Forssa

Mielipiteet, keskustelut

Forssan Lehti: Sami Mattila: Forssan seudun kotouttamisohjelmasta (3/2011)

Vuonna 2004 tehty kiintiöpakolaisten kotouttamissuunnitelma on päivitetty Forssan seudulla. Laajasta asiantuntijajoukosta huolimatta lopputulos on luvalla sanottuna sangen heppoinen. Suurin ero suunnitelmissa lienee vain päivämäärien muuttaminen ja se, että nyt puhutaan isommista pakolaisryhmistä aikaisemman muutaman yksittäisen tulijan sijasta. Suunnitelmassa on vain päivitetty pakolaisten mahdollisuudet integroitua paikkakunnalle eri toimijoiden kannalta katsottuna.

Silmiinpistävintä suunnitelmassa on myös se, ettei siinä millään tavalla tuoda esille mahdollisia ongelmia, joita pakolaisten tulosta paikkakunnalle saattaa syntyä. Samoin kuin todellisista kustannuksista, joiden kattamiseksi valtiolta saatavat tuet eivät todellakaan riitä.

Sama tarkoitushakuinen kritiikittömyys paistaa räikeästi lävitse Tammelan kunnantalossa keskiviikkona 9.3 järjestettävän maahanmuuttajien kotouttamista käsittelevän seminaarin ohjelmassa. Jos kuulijoille tarjotaan pelkästään maahanmuuttoa suosivia kannanottoja, jää kuulijalle varsin yksipuolinen näkemys asiasta. Kysyessäni Tammelan kunnan sosiaalijohtajalta Annukka Kuisminilta, eikö olisi kannattanut ohjelmaa laadittaessa ottaa mukaan myös kriittisiä kannanottoja esittäviä tahoja, niin hänen mukaansa loppukeskustelussa (jolle oli varattu aikaa peräti 15 minuuttia?) voi esittää myös kriittisiä kommentteja, jos sellaisia yleensä löytyy. Kerroin hänelle, että todennäköisesti niitä saattaisi löytyä.

Tuntuu ihmeelliseltä, että tietyt kuntapäättäjät Forssassa, Tammelassa, Jokioisilla ja Ypäjällä ovat edelleen ajamassa kiintiöpakolaisten sijoittamista alueelle. Huolimatta siitä, että valtaosa asukkaista vastustaa selkeästi heiden tuloa paikkakunnalle. Tämän vastustuksen osoituksena olemme keränneet viime kesästä lähtien adresseja, joissa vastustetaan pakolaisten vastaanottoa kuntiin. Nimensä ovat kirjoittaneet jo useat sadat ihmiset. Nimien keräämistä myös jatketaan, ja ne luovutetaan jokaisen kunnan edustajille ennen kuin valtuustot päättävät lopullisesti kiintiöpakolaisten tulosta Lounais-Hämeeseen.

Viime vuonna tekemäni valtuustoaloitteen mukaan tulen edelleen vastustamaan kiintiöpakolaisten vastaanottoa Forssaan. Perusteluina ovat ensisijaisesti taloudelliset syyt, pakolaisten mukanaan tuomat ongelmat, korkea työttömyysprosentti, mutta myös yleinen kielteinen mielipide asian suhteen. Kotouttamissuunnitelma voidaan puolestani hyväksyä, koska siinä ei vielä sitouduta ottamaan kiintiöpakolaisia, vaan selvitetään vain pakolaisten integroitumista ja mahdollisuuksia selviytyä paikkakunnalla.

Uskon, että Tammelan, Jokioisten ja Ypäjän valtuutetut kuuntelevat myös herkällä korvalla kuntalaistensa mielipiteitä, eivätkä suostu äänestämään vastoin laajaa kansalaismielipidettä ja kuntalaisten etua.

Uskallan väittää, että Suomen maahanmuuttopolitiikkamme tulee eduskuntavaalien jälkeen tiukentumaan muutenkin, jotta maamme ei tarjoaisi jatkossa liian houkuttelevia sosiaalietuuksia tänne väärin perustein pyrkiville. Meidän pitää ottaa huomioon myös monen Euroopan maan päämiehen varoittavat sanat hallitsemattomasta maahanmuutosta. Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy on jo kolmas nimekäs eurojohtaja, joka arvostelee eurooppalaista ja maansa maahanmuuttopolitiikkaa. Saksan Angela Merkel ja Britannian David Cameron ovat kertoneet jo aiemmin pitävänsä maittensa ja Euroopan maahanmuuttopolitiikkaa täysin epäonnistuneena.

Sami Mattila

Eduskuntavaaliehdokas (ps.)

Forssan kaupunginvaltuutettu

Lounais-Hämeen Perussuomalaisten pj

Forssan Lehti: Sanni Grahn-Laasonen: Leimaaminen ei helpota kenenkään oloa (5.7.2010)

Forssan kaupunginhallitus on tehnyt päätöksen noin 25 kiintiöpakolaisen vuosittaisesta vastaanottamisesta Forssan seudulle. Päätös on luonnollisesti aiheuttanut keskustelua suuntaan ja toiseen. On ihan oikein kysyä, kuinka nämä henkilöt kotiutetaan onnistuneesti Forssan seudulle niin, että he oppivat suomen kielen, saavat koulutusta ja sijoittuvat työelämään – osuvimmillaan vielä niille aloille, joissa tulevaisuudessa on työvoiman tarvetta.

Kotoutumista ei kuitenkaan yhtään helpota se, että jopa valtuutettujen joukossa on henkilöitä, jotka leimaavat kiintiöpakolaiset pahoinpitelijöiksi, raiskaajiksi ja varkaiksi jo ennen kuin yhtään on täällä nähty.

Tämä osoittaa, että populistinen, jopa rasistinen, maahanmuuttokeskustelu on viimeistään nyt rantautunut Forssan seudulle. Erityisen harmissani olen siitä, kuinka väärin kiintiöpakolaisuus on ymmärretty, joko tarkoitushakuisesti tai tietämättömyyttä.

Kiintiöpakolaisia ei pidä sotkea turvapaikanhakijoihin. Kiintiöpakolaiset tulevat Suomeen yhdestä syystä, hädästä. Yleensä he pakenevat sotaa ja tulevat suoraan pakolaisleireiltä. He ovat henkilöitä, joilla on YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun myöntämä pakolaisen asema ja joille on myönnetty maahantulolupa Suomen pakolaiskiintiöstä. Tänä vuonna Suomi ottaa vastaan mm. irakilaisia, myanmarilaisia ja kongolaisia. Heidän kotiolojaan ei käy kateeksi.

Suomen kiintiö on noin 750 pakolaista vuosittain.

Aktiivisena kansainvälisenä toimijana ja EU:n ja YK:n jäsenenä Suomella on kansainvälisiä velvoitteita auttaa. Nykyinen pakolaismäärä on kantokykyymme nähden realistisella tasolla ja suhteessa siihen, millaiset mahdollisuudet Suomella on hoitaa pakolaisten kotouttaminen järkevällä tavalla.

Kansainvälisten konfliktien lisääntyminen lisää myös pakolaisten määrää. Näkisin, ettemme nykyisellään voi ottaa vastaan merkittävästi enempää niin kauan kuin turvapaikanhakijoiden määrä kasvaa.

Forssassakaan ei voida sulkea silmiä maahanmuutolta, meilläkin on vastuumme. Toisaalta sinisilmäinenkään ei saa olla.

Järjestelmässä on paljon korjaamisen varaa, mutta leimaaminen ei helpota kenenkään oloa, ei maahanmuuttajien eikä kantasuomalaisten.

Sanni Grahn-Laasonen

Kansanedustajaehdokas kok

Uutiset

Ylen uutishaku: Forssan vastaanottokeskukseen liittyvät Ylen uutiset

Forssan Lehti

Yle: Lounais-Häme ottaisi pakolaisia, muttei osoita heille asuntoja (26.1.2011)

Pakolaisten asuntokysymys on ratkaisematta Lounais-Hämeessä. Lounais-Hämeen kunnat ovat saaneet valmiiksi pakolaisten kotouttamisohjelman, mutta Forssa ja Jokioinen eivät ole vastanneet, miten järjestävät asunnot pakolaisille.

Pakolaisia ovat päättäneet ottaa kaikki seudun kunnat lukuunottamatta Humppilaa.

Perusajatuksena kotouttamisohjelmassa näyttää olevan, että seudulla selvitään pakolaistenkin vastaanottamisesta suomalaisella sisulla ja rahaa säästäen. Pakolaisia auttamaan palkataan vain yksi tukihenkilö, ja tämäkin valtionavulla siinä vaiheessa kun he saapuvat. Lisäksi työhön vierasmaalaisten parissa koulutetaan vapaaehtoisia lounaishämäläisiä. Myös tulkkeja tarvitaan.

Myös mahdollisen syrjinnän ja rasismin esiintymiseen kotouttamisohjelmaa tehnyt työryhmä on paneutunut. Periaatteena on, että Lounais-Hämeen kunnissa tulee kaikessa palvelujen tarjonnassa noudattaa yhdenvertaisuusperiaatetta.

Se, miten asunnot järjestyvät, ei sen sijaan ole selvää. Asuntokysymykseen ei tullut työryhmälle vastauksia Forssalta eikä Jokioisista.

Forssassa näyttää olleen pakolaisasioiden suunnittelussa vaikeuksia muutoinkin, sillä jo kaksi pakolaisasiain yhdyshenkilöä on eronnut kaupungin palveluksesta.

Yle: Turvapaikanhakijoiden tulo Forssaan jäissä (7.1.2011)

Turvapaikanhakijoiden tulo Forssan seudulle näyttää siirtyvän. Tarkastaja Jari Kekki Hämeen ely-keskuksesta sanoo, ettei turvapaikanhakijoiden sijoittamisesta ole tarkemmin neuvoteltu.

Kekki kertoo myös, etteivät Lounais-Hämeen kunnat ole tehneet sopimuksia pakolaisten vastaanottamisesta. Seudun kunnat Humppilaa lukuunottamatta ovat tehneet vain periaatepäätöksen heidän sijoittamisestaan.

Mikäli turvapaikanhakijoita jossain vaiheessa seudulle sijoitetaan, niin todennäköisesti heitä sijoitetaan vain pieniä määriä, arvioi Kekki.

Kekin mukaan kuntien olisi jo pitänyt varautua talouspäätöksissään turvapaikanhakijoiden vastaanottamiseen, mikäli heitä tänä vuonna sijoitetaan.

Ainakaan Forssan kaupunki ei tiettävästi ole varannut määrärahoja tämän vuoden talousarvioonsa.

Yle: Lounais-Häme ei ota pakolaisia ennen kotouttamisohjelmaa (6.8.2010)

Forssa, Tammela ja Jokioinen suunnittelevat yhdessä kiintiöpakolaisille kotouttamisohjelmaa. Kiintiöpakolaisia Forssan seudulle tullaan ottamaan vastaan vuosittain 30.

Lounais-Häme valmistautuu kiintiöpakolaisten tuloon. Pakolaisia vastaanottavat kunnat tekevät yhteistä kotouttamisuunnitelmaa jonka on määrä olla valmiina tämän vuoden aikana. Tätä ennen ei kiintiöpakolaisia Forssan seudulle vastaanoteta, sanoo Forssan kaupunginjohtaja Tapani Venho.

Forssa, Tammela ja Jokioinen ovat päättäneet ottaa yhdessä vastaan kiintiöpakolaisia vuodessa enintään 30. Kaupunginjohtaja Tapani Venho muistuttaa, että Forssassa asuu jo nyt 500 ulkomaalaistaustaista ihmistä, ja erityisryhmien palvelujen tarve näkyy erityisesti kouluissa ja päiväkodeissa.

Yle: Pakolaisia Forssan seudulle loppuvuodesta (7.5.2010)

Kiintiöpakolaiset saapuvat Forssan seudulle vuodenvaihteen tienoilla. Näin arvioi Hämeen ELY-keskus.

ELY-keskuksen ryhmäpäällikkö Katriina Haapakangas sanoo, että kiintiöpakolaisia sijoitetaan seudulle 25-30 ja he tulevat YK:n pakolaisleireiltä.

Leireillä odottaa sellaisia pakolaisia, jotka tulevat Suomeen heti, kun heille löytyy kuntapaikka.

Lounais-Hämeen kunnat tekevät parhaillaan kiintiöpakolaisille kotouttamissuunnitelmaa. Kunnat joutuvat miettimään muun muassa miten järjestävät asunnot ja palvelut kiintiöpakolaisille.

Yle: Lounais-Häme ottaa kantaa maahanmuuttoon (23.4.2010)

Kuntien johtajat ja Forssan valtuustoryhmien puheenjohtajat joutuvat määrittelemään mielipiteensä Suomen maahanmuuttopolitiikkaan ja pakolaisten vastaanottamiseen Forssan seudulle.

Lounaishämäläisiltä virkamiehiltä ja johtavilta luottamushenkilöiltä odotetaan kannanottoa maahanmuuttopolitiikkaan.

Kannanottoa vaativa kysely on jo liikkeellä, ja sitä on tarkoitus perata Wahren-opiston toukokuussa järjestämässä maahanmuuttopoliittisessa tilaisuudessa. Forssan vapaa-aikalautakunnan puheenjohtaja Sami Mattila sanoo, että Forssan seudulla pakolaisten vastaanottamisesta on informoitu päättäjiä aivan liian vähän:

-Me olemme olleet enemmän tai vähemmän pimennossa, ainoastaan tällaisia huhupuheita ja yksittäisiä juttuja eri medioista ollaan nähty, mutta esimerkiksi avointa keskustelua Forssan valtuustossa ei ole käyty asian tiimoilta ollenkaan. Asia on iso ja tärkeä ja koskettaa varmasti jokaista lounais-hämäläistä, niin keskustelu olisi varmasti hyvä avata, sanoo Forssan vapaa-aikalautakunnan puheenjohtaja Sami Mattila.

Forssa on tehnyt päätöksen, että on valmis ottamaan vastaan kiintiöpakolaisia yhteistyössä seudun muiden kuntien kanssa. Se toivoo, että Lounais-Hämeen kunnat ottaisivat kiintiöpakolaisia vastaan esimerkiksi vuorovuosina.

Yle: Kiintiöpakolaisia voidaan sijoittaa Forssan seudulle ripeästi (8.1.2010)

Sijoitettavia jonossa paljon

Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskuksen) asiantuntija Leena Kallio sanoo, että sijoitettavia on jonossa nyt todella paljon.

Turvapaikan hakijoiden määrät ovat suuria ja myös kiintiöpakolaisia on runsaasti, sillä kunnat eivät ilmeisesti kykene sijoittamaan pakolaisia siinä määrin kuin ovat kiintiöineet, sanoo Kallio.

Ennen kuin kiintiöpakolaiset osoitetaan Lounais-Hämeeseen, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus odottaa, että Forssan seudun kunnat tekevät yhteisen kotouttamisohjelman, johon on mietitty esimerkiksi, miten kiintiöpakolaisia perehdytetään yhteiskuntaan ja kuinka heille opetetaan kieltä.

Yle: Pakolaisten vastaanotto etenee Forssan seudulla (22.9.2009)

Pakolaisten vastaanotto nähdään yhtenä keinona korjata seudun ikärakennetta ja ehkäistä väestön vähenemistä.

Forssan seudulla ryhdytään valmistelemaan kiintiöpakolaisten vastaanottamista. Sekä Forssan että Tammelan kunnanhallitukset päätyivät näkemykseen, että seudulle voidaan vastaanottaa vuosittain enimmillään 25 kiintiöpakolaista.

Pakolaisten vastaanotto nähdään yhtenä keinona korjata seudun ikärakennetta ja ehkäistä väestön vähenemistä.

Myös Jokioinen harkitsee pakolaisten vastaanottoa.

Yle: Forssa vastaanottanee kiintiöpakolaisia (3.7.2009)

Forssan seudun kunnissa harkitaan turvapaikanhakijoiden vastaanottamista. Viimeksi Forssa on ottanut vastaan kiintiöpakolaisia 1990 -luvun alussa.

Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustamiselle Lounais-Hämeeseen ei näytä olevan enää tarvetta. Forssan kaupunginsihteeri Matti Pietilä kertoo, että Hämeen TE-keskuksen ja Sisäministeriön edustajien mukaan turvapaikanhakijoiden määrä on tasaantunut eikä keskusta näin ollen tarvita.

Sen sijaan Forssan seudun kunnissa harkitaan kiintiöpakolaisten ja jo oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden vastaanottamista seudullisesti.

Edellisen kerran Forssa on ottanut vastaan kiintiöpakolaisia 1990-luvun alussa. Asiaa harkitaan seuraavan kerran elokuussa.

Turun Sanomat: Forssa valmis neuvotteluihin vastaanottokeskuksesta (7.5.2009)

Forssan kaupunki on valmis aloittamaan neuvottelut turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen sijoittumisesta Forssaan.

Kaupunginhallitus ilmoitti suhtautuvansa myönteisesti siihen, että Suomen Punainen Risti perustaa kaupunkiin vastaanottokeskuksen, jolle kaupungin kiinteistöyhtiö Forssa-Asunnot Oy vuokraisi asuntoja.

Kaupunki edellyttää kuitenkin, että valtio korvaa kaikki kaupungille aiheutuvat kustannukset ja että SPR saa hankituksi vastaanottokeskusta varten tarvitsemansa henkilöstön.

Lisäksi kaupunki pitää välttämättömänä, että Kanta-Hämeen poliisilaitos saa sille aiheutuviin lisätöihin tarvittavat henkilöresurssit.

Forssa-Asunnot Oy:llä on runsaasti vuokra-asuntoja tyhjillään. Forssalainen majoitusalan yrittäjä on myös tarjonnut tilojaan vastaanottokeskuksen käyttöön.

Yle: Neuvottelut vastaanottokeskuksesta käyntiin pian (5.5.2009)

Neuvottelut turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta Forssaan alkavat pikaisesti. Hämeen TE-keskuksen maahanmuuttoasioiden asiantuntija Leena Kallio sanoo, että vastaanottokeskuksen ylläpitäjä on löydettävä pikaisesti.

Suomen Punaisen Ristin Hämeen piiri ei ehdi perustaa vastaanottokeskusta Forssaan ennen ensi syksyä, sanoo Kallio.

Järkevintä Forssaan olisi sijoittaa jo jossakin vastaanottokeskuksessa sijoitusta kuntaan odottavia ihmisiä, sanoo Kallio. Kuntapaikkoja on Hämeen TE-keskuksen alueella yhteensä 45 Hämeenlinnassa ja Lahdessa, mutta määrä on riittämätön, sanoo Kallio.

- Tarkoitus on, ettei vastaanottokeskuksessa enää asuta sen jälkeen kun on saatu oleskeluluvat. On tavoitteena, että oleskeluluvan saatuaan turvapaikan hakija siirtyy kuntiin, ja tähän tarvitaan kuntapaikkoja.

Kallion mukaan on selvitettävä myös, perustaisiko Forssan kaupunki vastaanottokeskuksen itse.

Yle: Pakolaiskeskus myötätuulessa Forssassa (4.5.2009)

Kaupunginjohtaja Venho esittää tänään kokoontuvalle kaupungihallitukselle myönteistä suhtautumista SPR:n vastaanottokeskuksen perustamiseen.

Forssa-asunnot Oy vuokraisi turvapaikan hakijoiden vastaanottokeskuksen tarpeisiin tyhjiä kerrostaloasuntoja. Tavoitteena on, että vastaanottokeskuksessa on noin 150 paikkaa. Kaupunki edellyttää, että valtio korvaa kaupungille kaikki aiheutuvat kustannukset ja että SPR hankkii vastaanottokeskuksen henkilöstön.

Suomen Punaisen Ristin vastaanottotyön koordinaattori Ari Haaranen sanoo, että vastaanottokeskuksen tehtävänä on tarjota turvapaikanhakijoille ainakin majoitus, toimeentulotuki, terveydenhuolto, tulkkipalvelut ja lakimiehen palvelut. Forssaan suunniteltu yksikkö vaatii työntekijöitä vähintään kymmenen.

- Meillä on edelleenkin kova pula turvapaikoista. Tällaisia vastaanottokeskuksia on nopeimmillaan perustettu alle kahdessa viikossa, mutta yleensä keskuksen perustaminen kestää kuukaudesta kahteen kuukauteen ennenkuin keskus on siinä kunnossa, että sinne voidaan asukkaita ottaa vastaan.

Yle: Vastaanottokeskus pian esillä hallituksessa (18.4.2009)

Forssa valmistelee turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusta. Valmistelut ovat jo pitkällä.

Forssan kaupunginhallitus käsittelee turvapaikanhakijoiden sijoittamista toukokuussa.

Forssan kaupunginjohtaja Tapani Venho korostaa, että päätöksiä pitää nyt tarkastella etenkin siltä pohjalta, mitä turvapaikanhakijoiden vastaanottaminen merkitsee Forssalle ja seutukunnalle. Asiaa pitää pohtia myös työllisyyden ja kaupallisten palvelujen edistämisen näkökulmasta, Venho sanoo.

Venho muistuttaa, että tyhjien vuokra-asuntojen vuokraamisesta valtiolle on suurta merkitystä Forssan Vuokra-asunnot Oy:lle.

Forssassa selvitetään yli sadan turvapaikanhakijan vastaanottokeskuksen perustamista.

Forssan Lehti: Turvaan Suomeen (22.2.2009)

Valtio etsii parhaillaan eri paikkakunnilta sopivia tiloja uusia turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksia varten. Lounais-Hämeessä on lähestytty Forssaa ja Urjalaa, joista ensin mainittu empii ja jälkimmäinen tyrmäsi hankkeen.
[…]
Perusperiaate on, että valtio korvaa turvapaikanhakijoiden aiheuttamat kulut täysimääräisesti siihen saakka, kun nämä saavat joko turvapaikkapäätöksen tai oleskeluluvan.
Luvan Suomeen asettumiseksi jommalla kummalla perusteella saa noin 60 prosenttia turvapaikanhakijoista. Alaikäisistä turvapaikanhakijoista noin 80 prosenttia jää maahan.
[…]
Kun oleskeluluvan saanut on päässyt asettumaan johonkin kuntaan, valtio korvaa hänestä kunnalle aiheutuvia kuluja 2 000 euroa vuodessa kolmen vuoden ajan. Tältä ajalta myös kunnan maksama toimeentulotuki ja tulkkipalvelut korvataan.
- Sen jälkeen he ovat kuin muutkin kuntalaiset, samojen valtionosuuksien piirissä, Päivärinne sanoo.

Forssan Lehti: Vastaanottokeskus on vaikea päätös (18.2.2009)

Urjalan kunnanhallitus torppasi omalta osaltaan suunnitelmat turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksesta, vaikka asiaa yritettiin viedä eteenpäin perusteellisessa tiedotustilaisuudessa. Urjalan päätös osoittaa, millaisia vaikeuksia turvapaikanhakijoiden sijoittamiseen edelleen liittyy. Epäluulot maahanmuuttopolitiikkaa kohtaan ovat suuria. Urjalassakin pelättiin ongelmia ja erityisesti sitä, että kunta joutuu pitemmän päälle vastaanottokeskuksen kustannuksien maksumieheksi.
Kh:n kanta on yksimielinen ja jyrkkä, vaikka valtio vastaisi keskuksen kustannuksista täysimääräisesti ja kuntaan saataisiin heti alkuvaiheessa toistakymmentä uutta työpaikkaa. Ne tulisivat talouskurimuksessa olevalle Urjalalle todelliseen tarpeeseen.
Keskustelua turvapaikanhakijoiden vastaanotosta on käyty myös Forssassa. Vastaanottokeskusta on suunniteltu Forssa-asunnot Oy:n tyhjillään oleviin kerrostaloasuntoihin. Mielipiteet ovat menneet Forssassakin laidasta laitaan. Asian käsittely kuitenkin jatkuu, sillä uusi kaupunginhallitus haluaa lisää tietoa hankkeen vaikutuksista ennen kuin tekee lopullisen ratkaisunsa.
Pelko kustannuksista on päällimmäisenä, mutta taustalla on muutakin. Asia koetaan arkaluontoiseksi. Maahanmuuttoon liittyy monenlaisia pelkoja siitä, sujuuko kaikki lopulta niin kuin pitäisi vai ajautuvatko turvapaikanhakijat hankaluuksiin uudessa asumisympäristössään.

Taantuma lisää kriittisyyttä maahanmuuttopolitiikkaa kohtaan samoin kuin se, että turvapaikan hakijoiden määrä on kasvanut viime vuosina tuntuvasti. Maailman kriisipesäkkeistä on lähdetty sankoin joukoin maailmalle etsimään turvallisempaa ympäristöä. Naapurimaiden Ruotsin ja Norjan kiristynyt suhtautuminen maahanmuuttajiin on myös lisännyt tulijoita Suomeen.
Tilanne ei ole muutu lähivuosinakaan, vaan tulijoita riittää. Suomen on siksi hoidettava oma osansa jo pelkästään humanitäärisistä syistä. Se puolestaan edellyttää, että turvapaikanhakijoiden olosuhteisiin kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota. Maahan on saatava kattava järjestelmä maahanmuuttajien vastaanottamiseen, ja turvapaikanhakijoiden hakemuksia on käsiteltävä nykyistä tehokkaammin. Viime vuodet ovat osoittaneet, ettei tässä ole onnistuttu parhaalla mahdollisella tavalla.
Huonosti toimiva järjestelmä lisää osaltaan epäluuloja maahanmuuttajia kohtaan. Aika on toki haastava, sillä pakolaisvastaisuus lisääntyy aina taloudellisesti huonompina aikoina. Se näkyy tällä hetkellä monella tavalla, ja varsinkin verkkomaailmaan on syntynyt sivustoja, joissa maahanmuuton vastaisuus ja suoranainen rasismi kukoistavat. Asia on myös politisoitunut ja kulminoitunut nosteessa olevien perussuomalaisten ympärille. Urjalalaisen varavaltuutetun perustamalla Facebook-sivusto on poliisitutkinnassa, ja keskustelu velloo kiihkeänä.

On valitettavaa, jos kysymys maahanmuuttajien asemasta kärjistyy. Suomen olisi kannettava vastuunsa turvapaikanhakijoiden vastaanottamisessa ja huolehdittava, että integrointi muuhun yhteiskuntaan sujuu ilman ongelmia. Se on koulutus- ja aina myös työllisyyskysymys. Ilman kielitaitoa ja työpaikkaa maahanmuuttaja jää helposti yhteiskunnan ulkopuolelle, syrjäytyy ja joutuu vaikeuksiin. Järjestelmää on kehitettävä niin, ettei näin pääse tapahtumaan ja tulijoiden vastaanottamiseen on toimivat mahdollisuudet myös maakunnissa. Samalla on pidettävä huoli, että vastaanottokeskusten perustaminen on kunnissa pikemminkin mahdollisuus kuin taloudellinen tai poliittinen riski.

Yle: Vastaanottokeskus jäi pöydälle Forssassa (10.2.2009)

Forssan kanta turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustamisesta on edelleen auki.

Forssan kaupunginhallitus jätti vastaanottokeskuksen perustamisen pöydälle maanantaisessa kokouksessaan. Hallitus haluaa asiasta edelleen lisäselvityksiä.

Hallitus siirsi päätöksentekoa jo toistamiseen.

Kaupunginjohtaja Tapani Venhon esitys maanantaina hallitukselle oli, että vastaanottokeskusta ei Forssaan tule, koska kaupungilla ei ole edellytyksiä sen perustamiseksi.

Yle: Forssa kieltäytynee pakolaisista (9.2.2009)

Forssa aikoo kieltäytyä ottamasta vastaan turvapaikanhakijoita. Kaupunginhalitus käsittelee asiaa maanantaina.

Forssan kaupunginjohtaja Tapani Venho esittää kaupunginhallitukselle, ettei kaupungilla ole edellytyksiä perustaa paikkakunnalle vastaanottokeskusta.

Forssa-asunnot Oy:n ei ole tarkoituksenmukaista vuokrata tyhjiä asuntoja vastaanottokeskuksen käyttöön, esittää Venho.

Forssa on jo kertaalleen päättänyt vastaanottaa turvapaikanhakijoita. Tuoreimmat selvitykset kuitenkin osoittavat, ettei viranomaisilla ole valmiuksia huolehtia turvapaikanhakijoiden tarpeista.

Yle: Vastaanottokeskus mietityttää yhä (20.1.2009)

Forssan kaupunginhallitus päätti eilen siirtää ratkaisua turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustamisesta seuraavaan kokoukseen lisätietojen saamista varten.

Forssan kaupunki jatkaa turvapaikanhakijoiden vastaanottoon liittyvien asioiden selvittelyä. Kaupunki on soutanut ja huopanut suunnitelmalla perustaa pakolaisten vastaanottokeskus ja vuokrata tyhjillään olevia asuntoja vastaanottokeskuksen käyttöön.

Ennen joulua Forssan kaupungin kanta oli asialle myönteinen. Sen jälkeen ääni kellossa on muuttunut vastaanottokeskukselle kielteisemmäksi. Forssan kaupunginhallitus päätti eilen siirtää ratkaisua seuraavaan kokoukseen lisätietojen saamista varten.

Yle: Forssa kääntää takkinsa pakolaisasiassa? (16.1.2009)

Vielä viime joulukuussa pakolaisten vastaanottamisesta neuvoteltiin mm. sisäasianministeriön kanssa. Nyt päätöstä ollaan perumassa.

Forssa ei ehkä sittenkään ota vastaan kiintiöpakolaisia. Kaupunginjohtaja Tapani Venho esittää maanantaina kokoontuvalle kaupunginhallitukselle, että kaupunkiin ei perusteta pakolaisten vastaanottokeskusta eikä vuokrata tyhjillään olevia asuntoja vastaanottokeskuksen käyttöön.

Esitystään Venho perustelee taloudellisilla syillä. Myös pakolaisten sopeutuminen Forssaan epäilyttää.

Vielä juuri ennen joulua kaupunki neuvotteli sekä sisäasiainministeriön että TE-keskuksen edustajien kanssa pakolaisten vastaanottamisesta. Kaupungin tuolloinen päätös ihmetytti paikkakunnalla monia.

Yle: Neuvotteluja turvapaikanhakijoiden sijoittamisesta Forssaan (18.12.2008)

Neuvottelut turvapaikanhakijoiden sijoittamiseksi Forssaan ovat alkaneet.

Sisäasiainministeriö suosittaa, että toimivasta turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksesta löytyy paikat noin 150:lle ihmisille. Mikäli keskukseen sijoitetaan alaikäisiä, on sopiva paikkaluku 70, sanoo erikoissuunnittelija Leena Kallio.

Yle: Vastaanottokeskus Forssaan? (1.12.2008)

Forssaan on perusteilla turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus.

Forssan kaupunginjohtaja Tapani Venho esittää, että kaupunginhallitus antaa luvan tyhjien kerrostaloasuntojen osoittamiseen vastaanottokeskuksen käyttöön.

Esityksen mukaan neuvottelut turvapaikanhakijoiden sijoittamisesta käynnistetään välittömästä Hämeen TE-keskuksen kanssa. Sisäministeriö on antanut Hämeen TE-keskukselle tehtäväksi tiedustella Forssassa olevia tyhjiä kerrostaloasuntoja vastaanottokeskuksen käyttöön.

Asiakirjat, dokumentit

Kaupungin sivut

Kokouslistat

Kaupunginhallitus: Kiintiöpakolaisten vastaanotto Forssan seudulle (21.9.2009)

Kaupunginhallitus § 304 21.09.2009
Kiintiöpakolaisten vastaanotto Forssan seudulle
618/04.03.01/2008
KH § 304

[…]

Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus

1. ilmoittaa Hämeen TE-keskukselle kaupungin olevan valmis yhteistyössä
seudun muiden kuntien kanssa ottamaan vastaan kiintiöpakolaisia,
jolloin
- ryhdytään yhteistyössä laatimaan kotouttamisohjelmaa,
- suunnitellaan kieli- ja kotouttamiskoulutuksen järjestäminen,
- suunnitellaan tulkki- ja käännöspalvelujen järjestäminen,
- sovitaan esim. vuorovuosina kiintiöpakolaisten vastaanottaminen,
- laaditaan konkreettisia toimenpiteitä koskeva räätälöity malli siitä,
mitä palveluja keskitetään ja mitä palveluita tarjotaan hajautetusti

2. hyväksyy kaupungin tekevän muiden seudun kuntien kanssa yhteisen
sopimuksen Hämeen TE-keskuksen (tulevan ELY:n) kanssa
kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta valtiolta saatavien kustannusten
korvausten mahdollistamiseksi säädösten mukaisesti

3. antaa perusturvan toimialalle tehtäväksi valmistella asiaa yhdessä
seudun muiden kuntien vastaavien viranomaisten kanssa.
Päätös: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen.
[…]

Forssan kaupunginhallituksen pöytäkirja 19.01.2009

Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustamisesta ja asuntojen vastaanottokeskuksen käyttöön vuokraamisesta pidättyminen
[…]
Kunnat ovat tuoneet esiin sen, että valtion maksamat korvaukset eivät kata kustannuksia. Neuvottelussa kaupungin edustajat ilmoittivat, että tässäkään tapauksessa valtion maksamat em. korvaukset eivät riittäisi kattamaan kaupungille aiheutuvia kustannuksia. Korvausten maksun päätyttyä kustannukset jäisivät kokonaisuudessaan kaupungin maksettaviksi.
[…]
Sekä vastaanottokeskuksessa olevien että oleskeluluvan saaneiden palvelujen järjestäminen vaatisi kaupungilta monenlaisia toimenpiteitä. Ainakin lähivuosina kaupungin verotulot vähenevät. Se vaikeuttaa palvelujen järjestämistä ja kertyvien kustannusten maksamista. Epävarmaa on myös se, miten turvapaikanhakijat sopeutuvat paikkakunnalla oleskeluun ja miten oleskeluluvan saaneet kotoutuvat paikkakunnalle. Kaupungin 1990-luvulla vastaanottamat pakolaiset muuttivat melko pian pois paikkakunnalta.

Kaupungin on tarkoituksenmukaista pidättyä turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustamisesta ja Forssa-asunnot Oy:n tyhjillään olevien asuntojen vuokraamisesta vastaanottokeskukselle.

Tämä johtopäätös on tehty erityisesti siitä syystä, että turvapaikanhakijoiden ja oleskeluluvan saaneiden kaupungille aiheuttama taloudellinen rasitus ylittäisi valtion maksamat korvaukset.

Kaupunginjohtaja:
Kaupunginhallitus toteaa yllä selostetun perusteella, ettei kaupungin ole taloudellisista syistä tarkoituksenmukaista perustaa paikkakunnalle turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusta eikä Forssa-asunnot Oy:n vuokrata tyhjillään olevia asuntoja vastaanottokeskuksen käyttöön.

Forssan kaupunginhallituksen pöytäkirja 01.12.2008

Tyhjillään olevien kerrostalojen turvapaikanhakijoiden käyttöön vuokraamista koskeva Hämeen TE-keskuksen tiedustelu

Sisäasiainministeriö on antanut Hämeen TE-keskukselle toimeksiannon tiedustella Forssan kaupungin halukkuutta vuokrata tyhjillään olevia kerrostaloasuntoja vastaanottokeskuskäyttöön.
[…]
Nykyisessä työllisyystilanteessa on tuskin paljoa muuta kysyntää tyhjistä vuokra-asunnoista. Kaupunki voisi osoittaa turvapaikanhakijoiden käyttöön noin 50 asuntoa.

Kaupunginjohtaja:
Kaupunginhallitus ilmoittaa kaupungin suhtautuvan myönteisesti asuntojen osoittamiseen vastaanottokeskustoiminnan käyttöön ja hyväksyy, että asiasta aloitetaan välittömästi neuvottelut TE-keskuksen ja sisäasiainministeriön kanssa.

Unless otherwise stated, the content of this page is licensed under Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 License