on osaavaa työvoimaa, joka on mahdollista kouluttaa ko. tehtäviin,
6.Alue sijaitsee lähellä pääkaupunkiseutua.

Kustannukset turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksista maksaa valtio. Keskuksia ylläpidetään sopimusperusteisesti tarpeen mukaan. Sopimusten irtisanomisaika on pääsääntöisesti puoli vuotta.

Pääjärvellä pidettiin 15.1.2009 Hämeenlinnan kaupungin aloitteesta työkokous vastaanottokeskuksen perustamisen edellytysten selvittämiseksi. Työkokoukseen osallistuivat sisäministeriön, TE-keskuksen, SPR:n Hämeen piirin, Kehittämiskeskus OY Hämeen, alueen poliisin, ETEVA kuntayhtymän ja sen kiinteistöyhtiön edustajat. Työkokouksessa todettiin Lammilla ja Pääjärvellä olevan hyvät edellytykset toiminnan nopeaan käynnistämiseen ja päätettiin asian siirtämisestä jatkoselvittelyn vaiheeseen. SPR.n Hämeen piiri ilmoitti kokouksessa kiinnostuksestaan olla mukana jatkoselvittelyssä mahdollisena tulevana toimijana.

Jatkoselvittelyn sisältö:

1.SPR:n Hämeen piiri, Eteva ja sen kiinteistöosakeyhtiö, Hämeenlinnan Asunnot ja Hämeenlinnan tilapalvelut tekevät tammi-helmikuun aikana yhteistyössä TE-keskuksen kanssa alustavan tila- ja toimintasuunnitelman vastaanottokeskuksesta. Tila- ja toimintasuunnitelma tehdään siten, että osa toiminnasta on Pääjärven laitosalueella ja osa Lammin kunnanosakeskuksessa olevissa käyttöön soveltuvissa tyhjissä asuinkiinteistöissä
2.Hämeenlinnan kaupunki tekee keskuksen sijaintikuntana tarvittavat poliittiset päätökset keskuksen perustamisesta.

Hämeenlinnan kaupunki on omassa suunnittelussaan pitänyt lähtökohtana sitä, että mahdollinen toimija on kaupungin ulkopuolinen taho. Sijaintikunnan vastuulla vastaanottokeskuksen osalta on edellytysten luominen toiminnalle, suunnittelu- ja tiedotusyhteistyö, keskuksen tarvitsemien koulu-, ensiapumuotoisen terveydenhuollon sekä sivistystoiminnan palveluiden järjestelyiden tukeminen. Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksesta aiheutuu lisäksi lisätyötä poliisille turvapaikkapuhutteluiden, tiedoksiantojen ja maasta poistamisten osalta. Kanta-Hämeen poliisipiiri tekee tahollaan tarvittavat suunnitelmat ja toimenpiteet, mikäli keskus perustetaan.

Kaupunki on tiedottanut asian etenemisestä mediatiedottein 15.12.2008 ja 15.1.2009. Lisäksi Lammilla on järjestetty kuntalaisille avoin tiedotus- ja keskustelutilaisuus 5.2.2009, jossa oli paikalla kaupungin johdon, SPR:n Hämeen piirin, poliisin ja ETEVA-kuntayhtymän edustus sekä asiantuntijana johtaja Joutsenon vastaanottokeskuksesta. Keskustelutilaisuudessa käytiin läpi yleisön esittämiä tarkentavia kysymyksiä. Yleisökeskustelussa tuotiin esille sekä myönteisiä että kielteisiä ennakointeja mahdollisen vastaanottokeskuksen perustamisesta. Keskustelussa esille tulleet huolenilmaukset liittyivät seuraaviin teemoihin:

1.Huoli vastaanottokeskuksen koosta suhteessa kylän kokoon
2.Huoli vastaanottokeskukseen liittyvistä turvallisuusriskeistä, häiriöistä ja tartuntataudeista
3.Huoli alueen maineen ja arvostuksen alenemisesta ja kiinteistöjen hintojen alenemisesta
4.Huoli peruspalveluiden (poliisi, terveydenhuolto) riittävyydestä kantaväestölle
5.Huoli keskuksen vaikutuksista Ronnin alueen vammaispalveluiden toiminnalle
6.Huoli kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksista asiassa

Mikäli jatkoselvittelyvaiheen tila- ja toimintasuunnitelman sekä Hämeenlinnan kaupungin päätöksenteon perusteella edelleen todetaan edellytyksiä toiminnan käynnistämiselle olevan, siirtyy asia TE-keskuksen ja ministeriön välisiin neuvotteluihin. Toiminnan käynnistäminen edellyttää sisäministeriön antamaa toimeksiantoa TE-keskukselle ja tämän toimeksiannon pohjalta tehtyä sopimusta TE-keskuksen ja mahdollisen toimijan välillä.

Hellsténin ehdotus: Kaupunginhallitus päättää

1.hyväksyä tehdyt toimet turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustamiseksi edellyttäen, että toiminta on yhteen sovitettavissa alueen nykyisen toiminnan kanssa,
2.edesauttaa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustamista ja tilojen järjestämistä Lammin kaupunginosakeskukseen ja Pääjärven laitosalueelle hajasijoitettuun yksikköön,
3.edistää keskuksessa tarvittavien tukipalveluiden järjestämistä yhteistyössä toiminnan järjestäjän kanssa,
4.seurata vastaanottokeskuksen vaikutuksia alueella ja aktiivisesti yhdessä toiminnan järjestäjän ja sidosryhmien kanssa ennalta ehkäistä mahdollisten haittavaikutusten syntyminen ja
5.lähettää asian tiedoksi kaupunginvaltuustolle.

Hämeenlinnan kaupunginhallituksen pöytäkirja (2.3.2009)

Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustamista koskeva kuntalaisaloite ja nettiadressi

KH 2.3.2009 § 28
Valmistelijat: Tilaajajohtaja Jukka Lindberg, puh, 03 - 621 2325 ja kau-punginlakimies Merja Korhonen, puh. 03 - 621 2876

Jonna Salomaa Lammilta ja 26 muuta allekirjoittajaa on jättänyt kaupunginhallitukselle kuntalaisaloitteen, joka koskee Lammille, Ronnin alueelle, suunniteltavaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusta. Aloitteen mukaan sen tarkoitus on herättää keskustelua kyseisen alueen käyttämisestä muuhun soveltuvampaan tarkoitukseen, niin alueen itsensä, kuin sen asukkaiden näkökulmasta.

Kysymykset koottuina:

1. Millaista muuta käyttötarkoitusta tiloille on harkittu?
2. Mikä taho kehitysvammaisten oikeuksia on valvonut vastaanottokeskuksen valmisteluprosessissa?
3. Miten kuntalainen voi asiaan vaikuttaa?
4. Millainen yhteensopivuus kehitysvammaisten ja turvapaikanhakijoiden välillä on?
5. Miten keskinäinen turvallisuus kehitysvammaisten ja turvapaikanhakijoiden välillä taattaisiin kehitysvammaisten aseman ollessa turvapaikanhakijoiden omassa kulttuurissa erilainen?
6. Miten taattaisiin kuntalaisten yleinen turvallisuus?
7. Miten turvapaikanhakijoiden vaatimat palvelut mahdollistuisivat?
8. Miten käy peruspalvelujen saatavuuden?

Kuntalaisaloite on liitteenä 8/Kh 2.3.2009.

Minna Koivisto on toimittanut nettilistan ”ei turvapaikanhakijoita Ronniin”. Siinä vastustetaan ehdottomasti suunnitelmaa, koska kyseisellä alueella asuu edelleen kehitysvammaisia ja ehkä he asuvat vielä pitkään. Adressin mukaan kyseiset tilat sopisivat hyvin meidän ”unohdettujen” vanhusten hoitopaikaksi. Siellä jopa ulkoilu voisi onnistua edes kerran viikossa. Eikä kehitysvammaisten ja vanhusten hoito samalla alueella tuo turvallisuusongelmia. Adressissa on 236 nimeä.

Adressi on asiakirjoissa.

Tilaajajohtaja Jukka Lindbergin vastaukset turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusta koskeviin kysymyksiin:

1. Millaista muuta käyttötarkoitusta tiloille on harkittu?

Ronnin alueen kehittämistä varten on perustettu työryhmä, joka on kokoontunut vuonna 2008 säännöllisesti. Ryhmä on järjestänyt mm. ideointipäivän käyttäen IDEALA-ideointimallia sekä ryhmän sihteeri osallistunut INFIRE kiinteistösijoitusmessuille. Alueelle on ideoitu erilaisia kehittämis- ja käyttötarkoituksia:

- hoivatyön eri alueita (vammaiset, ikäihmiset jne.),
- koulutus- ja kurssitoimintaa,
- kalastus-, virkistys ja luontomatkailua,
- tutkimus- ja koulutuskeskustoimintaa
- loma-asumista, maaseutuasumista
- tuotannollinen yritystoiminta
- teknologia- ja yrityspuisto
- IT-teknologiaa
- elämyskeskus

Alueen jalostamista pohtivan työryhmän työn pohjalta ei ole syntynyt yhtä selkeätä realistista kehittämisputkea. Käyttömahdollisuuksien ideointi jatkuu, mutta kansainvälinen finanssikriisi seurauksineen vaikuttaa tällä hetkellä eri tahojen investointihalukkuuteen sekä kehittämisinvestointeihin. Ronnin alueen kehittämistyöryhmä on ottanut varauksellisen myönteisen kannan alueen käyttämiselle turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskukseksi tässä tilanteessa.

Joka tapauksessa Hämeenlinnan kaupunki ja ETEVA:n kiinteistöosakeyhtiö jatkavat Ronnin alueen kehittämistyötä, sillä vastaanottokeskustoiminta ei jatku ikuisesti eikä tätä tarkoitusta varten tarvita kaikkia alueen lähivuosina tyhjeneviä kiinteistöjä.

2. Mikä taho kehitysvammaisten oikeuksia on valvonut vastaanottokeskuksen valmisteluprosessissa?

Uuden ETEVA-kuntayhtymän johto ja Pääjärvellä toimiva johto ovat olleet mukana palavereissa, joissa on tutkittu vastaanottokeskuksen perustamista. ETEVA:n henkilökunnasta on nimetty vastuu- ja yhdyshenkilöt, jotka osallistuvat suunnitteluun nykyisen toiminnan ja mahdollisen vastaanottokeskuksen toiminnan yhteensovittamiseksi.

3. Miten kuntalainen voi asiaan vielä vaikuttaa?

Kunnallisen demokraattisen päätöksenteon puitteissa ja kansalaisyhteiskunnan vaikuttamiskeinoin.

4. Millainen yhteensopivuus kehitysvammaisten ja turvapaikanhakijoiden välillä on?

Toimintoja ei ole tarkoitus yhdistää tai yhteensovittaa, vaan käyttää aluetta molempien ryhmien tarpeisiin samanaikaisesti. Molemmat ryhmät voivat hyödyntää joitain alueen tarjoamia tukipalveluita (liikuntatilat, työtoiminnan tilat, hallinnon tilat jne.). Ronnin alueen vammaispalvelut ovat mukana vastaanottokeskuksen suunnittelussa, jotta molemmat toiminnot voivat toisiaan häiritsemättä toimia alueella.

5. Miten keskinäinen turvallisuus kehitysvammaisten ja turvapaikanhakijoiden välillä taattaisiin kehitysvammaisten aseman ollessa turvapaikanhakijoiden omassa kulttuurissa erilainen?

Suomessa toimitaan suomalaisen yhteiskunnan pelisääntöjen, normien ja lainsäädännön mukaisesti. Toiminnoista vastaavat tahot vastaavat oman laitoksensa ja toimintansa turvallisuudesta ja yhteen sovittamisesta, mikäli toiminnot sijaitsevat samalla alueella.

6. Miten taattaisiin kuntalaisten yleinen turvallisuus?

Ks. vastaus kohdassa 5. Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksista ei ole raportoitu keskuksen asukkaista johtuvaa yleistä turvallisuusuhkaa ympäristölle. Kanta-Hämeen poliisilaitos on suunnittelussaan lähtenyt siitä, että poliisin toimipiste jää Lammille, mikäli keskus perustetaan. Muussa tapauksessa poliisi olisi muuttanut Tuuloseen. Poliisin toimipisteen jääminen Lammille ei johdu siitä, että poliisin arvion mukaan keskuksesta koituisi lisäuhkaa Lammin turvallisuudelle – on lähinnä kysymys siitä, että poliisilla on turvapaikanhakijoiden kuulemiseen, tiedoksiantoihin ja maastakarkoituksiin liittyviä työtehtäviä.

7. Miten turvapaikanhakijoiden vaatimat palvelut mahdollistuisivat?

Keskus järjestää omat palvelunsa pääosin omalla henkilökunnallaan tai ostopalveluin. Joidenkin palveluiden osalta (esimerkiksi erikoissairaanhoito) keskus tukeutuu julkiseen sairaalaverkostoon. Valtio vastaa turvapaikanhakijoiden osalta palveluiden kustannuksista. Kaupungilla on valmius perustaa työryhmä, johon kuuluu opetuspalveluiden edustaja, terveydenhuollon edustaja ja ryhmän vastuuhenkilö, jotta keskuksen tarvitsemat palvelut järjestetään tarkoituksenmukaisimmalla tavalla.

8. Miten käy peruspalveluiden saatavuuden?

Keskuksella ei ole ennakointimme mukaan vaikutusta Hämeenlinnan asukkaiden palveluiden saatavuuteen.

Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskustoiminnan aloittamista koskeva toimeksianto

Sisäasiainministeriön maahanmuutto-osasto on 11.2.2009 päivätyllä kirjeellään pyytänyt Hämeen työ- ja elinkeinokeskusta ryhtymään vastaanottokeskuksen perustamistoimenpiteisiin Lammilla ns. Ronnin alueen kiinteistössä sekä Lammilla sijaitsevassa kerrostalokiinteistössä. Suomen Punaisen Ristin Hämeen piiritoimisto vastaisi toiminnan toteutuksesta kokonaisvaltaisesti.

Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskus on 18.2.2009 päivätyllä kirjeellään pyytänyt SPR Hämeen piiriä käynnistämään suunnittelun kyseisen vastaanottokeskuksen perustamiseksi. Vastaanottokeskuksen majoituskapasiteetti 150 paikkaa. Lisäksi tarvitaan suunnitelma, jossa kartoitetaan mahdollisuudesta laajentaa vastaanottamista tarvittaessa 50 paikalla.

Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskus pyytää kirjeessään SPR Hämeen piiriä laatimaan vastaanottokeskuksen toimintasuunnitelman, talousarvion sekä alustavan aikataulun toiminnan aloittamiseksi. Toimintasuunnitelmaan tulee sisältyä tiedotussuunnitelma, sillä vastaanottokeskuksen perustaminen on herättänyt runsaasti kysymyksiä ja keskustelua Lammin alueella ja Hämeenlinnassa laajemminkin. Suunnitelmassa oli hyvä mm. kartoittaa keinoja miten Lammin alueella asuvat saavat realistista tietoa perustamisen edetessä ja miten he voisivat mahdollisesti osallistua ja auttaa keskuksen perustamisessa. Tiedottamista olisi kirjeen mukaan hyvä suunnitella yhteistyössä Hämeenlinnan kaupungin kanssa.

Kirjeet ovat liitteenä 9/Kh 2.3.2009.

Hellsténin ehdotus: Kaupunginhallitus päättää

1. viitaten tilaajajohtaja Jukka Lindbergin antamiin vastauksiin sekä sisäasiainministeriön maahanmuutto-osaston ja Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskuksen kirjeistä ilmenevään toimeksiantoon, etteivät kuntalaisaloite ja nettiadressi aiheuta enempiä toimenpiteitä,

2. merkitä sisäasiainministeriön ja Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskuksen kirjeet tiedoksi ja

3. lähettää asian tiedoksi kaupunginvaltuustolle.

Päätös: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen.

Muutoksenhaku: Liite 2.

Lisätietoja antavat tilaajajohtaja Jukka Lindberg, p, 03 621 2325 ja kaupunginlakimies Merja Korhonen, p. 03 621 2876.

Unless otherwise stated, the content of this page is licensed under Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 License