Etelä-Saimaa 1.2.2009

Etelä-Saimaa: Vastaanotto jo täysin tukossa

Suomesta haki turvapaikkaa viime vuoden aikana yli 3 500 henkilöä. Määrä ei EU-maiden vertailussa ole kovin suuri, mutta jotakin selittämätöntä on Suomen osalta tapahtunut viime kesän jälkeen.

Viimeisen neljän kuukauden aikana liikenne Suomeen on kasvanut yli seitsemänkertaiseksi edellisen vuoden vastaavasta ajasta, eikä loppua täysin uudelle ilmiölle ole näköpiirissä. Arvioiden mukaan Suomesta hakee tämän vuoden aikana turvapaikkaa vähintään 6 000 henkilöä. On myös näkemyksiä, että kokonaismäärä voi nousta jopa 10 000:een.

Ainakin näennäisesti outoa Suomen tilanteessa on se, että koko EU:n alueella turvapaikkaa hakeneiden määrä on viimeisen viiden vuoden aikana puolittunut noin 400 000 henkilöstä.

Suomen vetovoima on oleellisesti kasvanut toisten maiden kustannuksella. Mitä todennäköisimmin tilanteen on aiheuttanut Ruotsin tekemä takaisinottosopimus Irakin kanssa. Ruotsi myöntää irakilaisille turvapaikan vain yksilöidyn tutkinnan perusteella. Suomi antaa tällä hetkellä humanitäärisistä syistä oleskeluluvan lähes kaikille Irakista ja Somaliasta tuleville.

Yllättävä muutos on jo nyt vähintäänkin suuri käytännön ongelma viranomaisille. Nykyisillä resursseilla Suomessa pystyttiin viime vuonna tekemään 2 005 turvapaikkapäätöstä ja käsittelyaika kesti noin vuoden. Jono liikkui hitaasti jo entuudestaan, ja tänä vuonna käsiteltävien tapausten määrä on moninkertainen.

Laskennallisesti Suomeen tarvitaan joka kuukausi yksi suuri uusi vastaanottokeskus ja sille henkilökunta. Tulkeista on kova pula, ja Maahanmuuttovirasto arvioi tarvitsevansa noin 30 uutta ylitarkastajan vakanssia pelkästään päätösten tekemiseen. Käsittelyputki ahdistaa tällä hetkellä jokaisesta kohdasta, ja sen lisäksi vastaanottokeskuksissa on jo yli 200 henkilöä, jotka odottavat kuntasijoitusta.

Valtion avokätiseen elvytyspakettiin verrattuna muutamat kymmenet lisämiljoonat ovat oikeastaan kokonaisuuden pienin ongelma jo senkin takia, että vastaanottoon ja kuntasijoituksen tukemiseen käytetty raha menee lähes kokonaan niihin kuntiin, jossa toiminta tapahtuu. Se on elvytystä.

Suomi on muuttanut politiikkaansa. Uudessa tilanteessa ei pärjätä pelkästään linjauksilla. Vähintään pari vuotta kestävän ruuhkan purkamiseen valtion pitää osoittaa nopeasti kunnon resurssit ja kunnille 2010-luvun etuudet turvapaikan tai oleskeluluvan saaneiden sijoittamisesta.

HANNU OJALA

Unless otherwise stated, the content of this page is licensed under Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 License